NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021-2032 ja antanut sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.Ministeri Harakka: Yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita– Nyt tehdään historiaa. Suomen ensimmäinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa pitkäjänteisesti tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Vuosikymmenen päähän ennakoiva suunnittelu ja tietopohjainen päätöksenteko auttavat saavuttamaan samalla rahalla enemmän, tehokkaampaa ja kestävämpää, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Haluan kiittää lämpimästi eduskuntapuolueita niin hallituksesta kuin oppositiosta, jotka ovat tehneet vastuullista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuskuvan luomiseksi. Sadat toimijat ympäri Suomen ovat antaneet arvokkaan panoksensa. Vuorovaikutus jatkuu myös toimeenpanossa ja seuraavan suunnitelman käynnistämisessä aikanaan, sanoo ministeri Harakka.Mikä on valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma?– Strateginen suunnitelma koko liikennejärjestelmän kehittämisestä pitkällä aikavälillä– Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein– Siinä ovat mukana kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän läpileikkaavat teemat– Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma– Suunnitelma kokoaa yhteen valtion ja kuntien toimenpiteet– Valmistelu perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä– Vaikutusten arviointi on olennainen osa suunnittelua– Suunnitelmalla tehdään liikennettä koskevasta päätöksenteosta enemmän tietoon perustuvaaMiten liikennejärjestelmä rahoitetaan?Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta.Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille. Tämä johtuu siitä, että erityisesti vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi tähän vaikuttaa pyrkimys hyödyntää EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021-2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021-2024 osalta. Vuosille 2025-2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä.Mitä seuraavaksi?Eduskunta ottaa kantaa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano alkaa. Toimeenpanosta järjestetään sidosryhmätilaisuus kevään 2021 aikana.Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittavaa investointiohjelmaa hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa.Valmistelumateriaali kootusti hankeikkunassaHankkeen valmistelumateriaali on saatavilla valtioneuvoston hankeikkunassa.Hankeikkunassa on 15.4. julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön muistio siitä, miten lausuntopalaute on huomioitu suunnitelman ja vaikutusten arvioinnin viimeistelyssä. Lisäksi on julkaistu vaikutusten arviointia koskeva julkaisu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksilla perustetaan Uudellemaalle valtion maille uusia suojelualueita yhteensä noin 8200 hehtaaria. Valtiolle jo aiemmin suojelutarkoituksiin varatut alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon. Tänään hyväksytyt asetukset tulevat voimaan 13.5.2021.”Perustettavat luonnonsuojelualueet vahvistavat Uudenmaan suojelualueverkostoa. Ne suojelevat arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja alueella, jolla väestön tiheys ja kasvu sekä erilaiset maankäyttöpaineet luovat oman haasteensa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Alueet ovat luontoarvoiltaan merkittävät ja monet niistä ovat myös tärkeitä ulkoilupaikkoja ja kiinnostavia retkikohteita, joihin kannattaa tutustua!” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Valtioneuvoston asetuksella perustetaan 29 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 5 883 hehtaaria, josta noin 5 099 hehtaaria maa-alueilla ja noin 784 hehtaaria vesialueilla. Ympäristöministeriön asetuksella perustetaan 67 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 2 302 hehtaaria. Valtioneuvoston asetuksella perustetaan alueet, joiden pinta-ala on yli 100 hehtaaria. Kirkkonummella sijaitseva Porkkalan luonnonsuojelualue sekä Uudenmaan maakunnan eräät laajat merelliset suojeluun varatut alueet on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi myöhemmin erillisillä valtioneuvoston asetuksilla.Vaikka monet perustettavista alueista ovat pinta-alaltaan pieniä, niillä on arvokasta luontoa. Kokonaisuutena nämä luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Uudenmaan alueen luontoa, lukuun ottamatta leimallisesti merellisiä suojeluarvoja. Lisäksi alueet palvelevat opetustarkoitusta, luonnon virkistyskäyttöä ja tutkimusta. Laajemmilla alueilla sallitaan myös keskeisimpien riistalajien, kuten hirven ja metsäkauriin sekä eräiden pienpetojen metsästystä. Lisäksi Metsähallitus voi myöntää lupia vieraslajien, kuten valkohäntäpeuran metsästykseen. Nykyisiin vuokrasopimuksiin perustuva metsästys alueilla jatkuu 28.2.2022 asti.Laajoja metsäluonnon suojelualueita, soita, lintuvesiä ja lähiluontoaPerustettavista luonnonsuojelualueista laajoja metsäluonnon suojelualueita ovat Rörstrandin vanhan metsän, Kummelbergenin, Metsäkulman ja Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueet. Metsiä täydentävät lisäksi erilaiset puustoiset suot ja boreaaliset lehdot. Lajistoltaan nämä metsäiset luonnonsuojelualueet ovat erittäin monipuolisia ja edustavia vanhan metsän alueita, jotka tarjoavat elinympäristön useille vaateliaille kääpä-, sammal- ja jäkälälajeille.Medvastön ja Stormossenin luonnonsuojelualue on esimerkki merenrannikolla sijaitsevasta laajasta ja erityisen monipuolisesta alueesta. Soiden, vanhojen metsien ja lehtojen lisäksi Medvastön alueella korostuvat edustavat hoidon piirissä olevat perinnebiotoopit, kuten merenrantaniityt ja hakamaat. Jokilaaksoissa ja jokiuomien varrella sijaitsevat Keravanjokikanjonin lehto ja Ohkolanjokilaakso ovat arvokkaimpia ja edustavimpia lehtokohteita, ja niillä esiintyy myös niittyjä. Lohjanjärven alueiden luonnonsuojelualue on merkittävä etenkin lehtojen, kalkkivaikutteisten kallioiden ja perinnebiotooppien suojelun kannalta. Myös Vestran vanhojen metsien, soiden ja lehtojen luonnonsuojelualue on luonnoltaan erittäin monipuolinen. Se täydentää alueelle jo perustettujen yksityisten luonnonsuojelualueiden kanssa pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kannalta merkittävän Natura 2000 -alueen suojelun.Suoluonnon suojelun kannalta merkittäviä alueita ovat Inkoon Stormossenin, Boxin soiden, Lampisuon, Keihässuon, Klaukkalan Isosuon, Kivilamminsuon ja Pitkästenjärvien, Petkelsuon, Kurkisuon ja Kotojärven ja Isosuon luonnonsuojelualueet. Stormossenin aarnialue Hankoniemellä on sijainniltaan Suomen eteläisin ja siihen nähden poikkeuksellisen laaja, mosaiikkimainen suokokonaisuus. Perustettavien luonnonsuojelualueiden suot ovat pääsääntöisesti säilyneet ydinosiltaan ojittamattomina, ja ovat erittäin tärkeitä uusmaalaisen suolajiston ja linnuston elinympäristöjä. Saltfjärdenin, Täktominlahden ja Svanvikenin, Ahvenkoskenlahden sekä Läppträsketin luonnonsuojelualueet ovat merkittäviä lintuvesiä. Lintuvedet ovat tärkeitä muuttavien sorsalintujen, joutsenten, hanhien ja kahlaajien levähdys- ja ruokailualueita sekä pesimäalueita. Långvassfjärdenin ja Kapellvikenin luonnonsuojelualueet edustavat arvokkaita merenlahtien lintukosteikkoja. Långvassfjärdenin perinnemaisemia ja rantaniittyjä hoidetaan aktiivisesti mm. laiduntamalla.Perustettavilla luonnonsuojelualueilla on myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Esimerkkinä merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä on Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaaren luonnonsuojelualue. Tärkeänä lähiluontokohteena toimii esimerkiksi Elfvikin metsän luonnonsuojelualue Espoon Laajalahdessa.Luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmisteluaUudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle hankituilla tai varatuilla valtion alueilla luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset. Valmistelun alkuvaiheessa kuultiin laajasti maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty yli kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestöjen, riistahallinnon, kalastustahojen ja metsästysseurojen näkemyksiä alueiden perustamisesta.Kohdekohtaiset kartat (metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa sekä kokeiluissa hyödynnettävää radioviestinnän välitystietojen luottamuksellista käsittelemistä koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella.Matkapuhelinliittymien määräaikaista puhelinmarkkinointikieltoa jatkettaisiin nykyisenkaltaisena 2.7.2021 lähtien ja se kestäisi 1.7.2024 saakka. Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikiellon tarkoitus on suojata kuluttajia häiritseviltä markkinointikäytännöiltä.Voimassa olevan markkinointikiellon mukaan matkapuhelinliittymää ei saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä. Kielto ei koske teleyritysten omia matkapuhelinasiakkaita. Liittymien puhelinmarkkinointi kiellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.Radioviestinnän väliaikaisilla säännöksillä mahdollistetaan uutta liiketoimintaaMyös radioviestinnän välitystietojen määritelmää ja radioviestinnän luottamuksellisuutta koskevien säädösten voimassaoloa jatkettaisiin nykyisessä muodossa 21.6.2021 alkaen ja ne kestäisivät 20.6.2024 saakka. Radioviestinnässä välitystietoja ovat esimerkiksi viestinnän aika ja paikka.Radioviestinnän luottamuksellisuutta koskevilla väliaikaisilla säännöksillä on selkeytetty sääntelyä sekä mahdollistettu radioviestinnän anonymisoitujen välitystietojen käsittely ja hyödyntäminen esimerkiksi liikkumisesta tehtäviin analyyseihin ja miehittämättömien ilma-alusten käytön valvontaan.Sääntelyllä on myös luotu edellytyksiä uudenlaisille tietoa hyödyntäville liiketoimintamalleille. Tarve radioviestinnän anonymisoitujen välitystietojen käsittelyyn on tunnistettu esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lento- tai rautatieasemilla, joissa liiketoiminnan kehittämiseksi voisi olla hyödyllistä seurata asiakasvirtojen liikkumista alueella.Sääntelyssä on huomioitu, että perusoikeutena turvattu yksityiselämän suoja ei vaarannu. Anonymisoitujen välitystietojen avulla ei pystyttäisi esimerkiksi tunnistamaan ja seuraamaan yksittäistä henkilöä. Tietosuojaa koskevat näkökulmat, kuten viestinnän luottamuksellisuuden suoja, henkilötietojen suoja ja yksityiselämän suoja, ulottuvat normaalisti viestien sisällön lisäksi myös sähköisen viestinnän välitystietoihin.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti 15. huhtikuuta 2021 sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia koskevia muutoksia. Muutoksilla matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa sekä kokeiluissa hyödynnettävää radioviestinnän välitystietojen luottamuksellista käsittelemistä koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää uutta väliaikaista lakia, jolla osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan myöhentää pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi esitetään jatkoa väliaikaisille poikkeuksille, joilla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta.Hallituksen esityksen mukaan yhteisöt voisivat lykätä kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä. Vastaava väliaikainen laki oli voimassa myös viime keväänä.Lisäksi esitetään jatkoa poikkeussäännöksille, joilla pörssiyhtiöt ja FN-listayhtiöt voivat järjestää kokouksensa etäkokouksina ja joiden perusteella osuuskunnat ja yhdistykset voivat aina sallia etäosallistumisen jäsenten kokoukseen. Osuuskuntien, yhdistysten ja eräiden rahoitusalan yritysten vuosikokouksissa olisi mahdollista lisäksi käyttää asiamiestä, vaikka sitä ei ole sallittu säännöissä. Lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti.Väliaikaisen lain tarkoituksena on varmistaa, että kokoukset pystytään järjestämään turvallisesti ja häiriöttä myös koronaepidemian aikana. Tavoitteena on myös saada riittävästi tietoa etäosallistumista helpottavan ja verkkokokoukset sallivan pysyvän lainsäädännön valmisteluun.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elina Pylkkänen on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeriksi 1.6.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hallitus päätti nimityksestä 15.4.2021.Elina Pylkkänen on koulutukseltaan taloustieteen tohtori. Hän on toiminut vuodesta 2018 alkaen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana. Tätä aiemmin hän on työskennellyt vuosina 2008–2018 valtiovarainministeriössä finanssineuvoksena. Sitä ennen hän on ollut vanhempana ekonomistina OECD:ssa Pariisissa ja vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut Stakesissa erikoistutkijana ja työskennellyt Ruotsin valtiovarainministeriössä erityisasiantuntijana vuosina 2000–2007.Alivaltiosihteerin virka on uusi. Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.Tehtävään tuli 27 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 15. huhtikuuta asetuksen, jolla saatetaan voimaan Suomen ja Kiinan kansantasavallan välinen sopimus Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen. Sopimuksesta on neuvoteltu useiden vuosien ajan, ja se allekirjoitettiin Pekingissä syksyllä 2019.Sopimuksen perusteella Kiinan kulttuurikeskus on voittoa tavoittelematon kulttuuri-instituutti, jonka perustamisesta ja toiminnan järjestämisestä Kiina vastaa kokonaisuudessaan. Sopimuksesta ei aiheudu Suomelle kustannuksia eikä se edellytä muun lainsäädännön antamista. Kulttuurikeskus tulee perustaa ja sitä tulee hoitaa Suomen voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Siitä tulee näin ollen suomalainen oikeushenkilö. Suomella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia perustaa omaa kulttuurikeskustaan Kiinaan, joten sopimus koskee vain Kiinan Suomeen perustettavaa kulttuurikeskusta.Kiinan kulttuurikeskuksen tarkoituksena on edistää maiden välistä kulttuuriyhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja Kiinan kulttuurin tuntemusta Suomessa. Kiina päättää kulttuurikeskuksen toiminnasta ja ohjelmasta, mutta alustavan tiedon mukaan kulttuurikeskus voisi järjestää näyttelyitä, konsertteja, esitelmätilaisuuksia ja ruokakursseja.Sopimus tulee voimaan 17. päivänä huhtikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on pidettävä sunnuntaihin 18.4.2021 saakka suljettuna asiakkailta niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä koronaepidemian leviämisen estämiseksi. Sulku päättyy Pohjois-Savossa perjantaina 16.4.2021 alueen tautitilanteen paranemisen vuoksi.Ravintolat voidaan avata asiakkaille kaikkialla Suomessa maanantaina 19.4.2021. Tällöin on noudatettava väliaikaisia rajoituksia, jotka koskevat aukioloa, anniskeluaikoja, asiakkaiden oleskelua ja liikkumista ravintolan tiloissa sekä asiakaspaikkamääriä.Ravintolasulku voimassa alueilla, joilla tautitilanne on vakavinRavintoloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden väliaikaisesta sulusta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa. Valtioneuvostolla on lain mukaan velvollisuus muuttaa asetusta sulun piiriin kuuluvista alueista, jos sulkeminen ei ole enää maakunnassa välttämätöntä.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi keskiviikkona 14.4.2021 uusimman arvion alueiden tautitilanteesta. Sen perusteella sulku ei ole enää välttämätön Pohjois-Savossa. Tästä syystä valtioneuvosto muutti torstaina 15.4.2021 asetusta, joka määrittelee alueet sulun piirissä.Ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa sunnuntaihin 18.4.2021 saakka:UusimaaVarsinais-SuomiSatakuntaKanta-HämePirkanmaaPäijät-HämeKymenlaaksoEtelä-KarjalaEtelä-SavoPohjois-KarjalaKeski-SuomiPohjanmaa.Sulun piiriin eivät kuulu Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Näissä maakunnissa ravitsemisliikkeiden on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla.Rajoituksia aukioloon, anniskeluaikoihin ja asiakaspaikkamääriinSulun päätyttyä ravitsemisliikkeiden rajoituksia jatketaan tartuntatautilain ja sen nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen säännöksin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa tartuntatautilain muutokset perjantaina 16.4.2021. Lain vahvistamisen jälkeen valtioneuvosto voi antaa perjantaina asetuksen, jossa ravitsemisliikkeiden rajoituksista alueittain tarkemmin säädetään. Nämä rajoitukset on tarkoitus saada voimaan heti maanantaina 19.4.2021 sulun päätyttyä.Sosiaali- ja terveysministeriö viestii ravintoloiden toiminnan rajoituksista perjantaina 16.4.2021.Sulkemiskorvauksen haku aukeaa 12.5.Ravintolat ja muut lailla tai viranomaispäätöksellä suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.Sulkemiskorvauksen hakuaika alkaa 12.5.2021. Yritykset hakevat korvausta Valtiokonttorista.Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa suurten yritysten tuen ehdoista ja enimmäismäärästä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää vesiliikennelakiin muutoksia, joista keskeiset liittyvät vesiliikenteen turvallisuuteen ja valvontaan. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 15. huhtikuuta 2021.Vesiliikennelain kokonaisuudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020. Tarpeita lain täsmentämiseksi on ilmennyt muun muassa käytännön valvonnan yhteydessä sekä täysin uudentyyppisten vesikulkuneuvojen tultua markkinoille.Lakiin esitetään tarkennuksia kanavia koskevaan sääntelyyn sekä ehdotetaan, että tietyillä vesikulkuneuvoilla liikkuvilta voitaisiin turvallisuussyistä kieltää pääsy sulkukanavalle tai heidän pääsyään sille voitaisiin rajoittaa. Kielto tai rajoitus voisi koskea esimerkiksi vesiskoottereilla liikkumista sellaisilla vanhemmilla sulkukanavilla, joilla virtaus on voimakasta.Huviveneitä suurempien huvialusten kelpoisuusvaatimuksia ja varustevaatimuksia esitetään tarkennettaviksi. Tarkennuksia ehdotetaan myös väyläpäätöksiä ja vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeviin menettelyihinLakiin esitetään lisättäväksi mahdollisuus myöntää poikkeuksia myös tietyn, urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetun vesikulkuneuvotyypin varusteita ja tarvikkeita koskevista määräyksistä. Säännös olisi tarpeen uusien vesikulkuneuvojen nopean kehityksen vuoksi. Tällaisia uusia, Suomessakin jo käytössä olevia vesikulkuneuvoja ovat esimerkiksi moottorilla varustetut lainelaudat, joilla liikuttaessa on käytännössä mahdotonta noudattaa kaikkia varustevaatimuksia.Merenkulun turvalaitteiden määrittelyyn esitetään lisättäväksi virtuaaliset turvalaitteet. Niitä käytettäisiin lähinnä tilapäisesti alueilla, joilla on vaikea ylläpitää fyysistä turvalaitetta. Määrittelyn laajentamisella edistettäisiin myös merenkulun automaatiota.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Tämän jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.Lain voimaantuloajaksi ehdotetaan 1.7.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,83 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 33 yhteisöä, ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston jätehuoltoon. Eniten avustuksia saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf sekä Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2021 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin on varattu määrärahaa yhteensä 2 830 000 euroa. Määrärahaan sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämät 700 000 euroa, josta 500 000 euroa on osoitettu Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan, 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle lintukosteikkojen kunnostukseen ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle. Kokonaisuudessaan avustuksiin varattu määräraha on 600 000 euroa suurempi kuin vuonna 2020.”Järjestöjen tekemästä työstä on korvaamatonta apua suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Olen iloinen, että jaettavien avustusten määrää on pystytty kasvattamaan, ja että niille löytyy monia hyviä käyttökohteita”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2019-2020 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2019 ja 2020 avustusta saaneille järjestöille.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallista ympäristöjärjestötoimintaa, valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatusta ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) valtionavustusta depressiokoulutoiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen sekä matalan kynnyksen chat-palveluiden lisäämiseen. Tarkoituksena on vastata paremmin korkeakouluopiskelijoiden avun ja tuen tarpeisiin koronavirusepidemian aikana.Koronavirusepidemia on muuttanut korkeakoulujen opetusta etäopiskelupainotteiseksi, mikä on vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin kielteisesti. Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Mielenterveyspalveluja haettiin eniten masentuneisuuden ja masennuksen vuoksi. Koronavirusepidemian aikaisten poikkeusjärjestelyiden jälkeen tarvitaan erityistä tukea opiskelijoille. Jotta riittävän nopea avun saaminen pystytään turvamaan, on välttämätöntä madaltaa avunsaannin kynnystä, monipuolistaa palveluvalikoimaa ja löytää tehokkaita palvelutuotannon tapoja. Valtion vuoden 2020 talousarviossa myönnettiin 5 miljoonan euron määräraha, jota saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan käyttää myös lisäkustannuksiin, joita on syntynyt lakisääteisen toiminnan ja palvelujen välttämättömästä kehittämisestä vastaamaan paremmin opiskelijoiden koronaepidemian aikaisiin avun ja tuen tarpeisiin.Nyt myönnetyn valtionavustuksen määrä on reilu 750 000 euroa. Avustus on käytettävissä 1.12.2020–31.12.2021 syntyviin kustannuksiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi