NordenBladet — Valtionhallinnon tulosohjausmallin nykytilaa ja kehitystarpeita on tarkasteltu 11. toukokuuta julkaistussa arvioinnissa. Tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin useita uudistustarpeita.Arvioinnin johtopäätöksinä todetaan, että valtionhallinnon toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa monisyisemmäksi, mikä edellyttää entistä poikkihallinnollisempaa, pidemmän aikajänteen tarkastelutapaa tulosohjauksessa. Lisäksi suhde poliittiseen ohjaukseen ja budjettiohjaukseen hakee paikkaansa. Tarvetta on myös yhdenmukaisemmille käytännöille hallinnonalojen välillä.Käytäntöjen yhdenmukaistaminen, selkeämpi viitekehys ja uudet lähestymistavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen ovat arvioinnissa tunnistettuja tulosohjausmallin kehittämiskohteita. Lisäksi tulosohjauksen tiedonhallintaa sekä sähköisiä järjestelmiä tulisi kehittää voimakkaasti.Arviointi suosittelee seuraavia toimenpiteitä tulosohjausmallin kehittämiseksi:dialogin ja vertaisoppimisen vahvistaminenpoikkihallinnollisemman ja ilmiölähtöisemmän vaikuttavuuden ohjauksen kehittäminentuloksellisuuden käsitteistön päivittäminen erityisesti vaikuttavuuden näkökulmastakannustinmekanismien sekä asiakas- ja kansalaisnäkökulman kokeiluttulosohjauksen ja budjettiohjauksen välisen kytkennän selkeyttäminenennakoinnin ja toimintaympäristön analyysin vahvistaminen osana tulosohjausprosessiatiedonhallinnan ja sähköisten järjestelmien kehittäminen.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvasta hankkeesta ovat vastanneet 4FRONT Oy, Frisky & Anjoy ja Tampereen yliopisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön visuaalinen ilme on uudistettu. Uusi tunnus on yhdenmukainen valtioneuvoston, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tunnuksen kanssa. Ilmeen muotokieli on johdettu valtioneuvoston ruusukuviosta, joka perustuu Suomen vaakunan heraldiseen ruusuun.Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi tunnus on leijonamerkin ja nimilogon kiinteä yhdistelmä pysty- tai vaakamuotoon aseteltuna. Myös valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö käyttävät saman mallin mukaista tunnusta. Ministeriön aiempi Sinettileijona-tunnus oli käytössä 23 vuotta.‒ Liittymällä valtioneuvoston, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön leijonaperheeseen haluamme viestiä olevamme osa valtioneuvostoa, viestintäjohtaja Mari-Kaisa Brander sanoo.Tavoitteena on, että jatkossa viestintämateriaaleja voidaan yhdistää helposti valtioneuvoston ilmeen kanssa ja erilaisia sovelluksia voidaan suunnitella yhteistyössä. Yhtenäinen visuaalinen ilme mahdollistaa myös selkeämmän viestinnän ja yhdenmukaisen näkymisen eri viestintäkanavissa.Ministeriön päävärinä säilyy vihreä. Lisäväreiksi on valittu tummansininen, harmaa, ruskea ja tiilenpunainen. Ilmeen muotokieli on johdettu valtioneuvoston ruusukuviosta, joka perustuu Suomen vaakunan heraldiseen ruusuun. Visuaalisen ilmeen on suunnitellut ministeriön graafinen suunnittelija Arja Aikavuori yhteistyössä graafinen suunnittelija Timo Kuoppalan kanssa.‒  Valokuvat ovat tärkeä osa uutta ilmettä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeriö, jonka toimiala on poikkeuksellisen visuaalinen. Valokuvat kertovat ihmisten ja tekemisen kautta koulutuksesta, tieteestä, kulttuurista, taiteesta ja liikunnasta, graafinen suunnittelija Arja Aikavuori kertoo.Uusi visuaalinen ilme tulee näkymään erityisesti verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa, mutta myös painotuotteissa ja muissa materiaaleissa. Osa painotuotteista uusitaan vasta syksyllä, kun ministeriöiden sähköpostiosoitteet uudistetaan.Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnukset ovat ladattavissa valtioneuvoston kuvapankista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan tulevaisuuskonferenssi on ainutlaatuinen ja ajankohtainen tilaisuus keskustella Euroopan haasteista ja tavoitteista. Mistä tahansa olet kotoisin ja mitä teetkin, konferenssi tarjoaa tilaisuuden pohtia, millaista tulevaisuutta haluat Euroopan unionille.Konferenssin tarkoitus on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu järjestämällä ”alhaalta ylöspäin” -periaatteella laaja kirjo erilaisia tapahtumia EU-tasolla, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, myös digitaalisia osallistumisvälineitä hyödyntäen.Konferenssin käynnistystilaisuus järjestettiin Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, pandemiatilanteesta johtuen osin virtuaalisesti. Paikalla tilaisuudessa olivat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n neuvoston tämänhetkisen puheenjohtajavaltion Portugalin pääministeri Antonio Costa. Tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi aktiivisesti konferenssiin ja järjestäisi erilaisia tilaisuuksia. Tietoja konferenssitapahtumista kerätään komission monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan. ”Käytetään yhdessä tämä mahdollisuus tuoda EU:n tasolla esille myös suomalaisia ruohonjuuritason näkemyksiä. Kun osallistumme aktiivisesti keskusteluun, saamme suomalaista sielunmaisemaa paremmin näkyviin myös konferenssista aikanaan tehtävissä johtopäätöksissä”, kannustaa erooppaministeri Tytti Tuppurainen.Konferenssin on määrä esittää johtopäätöksensä kevääseen 2022 mennessä. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja tarkastelemaan näitä johtopäätöksiä toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt 10.5.2021 päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Koronaviruksen torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia.STM ohjaa kaikki alueet luopumaan toimenpidetasoihin liitetyistä lisätoimenpiteistä, kuten kuuden hengen kokoontumisrajoituksista.Vaikka toimenpidetasoista luovutaan, alueita ohjataan edelleen noudattamaan suosituksia ja rajoituksia alueellisen epidemiavaiheen mukaisesti. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen.Muutokset toimenpiteissä ovat suurimmat kiihtymisvaiheen alueilla. Niissä voisi jatkossa avata julkisia tiloja, kuten kirjastoja ja museoita, sallia esimerkiksi ulkotiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan ja järjestää yleisötilaisuuksia osallistujarajoituksin.Kunkin alueen toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätökset rajoituksista ja suosituksista harkintansa ja lainsäädännön perusteella.Rajoitusten purkaminen on tehtävä suunnitelmallisestiSTM painottaa rajoitusten purkamisessa suunnitelmallisuutta sekä monipuolista ja laajaa arviointia. Jotta rajoituksia voidaan purkaa hallitusti, on tärkeää, että viranomaiset alueilla laativat omat suunnitelmansa. Rajoitusten purkamisessa on otettava huomioon lapset ja nuoret ensin –periaate ja pidettävä kiinni terveysturvallisista toimintatavoista. Alueelliset toimenpiteet ovat avainasemassa tartuntojen leviämisen estämisessä ja epidemian uudelleenkiihtymisen torjunnassa. Jos epidemiatilanne vaikeutuu, siihen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä.STM päivittää hybridistrategian toimintasuunnitelmanSTM on käynnistänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman ja epidemiavaiheisiin liitettyjen suositusten päivittämisen. Suosituksissa noudatetaan nykyistä toimintasuunnitelmaa siihen asti, että päivitystyö on valmis. Hybridistrategian toimintasuunnitelma osa 3: Suositusten ja rajoitusten käyttö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen metsästrategian (KMS) tavoitteita toteutetaan myös monien muiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien kautta. On tärkeää, että kaksi vuotta sitten vahvistetun KMS:n visio metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kasvavan hyvinvoinnin lähteenä pysyy mielessä myös muita strategioita ja ohjelmia päivitettäessä.Vapun alla 28.4.2021 järjestetyssä kansallisen metsäneuvoston webinaarissa luotiin katsaus KMS:n kannalta keskeisiin päivitettävinä oleviin kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Asiantuntijaesitysten aiheina olivat biotalousstrategia, biodiversiteettistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, ajankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset sekä maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja maatalous- ja maaseutupolitiikkauudistus (CAP).Kansallisella metsästrategialla on näiden lisäksi liittymäkohtia myös moniin muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten äskettäin valmistuneeseen kiertotalousohjelmaan sekä erilaisiin matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviin kehittämissuunnitelmiin. Kansalliseen metsäpolitiikkaan vaikuttavat lisäksi monet EU-tason strategiat ja ohjelmat. Yhtymäkohtien tunnistaminen näihin kaikkiin on tärkeää myös pian käynnistyvää kansallisen metsästrategian omaa päivityskierrosta ajatellen.Ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen huomioitiin aiempaa selkeämmin jo helmikuussa 2019 vahvistetussa metsästrategiassa, ja näihin liittyviä hankkeita toteutetaan lukuisten KMS-hankkeiden ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastohankkeiden avulla. KMS:n ja esimerkiksi energia- ja ilmastostrategian ja biodiversiteettistrategian välillä on siksi myös paljon synergiaa. Taloudellisen kestävyyden ja kokonaiskestävyyden osalta synergiaa on puolestaan erityisesti biotalousstrategian kanssa.Metsäneuvoston webinaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten KMS-näkökulma voitaisiin parhaiten tuoda esiin muissa strategioissa ja ohjelmissa sekä siitä, millaisia haasteita eri strategioiden ja kestävyyden osa-alueiden yhteensovittamiseen liittyy. Haasteita aiheuttavat muun muassa strategiaprosessien eriaikaisuus, yhteisen vision ja yhteisten skenaarioiden puuttuminen sekä kireistä aikatauluista johtuvat paineet tutkimustiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.Suomen metsäalan kilpailukyky ja menestys perustuvat elinvoimaisiin, monimuotoisiin ja hiiltä sitoviin metsiin, osaamiseen, uudistumiseen, toimivaan infrastruktuuriin ja vakaaseen sääntely-ympäristöön. Seminaarissa tuli hyvin esiin, miten tärkeä eri hallinnonalojen ja toimialojen välinen yhteistyö on näiden tavoitteiden saavuttamisessa.Webinaariesitykset:Biotalousstrategia, erityisasiantuntija Sari Tasa, TEMBiodiversiteettistrategia, erityisasiantuntija Olli Ojala, YMEnergia- ja ilmastostrategia, teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEMAjankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset, ylitarkastaja Sami Niinimäki, OKMMaaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, maatalousneuvos Taina Vesanto, MMMAiheista lisää:Kansallinen metsästrategia 2025 (mmm.fi)Käynnissä olevat KMS-hankkeet (mmm.fi)Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus (mmm.fi)Biotalousstrategian päivitys 2020-2021 (biotalous.fi)Biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma (ym.fi)Energia- ja ilmastostrategia (tem.fi)CAP27-uudistus (mmm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla on otettava paremmin huomioon eri asiakasryhmien tarpeet, vahvistettava asiakkaiden toimijuutta ja kartoitettava systemaattisemmin heidän osaamistaan, toteaa Kuntoutussäätiön, Demos Helsingin, Helsingin yliopiston, Oxford Researchin ja Siirtolaisuusinstituutin tutkimus.Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolut -hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen kehittämiseksi siten, että heidän työllisyysasteensa nousee ja yhteiskunnallinen osallisuutensa paranee.”Lähestyimme aihetta monesta eri näkökulmasta ja tulokset perustuvat sekä asiantuntijoiden, maahanmuuttajien parissa työskentelevien ammattilaisten että maahan muuttaneiden henkilöiden omiin näkemyksiin”, sanoo valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen vastuututkija, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.Alueelliset erot ovat suuriaMaahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla havaittiin useita haasteita. Yksilön osaamisesta on vaikea saada kattavaa kuvaa, eikä osaamisesta ja sen karttumisesta syntyvä tieto siirry sujuvasti koulutusasteelta toiselle. Kotoutumiskoulutus ei toteudu kaikkien asiakasryhmien kannalta tarkoituksenmukaisesti ja alueelliset erot kotoutumispalvelujen tarjonnassa ovat suuria. Etenkin sopivaa kielenopetusta voi olla vaikea löytää omalta alueelta.Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palvelujen suunnittelussa kaipaa myös vahvistamista. Maahanmuuttoon liittyvä osaaminen vaihtelee organisaatioissa, eivätkä TE-palvelut aina pysty riittävästi tukemaan maahanmuuttajia työllistymispoluilla. Useilla työnantajilla on lisäksi yhä korkea kynnys työllistää maahanmuuttajia.Asiakkaiden kuuleminen ja tuki työnantajille palvelujen ytimeenTutkimukseen perustuvat politiikkasuositukset parantaisivat maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä seuraavasti:Systematisoidaan osaamisen kartoittamista ja parannetaan sen kattavuutta.Luodaan yhtenäinen tietojärjestelmä, joka palvelee toimijoiden tiedonvaihtoa.Lisätään kotoutumiskoulutuksen joustavuutta, jotta se vastaa paremmin erilaisia tarpeita.Otetaan eri asiakasryhmien tarpeet palvelujen kehittämisessä tietoisemmin huomioon, ja parannetaan toimijoiden kokonaiskuvaa palveluista.Ylläpidetään palvelutarjonnan ja -kysynnän alueellista tilannekuvaa ja yhteistyöfoorumeita.Parannetaan asiakaspalautteen hyödyntämistä ja vahvistetaan asiakkaiden toimijuutta palvelujen käyttäjinä ja kehittäjinä.Järjestellään TE-palveluita palvelemaan tehokkaammin maahanmuuttajia.Kannustetaan ja tuetaan työnantajia maahanmuuttajien työllistämisessä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista koirien käytöstä koronataudin seulonnassa. Järjestelmällisessä kirjallisuushaussa koirien hajuaistin käytöstä covid-19-taudin tunnistamisessa löytyi kuusi alkuperäistuloksia sisältävää raporttia, joista kolme on ilmestynyt vertaisarvioituna.Tällä hetkellä ei ole käytettävissä laboratoriodiagnostiikan rinnalla tai sen sijasta käytettävää vakiomenetelmää esimerkiksi tilanteisiin, joissa seulotaan suuria määriä henkilöitä, joiden joukossa on myös oireettomia infektion kantajia. Vainukoirien hajuaistia hyödyntävät tutkimukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Ne antavat kuitenkin pohjaa jatkotutkimuksille, joissa koirien hajuaistia voitaisiin käyttää hyväksi covid-19-taudin tai sen aiheuttajan kantajuuden seulonnassa.Johtopäätösten teossa on oltava varovaisia. Osassa tutkimuksista testinäytteiden lukumäärä oli erittäin pieni. Tutkimusasetelmat ja menetelmät poikkesivat toisistaan, ja raportoinnissa oli merkittäviä puutteita. Yksikään kuudesta tutkimusasetelmasta ei esimerkiksi sisältänyt koiran sijoittumista testin kohteena olevan henkilön lähelle. Katsauksen mukaan ei vielä missään ole raportoitu kenttäsovellusta, jossa koira olisi hajuaistillaan kyennyt tunnistamaan sairastuneen henkilön. Mahdollisesti lähimpänä laajan mittakaavan diagnostiikan tai seulonnan kenttäolosuhteita päästiin kahdessa tutkimuksessa, joissa koira haisteli hikinäytettä tai pitkään käytettyä potilasvaatetta. Taustalla tarve kehittää nopeasti toteutettavaa ja luotettavaa diagnostiikkaaKoirien hyvin herkkää hajuaistia on aikaisemmin käytetty laajasti huumeiden, räjähteiden ja miinojen etsimisessä. On lisääntyvää tietoa siitä, että koiran herkkä hajuaisti voi havaita ihmisen elimistön erittämiä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.Vainukoirien hajuaistin hyödyntämisen taustalla covid-19-taudin seulonnassa on tarve löytää nopeasti toteutettavaa ja luotettavaa seulontaa ja diagnostiikkaa koronataudin toteamiseen. Laajamittainen koronavirusdiagnostiikka on taudin torjunnassa avainasemassa. Laboratoriodiagnostiikassa vertailustandardina toimii koronaviruksen nukleiinihapon monistamiseen perustuva PCR-menetelmä. PCR-menetelmät ovat hitaita ja vaativat huomattavasti resursseja tilanteissa, joissa tavoitteena on suurelle lukumäärälle henkilöitä nopeasti toteutettava menetelmä viruksen kantajien seulomiseksi.Laboratoriossa tai näytteenottopaikalla toteutettavaa pikadiagnostiikkaa on kehitetty, mutta nekin vaativat resursseja. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yleisten asioiden neuvoston pääaiheina tiistaina 11. toukokuuta Brysselissä pidettävässä kokouksessa ovat 24–25. toukokuuta pidettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä EU:n koronavirustoimien koordinaatio. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on estynyt osallistumaan kokoukseen karanteenimääräysten ja eduskunnassa keskiviikkona 12. toukokuuta pidettävän EU:n elpymispakettiäänestyksen takia. Kokouksessa Suomea edustaa Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa, suurlähettiläs Marja Rislakki.Ylimääräisen Eurooppa-neuvoston aiheita ovat EU:n ilmastonmuutoksen vastainien työ, EU:n koronavirustoimien koordinaatio ja Venäjä. Neuvosto ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi. EU:n koronakoordinaation suhteen Suomi pitää rokotteiden yhteistä EU-hankintamenettelyä hyväksi osoittautuneena ja välttämättömänä toimintatapana, mutta rokotteiden toimitusaikatauluja tulee edelleen pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä ja pitää tärkeänä myös globaalia solidaarisuutta rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.Lisäksi neuvosto saa puheenjohtajavaltio Portugalin katsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä sekä EU:n laajentumisen sekä EU–Sveitsi-suhteiden tilanteesta.Kyseessä on koronaviruspandemian johdosta ensimmäinen yleisten asioiden neuvoston fyysinen kokous sitten lokakuun 2020.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronakriisi on koetellut alueiden taloutta ja työllisyyttä jo yli vuoden, mutta nyt on varovaista positiivisuutta ilmapiirissä. Parantuneiden odotusten taustalla on oletus koronarokotusten ripeästä etenemisestä ja sen myötä tautitilanteen helpottumisesta sekä rajoitusten purkamisesta. Arviot perustuvat 10. toukokuuta julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu maalis-huhtikuussa 2021. Palvelusektorilla kriisistä toipuminen voi kestää pitkään – teollisuuden näkymät valoisampiaVaikean vuoden jälkeen monet toimialat ja yritykset ovat syvissä vaikeuksissa, etenkin palvelusektorilla, jossa kriisistä toipuminen voi kestää pitkään. Henkilökohtaiset palvelut, matkailu, majoitus- ja ravitsemisala, tapahtuma-ala, kulttuuriala sekä henkilöliikenne ovat aloja, joihin rajoitustoimet ja vähentynyt kysyntä ovat vaikuttaneet vakavimmin kautta maan.Tapahtuma- ja kulttuurialan osalta tuleva kesä näyttää hyvin epävarmalta. Koronapandemia on vaikuttanut suuresti ilmailualaan, mikä painaa erityisesti Helsingin seutukunnan ja Vantaan näkymiä. Kotimaan matkailulta odotetaan kuitenkin hyvää kesäsesonkia, mikä nostaa odotuksia muun muassa Järvi-Suomessa ja Turun saaristossa.Teollisuuden näkymät nähdään valoisampina, mikä osaltaan heijastuu teollisuusvaltaisten alueiden kohentuneisiin odotuksiin. Teknologiateollisuus on pärjännyt varsin hyvin ja lähitulevaisuuteen on positiiviset näkymät. Valmet Automotiven toiminnan laajennus sekä lisärekrytoinnit kohentavat näkymiä Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Turun seudulla lääketeollisuus ja koronakriisistä hyötyvä diagnostiikka-ala ovat vahvassa kasvussa. Meriteollisuudessa Rauman telakan tilauskanta ulottuu vuosikymmenen puoliväliin ja uusien sopimusten myötä näkymät vahvistuivat entisestään. Turun telakan nykyinen tilauskanta ulottuu 2020 luvun puoliväliin, mutta risteilyalan kriisin johdosta tulevaisuuden näkymät heikkenivät. Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa positiiviset odotukset pohjautuvat suurelta osin teknologiateollisuuden hyvään vireeseen.Uusiutuvaan energiaan sekä bio- ja kiertotalouteen liittyviä investointeja on vireillä runsaasti. Panostukset bio- ja kiertotalouteen luovat pidemmällä aikavälillä pohjaa alueiden talouden kasvulle. Merkittävin käynnistyvä investointi on Metsä Groupin päätös Kemin biotuotetehtaasta, jolla on suuria myönteisiä vaikutuksia varsinkin Pohjois-Suomeen, mutta myös laajemmin koko maahan. Toisaalta Stora Enso on ilmoittanut aikovansa sulkea Veitsiluodon paperitehtaan vuoden loppuun mennessä, mikä synkentää Lapin näkymiä.Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys huolestuttavat ja kohtaanto-ongelmat jatkuvatPitkäaikaistyöttömyyden ennakoidaan jatkavan nopeassa kasvussa, mikä on suuri huoli alueilla. Myös nuorten työttömyys on koronakriisin myötä kasvanut ja nuorten vastavalmistuneiden pääsy työelämään on vaikeutunut varsinkin rajoitustoimista kärsineillä toimialoilla.Osaavan työvoiman saatavuus ei työttömyyden kasvusta huolimatta ole juurikaan helpottunut ja ongelma tulee pahenemaan nopeasti, kun talous alkaa taas vetää. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla olevat tekijät eivät ole kriisin myötä poistuneet ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä it-alalla työvoiman kohtaanto-ongelmien ennakoidaan pahenevan. Ratkaisuja haetaan kehittämällä koulutusta enemmän työnantajien tarpeiden mukaiseksi. Myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa.Koronakriisin myötä työn tekeminen varsinkin asiantuntijatyössä on muuttunut. Etätyön ja monipaikkaisen työn yleistyminen nähdään monissa seutukunnissa mahdollisuutena edistää alueen elinvoimaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi