NordenBladet — Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta annettiin eduskunnalle 12. toukokuuta valtioneuvoston yleisistunnossa. Sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso pysyy alle 1,5 miljardissa eurossa / vuosi kehyskaudella 2022−2025.Kehyspäätöksessä on huomioitu poliisille ja Rajavartiolaitokselle lisäykset Senaatin toimitilahankkeiden mukaisiin vuokrankorotuksiin hallituksen viime vuonna tekemän päätöksen mukaisesti. Lisäksi päätettiin lisäyksistä poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Maahanmuuttovirastolle tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien asetusten kansalliseen toimeenpanoon, sekä Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän viranomaispalvelun kansalliseen käyttöönottoon poliisissa, Rajavartiolaitoksessa ja pelastustoimessa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Rajoitukset kevenevät lähes koko maassa, riippuen alueen epidemiatilanteesta. Asetuksen muutos tulee voimaan 13. toukokuuta klo 00.Sosiaali- ja terveysministeriö teki valtioneuvoston viime viikolla tekemän linjauksen perusteella 10. 5. päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Koronaviruksen torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Ravitsemisliikkeiden rajoituksia alueilla päivitetään epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain. Valtioneuvosto tekee seuraavan tarkastelun erityisesti leviämisvaiheen rajoituksista 27.5. mennessä.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Lapin sairaanhoitopiirissä 13.5.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 13.5. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa 13.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo klo 07-18. Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä. Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia syventävään kuntatalousohjelmaan on nyt ensimmäisen kerran sisällytetty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutukset. Koronatilanteen vuoksi kuntatalouden kehitysarvioon liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta.Valtion tuki vahvisti kuntataloutta merkittävästi vuonna 2020Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen kuntatalouden näkökulmasta. Koronaepidemia vaikutti laajasti sekä kuntien tulo- että menokehitykseen, mutta toisaalta vaikutukset jäivät kuitenkin pelättyä pienemmiksi. Peruspalveluiden turvaamiseksi ja kuntien taloudellisen toimeliaisuuden tukemiseksi valtio osoitti kuntatalouteen mittavasti tukea. Yhteensä valtionapujen lisäys ja yhteisöveron jako-osuuksien korotus olivat vuonna 2020 noin 3 miljardia euroa. Vaikka kriisin vaikutuksia kuntatalouteen ei voida täsmällisesti mitata, voidaan arvioida, että koronatuki ylitti epidemiasta aiheutuneet nettokustannukset runsaalla miljardilla eurolla vuonna 2020. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat kunnittain. Hallitus päätti useista uusista kuntatalouteen vaikuttavista toimenpiteistäKunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasoa nostetaan noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Vuoden 2023 tasolla lisäys on noin 50 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu myös pysyvä 24 miljoonan euron sopeutus. Kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2022. Valtionosuuden lisäyksiä kohdennetaan seulontaohjelman laajennukseen, lastensuojelun henkilöstömitoitukseen sekä varhaiskasvatuksen uuteen tukeen.Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevat laskelmat vuosille 2023–2025 ovat vielä alustavia, ja ne tarkentuvat muun muassa sote-laskelmien päivityksen myötä. Sote-uudistuksen vaikutukset valtionosuuksiin käydään huolellisesti läpi. Tarvittavat muutokset tehdään seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2023–2026.Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan, ja siihen kohdennettavan rahoituksen kuntien osuus on 9 miljoonaa euroa vuonna 2022. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä muihin tukitoimiin osoitetaan kuntasektorille rahoitusta arviolta noin 52 miljoonaa euroa.Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Siirron taloudelliset vaikutukset tarkentuvat valmistelun edetessä, ja ne sisällytetään kuntatalousohjelmaan myöhemmin.Kuntatalouden menot kasvavat tuloja nopeammin vuonna 2021 ja 2022Pitkittynyt epidemiatilanne vaikuttaa kuntatalouden kehitykseen myös vuonna 2021. Rajoitustoimet hidastavat toimintatulojen kasvua. Väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä laajentavat menolisäykset puolestaan kasvattavat kuntien menoja. Kokonaisuutena kuntatalouden toimintakatteen arvioidaan heikkenevän noin 1,3 prosenttia vuonna 2021. Kuntien verotulot kasvavat kehitysarvion mukaan noin 5,1 prosenttia kuluvana vuonna, kun taas valtionosuudet supistuvat noin miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Koronatuki on pienempi kuin vuonna 2020, ja lisäksi sitä kohdennetaan valtionosuuksien sijasta valtionavustuksina. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaankin laskevan hieman viime vuodesta ja toiminnan ja investointien rahavirta syvenee noin 0,7 miljardia euroa negatiiviseksi.Vuonna 2022 kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan, kun koronaepidemian hoidosta aiheutunut suurin menopaine poistuu. On kuitenkin todennäköistä, että syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa aletaan purkaa. Toimintatulojen arvioidaan laskevan noin 8 prosenttia muun muassa korona-avustusten poistuessa. Yhteisöverotulojen jako-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen hidastaa verotulojen kasvua. Valtionosuudet kasvavat runsaat 5 prosenttia hallitusohjelman mukaisten tehtävälaajennusten, valtionosuuden lisäyksen ja indeksikorotuksen vuoksi. Nettoinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla, joten vuonna 2022 toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee lähes 2 miljardia euroa negatiiviseksi.Sote-uudistus pienentää kuntien menopaineita mutta ei poista tulojen ja menojen epätasapainoaVuodesta 2023 muodostuu hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa, sillä sote-uudistuksen myötä kuntien käyttötalousmenoista poistuu noin puolet. Kunnallisveroprosenttia alennetaan kaikissa kunnissa 12,39 prosenttiyksiköllä ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään. Valtionosuuksista ja verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueille 7,2 miljardia euroa.Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan pysyvän negatiivisena koko kehyskauden. Kuntataloutta rasittavat rakenteelliset ongelmat helpottuvat sote-uudistuksen myötä, kun nopeimmin kasvavat menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Kuntien tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta ei kuitenkaan kokonaan poistu. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä myös kuntakokoryhmittäin. Tarkastelun perusteella toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee voimakkaasti kaikissa kuntakokoryhmissä vuonna 2022 mutta vahvistuu jälleen vuonna 2023. Tätä selittää pitkälti sote-uudistuksen vaikutukset kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen. Tarkastelujakson lopulla vuonna 2025 suurin sopeutuspaine olisi 20 001–40 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Painelaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta olisi negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä. Erot kuntakokoryhmien välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Tarkasteluajanjaksolle osuu niin koronaepidemian kuin sote-uudistuksen takia monta poikkeuksellista vuotta, minkä vuoksi kuntakokoryhmittäisiin arvioihin tulee suhtautua poikkeuksellisen varovaisesti.Mikä on kuntatalousohjelma?Kuntatalousohjelma on laadittu vuosia 2022–2025 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä. Ohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelmassa keskitytään kuntatalouden nykytilan sekä tulevan kehyskauden kehitysnäkymien arviointiin kuntatalouden osalta.
NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi keskiviikkona 12. toukokuuta ulkoasiainneuvos Mikko Kivikosken ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 17.5.2021 – 31.8.2025. Mikko Kivikoski. Kuvaaja: Petri Krook.Kivikoski siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään itäosastolta erityistehtävästä. Tätä ennen hän on ollut suurlähettiläänä Nur-Sultanissa vuosina 2017 – 2020 ja Pietarissa edustuston päällikön sijaisena vuosina 2014 – 2017.Ennen näitä edustustotehtäviä hän työskenteli Venäjä-yksikössä hoitaen mm. Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita sekä Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosina 2009 – 2012. Muuta edustustokokemusta hänellä on New Yorkista YK-edustustosta, Wienistä Etyj-edustustosta, Riiasta sekä Moskovasta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa valmistelut Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen nimeämiseksi kansalliseksi kyberturvallisuuden koordinaatiokeskukseksi. Uusi rooli vahvistaisi Kyberturvallisuuskeskuksen mahdollisuuksia tukea suomalaista tietoturva-alaa.Kyberturvallisuuden koordinaatiokeskuksen nimeämisen taustalla on Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksesta ja kansallisten koordinaatiokeskusten verkoston perustamisesta annettava asetus, joka on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden aikana.Kansallisen koordinaatiokeskuksen on tarkoitus toimia Suomen yhteys-, koordinaatio- ja tukipisteenä koordinaatiokeskusten verkostossa. Lisäksi sen tehtävänä on koota sidosryhmistään yhteisö, joka toimii osana EU:n laajuista kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Yhteisön perustaminen syventää kytköksiä tutkimusmaailmaan sekä tiivistää julkishallinnon ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.Uudet tehtävät vahvistaisivat Kyberturvallisuuskeskuksen roolia suomalaisen kyberturvallisuuteen perustuvan elinkeinotoiminnan tukemisessa. Kyberturvallisuuskeskus tukisi uusien yritysten syntymistä ja kokonaisen tietoturvaklusterin rakentumista Suomeen.Kyberturvallisuuskeskus hoitaa jo tällä hetkellä monia asetuksessa kansallisille koordinaatiokeskuksille säädettyjä tehtäviä. Kokonaan uusia asetukseen perustuvia tehtäviä olisi muun muassa Digitaalinen Eurooppa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmista kyberturvallisuuteen kohdennettavan rahoituksen kanavointi.Kyberturvallisuuskeskukselle osoitettavat uudet tehtävät edellyttävät muutoksia sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. Koordinaatiokeskuksen rahoitus- ja resursointitarve olisi noin miljoona euroa vuosittain. EU:lta saatava rahoitus kahdelle ensimmäiselle vuodelle olisi puolet tästä summasta.Koordinaatiokeskuksen sijoittaminen Kyberturvallisuuskeskukseen tukisi Suomen kyberturvallisuusstrategiassa 2019 asetettuja tavoitteita ja tulevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta.Kansallisen koordinaatiokeskuksen nimeämisen tulisi olla voimassa vuoden 2021 loppupuolella.EU:n kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus sijoitetaan Bukarestiin, Romaniaan.
NordenBladet — Hallitus esittää vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista. Vanhusasiavaltuutettu olisi itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä olisi edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista.– Suomessa ei ole itsenäistä ja riippumatonta viranomaistahoa, joka keskittyisi toiminnassaan ainoastaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. Vanhusasiavaltuutettu voisi tuoda ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikuttaa asenteisiin ja auttaa ymmärtämään ikääntyneitä koskevia kysymyksiä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Vanhusasiavaltuutettu seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista sekä lainsäädäntöä. Valtuutettu toisi havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vanhusasiavaltuutettu tekisi aloitteita ja antaisi lausuntoja, laatisi ja teettäisi selvityksiä sekä julkaisisi raportteja.Lisäksi valtuutettu edistäisi tiedotusta ja välittäisi ikääntyneitä koskevaa tietoa sekä edistäisi yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien toimijoiden välillä. Vanhusasiavaltuutettu antaisi säännöllisesti kertomukset valtioneuvostolle ja eduskunnalle.Vanhusasiavaltuutetulla ei olisi toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita, vaan tehtävät painottuisivat seurantaan ja arviointiin sekä ennakolliseen vaikuttamiseen.Kyseessä olisi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä toimiva, mutta toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen.Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 12. toukokuuta vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta, joka sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa ja tulojen 56,2 miljardia euroa vuonna 2022. Julkisen talouden suunnitelmassa on pyritty huomioimaan sote-uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion ja kuntien talouteen. Uudistuksesta johtuvan rakennemuutoksen seurauksena budjettitalouden menojen ja tulojen taso nousee vuodesta 2023 alkaen. Sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat vielä alustavia, ja ne tulevat tarkentumaan vuosien 2023−2026 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä.Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 6,7–8,9 miljardia euroa alijäämäinen vuosina 2022−2025. Julkisen talouden suunnitelma on rakennettu valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen pohjalle. Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös vakausohjelman, jonka Suomi toimittaa EU:lle. Ohjelma liittyy talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 12.5.2021 valtuuskunnan, joka edustaa Suomea Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssissa 3.–19.6.2021. Valtuuskuntaan kuuluu hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajia. Työministeri Tuula Haatainen käyttää konferenssin täysistunnossa puheenvuoron koronaviruspandemiasta ja työelämästä.Valtuuskunnassa toimivat hallituksen edustajina hallitusneuvos Liisa Heinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja pysyvä edustaja, suurlähettiläs Kirsti Kauppi Suomen pysyvästä edustustosta Genevessä. Työnantajia edustaa asiantuntija Katja Miettinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta ja työntekijöitä lakimies Paula Ilveskivi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta. Valtuuskunnan varsinaisille jäsenille on nimetty varajäsenet.Vuoden 2021 työkonferenssi järjestetään pääosin verkon välityksellä ja sen vuoksi poikkeuksellisesti kahdessa jaksossa. Ensimmäisen, kesäkuussa pidettävän jakson aikana käsitellään muun muassa sosiaaliturvan ajantasaisia globaaleja haasteita sekä ILOn sopimusten noudattamista jäsenvaltioissa. Ministerit keskustelevat koronaviruspandemian vaikutuksista työelämään. Konferenssin marras-joulussa pidettävässä osuudessa aiheita ovat eriarvoisuus työn maailmassa sekä taidot ja elinikäinen oppiminen.Kansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Se kokoontuu kerran vuodessa. ILO on rakenteeltaan ja toiminnaltaan kolmikantainen eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.
NordenBladet — Hallitus päätti tänään tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen lopullisesta Etelä-Suomen tukitasosta vuodelle 2020. Tukea voidaan korottaa aiemmin säädetystä tasosta, koska tuotannosta irrotettuun tukeen oikeutettuja yksiköitä oli vuonna 2020 jonkin verran ennakkoon arvioitua vähemmän.Tuotannosta irrotettua tukea maksetaan sika- ja siipikarjatalouden tilakohtaisten, järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vahvistettujen viitemäärien perusteella. Näiden viitemäärien yksiköiden kokonaismäärä vähenee asteittain tilojen rakennekehityksen ja tuotantosuunnan muutosten myötä.Etelä-Suomen uudeksi tukitasoksi vahvistettiin 38 euroa viitemäärän yksikköä kohti. Nyt vahvistettujen muutosten jälkeen vuodelta 2020 sika- ja siipikarjataloudelle maksettava tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa on 6,38 miljoonaa euroa. Tällöin tukikohteisiin varattu määräraha käytetään mahdollisimman täysimääräisesti ja tasapainoisesti.
NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 12.5.2021 eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen energian alkuperätakuista. Tavoitteena on parantaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa valinnoillaan kuluttamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän avulla. Alkuperätakuun avulla esimerkiksi kuluttaja voi varmistua siitä, että hänelle uusiutuvana markkinoitu ja myyty energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Ehdotetulla lailla alkuperätakuusääntely laajennettaisiin uusiutuvan energian direktiivin mukaisesti myös kaasuun ja vetyyn sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä hukkalämpö ja -kylmä tulisivat alkuperätakuusääntelyn piiriin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki energian alkuperätakuista ja samalla kumotaan nykyinen laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021.Nykyisin alkuperätakuu vaaditaan sähkön myyjiltä, jotka myyvät tai markkinoivat sähköä uusiutuvana. Vastaava varmennusvelvollisuus koskisi jatkossa myös uusiutuvaa kaasua, vetyä, lämpöä ja jäähdytystä, ydinvoimalla tuotettua sähköä sekä hukkalämpöä ja -kylmää. Alkuperätakuuta ei vaadittaisi, jos energiaa ei myytäisi ja markkinoitaisi uusiutuvana. Varmennusvelvollisuuteen säädettäisiin myös tiettyjä poikkeuksia, jos energian alkuperästä ei ole epäselvyyttä, esimerkiksi, jos kauppakeskus käyttää itse omalla katollaan olevien aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.Ydinvoimalla tuotetun sähkön sekä hukkalämmön ja -kylmän alkuperätakuille on nähty tarve, koska myös nämä energiamuodot ovat asiakkaiden kannalta kiinnostavia alhaisten päästöjensä takia.Sääntely koskisi energianmyyjien lisäksi myös energian tuottajia ja käyttäjiä tietyin poikkeuksin. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä tuotannossaan käyttävä yritys voisi markkinoinnissaan kertoa käyttäneensä tuotteen valmistuksessa uusiutuvaa sähköä, jos sähkön uusiutuvuus on varmennettu alkuperätakuilla. Alkuperätakuita myöntäisivät rekisterien ylläpitäjät, joiksi ehdotetaan kolmea organisaatiota. Sähkön alkuperätakuurekisteristä vastaisi kantaverkonhaltija Fingrid Oyj, joka toimii myös nykyisin sähkön rekisterinpitäjänä. Kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteristä vastaisi kaasun siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy. Lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimisi Energiavirasto, joka myös valvoisi lain noudattamista. Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (RED II) alkuperätakuita koskeva sääntely, sekä sähkömarkkinadirektiivin säännökset sähkön alkuperän ilmoittamisesta.
Mikko Kivikoski. Kuvaaja: Petri Krook.