NordenBladet — Vuoden 2021 kuntavaaleissa toimitetaan laitosäänestys ensimmäistä kertaa myös varuskunnissa. Väliaikaisen lain myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville äänioikeutetuille tarjotaan äänestysmahdollisuus myös varuskunnissa koronaepidemiasta huolimatta.Laitosäänestys toimitetaan Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Väliaikainen laki on voimassa 21.5.–30.06.2021. Vuoden 2021 kuntavaalien kotimaan ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021.
NordenBladet — Perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia muutetaan. Lakiin lisätään väliaikaiset säännökset opetuksen poikkeuksellisesta järjestämisestä lukuvuodelle 2021–2022. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain koronaepidemiaan liittyvien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan. Valtioneuvosto antoi asiaa koskevat lakiesitykset torstaina 20. toukokuuta.Lain muutoksen myötä perusopetuksen järjestäjä voi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäopetuksena järjestäjän päätöksellä. Lakimuutoksella jatketaan jo voimassaolevien lakien (1191-1192/2020) mukaista oikeustilaa.Esityksen tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä, lieventää siitä koituvia haittoja sekä turvata perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen kaikissa tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen näyttöjen väljennyksiä jatketaanValtioneuvosto esitti samalla, että ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin tehdyn väliaikaisen muutoksen voimassaoloa jatketaan heinäkuun loppuun 2022. Väliaikaisella muutoksella on koronavirusepidemian vuoksi väljennetty säännöksiä ammattitaidon ja osaamisen osoittamisen eli näyttöjen toteuttamistavoista sekä osaamisen arvioinnista. Tavoitteena on helpottaa ja joustavoittaa näyttöjen järjestämistä koronavirusepidemian aiheuttamissa olosuhteissa, jotta opiskelijat voisivat edetä opinnoissaan ja valmistua.Korkeakouluopintojen suorittamista tuetaanTavoitteena on helpottaa korkeakouluissa tutkinto-opintonsa syksyllä 2021 ja keväällä 2022 aloittavien erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden asemaa koronavirusepidemian aikana. Esitys mahdollistaa poissa olevaksi ilmoittautumisen ensimmäisenä lukuvuonna, jos maahantulo ja opintojen aloittaminen estyy epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi tai muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä.Perusopetuslaki ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettu laki tulee voimaan 1.8.2021 ja on voimassa 31.7.2022 saakka. Ammatillisesta koulutuksesta annettu lainmuutos sekä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.7.2022 saakka.perusopetus: hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, puh 02953 30079ammatillinen koulutus: hallitusneuvos Piritta Sirvio, puh 02953 30238korkeakoulutus: hallitusneuvos Laura Hansén, puh 02953 30098
NordenBladet — Uudella asetuksella uudistetaan ja selkeytetään henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä koskevaa sääntelyä. Uusi asetus korvaa voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen asiasta.Asetus sisältää tarkemmat säännökset henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä. Asetus vastaa olennaisilta osin nykytilaa, mutta sääntelyä on selkeytetty ja henkilönsuojainten turvalliseen käyttöön liittyviä säännöksiä on täsmennetty. Asetuksella pannaan Suomessa täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1832, jolla muutettiin henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa direktiiviä 89/656/EY. Asetus tulee voimaan 1.8.2021.Työnantajan huolehdittava henkilönsuojaimien käytöstäHenkilönsuojaimet ovat aina toissijainen vaarojen torjuntakeino. Henkilönsuojaimia käytetään vain silloin, kun työssä esiintyviä vaaratekijöitä ei voida työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä poistaa tai vähentää riittävästi. Asetuksessa on tarkennettu työnantajan velvollisuutta huolehtia henkilönsuojaimien käytöstä työssä. Ei riitä, että työssä tarvittavat henkilönsuojaimet annetaan työntekijän käyttöön, vaan työnantajan tulee tarvittavin toimenpitein huolehtia, että suojaimia tosiasiallisesti käytetään koko työsuorituksen ajan. Työnantajan on riittävän tarkasti määriteltävä missä, milloin ja kuinka kauan kerrallaan suojaimia käytetään. Käytön määrittelyssä on otettava huomioon vaaran vakavuus, altistumisen toistuvuus, työntekijän työskentelypisteen erityispiirteet, työn kuormittavuus sekä suojainten suojaustehokkuus. Työn kuormittavuus mainitaan säännöksessä uutena asiana.Arvioinnilla varmistetaan suojainten tarkoituksenmukaisuus ja suojaustehoAsetuksessa säädetään henkilönsuojaimilta vaadittavista ominaisuuksista. Työssä saadaan käyttää vain sellaisia henkilönsuojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat erikseen säädetyt vaatimukset. Henkilönsuojaimissa, joihin sovelletaan henkilönsuojainasetusta, on oltava CE-merkintä. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että henkilönsuojain on tarkoituksenmukainen ja suojausteholtaan riittävä suojaamaan kyseisessä työssä esiintyviltä vaaroilta. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että suojain sopii kyseisen työn olosuhteisiin. Henkilönsuojainten käytössä on myös huomioitava työntekijän terveydentila, ja suojainten tulee muutenkin sopia työntekijälle.Työnantajan on ennen henkilönsuojainten valintaa arvioitava, että työntekijälle annettava henkilönsuojain täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset. Määritelläkseen henkilönsuojaimilta vaadittavat suojaus- ja muut ominaisuudet työnantajan on arvioitava ne työn vaarat, joita ei ole voitu välttää tai riittävästi vähentää työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvilla ensisijaisilla toimenpiteillä. Tässä arvioinnissa työnantajan on otettava huomioon asetuksen liitteet, joissa säädetään vaaroista, joilla henkilönsuojaimilla suojaudutaan, erityyppisistä henkilönsuojaimista sekä töistä, jotka saattavat edellyttää henkilönsuojainten käyttöä.Henkilönsuojainten turvallista käyttöä koskevia säännöksiä täsmennettyAsetuksessa on tarkennettu henkilönsuojainten huoltoa ja kunnossapitoa koskevaa säännöstä. Uutena asiana on säädetty siitä, että henkilönsuojaimia on säilytettävä ja puhdistettava siten, että suojain säilyttää suojausominaisuutensa ja on työntekijän käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen.Uusi asetus sisältää myös täsmällisemmät säännökset työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työssä käytettävästä henkilönsuojaimesta ja sen turvallisesta käytöstä sekä niistä vaaroista, joilta henkilönsuojain on tarkoitettu suojaamaan. Työntekijälle on myös annettava opetusta ja ohjausta henkilönsuojainten oikeaan ja turvalliseen käyttöön ennen työn aloittamista. Henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa sääntelyä valvoo työsuojeluviranomainenAlueellisina työsuojeluviranomaisina toimivat aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet. Neuvoja työsuojelulainsäädännöstä saa työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta numerossa 0295 016 620.
NordenBladet — Lakimuutoksen tarkoituksena on päivittää Kelan tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset vastaamaan nykytilaa. Lisäksi lakiin lisätään mahdollisuus toimittaa Kelan etuuksia koskevat päätökset asiakkaalle sähköisesti, jos asiakas niin haluaa.Kansaneläkelaitoksen tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset ajantasaistetaan. Näin turvataan Kansaneläkelaitoksen toiminnan ajantasaisuus ja tehokkuus. Tasavallan presidentti vahvistaa lain 21.5.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 20. toukokuuta sisäisen turvallisuuden selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteon tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille Suomessa oleville ihmisille ja ihmisryhmille.Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia kansallisia ja globaaleja muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta vuoteen 2030 saakka.Sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ennaltaehkäisyynKyselyn [1] mukaan 96 prosenttia suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi. Se, millaisia turvallisuusongelmia ihminen arjessa kohtaa, riippuu voimakkaasti henkilökohtaisista ominaisuuksista, olosuhteista ja kokemuksista.Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut koko maahanTurvallisuusviranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Turvallisuusviranomaisten toiminnalla varmistetaan, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan apuun vakavimpien tilanteiden kohdatessa. Korkea sisäinen turvallisuus rakentaa osaltaan yhteiskuntarauhaa.
NordenBladet — Hallitus esittää tänään eduskunnalle annetussa esityksessä laajennuksia terrorismirikosten rangaistavuuteen.Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi se, että henkilö hoitaa terroristiryhmän terroristisen rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Olennaiset tehtävät voisivat koskea esimerkiksi terroristiryhmän aseelliseen toimintaan osallistumista, ryhmän toimintavalmiudesta huolehtimista sekä terrorismirikosten tekemiseen kannustavan tai sitä muuten edistävän uskonnollisen tai ideologisen koulutuksen antamista.Uutena terrorismirikoksena säädettäisiin rangaistavaksi terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen, jolla kehotettaisiin värväytymään terroristiryhmään tai terrorismirikoksen tekemiseen. Tällaista julkista kehottamista voitaisiin tehdä joukkotiedotusvälinettä tai sosiaalista mediaa käyttäen taikka väkijoukossa tai julkisessa tilaisuudessa. Nykysääntelystä poiketen ei edellytettäisi, että kehottamisesta aiheutuu terrorismirikoksen tekemisen vaara.Lisäksi terrorismirikoksen rahoittaminen ja matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten tulisivat nykyistä laajemmin rangaistaviksi.Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin ja eräisiin muihin terrorismirikoksiin liittyviin säännöksiin.Terrorismirikosten sääntelyn riittävä kattavuus on tärkeää– Terrorismirikokset ovat yhteiskunnan perustoimintoja sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavia rikoksia, minkä vuoksi on tärkeää huolehtia sääntelyn riittävästä kattavuudesta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.
NordenBladet — Hallituksen esitys tehostaisi työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa, ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeutta. Esitys loisi myös ilmoitusvelvollisuuden työperäistä ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa koskevissa tapauksissa.Hallituksen esitys lisäisi työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa koskevia viranomaisten toimivaltuuksia. Uusilla valtuuksilla tähdätään erityisesti verkkokaupan välityksellä myytävien laitteiden valvonnan tehostamiseen. Työkäyttöön tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat markkinavalvontaviranomaisina työsuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sekä sosiaali- ja terveysministeriö.Ehdotettavat uudet toimivaltuudet ovat seuraavat:aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta hankkia tekninen laite tutkittavaksi valehenkilöllisyyttä käyttäen sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta vaatia vakavan riskin aiheuttavaan tekniseen laitteeseen viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnalta tai viime kädessä vaatia verkkorajapintaan pääsyn rajoittamista.Markkinavalvontaa koskevat muutostarpeet aiheutuvat EU:n markkinavalvonta-asetuksesta. Ehdotettujen muutosten myötä on mahdollista nykyistä tehokkaammin puuttua ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantaviin vaatimustenvastaisuustilanteisiin. Ihmiskauppaa koskeva ilmoitusvelvollisuusHallituksen esitys laajentaisi työsuojeluviranomaisen velvollisuutta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös työperäistä ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ihmiskaupparikoksiin edistää viranomaisen asiantuntemuksen tehokasta hyödyntämistä sekä osaltaan ihmiskaupparikosten parempaa tunnistamista rikosprosessin käynnistyessä ja kuluessa.Tämän lisäksi työsuojeluviranomaisella olisi jatkossa velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille tapauksista, joissa viranomainen on havainnut työntekijän terveyttä tai turvallisuutta työpaikalla koskevien EU:n kemikaaliturvallisuussäännösten vastaista menettelyä.Tulorekisterin hyödyntäminen työolosuhteiden valvonnassaEsitys laajentaisi myös työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja toisilta viranomaisilta. Muutoksen johdosta työsuojeluviranomaisen olisi mahdollista hyödyntää tulorekisterin tietoja myös työpaikkojen työolosuhteiden valvonnassa. Ehdotettu muutos edistäisi työolosuhdevalvonnan tehokasta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista sekä yksittäistapauksien selvittämistä.Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 20. toukokuuta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. EU-asetusta aletaan soveltaa 16.7.2021.Liite: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh-teistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta
NordenBladet — Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä arvioitiin, voisiko Suomi hyödyntää kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa niin sanottua yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia. Selvityksen mukaan malli voisi Suomessakin nopeuttaa kiintiöpakolaisten kotoutumista ja tukea valtio- ja kuntajohtoista kotouttavaa työtä.Yhteisölähtöisen kotouttamisen mallissa kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä, joka osallistuisi 1–2 vuoden ajan tämän kotouttamiseen. Ryhmä voisi auttaa kiintiöpakolaista esimerkiksi alkuvaiheen asettumisessa, sosiaalisten verkostojen löytämisessä, tulevaisuuden suunnittelussa, kieliopinnoissa sekä opiskelu- ja työpaikan löytämisessä. Tarkoitus olisi näin nopeuttaa ja parantaa kiintiöpakolaisten kotoutumista.Parhaimmillaan yhteisökummitoiminta voisi selvityksen mukaan ehkäistä yksinäisyydestä ja arjen kumppanuuksien puutteesta syntyvää pahoinvointia ja psykososiaalisia ongelmia. Sillä voitaisiin myös luoda pysyviä rakenteita viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan väliseen yhteistyöhön. Selvityksessä todetaan, että pitkällä tähtäimellä kansalaisyhteiskunnan kiinteämpi osallistuminen kotouttamiseen voisi puoltaa myös pakolaiskiintiön korottamista.Yhteisökummitoimintaa voitaisiin pilotoida muutamassa kunnassaSelvityksessä ehdotetaan, että yhteisökummitoiminnalla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Tämä huolehtisi tavoitteiden toteutumisesta muun muassa järjestämällä koulutusta ja tukemalla paikallisia toimijoita. Lisäksi tarvittaisiin paikallisia koordinaattoreita, jotka vastaisivat yhteisökummien rekrytoinnista, kummien ja kiintiöpakolaisten yhteen saattamisesta sekä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiiviistä yhteistyöstä.Selvityksessä ehdotetaan myös yhteisökummitoiminnan pilotointia muutamassa kunnassa. Saatujen kokemusten perusteella toimintaa voitaisiin kehittää ja mahdollisesti laajentaa uusiin kuntiin.Malli sai kotouttamistoimijoilta myönteisen vastaanoton Selvityksessä tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia kehittää yhteisölähtöisen kotouttamisen mallia yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mallin toteutettavuuden lisäksi arvioitiin sen edellytyksiä, lisäarvoa ja mahdollisia haasteita Suomen kontekstissa.Kotouttamistyön toimijat suhtautuivat yhteisölähtöiseen kotouttamiseen myönteisesti. Kaikkiin kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin lähetettiin kysely, johon vastasi yhteensä 32 kuntaa eri puolilta Suomea. Lisäksi yhteisölähtöisen kotouttamisen mahdollisuuksista kysyttiin kotouttavaa työtä tekeviltä järjestöiltä, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajilta, tutkijoilta sekä vapaaehtoistyössä toimivilta. Selvityksen teki Jyväskylän yliopiston alainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Selvitys toteutettiin sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella ja osana ministeriöiden tutkimustoimintaa. Sen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.Komissio ja YK rohkaisevat uuden mallin hyödyntämiseenYhteisölähtöinen kotouttaminen (engl. community sponsorship) on lähtöisin Kanadasta, jossa yksityisten tahojen kummitoiminta on aloitettu jo vuonna 1978. Viime vuosina vastaavat kotouttamismallit ovat yleistyneet EU-maissa ja maailmanlaajuisesti ja kiintiöpakolaisten parantuneista kotoutumistuloksista on saatu rohkaisevia raportteja.Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden laajan tiedonannon, jossa se korostaa muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamisen tärkeyttä. Lisäksi komissio rohkaisee jäsenmaita perustamaan yhteisölähtöisen kotoutumisen ohjelmia yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden ohjelmien kehittäminen on yhtenä tavoitteena myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisia koskevassa strategiassa vuosille 2019–2021.– UNHCR toivottaa tervetulleeksi tämän selvityksen, koska se on ensimmäinen ja tärkeä askel kohti yhteisölähtöisen kotoutumisohjelman perustamista Suomessa. Yhteisölähtöiset kotoutumisohjelmat antavat kansalaisille ja paikallisyhteisöille mahdollisuuden ottaa osaa ja tukea valtioiden pakolaisten kotoutumistyötä, osallistua pakolaisille tarkoitettujen ratkaisujen löytämiseen ja vahvemman yhteisön rakentamiseen yhdessä. Tämän kautta pakolaiset voivat luoda verkoston, joka auttaa heitä sopeutumaan, oppimaan, saamaan työpaikan ja kotoutumaan nopeammin, sanoo Henrik M. Nordentoft, UNHCR:n edustaja Pohjoismaissa ja Baltiassa.– Olemme jo nähneet positiivisia ja näkyviä tuloksia muissa Euroopan maissa, ja UNHCR on valmis tukemaan Suomea seuraavien vaiheiden toteuttamisessa, hän jatkaa.Kiintiöpakolaisten vastaanotto on Suomen maahanmuuttopolitiikan perinteinen ja jatkossakin keskeinen painopiste. Se on tapa kantaa vastuuta globaalisti ja tarjota suojelua vaikuttavasti ja turvallisesti sitä eniten tarvitseville. Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista ja lisäksi pyrkii EU-yhteistyössä siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon.
NordenBladet — Tänään käynnistyy oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteinen viestintäkampanja, jonka teemana on: Suomessa on luotettavat vaalit – Käytä ääntäsi.Kuntavaalien alla näkyvä kampanja kannustaa käyttämään demokraattista oikeutta äänestää vaaleissa sekä rohkaisee keskustelemaan, osallistumaan ja antamaan tilaa toisten mielipiteille.Kampanjan tarkoituksena on torjua mahdollista vaaleihin liittyvää disinformaatiota muistuttamalla medialukutaidon tärkeydestä ja ohjaamalla luotettavan viranomaistiedon äärelle. Kampanja myös muistuttaa terveysturvallisuudesta äänestettäessä. Kampanjan suunnittelu aloitettiin tammikuussa.Kampanjan kasvoina ovat toimittaja Pirjo Nuotio, hyväntekijä Heikki Hursti Laupeudentyö ry:stä, näyttelijä Sara Parikka ja koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.Viestintäkampanja näkyy televisiossa, radiossa, verkossa ja printtimediassa. Kampanja on kaksikielinen, ja siinä käytetään myös englantia sekä yleisimmin Suomessa puhuttuja vieraita kieliä. Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Ennakkoäänestysaika Suomessa on 26.5. – 8.6.Suomessa on luotettavat vaalit – Käytä ääntäsi (Youtube)Tietoa kuntavaaleista: vaalit.fi
NordenBladet — Viikolla 19 epidemiatilanne on heikentynyt Suomessa joillakin alueilla ja paikallisesti hyvinkin nopeasti. Silti uusia tautitapauksia todettiin noin 70 % vähemmän kuin maaliskuussa viikolla 10, jolloin tapausmäärät olivat huipussaan.Viimeisen neljän viikon aikana tapausmäärien lasku on tasaantunut, ja myönteinen kehitys pysähtyi viikolla 18. Siten on edelleen perusteltua, että alueilla pidetään yllä tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi samalla kun rokotukset etenevät ripeästi. Näin luodaan nykyistä paremmat edellytykset yhteiskunnan avautumiselle kesän aikana.Koronarokote suojaa hyvin, mutta valppautta tarvitaanKoronarokotukset ovat edenneet hyvin koko maassa. Koko maassa 70 vuotta täyttäneistä jo 90 % on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 46 %. Kaikkien halukkaiden 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksensa heinäkuun loppuun mennessä. Rokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja vastaan. Se ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Virusta esiintyy väestössä joka puolella maata. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet vielä huolehtivat turvaväleistä, käyttävät maskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita ja suosituksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Tartunnat havaitaan edelleen tehokkaastiViikolla 19 (ajalla 10.5.−16.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 400 uutta koronavirustapausta, mikä on alle 100 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 19 oli 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 27. Uusista tartunnoista noin 40 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 2 900 uutta tapausta, mikä on vajaa 100 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 54.Arvioitu tartuttavuusluku on sama kuin viime viikolla, 0,8–1,0 (90 %:n todennäköisyysväli). Koko huhtikuun ajan arvioitu tartuttavuusluku oli alle yhden.Viikolla 19 koronavirustestejä tehtiin hieman viime viikkoa vähemmän, noin 111 000 kappaletta. Positiivisten näytteiden osuus testatuista oli entistä tasoa, eli noin 1,3 %. Osuus on kuitenkin edelleen pieni, mikä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Sairaalahoidon tarve kasvanut edellisestä viikosta, tehohoidon tarve ennallaanCovid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Huhtikuun aikana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasmäärät pienenivät, mutta ovat viime viikkoon verrattuna jälleen nousseet Tehohoidon tarve on pysynyt viime viikkoina jokseenkin ennallaan. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat hieman laskeneet edellisen viikon ennusteista. Keskiviikkona 19.5. tehohoidossa oli 26 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla 40 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 82 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 148 potilasta koronavirusinfektion vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 19.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 929.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
