NordenBladet — Hallitus esittää, että matkustaja-alus M/S Estonian hylyn rauhoittamisesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti.Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan viranomaiset voivat ryhtyä laissa tarkoitetulla rauhoitetulla alueella aluksen uppoamista koskeviin tarpeellisiin tutkinta- ja selvitystoimenpiteisiin. Tarkoituksena on, että hylyn kyljessä olevien, syksyllä 2020 julkaistusta filmimateriaalista ilmenevien repeämien merkitys aluksen uppoamisen kannalta voidaan asianmukaisesti selvittää. Tutkintatoimet suorittavat pääasiassa Viro ja Ruotsi.Ottaen huomioon että M/S Estonian hylky on merionnettomuuden uhrien viimeinen leposija, lakimuutos olisi väliaikainen. Se olisi voimassa 1.7.2021 lähtien vuoden 2024 loppuun, johon mennessä tarvittavat tutkintatoimet voidaan saattaa päätökseen.
NordenBladet — Opintojen aloittamisen estyminen ja opintojen viivästyminen koronaepidemian vuoksi huomioitaisiin opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Hallitus antoi esityksensä opintotukilain muuttamisesta 12. toukokuuta.Vuoden 2021 aikana tai sen jälkeen korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja ei menettäisi oikeuttaan opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen, jos hän osoittaa, ettei ole pystynyt suorittamaan kaikkia tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja koronaepidemiaan liittyvästä syystä.Opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen, vaikka hänen tutkinnon suorittamiseen käyttämänsä aika on yhden lukuvuoden säädettyä määräaikaa pidempi.Koronaepidemian vaikutuksia opiskeluedellytyksiin sekä 1.1.2021 voimaan tulleiden opintotukilain joustojen toimivuutta, riittävyyttä ja mahdollista laajentamistarvetta on arvioitu kevään 2021 aikana. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2021.Hallituksen esitys OKM/2021/27
NordenBladet — Hallitus esittää, että palkkaturvan enimmäismäärää nostetaan nykyisestä 15 200 eurosta 19 000 euroon. Näin palkkaturvan enimmäismäärä vastaisi paremmin työntekijöiden nykyistä palkkatasoa. Koronaepidemiasta johtuen on odotettavissa, että yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät ja palkkaturvaa hakevien työntekijöiden määrä sekä palkkaturvasta haettavat saatavat kasvavat.Työntekijällä on oikeus saada työsuhteesta johtuvat saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvalain perusteella työntekijälle maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pysynyt ennallaan vuodesta 1999 lähtien. Enimmäismäärän nosto toteutettaisiin muuttamalla palkkaturvalakia. Lisäksi hallitus esittää muutosta merimiesten palkkaturvalakiin. Merimiesten palkkaturvana maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon.Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.
NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Hallitus antoi eduskunnalle 12.5.2021 esityksen, jolla yrittäjien työmarkkinatukea jatkettaisiin 30.9.2021 asti. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentuloa koronaepidemian aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa.Väliaikainen laajennus yrittäjien työttömyysetuuteen on nykyisellään voimassa 30.6.2021 asti.– Koronaepidemia osoittaa rauhoittumisen merkkejä, mutta vie vielä aikaa ennen kuin kysyntä elpyy ja yritystoiminta palautuu kaikilla toimialueilla. Pidämme siksi tarpeellisena jatkaa yrittäjien työmarkkinatukea, joka on ollut yksi keskeisistä välineistä yrittäjien tukemisessa koronakriisin aikana, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työmarkkinatukea on saanut noin 22 500 yrittäjää kuukaudessaYrittäjien työmarkkinatuen saajia on ollut Kelan tietojen mukaan alkuvuonna 2021 keskimäärin noin 22 500 henkilöä kuukaudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan jatko koskisi noin 22 000 yrittäjää kuukaudessa, jos pandemia- ja työllisyystilanteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.Hallituksen esitys yrittäjien työmarkkinatuen jatkosta liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Työttömyysturvamenot lisääntyisivät arviolta noin 48 miljoonaa euroa, jos väliaikaista lakimuutosta jatketaan syyskuun loppuun asti.Tukea kaikille yrittäjille toimialasta riippumatta Väliaikainen laajennus yrittäjien työttömyysetuuteen tuli voimaan 8.4.2020. Sen perusteella yrittäjille on voitu maksaa työmarkkinatukea tilanteessa, jossa työmäärä tai yrityksestä saatava tulo on vähentynyt pandemian takia. Työmarkkinatuki koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Tukea voidaan myöntää kaikkien toimialojen yrittäjille.Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.Miten yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jos yrittäjä on ollut jo työnhakijana TE-toimistossa ja saa työmarkkinatukea lain jatkuessa, hän asioi jatkossa TE-toimiston kanssa sopimallaan tavalla.
NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 6,8 miljoonaa euroa sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin vuosille 2021-2023. Sitouttava kouluyhteisötyö on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi, jonka avulla lasten ja nuorten pitkittyneitä poissaoloja sekä syrjäytymistä voidaan ehkäistä ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vakaviksi.Kouluakäymättömyys on Suomessa kasvava ongelma, joka koskee tuoreen arvion mukaan yli 4 000 yläkouluikäistä lasta ja nuorta vuosittain. Sitouttava kouluyhteisötyö on toimintamalli, jonka avulla kouluun saadaan muun muassa lasten ja nuorten tueksi aikuisia, joilla on mahdollisuus puuttua poissaoloihin ja niiden juurisyihin ennaltaehkäisevästi.Opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 0295 330058Kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff, puh. 0295 33041
NordenBladet — Asetuksessa vahvistetaan enimmäishinta, jota sovelletaan Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneen tilausvälityskeskuksen välittämiin taksimatkoihin. Enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta, avustamislisästä ja arvonlisäveron osuudesta. Enimmäishinta muodostaa ylärajan, jolla Kela voi tehdä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Siten asetuksessa säädettävä enimmäishinta ei ole suoraan se hinta, minkä Kela korvaa asiakkaille taksin käytöstä. Asetus on voimassa 1.1.-31.12.2022.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kaksi valtionavustushakua ruoka-aputoimintaan. Ensimmäinen avustus on tarkoitettu ruoka-apua järjestäville toimijoille ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin. Avustuksen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa sekä levittää ruoka-aputoiminnan hyviä käytäntöjä.Avustus voidaan myöntää yhdelle tai useammalle ruoka-apua toteuttavalle yhdistykselle ja säätiölle. Avustusta on jaossa 1,8 miljoonaa euroa. Toinen avustus on 200 000 euroa, ja se on tarkoitettu ruoka-aputoiminnan järjestökoordinaation kehittämiseen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestökoordinaatiopohjainen toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin myöntää jatkossa.Avustus myönnetään yhdelle toimijalle, jolla on laaja-alainen kokemus ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.Molemmat avustukset ovat haettavina 7.6.2021 saakka. Hakuilmoitukset ja tarkemmat tiedot valtionavustushauista
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 12.5.2021 esityksen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta.Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun jatkaminen Vaalimaalla ja laajentaminen muille Suomen ja Venäjän välisille maantieraja-asemille.Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin uusi pykälä tavaraliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta Suomen ja Venäjän välisillä maantieraja-asemilla.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja voisi osana liikenteen sujuvuuden varmistamista koskevaa tehtäväänsä tarjota liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua maantieraja-asemille saapuvan tavaraliikenteen ja sen tullitoimenpiteiden ja rajatarkastusten suorittamiseksi ja niiden sujuvuuden varmistamiseksi. Tarjotessaan näitä palveluja se voisi rekisterinpitäjänä käsitellä asiaan liittyviä henkilötietoja. Tietojärjestelmään olisi mahdollista kerätä tietoja rekisteritunnuksen tai muun yksilöivän tunnisteen automaattisella tunnistamisella.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta lausuntokierrokselle. Lakiluonnos koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Suomen vuonna 2014 voimaan saattamat EU-säädökset kumottiin vuonna 2019.Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta, eikä se velvoita ottamaan tietulleja käyttöön Suomessa. Lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos ei sekään tarkoita tietullien käyttöönottoa Suomessa.Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista, vaan kyseisen lain valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta on lähetetty lausunnoille 12. toukokuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 11. kesäkuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä globaalin elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 12. toukokuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talous toipuu koronapandemiasta selvästi vasta vuoden 2021 loppupuolella, sillä tautitapausten määrän voimakas kasvu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesää kohti kuljettaessa epidemian kausivaihtelu hillitsee tautia. Kun myös rokottaminen etenee nopeasti, epidemia taintuu ja liikkumiselle ja liiketoiminnalle asetetut rajoitukset voidaan purkaa. Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous on 2020-luvun puolivälissä kuitenkin edelleen reippaasti alijäämäinen. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan.”Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantaloutta elvytetään voimakkaastiMaailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta taantumasta kuluvana vuonna mittavien elvytystoimien, rokotusten etenemisen sekä rajoitustoimien purkamisen seurauksena. Etenkin Yhdysvallat, mutta myös EU, toimeenpanevat mittavia talouden elvytystoimia. On odotettavissa, että riskiryhmien ohella myös työikäinen väestö on rokotettu keskeisissä talousmaissa syksyyn mennessä. Pandemian hellittäessä rajoitustoimia puretaan.Koronavuoden säästöt kasvattavat kulutusta epidemian laantuessaYksityinen kulutus kasvaa tulojen kasvua nopeammin, kun kotitaloudet alkavat kuluttaa koronapandemian aikana kertyneitä säästöjään lähivuosina. Kulutuksen kasvu näkyy jo tavaroiden kulutuksessa. Ulkomaanmatkailuun sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin liittyvien palveluiden odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä.Maailmanlaajuiset elvytystoimet pyrkivät tukemaan kulutusta ja investointeja, mikä tukee myös Suomen vientiä. Yksityiset investoinnit vähenevät kuitenkin vielä vuonna 2021 rakennusinvestointien vähentyessä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan näkyy elpymisen merkkejä maailmantalouden kohentuneiden kasvunäkymien vuoksi. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä lisätään tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä uudistetaan energiainfrastruktuuria. Talouden elpyminen kiihdyttää työllisten määrän kasvua. Työllisten määrä ylittää vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023, jolloin työllisyysaste nousee runsaaseen 73 prosenttiin. Työttömyysaste kääntyy selvään laskuun ja lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tämä kiihdyttää ansiotason nousua vuosina 2022 ja 2023. Inflaatiopaineet nousevat ennustejaksolla kysynnän palautuessa.Julkinen talous jää epidemian hellitettyäkin alijäämäiseksiJulkisen talouden alijäämä eli menojen ja tulojen välinen epätasapaino pysyy tänä vuonna suurena, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen niin kutsutun palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkeina. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, kun tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä.Vuosina 2023–2025 julkisen talouden alijäämä pienenee vähitellen lähemmäs epidemiaa edeltäneen ajan tasoa. Julkisten menojen ja tulojen välille jää kuitenkin koronaepidemian hellitettyäkin huomattava epätasapaino. Alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 4,6 miljardia euroa. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka on kasvattanut julkisia menoja jo pitkään. Myös talouden kasvunäkymät ovat 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä vaimeat. Niitä heikentää työikäisen väestön määrän väheneminen.Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Pitkällä aikavälillä julkisten menojen ja tulojen välillä on epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 8 miljardia euroa vuoden 2025 tasossa.Talouden elpyminen voi olla ennustettua ripeämpääMittavan globaalin elvytyksen myötä maailmantalous ja Suomen vienti sekä investoinnit voivat kasvaa jopa ennustettua nopeammin. Ennusteen riskit kytkeytyvät kysymykseen siitä, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että on voitu palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa. Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi vuoden 2021 syksyllä uudestaan Suomessa tai meille tärkeillä vientialueilla. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään. Suomessa epidemian pitkittyminen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen kautta ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta.
