NordenBladet — Suomi seuraa erittäin huolestuneena kriisin kärjistymistä Israelissa ja Palestiinalaisalueella. Kaikki siviileihin kohdistuva väkivalta on jyrkästi tuomittavaa.Nyt kärjistynyt tilanne painottaa jälleen kiireellistä tarvetta saavuttaa oikeudenmukainen ratkaisu israelilaisten ja palestiinalaisten välille. Suomen kanta Israelin ja Palestiinan konfliktissa on muuttumaton. Suomi tukee osapuolten tasavertaisten neuvotteluiden avulla aikaansaatavaa kahden valtion ratkaisua. Voiman ja väkivallan sijaan tarvitaan nyt neuvotteluja.Israelin valtiolla on oikeus suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta. Samalla on kuitenkin kunnioitettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja suojeltava siviilejä. Gazan kestämätön tilanne vaatii kiireisesti ratkaisua. Kestävä ratkaisu on löydyttävä myös Itä-Jerusalemin ja koko Länsirannan vaikeaan tilanteeseen. Israelin siirtokuntatoiminta on kansainvälisen oikeuden vastaista ja heikentää mahdollisuuksia kahden valtion mallin toteuttamiseen.Johtajilta edellytetään nyt vastuullisuutta. Tämän hetken väkivaltaisuudet voivat pahimmillaan luoda epävakautta koko Lähi-idän alueelle. Suomi suhtautuu myönteisesti alueen toimijoiden välitysyrityksiin vaikeassa tilanteessa.EU:n korkean edustajan lausunto Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivuilla (englanniksi): Israel/Palestine: Statement by the High Representative on the escalation of confrontations
NordenBladet — Viikolla 18 uusien koronavirustapausten jo viikkoja jatkunut väheneminen on pysähtynyt. Perhepiirin ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien osuus tartunnanlähteenä on merkittävä. Paikallisia tartuntaryppäitä on syntynyt eri puolilla maata esimerkiksi seurauksena vapun yksityisistä kokoontumisista. Riski epidemian uudelleen kiihtymisestä erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa on todellinen.Sosiaali- ja terveysministeriö teki 10.5.2021 päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Käänne epidemiatilanteessa osoittaa, että tehtyjä suosituksia ja rajoituksia on purettava maltillisesti epidemiatilanteen hallitsemiseksi.Valtakunnallisesti tällä hetkellä todettujen tartuntojen määrä vastaa lokakuun 2020 tilannetta.Viikolla 18 (ajalla 3.−9.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 500 uutta koronatapausta, mikä on yli 100 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 18 oli 27 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 25.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 2 880 uutta tapausta, mikä on noin 670 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 64.Arvioitu tartuttavuusluku on hieman suurempi kuin viime viikolla: tällä hetkellä se on 0,8–1,0 (90 %:n todennäköisyysväli). Ihmiset ovat hakeutuneet koronatesteihin kiitettävästiViikolla 18 koronavirustestejä tehtiin yli 130 000 kappaletta, kun niitä edellisviikolla tehtiin noin 116 000. Viikolla 18 positiivisten näytteiden osuus testatuista oli sama kuin viime viikolla, noin 1,2 %.Viikolla 18 tartuntojen ilmaantuvuus kasvoi 10–59-vuotiaiden ikäryhmissä edellisviikkoon nähden. Eniten ilmaantuvuus kasvoi 30–39-vuotiaiden joukossa, 19 % edellisviikkoon verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) säännöllisesti keräämän tiedon valossa lasten ja nuorten riski tartunnan saamiselle kouluympäristössä on pieni. Suurin osa 10–19-vuotiaiden tartunnoista saadaan kotoa tai muista sosiaalisista kontakteista.Rokotukset ovat edenneet työikäisiinKoko maassa 70 vuotta täyttäneistä 89 % on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 35 %. Rokotuksissa on jo pääosin edetty riskiryhmistä työikäisten rokotuksiin. Arvio on, että heinäkuun loppuun mennessä kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Rokotusten arvioidaan vähentäneen covid-19-tautiin sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen arvioidaan vähenevänCovid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Tästä sairaalahoidon yhteenlaskettu potilasmäärä on vähentynyt yli 60 %. Viikolla 18 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavien potilaiden määrä väheni edellisviikosta, mutta tehohoidon potilasmäärä on pysynyt suurin piirtein samana. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat hieman laskeneet edellisen viikon ennusteista.Keskiviikkona 12.5. tehohoidossa oli 24 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla niin ikään 24 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 66 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 114 potilasta koronavirustaudin vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 12.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 930.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 12. toukokuuta vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta, joka sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin 3,25 mrd. euroa vuodessa.Perusväylänpidon vuotuinen määräraha on kehyskaudella keskimäärin 1,3 mrd. euroa. Tavoitteena on korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen vähentäminen. Perusväylänpidon määrärahojen mitoituksessa on huomioitu vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa esitettävä 50 milj. euron aikaistus vuodesta 2022 vuodelle 2021.Väyläverkon kehittämisen vuotuinen määräraha on keskimäärin 344 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu hallinnonalalle kohdennettu 110 milj. euron säästö vuodesta 2023 eteenpäin. Säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kohdennuksen huomioiden hallinnonalan kehittämistarpeet.Julkisen henkilöliikenteen tuesta osoitetaan 20 milj. euron vuodessa ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi ensimmäiset kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin kuuluvat avustukset. Tukipaketti on yhteensä noin 230 miljoonaa euroa, ja se sisältyy eduskunnalle annettuun vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Ensimmäisenä haettavaksi tulevat valtionosuutta saavien taidelaitosten ja museoiden sekä kansallisten kulttuurilaitosten avustukset.Kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle suunnattavalla tukipaketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tukemaan avustuksilla valtionosuusrahoitusta saavia museoita, orkestereita ja teattereita sekä Kansallisgalleriaa, Suomen kansallisoopperaa ja -balettia ja Suomen Kansallisteatteria. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy käsiteltävänä olevan lisätalousarvioesityksen.Avustukset on tarkoitettu toiminnan tukemiseen koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten johdosta. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Museoille, orkestereille ja teattereille jaettavissa on avustuksina yhteensä noin 15,5 miljoonaa euroa ja kansallisille kulttuurilaitoksille yhteensä noin 4,5, miljoonaa euroa. Avustusten hakuaika päättyy 27.5.2021.Lisää avustushakuja avautumassa lähiaikoinaHallituksen linjaamassa tukipaketissa on pyritty huomiomaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen yhteensä 127,36 miljoonaa euroa. Avustukset ja apurahat tulevat haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön kautta. Lisäksi tapahtuma-alalle suunnataan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu tapahtumatakuu. Hakuilmoitus: koronatuki teattereille, orkestereille ja museoilleHakuilmoitus: koronatuki kansallisille kulttuurilaitoksilleUsein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista VN-tiedote 21.4.2021 Hallitus linjasi tukipaketista kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja tapahtuma-alalleTEM-tiedote 6.5.2021: Lakiesitys eduskuntaan: Tapahtumatakuu pienentää järjestäjien taloudellista riskiä
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriössä käynnistetään lakihanke, jossa valmistellaan sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintatukia. Tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantaa, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Uusia tukia olisivat sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja konversiotukien jatkaminen ja tukisumman korottaminen ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen 6.5.2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tukien rahoituksesta ei ole vielä päätetty. Tukien määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Tavoitteena on nopeuttaa teknologista siirtymää, jotta nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on edistää nolla- ja vähäpäästöisten pakettiautojen ja kuorma-autojen osuutta liikenteessä. Pakettiautoista ja kuorma-autoista vielä valtaosa kulkee dieselillä tai bensiinillä. Kuorma-autojen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on suuri ja hankintatuen avulla voitaisiin helpottaa myös yritysten siirtymistä pois fossiilisesta dieselistä. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.Autojen energiatehokkuudella ja käyttövoimilla on keskeinen rooli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Ajoneuvojen käyttövoimat ovat globaalissa murroksessa ja polttomoottoriautoista luovutaan vaiheittain.Lakihankkeessa valmistellaan neljää tukea1) uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille vuosina 2022-20252) uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille ja nykyisen kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen jatkaminen ja korottaminen 2022-20303) nykyisen täyssähköautojen hankintatuen jatkaminen vuosina 2022-2025 ja tukisumman korottaminen4) nykyisten konversiotukien jatkaminen bensiiniauton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi 2022-2030Mitä seuraavaksi?Lakia valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana järjestetään lausuntokierros loppukesästä 2021. Tukien määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Tuet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajan vastuita koskevasta lakiluonnoksesta. Esityksillä on tarkoitus muuttaa liikennepalvelulakia, työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia ja ylikuormamaksulakia.Lausunnoille lähetetty luonnos liittyy tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädännön muutoksiin, joita liikkuvuuspaketin EU-säädökset tuovat mukanaan Suomen lainsäädäntöön.Liikkuvuuspaketin täytäntöönpanon lisäksi esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjauksia harmaan talouden torjunnasta laajentamalla tilaajan vastuita ylikuormilla ajamiseen sekä ajo- ja lepoaikojen rikkomiseen.Samalla on tarkoitus myös vahvistaa tavaraliikennettä alle 3,5-tonnisilla kevyillä hyötyajoneuvoilla harjoittavan palveluntarjoajan rekisteröitymisvelvollisuutta sekä palveluntarjoajan ja henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltijan ammattimaisessa liikenteessä käyttämän ajoneuvon rekisteröintivelvollisuutta.Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n sisämarkkinoiden tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädäntöä ja sen soveltamista jäsenmaissa, edistää reilua ja tasapuolista kilpailua sekä parantaa valvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 23.6.2021. Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Tarkoitus on, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.2.2022.
NordenBladet — Turpeen ja kivihiilen korvautuminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Puun kysyntä energiatuotantolaitoksilla nousee eri skenaarioiden mukaan 6,4 – 8,3 miljoonaa kuutiometriä (lisäys 30–40 %) nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Kysynnän merkittävä kasvu asettaa vaatimuksia kotimaisen metsähakkeen mobilisoinnille ja johtaa polttoainekustannusten nousuun. Kotimarkkinoiden niukkuutta ja hintakehitystä tasataan tuontimarkkinoilta hankitulla biomassalla.Nämä johtopäätökset sisältyvät AFRY Management Consulting Oy:n 12.5.2021 julkistettuun raporttiin, jossa selvitettiin metsähakkeen kysynnän kehitystä ja riittävyyttä Suomessa. Selvitys tarkastelee metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimainen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut on tehty vuosille 2025, 2030 ja 2035. Selvityksen tilaajina ovat TEM ja HVK.Energiasektorilla meneillään nopea siirtymä uusiutuvan energian käyttöönLämmön- ja sen yhteydessä tapahtuvassa sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö vähenee voimakkaasti tai loppuu kokonaan. Turpeen kannattavuus heikentyy päästöoikeuden hinnan noustessa ja turveveron korotuksen vaikutuksesta, ja sen käyttö laskee hallitusohjelman tavoitetta nopeammin. Kivihiilen energiakäytöstä luovutaan viimeistään vuonna 2029 sen kieltävän lain ohjaamana. Merkittävä osa näistä polttoainesta korvautuu metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla. Muutos on nostanut esiin huolen siitä, että energiasektorin puunhankinta uhkaa metsäteollisuuden puunhankintaa, ja toisaalta johtaa kasvavaan energiapuun tuontiin vaikuttaen myös huoltovarmuuteen. Vaikka lämmön tuotannossa siirrytään pois polttamiseen perustuvista ratkaisuista, tarvitaan kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa vielä pitkään merkittäviä määriä polttoaineita. Energiapuun kysynnän osalta AFRYn selvitys tarkastelee kahta skenaariota. Perusskenaariossa kiinteän puubiomassan vuosikysyntä kasvaa noin 8-9 miljoonaa kuutiota vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Valtaosa (n. 5 milj. m3) kysynnän kasvusta johtuu turpeen seospolton nopeasta vähenemisestä. Maksimiskenaariossa kiinteän puubiomassan kysyntä kasvaa 9 miljoonaa kuutiota vuoteen 2025 ja 14 miljoonaa kuutiota vuoteen 2035 mennessä vuoteen 2019 verrattuna. AFRYn markkinamallinnuksissa energiapuun kysynnän kasvuun vaikuttavat myös oletetut investoinnit puubiomassaa hyödyntäviin biopolttoainelaitoksiin. Peruskenaariossa biopolttoainelaitoksien puun kysyntä on 2,5 miljoonaa kuutiota vuonna 2030 ja maksimiskenaariossa 4,3 miljoonaa kuutiota. Tulosten perusteella mahdollisten nestemäistä biopolttoainetta valmistavien laitosten kysyntä keskittyy pitkälti metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja tuontienergiapuuhun. Toteutuessaan biopolttoaineinvestoinnit vaikuttavat alueellisiin energiapuun kysyntä-tarjonta-tasapainoihin ja energiapuujakeiden hintaan. Biopolttoaineinvestointeihin toteutumiseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta investointien määrän, koon, raaka-aineiden ja sijainnin suhteen. Jos investoinnit nestemäistä biopolttoainetta tuottaviin laitoksiin eivät toteudu, vaikuttaa se kotimaisen metsähakkeen käyttömäärään ja hintakehitykseen. Niukkuutta etelässä ja lännessä, energiapuuta tuotaisiin Baltiasta ja itäisestä SuomestaMetsähakkeen hyödyntämisaste on nykytilanteessa alhainen, ja teollisuuden sivutuotteilla on ollut merkittävä rooli energiantuotantolaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytössä. Mallinnuksen mukaan kasvava kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä katetaan pääosin kotimaisin resurssein ja energiapuun tuontimäärät ovat alhaisia kohdistuen lähinnä rannikkoalueella sijaitseville laitoksille. Suurin niukkuus kiinteistä puupolttoaineista olisi eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Jo nyt kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä on näillä alueilla korkealla tasolla tarjontaan nähden. Jatkossa kotimaan hankinnan kuljetusmatkat pitenevät, mikä johtaa kiristyvän kilpailutilanteen kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kustannusten nousuun. Kehityksen seurauksena energiapuuvirtoja ohjautuu alueille myös itäisestä Suomesta. Läntisellä ja eteläisellä alueella kotimaan hankintaa täydennetään tuontienergiapuulla pääosin Baltian maista. Tuontipuuta käytetään erityisesti rannikkoalueen energialaitoksissa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Tuontipuun osuus laitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä olisi eteläisessä Suomessa 15–20 % ja läntisellä alueella 5–10 % vuonna 2030. Itäisessä Suomessa energiapuun kysyntä kasvaa merkittävästi vähemmän. Kysyntäpainetta helpottaa alueen mittava metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti, minkä seurauksena teollisuuden sivutuotteiden (puru ja kuori) ja teollisuuspuun hakkuutähteiden tarjontaa on runsaasti. Lähellä itärajaa sijaitsevat energialaitokset voivat hankkia kustannuskilpailukykyistä energiapuuta myös Venäjältä. Tuonti kasvaa itäisellä alueella 20 prosenttiin puupolttoaineiden kokonaishankinnasta vuonna 2030. Tuonnin rooli olisi erityisen merkittävä Pohjois-Karjalan maakunnassa. Pohjoisessa Suomessa energiapuuhun kohdistuu turpeen korvautumisen kautta merkittävä lisäkysyntä. Metsähakkeen hyödyntämisaste on nykyään alhainen, ja teollisuuden sivutuotteilla on ollut merkittävä rooli energialaitosten kiinteinä polttoaineina. Mallinnuksen mukaan niiden kasvava kysyntä katetaan liki kokonaan kotimaisin resurssein. Teollisuuspuun kasvava käyttö lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja hakkuutähteiden tarjontaa alueella vaikuttaen suotuisasti kysyntä-tarjontatasapainon kehittymiseen. AFRYn mallinnuksessa tarkasteltiin myös ainespuun ohjautumista energiantuotantoon. Sen mukaan ainespuun ohjautuminen energiantuotantoon jää melko alhaiselle tasolle. Perusskenaariossa määrä olisi 2,0 miljoonaa kuutiometriä ja maksimiskenaariossa 2,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2030. Ainespuun osuus energiantuotannon kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä on kummassakin skenaarioissa noin 10 % kokonaishankinnasta. Nämä määrät eivät vaikuta merkittävästi metsäteollisuuden puun saatavuuteen eikä teollisuuspuun hintoihin. Huoltovarmuuden kannalta metsähakkeen laajamittaiseen käyttöön sisältyy haasteitaSuomen energiahuollon huoltovarmuus perustuu hajautettuun energiantuotantoon ja monipuolisiin energialähteisiin. Kotimaiset polttoainevarat rajoittuvat nykyisellään bioenergiaan, turpeeseen ja jätteen energiahyödyntämiseen. Vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle Suomessa myös varastoidaan tuontipolttoaineita. Turpeen käytön vähentyessä metsähakkeen rooli huoltovarmuudessa kasvaa. Huoltovarmuuden kannalta metsähakkeen laajamittaiseen käyttöön sisältyy haasteita. Metsähake menettää lämpöarvoa varastoitaessa, minkä lisäksi sen varastointi vie paljon tilaa matalasta lämpöarvosta johtuen. Metsähakkeen tulee kuivata kesän yli ennen käyttöä, jos polttavassa voimalaitoksessa ei ole savukaasupesuria, joka mahdollistaa kosteamman biomassan käyttämisen. Biomassan tuotannon lisääminen sisältää siis merkittävän viipeen huoltovarmuuden näkökulmasta. Toimitusketjujen ja varastoinnin kehittäminen ovatkin tässä merkittävässä roolissa.Kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvaessa lisääntyy oletettavasti myös tuontibiomassan rooli energiantuotannossa. Toisaalta tuonti mahdollistaa suuremmat kertaerät ja hajauttaa saatavuuteen liittyvää riskiä, mutta osaltaan vähentää Suomen energiaomavaraisuutta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jolla mahdollistettaisiin meriliikenteen tukeminen 31.12.2021 asti.Esityksen tavoitteena on varmistaa ja edistää merikuljetusten riittävyyttä koronavirustilanteen jatkuessa. Määräaikainen valtioneuvoston asetus meriliikenteen tukemisesta on nyt voimassa 30.6.2021 asti.Eduskunta myönsi vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa 23,15 miljoonaa euroa lisämäärärahaa meriliikenteen tukemiseen.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi myöntää lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille tukea liikennöintiin koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että tätä hakeneelle varustamolle asetetaan julkisen palvelun velvoite tuetun reitin, aluksen ja vuorotiheyden suhteen. Liikenne- ja viestintävirasto voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.Eduskunta myönsi kesäkuussa 2020 24,8 miljoonan euron määrärahan laivaliikenteen tukemiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto on syyskuusta 2020 alkaen avannut useita tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.Mitä seuraavaksi?Lausuntokierros päättyy 25.5.2021. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Valtioneuvoston asetus tulisi antaa viimeistään kesäkuun aikana, jotta se voisi tulla voimaan 1.7.2021.
NordenBladet — Sote-uudistukseen liittyvät kuntien rahoituslaskelmat on päivitetty teknisesti. Toisin sanoen siirtyvät kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Päivitetyt laskelmat pohjautuvat kustannusten osalta kuntien talousarvioihin vuodelta 2021 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2022. Arviot kuntien tuloista vuonna 2022 perustuvat valtiovarainministeriön kuntakohtaisiin veroennusteisiin ja valtionosuuslaskelmiin.Vuoden 2022 tasossa arvioituna siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat noin 20,16 miljardia euroa ja pelastustoimen kustannukset noin 470 miljoonaa euroa. Kuntien jäljelle jäävä kustannus (toimintakate ja poistot) on yhteensä noin 14,5 miljardia euroa. Arvion mukaan kunnallisveroa siirretään yhteensä noin 12,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,39 prosenttiyksikköä.Laskelma on edelleen arvio tulevasta rahoituksesta. Laskelmat täsmentyvät myöhemmin, kun vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedot valmistuvat ja tuloja koskevat arviot tarkentuvat. Seuraava päivitys laskelmaan tehdään syksyllä 2021.
