NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia jatkaa koronaviestinnän yhteensovittamista valtioneuvostossa ja valtionhallinnossa normaaliolojen toimivaltuuksin. Pääministeri Sanna Marinin allekirjoittaman valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaan valtioneuvoston kanslian viestintäosasto yhteensovittaa koronaviestintää valtioneuvoston ohjesäännön nojalla (12 § 1 mom. 3 kohta), jonka mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluu valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen. Päätös on voimassa 31. elokuuta 2021 saakka.Yhteensovittamisen tukena jatkaa poikkeusolojen aikana asetettu koronaviestinnän strateginen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Ministeriöiden sekä valtionhallinnon virastojen ja muiden yksiköiden on vastedeskin pidettävä valtioneuvoston kanslian viestintäosasto tietoisena koronaviestinnän suunnitelmista ja toimista. Viranomaisilla ja virkamiehillä on velvollisuus viestiä vastuulleen kuuluvista asioista, mutta viestinnän tiivis yhteistyö ja tiedonkulku ovat edelleen tärkeitä kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi.“Poikkeusolojen aikana kehitimme viranomaisviestintään toimivia yhteistyömalleja, jotka ovat edelleen tarpeellisia yhteiskunnan avaamisen ja jälleenrakentamisen onnistumiseksi. Tämä päätös varmistaa yhteistyön jatkumisen myös normaalioloissa”, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sanoo.Koordinoinnilla varaudutaan tilanteen muutoksiin ja jatketaan yhteistyön kehittämistäVaikka uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt viime viikkojen aikana laskuun, on tartuntoja edelleen paljon. Tilanne voi jälleen nopeastikin heiketä, ja viestinnän on pystyttävä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi koronarajoitusten purkamisesta on voitava lähikuukausina viestiä selkeästi ja ajantasaisesti niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Esimerkiksi alueelliset viranomaiset ovat nähneet yhteistyön erittäin hyödyllisenä, ja hyvien toimintatapojen kehittämistä jatketaan.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston eilen hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa. Viidelle strategiselle tavoitteelle perustuva toimintaohjelma sisältää 55 konkreettista toimenpidettä. Ihmiskaupan vastainen työ lisää kaikkein turvallisuutta ja vahvistaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia.Ihmiskaupan tunnistamista on tarpeen kehittää koko rikosprosessissa. Esitutkintaviranomaisten, erityisesti poliisin, osaamista ihmiskaupparikollisuuteen liittyen parannetaan ja ihmiskaupparikosten torjuntaa ja tutkintaa tehostetaan. Toimintaohjelma sisältää toimenpiteitä myös syyttäjä-, tuomioistuin- ja rikosseuraamuslaitokselle.– Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että kaikki työn kannalta keskeiset viranomaiset tuntevat ihmiskauppailmiön peruspiirteet sekä osaavat puuttua siihen ja ohjata uhrit avun piiriin. Myös viranomaisyhteistyötä on kehitettävä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Ihmiskauppa tulee edelleen harvoin ilmi uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta. Ilmitulon esteitä pyritään nyt purkamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä niin, että uhrit kokevat turvalliseksi ja hyödylliseksi kääntyä viranomaisten puoleen ja tehdä rikosilmoitus kokemastaan hyväksikäytöstä.Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöään kehitetään turvaamaan nykyistä paremmin yhdenvertaiset palvelut ihmiskaupan uhreille valtakunnallisesti. Auttamisen ja rikosprosessin välistä yhteyttä on syytä muuttaa niin, että uhrit saavat apua rikosprosessin alkamisesta, etenemisestä tai lopputuloksesta riippumatta. Myös uudelleen uhriksi joutumista on tärkeä ehkäistä. Lainuudistuksen yhteydessä turvataan uhrien oikeus turvalliseen ja tuettuun asumispalveluun.Ihmiskauppa on jatkuvasti muuntuva ilmiö ja myös uusien tai toistaiseksi vähän ilmitulleiden ihmiskaupan muotojen torjumiseen on varauduttava. Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen erikoistuneiden järjestöjen toiminnan jatkuvuus on niin ikään tärkeä varmistaa. Myös yrityksiä ja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan ihmiskaupan torjuntaan. Nyt hyväksytyn toimintaohjelman seurannasta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä. Ihmiskaupan vastainen työ on poikkihallinnollinen kokonaisuus, jota viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä osana harmaan talouden torjunnan strategiaa ja sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kesänä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia uusi laki ihmiskaupan uhrien auttamiseksi vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalouden luopumistukeen oikeutetut voivat osallistua loppuvuoden ajan esimerkiksi maatalouden kausitöihin ilman, että heidän tukensa pienenee tai sen maksatus keskeytyy. Helpotus tulee voimaan taannehtivasti 1. maaliskuuta alkaen ja se on voimassa vuoden 2021 loppuun, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen tänään antaman lakiesityksen.Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan esityksellä helpotetaan osaltaan kausityöongelmaa. Asiantuntevaa työpanosta tarvitaan erityisesti alkutuotannon kannalta kriittisillä aloilla maataloudessa ja puutarha-alalla, hän korostaa.Vastaava covid-19-epidemiaan liittyvä väliaikainen laki oli voimassa myös vuonna 2020. Tämän vuoksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela), joka hoitaa maatalouden harjoittamisesta luopuneiden tuen maksatuksen, on jo kokemusta väliaikaiseen lakiin liittyvistä toimeenpanoasioista. Esitys koskee noin 1 700:a luopumistuen saajaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu ’Kattava koululounas ja välkyt välipalat’ -hanke selvitti peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä välipalakäytänteitä ja tarjoamismahdollisuuksia. Selvityksestä saatiin ainutlaatuista tietoa peruskoulussa tarjottavien välipalojen valikoimasta ja tarjoamistavoista, Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän hyödyntämisestä sekä Covid-19-pandemian aikaisesta poikkeusolojen kouluruokailusta. Tuloksia hyödynnetään kouluruuan kehittämisohjelman valmistelussa ja taustatietona, kun Harrastamisen Suomen mallia kehitetään.Selvityksen mukaan korkeintaan joka kymmenes oppilas nauttii täysipainoisen koululounaan jokaisena koulupäivänä, ja koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä merkittävästi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Yli puolet (56 %) kunnista ei tarjoa oppilaille maksutonta välipalaa ja 42 % kunnista tarjoaa maksuttoman välipalan vain osalle oppilaista. Nykyisen kouluruokailusuosituksen mukaan välipalan tarjoamista suositellaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Selvityksen mukaan joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Pitkän päivän välipala sisältää tyypillisimmin juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut oppilaille maksulliset välipalat ovat sen sijaan todennäköisemmin täysipainoisia. Muut koulussa tarjottavat oppilaille maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.Harrastamisen Suomen mallissa koululaisille luodaan mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Mallin koordinoinnista vastaavat kunnat yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa ja rahoituksen painopiste on ammattitaitoisten ohjaajien löytämisessä. Harrastusten jatkuessa koulupäivän jälkeen on tärkeä huolehtia oppilaiden jaksamisesta ja tässä välipalalla on iso rooli. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä on peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen.Tekemistä vaille valmista − uudistus- ja kehittämistarpeet tunnistetaan hyvinSelvityksen mukaan kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti valtakunnan, kuntien ja koulujen tasolla. Tulosten pohjalta muodostettiin yksitoista toimenpidettä toteutettavaksi valtakunnan ja kunnan tasolla. Toimenpide-ehdotuksilla rohkaistaan päättäjiä viemään eteenpäin toimia, joiden avulla suomalainen innovaatio, yhdenvertainen ja tasa-arvoa lisäävä maksuton kouluruokailu, tehdään entistä houkuttelevammaksi ja laadukkaammaksi. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtakunnallista ja poliittista ohjausta sekä vahvaa kuntatason sitoutumista kouluruokailun kehittämistyöhön.Suomessa on viime vuosien aikana luotu ja kehitetty kouluruokailun ja koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen tueksi toimintamalleja ja työkaluja.”Nyt on korkea aika juurruttaa olemassa olevat työkalut koulujen arkeen, jotta voimme tulevaisuudessakin loistaa kouluruokailun mallimaana”, sanoo konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta.Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta on toteuttanut Itä-Suomen yliopisto yhdessä Ammattikeittiöosaajat Amko ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu ohjausryhmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt perustaa yhteiskunnallisten yritysten syntymistä ja kasvua tukevan asiantuntijayksikön. Verkostomaisesti toimiva osaamiskeskus rahoitetaan osin osatyökykyisten työkykyohjelmasta ja osin EU:n sosiaalirahaston varoin. Tavoitteena on järjestää hankehaku siten, että osaamiskeskus voisi käynnistää toimintansa lokakuussa 2021.Perustettava valtakunnallinen asiantuntijayksikkö on yhteiskunnallisten yritysten erityisasiantuntemusta omaava osaamiskeskus, joka verkostoituu muiden toimijoiden kanssa edistäen ja tukien eri tavoin yhteiskunnallisten yritysten käynnistymistä ja liiketoiminnan edellytyksiä kaikissa yritystoiminnan vaiheissa. Keskuksen ohjaus ja seuranta ovat työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla.Osaamiskeskuksen tehtävänä on mm. rakentaa yhteiskunnallisiin yrityksiin erikoistuneet valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä rakentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään liiketoimintamallin tunnettuutta yritys- ja työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksessa. Yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa vahvistetaan. Tavoitteena on myös edistää julkisten hankintojen vaikuttavuusperusteisuutta, sosiaalisten kriteereiden käyttöä ja innovatiivisia menettelyjä sekä arvioida uusien rahoitusmallien tarve ja laajentamismahdollisuudet.Sekä osaamiskeskuksen tehtävät että yhteiskunnallinen yritys määritellään juuri valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä yhteiskunnallisten yritysten strategiassa.Kehysriihessä hyväksytyn strategian tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää erityisesti niiden vaikuttavuusosaamista. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka ensisijainen tavoite on etsiä ratkaisuja johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla mikä tahansa: yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.Vuonna 2020 valmistuneen selvityksen mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä on Suomessa noin 1 700, joista yli puolet ovat sote-alan palveluja julkiselle sektorille tuottavia yhdistyksiä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,8 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 50 000 työntekijää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on keskustellut Portugalin pääministeri António Costan kanssa Portossa perjantaina 6. toukokuuta. Kahdenvälisen tapaamisen keskeisiä aiheita olivat yhteistyön lisääminen maiden välillä ja ajankohtaiset EU-asiat. Suomella ja Portugalilla on perinteisesti hyvät suhteet, joita EU-kumppanuus on syventänyt.Portugali on nostanut metsätalouden kehittämisen yhdeksi keskeiseksi alaksi talouden elpymissuunnitelmassaan koronapandemian jälkeen. Eräs metsänhoidon kehittämisen keskeisiä tavoitteita on vähentää metsäpaloja, jotka ovat lisääntyneet huolestuttavasti Portugalissa ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden seurauksena. Suomi ja Portugalin yhteistyö metsäsektorilla käynnistyi pääministeri Juha Sipilän syksyllä 2018 tekemän vienninedistämismatkan yhteydessä.”Suomessa on johtavaa osaamista Portugalia kiinnostavilla vihreän siirtymän ja digitalouden alalla. Yritysten kannattaa tarttua tilaisuuteen ja hyödyntää unionin elpymisvälineen tarjoamia mahdollisuuksia. Metsäyhteistyö maidemme välillä etenee hyvin”, pääministeri Marin sanoi.Pääministeri Marin nosti tapaamisissa esiin myös verosopimuksen puuttumisen maiden välillä. Portugali ei ole vielä ratifioinut vuonna 2016 allekirjoitettua verosopimusta.Pääministeri Marinin vierailu Portugalissa jatkuu 7. ja 8. toukokuuta, jolloin hän osallistuu EU:n puheenjohtajamaa Portugalin isännöimiin EU-huippukokouksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi haki joulukuussa Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tukea Finnairin ilmoittamien irtisanomisten takia.– Tänään saimme Euroopan komissiosta tiedon siitä, että olemme saamassa hakemamme tuen. EGR-tuki mahdollistaa räätälöidyn palvelutarjonnan myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty ensimmäisten joukossa, työministeri Tuula Haatainen toteaa.
Suomi jätti hakemuksen Euroopan komissiolle 30.12.2020. Hakemus koskee yhteensä noin 500 Finnairilta irtisanottua tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä. Rahoitusta haetaan uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa, josta kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Toimialueena on Uusimaa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä komission ehdotukset.
Irtisanottujen tukitoimenpiteet täydessä vauhdissa jo lokakuusta asti
EGR:n toimintamalliin kuuluu se, että vaikka hakemuksen valmisteluun ja käsittelyyn kuluu varsin pitkä aika, tukitoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian irtisanomisilmoituksen jälkeen. Finnairilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa lokakuussa 2020. Uudenmaan TE-toimistoon on palkattu yli 30 uutta asiantuntijaa ilmailualan klusterin henkilöasiakkaita hoitavaan tiimiin. Irtisanotuille tarjotut koulutus- ja muut palvelut on suunniteltu tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä Finnairin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on päivittänyt EU:n teollisuusstrategian, jotta se huomioisi paremmin koronapandemian luomat olosuhteet ja toimenpidetarpeet. Tavoitteena on hyödyntää pandemiasta saatavat opit, vahvistaa yritysten kykyä joustaa muutostilanteissa sekä nopeuttaa digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, jotka lisäävät työpaikkoja. Komissio julkaisi päivitetyn strategian 5.5.2021.Uudistuva liiketoiminta, vahva digitalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö ovat myös suomalaisen elinkeinopolitiikan kulmakiviä.– On hyvä, että komissio teki arvion siitä, miten koronapandemia vaikuttaa teollisuusstrategiaan. On myös hyvä havaita, ettei merkittäviä suunnanmuutoksia tarvita, vaan edelleen kestävää kasvua rakennetaan eurooppalaisten arvojen varaan, digitalisaatiota hyödyntäen, kunnianhimoisia ilmastovaikutuksia tavoitellen ja kansainvälistä kilpailukykyä ja kumppanuutta vahvistaen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Digitaalisen ja vähähiilisen siirtymän merkitys on pandemian aikana korostunut. Komissio ehdottaa muun muassa ekosysteemikohtaisia tiekarttoja, joilla siirtymää voitaisiin alakohtaiset erityistarpeet huomioiden vauhdittaa.Pandemia on osoittanut toimivien sisämarkkinoiden merkityksenKomissio valmistelee ehdotuksia uusista toimenpiteistä, joilla sisämarkkinoita vahvistettaisiin kriisitilanteissa. Yksi tulevista ehdotuksista on uusi sisämarkkinasäännös, jolla muun muassa edistettäisiin avoimuutta, jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä kriittisten tuotteiden saatavuutta. Lisäksi komissio aikoo vahvistaa nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa.Pandemia toi näkyväksi sen, kuinka eurooppalaiset yritykset ovat verkottuneet kansainvälisesti. Suuri osa tuotantoketjuista osoittautui kriisinkestäviksi. Komissio kuitenkin arvioi osana teollisuusstrategian päivitystä, mitkä kansainväliset riippuvuudet voivat johtaa erityiseen haavoittuvuuteen erimerkiksi terveyden tai turvallisuuden aloilla. Tarkastelu sisältää myös ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voisi vähentää strategisia riippuvuuksia ja vahvistaa strategisia kyvykkyyksiä kuten teknologiaa ja osaamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöönOikeusministeriöJyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 074
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista (HE 53/2021 vp; EV 42/2021 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– Landskapslag om temporär ändring av landskapslagen om studiestödJoanna Grandell, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 220
– Vihkimisen pätevyysSisäministeriöSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591
– Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P) päätösten XXXV-20 – XXXV-35 hyväksyminenValtiovarainministeriöMilla Kouri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 056
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 255/2020 vp; EV 40/2021 vp)Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 18/2021 vp; EV 38/2021 vp)Jaana Vehmaskoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 267
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 261/2020 vp; EV 30/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöOrian Bondestam, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 494
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 20/2021 vp; EV 36/2021 vp)YmpäristöministeriöAnu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi asumisoikeusasunnoista sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 189/2020 vp; EV 26/2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia vahvistetaan uuden palvelukeskuksen avulla työllisyyden kasvattamiseksi. Keskus koordinoisi ja kehittäisi työikäisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, analysoisi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoja ja tukisi alueellisia verkostoja. Keskus myös rahoittaisi koulutusta ja osaamispalveluja. Palvelukeskus vahvistaisi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä työllisyyttä tukemalla osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja toisi jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on uudistaa palveluja niin, että työikäisten osaamisen kehittäminen olisi tiiviimmin kytköksissä työelämän ja alueiden tarpeisiin. Palvelukeskus palvelisi ensisijaisesti koulutuksen järjestäjiä, korkeakouluja, te-hallintoa, kuntia ja muita toimijoita, jotka tarjoavat jatkuvan oppimisen palveluita. Kansalaisille ja työnantajille suunnatut palvelut olisivat tarjolla jatkossakin mahdollisimman lähellä.– Mahdollisuus päivittää osaamista läpi työuran on noussut kovaakin kovemmaksi työllisyyspoliittiseksi kysymykseksi. Ennen töitä saattoi saada peruskoulupohjalta ja pysyä saman työnantajan palveluksessa koko ikänsä. Tätä nykyä se ei ole enää mahdollista –  osaamista on voitava päivittää kaikenlaisissa ammateissa, kaikenlaisilla koulutuksilla, aina ammatillisesta akateemisiin. Jatkuvan oppimisen palvelukeskus auttaa yhdistämään työnhakijat ja alueen työnantajien osaamistarpeet, opetusministeri Jussi Saramo sanoo. Perustettavan palvelukeskuksen tehtävissä korostuisi työllisyyden vahvistaminen alueelliset tarpeet huomioivan jatkuvan oppimisen avulla. Palvelukeskus jalostaisi tietoa päätösten pohjaksi, tukisi paikallista yhteistyötä ja rahoittaisi kohdennettuja osaamispalveluja. Toiminta perustuisi ennakointitiedolle ja sen analysoinnille. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämällä tunnistettaisiin osaamistarpeet ja edistettäisiin palvelutarjonnan tarkoituksenmukaista kohdentumista. Osana palvelukeskuksen toimintaa, koulutuskentän toimijoita kannustettaisiin kehittämään yhteistyöverkostoja joustavamman ja alueen tarpeet paremmin huomioivan koulutustarjonnan mahdollistamiseksi. Palvelukeskus osallistuisi myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen, joka yhdistäisi koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Palvelukeskuksen on tarkoitus vahvistaa työikäisille suunnattua koulutustarjontaa ja parantaa niin kansalaisten, kuin työnantajienkin mahdollisuutta varautua työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Palvelukeskus voisi myöntää valtionavustusta koulutuksen järjestämiseen tai hankkia koulutusta. Lisäksi palvelukeskus voisi rahoittaa koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa. Päätökset rahoitettavista toimista keskus tekisi ennakointitietojen ja alueellisen tilannekuvan pohjalta.Palvelukeskus toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisivat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yhteydessä toimisi myös valtioneuvoston nimittämä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka jäsenet olisivat ministeriöiden ja työelämän edustajia.Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021. Toimintansa keskus aloittaisi loppuvuodesta. Keskuksen pysyviin toimintamenoihin varattaisiin vuosittain noin miljoonan euron määräraha. Jatkuvaan oppimiseen hallitus on vuoden 2021 talousarviossaan varannut kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Myös elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvässä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kaavaillaan jatkuvaan oppimiseen rahoitusta, jolla tuetaan työelämässä tarvittavien uusien taitojen hankkimista ja työllistymistä.Hallituksen esitys laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksiLisätietoa palvelukeskuksesta ja jatkuvasta oppimisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi