NordenBladet — Rowda Oladilla ja Abdirizaq Ahmedilla on yhteinen tavoite: edistää Somalian rauhaa. Ulkoministeriön rahoittamassa viestintähankkeessa Somaliassa Oladin ja Ahmedin kaltaiset aktiiviset nuoret kertovat rauhankehitystä edistävästä työstään. Abdirizaq Ahmed käy erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa kokemuksistaan, anteeksiannosta ja kostonkierteen katkaisemisesta. Kuva: Wali HashiRowda Olad työskentelee psykologina Baidoan vankilassa eteläisessä Somaliassa. Asiakkaina nuorella naisella on muun muassa entisiä terroristiryhmän jäseniä, jotka ovat Oladin mukaan aivopesty tukemaan terrorismin ideologiaa. Työssään Olad pyrkii esimerkiksi vahvistamaan nuoren uskoa omaan vapaaseen ajatteluun.”Mielenterveystyöllä ei ole merkittävää painoarvoa Somaliassa. Jos henkilöllä on mielenterveyteen liittyviä häiriöitä, hänet leimataan yksinkertaisesti hulluksi”, Olad kuvailee.Hänen mukaansa mielenterveystyöhön tulisi suunnata enemmän yhteiskunnan voimavaroja, etenkin kun maan jatkuvat konfliktit aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja heikentävät ihmisten kykyä elää normaalia elämää.Olad on myös poliittisesti aktiivinen ja hän haluaa edistää Somalian rauhankehitystä. Hän ottaa kantaa esimerkiksi maan klaanijärjestelmään. Klaaneihin perustuvat ehdokasvalinnat kärjistävät poliittista ilmapiiriä. Lisäksi politiikassa nähdään usein vain miehiä. Naisten täytyy taistella saadakseen äänensä kuuluviin.”Jos naiset olisivat mukana päätöksenteossa, tämä maa olisi huomattavasti rauhallisempi”, Olad sanoo.Paimenpojasta yliopisto-opiskelijaksiAbdirizaq Ahmed oli 8-vuotias, kun hänen tätinsä sitoi pojan kädet rangaistuksena paimentamiensa lamapaiden karkaamisesta. Kädet piti amputoida.Nuorena aikuisena Ahmed päätti antaa tädilleen anteeksi. Tästä syntyi tarina, jota Ahmed haluaa jakaa maansa nuorille.”Sanoin tädilleni, että ihmiset tekevät virheitä. En myöskään halua olla uhri. Jos minä pystyn antamaan anteeksi tädilleni, uskon että jokainen tässä maassa voi tehdä samoin”, nykyisin yliopistossa opiskeleva Ahmed sanoo.Myös Ahmed arvioi koston ja vihan perinteiden kumpuavan klaaneista. ”Somalian klaanijärjestelmä hidastaa rauhankehitystä. Haluan tehdä työtä sen eteen, etteivät nuoret peri tätä kulttuuria.”Oladin ja Ahmedin tarinat ja niistä kertovat lyhytdokumentit ovat osa ulkoministeriön rauhaa edistävää viestintähanketta Somaliassa. Projektia toteutetaan toimittaja Wali Hashin vedolla vuoteen 2023 saakka. Ministeriön hanke kytkeytyy luontevasti Hashin vuonna 2017 käynnistämään laajempaan Cafis (anteeksianto) -kampanjaan.Dokumentit ovat nähtävillä ulkoministeriön Youtube-kanavalla englanniksi tekstitettynä. Katso Rowda Oladin kertomus: From Trauma Healing Towards Peace ja Abdirizaq Ahmedin tarina: Disabled Hero of Peace. Dokumentteja esitetään Somalian televisiokanavilla heinäkuun aikana.Dokumentit ovat nähtävillä ulkoministeriön Youtube-kanavalla englanniksi tekstitettynä.Disabled Hero of PeaceFrom Trauma Healing Towards Peace

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Komissio antoi tänään 22.6. asetuksen, jonka johdosta lohien vapautus on jälleen sallittua rysäkalastuksessa. Muutos astuu voimaan välittömästi, ja on takautuvasti voimassa vuoden 2021 alusta.EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaan kaupallisen kalastuksen saalis tulee ottaa kalastusalukselle ja purkaa maihin. Tämä koskee myös lohta. Komission asetuksilla on kuitenkin annettu poikkeuksia, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön eri kalalajien eloonjäämisasteesta eri pyydyksissä. Rysillä pyydettyjä lohia sai asetuksen nojalla vapauttaa vuoden 2020 loppuun asti, ja tänään annettu asetus on tälle jatkoa.Keskeisin muutos aiempaan on se, että vapautettaessa lohia ponttonirysissä jatkossa edellytetään solmuttomasta hapaasta tehdyn koentapussin käyttöä. Tämä perustuu ruotsalaisten tutkijoiden keräämiin tietoihin, joiden mukaan lohet säilyvät paremmin elossa, jos ne vapautetaan käyttämällä koentapussia, jossa lohet pysyvät vedessä pidempään ja altistuvat ilmalle mahdollisimman lyhyen aikaa. Lisäksi vapautettujen lohien määrä voi olla enintään kahdeksan prosenttia jäsenvaltion kalastuskiintiöstä. Purkamisvelvoitteeseen liittyvän pysyvän poikkeuksen perusteella hylkeen tai merimetson vahingoittamat lohet voidaan aina vapauttaa takaisin mereen.Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan ponttonirysien koentatekniikan vaikutusta lohien eloonjääntiin. Tutkimuksessa verrataan koentapussin käyttöä kaupallisten kalastajien ennestään käyttämään tekniikkaan, jossa lohet nostetaan vedestä ponttonirysän mukana ja otetaan rysän koentakourun kautta veneessä olevaan vesialtaaseen. Tutkimustulosten perusteella harkitaan, onko ponttonirysien koentatekniikkaa ja lohien vapauttamista koskevia säännöksiä tarvetta muuttaa.Käytännössä Suomessa vapautetaan vain vähän lohia. Kyse on yleensä alamittaisista sekä hylkeen tai merimetson vahingoittamista lohista. Lisäksi lohia vapautetaan kaupallisten kalastajien kiintiöiden tai niiden osuuksien täytyttyä. Suomi on pyrkinyt minimoimaan lohien vapauttamisen kalastuksen säätelyllä, jotta kalojen tarpeeton käsittely ja vahingoittuminen voitaisiin estää. Suomi tuki myös komission ratkaisua rajoittaa vapautettujen lohien määrä enintään kahdeksaan prosenttiin jäsenvaltion lohisaaliista.Komission tuore asetus koskee lohen rysäkalastusta vuosina 2021–2023. Astus valmisteltiin EU:n Itämeren jäsenvaltioiden yhteistyöelimen BALTFISHin vuosi sitten antaman suosituksen pohjalta. 
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458, risto.lampinen(at)mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, orian.bondestam(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä.  Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.Kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteistä on käyty keskustelua jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina on noussut esiin myös yhteiskunnallinen tarve tarkastella käsitteitä uudelleen. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin. Termejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan. Olennainen osa sanastotyötä on ollut pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen siitä, mihin eri käsitteillä viitataan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanastossa korostetaan, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa. Käsitepari kotoutuminen – yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaa kotoutumisen kaksisuuntaisuuttaKotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin. Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssaKäsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019.  Sanastotyötä on tehty työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastotyöryhmä on kokoontunut käsittelemään sanastoa useita kertoja vuosien 2019–2021 aikana. Kotoutumisen sanasto julkaistaan suomenkielisenä 1. laitoksena, joka sisältää myös ruotsinkieliset vastineet. Määritelmien ja huomautuksien ruotsinkieliset käännökset lisätään sanastoon elokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2020 seurantaryhmän ja työryhmän valmistelemaan muinaismuistolain kokonaisuudistusta. Uudistuksen yhteydessä on laadittu selvitys saamelaisten oikeuksien toteutumisesta muinaisjäännösten suojelussa.Kiinteitä muinaisjäännöksiä, irtaimia muinaisesineitä ja laivalöytöjä suojellaan muinaismuistolailla, jota parhaillaan uudistetaan. Valmistunut selvitys pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana omaan kulttuuriperintöönsä.Selvityksen kohteena ovat saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, keskeiset kansainväliset kulttuuriperintösopimukset sekä saamelaisten kulttuuriperinnön suoja kansallisessa lainsäädännössä. Selvityksessä kuvaillaan saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä erityiskysymyksiä, jotka tulisi huomioida muinaismuistolain uudistuksessa.Selvitys sisältää myös oikeudellisen analyysin saamelaiskäräjien toimivallasta suhteessa saamelaisista muinaisjäännöksistä päättämiseen sekä ehdotuksia keinoista saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi muinaisjäännösten suojelussa.Selvityksen mukaan saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet kulttuuriperintöönsä eivät vielä toteudu täysipainoisesti. Lainsäädännön kehittämisessä on huomioitava erityisesti saamelaiskulttuurin kehittymisen mahdollisuus.Saamelaiset arvot ja niihin liittyvät erityispiirteet tulisi tunnistaa kulttuuriperinnön, mukaan lukien muinaisjäännösten suojelussa, todetaan selvityksessä. Nykyinen muinaismuistolaki ei anna tarkkoja suuntaviivoja muinaisjäännöksen arvon arviointiin, vaikka lakia sovellettaessa ja käytännön suojelutyössä arvottamista joudutaan kuitenkin jatkuvasti tekemään.Saamelaisten oikeudet muinaisjäännösten suojelussaAsettamispäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan tiistaina 22. kesäkuuta aiemmin hyväksyttyjen suurten yritysten korona-rahoitusta koskevien periaatteiden ja ehtojen voimassaolon jatkamista toistaiseksi, kuitenkin enintään 31.12.2021 saakka. Alun perin ministerivaliokunta käsitteli asiaa ja puolsi näitä kriteerejä noudatettavaksi 26.6.2020 pidetyssä kokouksessaan ja uudisti nyt voimassa olevat kriteerit 21.12.2020.Ehdot koskevat valtion yritysrahoitusta ja sen tukitoimia koronaepidemian vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneiden suurten yritysten rahoituksessa. Kesäkuussa 2020 ministerivaliokunnan puoltamat ja joulukuussa 2020 uudistetut ehdot löytyvät täältä: Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi jatkoa suurten yritysten korona-rahoitukselle (tiedote 21.12.2020).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 22. kesäkuuta Suomen valtion osallistumista kotimaisen rokotekehityksen ja -tuotannon rahoittamiseen innovaatio- ja elinkeinopoliittisin sekä taloudellisen huoltovarmuuden perusteella.Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finland osallistuisi kotimaisen rokotekehittämisen rahoittamiseen nykyisten rahoituslinjauksien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kliinisten kokeiden rahoittamista jatkettaisiin nykyisten rahoituslinjausten mukaisesti ja faasi 3-vaiheen tutkimuksiin ei tässä vaiheessa osallistuttaisi merkittävin julkisin panostuksin.Lisäksi Huoltovarmuuskeskus käynnistää ja resursoi selvityksen sekä myöhemmin sen perusteella toteuttaa STM:n kanssa yhteistyössä sovittavalla tavalla mahdollisen kehityshankkeen kansallisen rokotetuotantokapasiteetin edistämiseksi ja pandemiarokotteiden saatavuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Varsinaisen kehityshankkeen toteutuksen edellyttämästä rahoituksesta sovittaisiin myöhemmin erikseen tavalla, joka tukee selvityksen johtopäätöksiä. Lisäksi Suomi osallistuisi pohjoismaiseen pandemiarokotteiden yhteiskehittämisen ja -tuotannon selvitystyöhön sekä kytkisi kansallisen kehitystoiminnan siihen tarvittavilta osin. Ei pikaratkaisua nykytilanteeseen, mutta varautuminen tuleviin pandemioihin perusteltuaKotimainen rokotekehitys- ja tuotanto eivät tuo lisäratkaisua koronarokotteiden saatavuuteen lyhyellä aikavälillä. Kehitystyön tukeminen on kuitenkin perusteltua innovaatio- ja elinkeinopoliittisin perustein. On tärkeää panostaa kotimaiseen rokoteinfrastruktuurin ja osaamisen kehittämiseen. Kotimaisen rokotetuotannon tarkempi selvittäminen ja mahdollinen rahoittaminen pitkällä aikavälillä on tärkeää huoltovarmuuden ja tuleviin pandemioihin varautumisen näkökulmasta. Rokotetutkimukseen ja -kehitykseen panostaminen nykyisen pandemian aikana on tärkeää muuntoviruksiin varautumisen ja vastaamisen näkökulmasta. Suomessa on käynnissä ainakin kaksi hanketta, joissa kehitetään koronarokotetta. Hallitus antoi eduskunnalle 27.5.2021 esityksen vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Hallitus esittää, että momentille 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen myönnetään määrärahan 3 000 000 euroa ja myöntämisvaltuuden 6 000 000 euroa lisäys terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja rokote-ekosysteemin tukemista varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Noin neljännes Suomen puuntuotannon metsämaasta on suometsiä. Suometsillä on tärkeä rooli myös ilmaston, monimuotoisuuden, vesistöpäästöjen ja virkistyskäytön kannalta.Moni metsänomistaja pohtii nyt samaa kysymystä: kuinka korjata puut uudistusikään tulleesta suometsästä taloudellisesti kannattavasti ja ympäristön kannalta kokonaiskestävästi? Tähän kysymykseen vastaa osaltaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) käynnistämä Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö valmistelee edustustoverkon laajentamista ja vahvistamista. Uuden suurlähetystön avaamista valmistellaan Qatarin Dohaan. Suurlähetystön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana. Myös Qatarin ulkoministeriö on ilmoittanut, että maa perustaa suurlähetystön Suomeen.Ulkoasiainhallinnon toiminta perustuu kattavaan edustustoverkkoon. Edustustoja tulee olla riittävä määrä ja niiden on sijaittava kannaltamme keskeisissä paikoissa. Suomen etuja pitää ajaa myös uusilla alueilla ja Suomen edustustoverkon tulee heijastaa muuttuvaa maailmaa. Edustustoverkkoa jouduttiin 2000-luvun alkupuolella supistamaan säästösyistä, mutta nyt Suomen läsnäoloa maailmalla on pyritty lisäämään. Edustustoverkko vahvistui viimeksi syyskuussa 2020, kun Suomi avasi uudelleen suurlähetystönsä Manilassa, Filippiineillä. Uuden suurlähetystön avaaminen on monitahoinen ja pitkä prosessi. Ulkoministeriön tavoitteena on kohdentaa voimavaroja maihin ja alueille, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Eri mahdollisuuksia on kartoitettu laajasti. Harkinnassa otetiin huomioon sekä ulkopoliittiset tarpeet että Suomen kaupalliset intressit. Edustuston avaaminen Qatarissa mahdollistaa Suomen ja Qatarin poliittisten ja taloudellisten suhteiden edelleen kehittämisen sekä nykyistä laajemman vuoropuhelun eri teemoista. Keskustelua voitaisiin käydä muun muassa kaupankäyntiin, investointeihin, tutkimukseen, innovaatioihin, ympäristöön, alueelliseen turvallisuuteen ja demokratiaan liittyvistä teemoista. ”Nyt Dohaan avattava suurlähetystö syventää maidemme poliittisia suhteita ja antaa Suomelle paremmat mahdollisuudet seurata myös alueellista kehitystä”, ulkoministeri Pekka Haavisto painottaa.Qatarin kaupallinen potentiaali on huomattava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. ”Uusi suurlähetystö Qatarissa avaa suomalaisille yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia Qatarin ja Gulfin ostovoimaisten maiden alueella”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannassa. Kaksi muuta EU:n koronatodistuksista eli testitulostodistus ja todistus sairastetusta koronavirustaudista tulevat Omakantaan 14.7. alkaen.EU:n koronarokotustodistus sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista, kuten rokotevalmisteen nimi, viimeisimmän rokotteen antopäivä ja saatujen rokoteannosten määrä.Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta.Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.Hae todistusta painamalla linkkiä ”Avaa rokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai ota siitä kuvakaappaus. Näin todistus on sinulla valmiina, kun tarvitset sitä. EU:n koronarokotustodistuksen voi esittää mobiililaitteelta tai tulostaa paperille. EU:n koronarokotustodistuksessa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Todistus on maksuton.Aikaisempi Suomen kansallinen koronarokotustodistus jää samalla pois käytöstä, ja esimerkiksi puhelimeen tallennettu tai paperille tulostettu kansallinen rokotustodistus kannattaa nyt vaihtaa EU:n koronarokotustodistukseen. Omakannassa kansallinen rokotustodistus vaihtuu EU:n rokotustodistukseen automaattisesti. Suurin osa rokotettujen tiedoista jo OmakannassaTällä hetkellä yli 92 prosenttia rokotetuista saa rokotustodistuksen Omakannasta. Koronatodistukset voidaan näyttää Omakanta-palvelussa heti, kun tiedot ovat tulleet Kanta-palveluihin oikeassa muodossa rokotuksen antaneista organisaatioista. Alueellista vaihtelua rokotustietojen siirtymisessä Kanta-palveluihin on edelleen, minkä vuoksi rokotustodistukset eivät vielä näy kaikille rokotetuille henkilöille. Voit tarkistaa oman alueesi tiedot THL:n raportista:Koronarokotustodistukseen vaadittavien tietojen kattavuus Omakanta-palvelussa (thl.fi)Jos rokotustodistus puuttuu Omakannasta tai rokotustiedoissa on virheitä, asiassa tulee kääntyä rokottaneen organisaation puoleen. Virheelliset tiedot voidaan korjata siellä, missä rokotustiedot on alunperin kirjattu. Todistuksen rokotteista saa terveydenhuollosta tarvittaessa myös paperisenaJatkossa rokotustodistus on saatavilla Omakannasta viimeistään 5 vuorokauden kuluessa rokotuksesta.  Jokainen rokotettu saa Omakannasta koronarokotustodistuksen, jonka voi myös itse tulostaa. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan.Henkilöt, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua tai valtuuta toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat tällä hetkellä saada terveydenhuollosta muun todistuksen koronarokotuksesta. Terveydenhuollon toimijat saavat heinäkuussa käyttöönsä tilapaisen kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun, jolla varmistetaan EU:n koronatodistuksen paperiversion saatavuus kaikista terveydenhuollon toimipaikoista myös niille henkilöille, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.Todistuksen tarkastussovellus otetaan käyttöön 1.7. alkaenEU:n koronatodistusten sisältö ja oikeellisuus voidaan tarkastaa digitaalisella tarkastussovelluksella. Suomessa tarkastussovellus on käytettävissä 1.7. alkaen. Tarkastussovellus on rajojen terveysturvallisuudesta vastaavien viranomaisten käyttöön tuleva puhelinsovellus, jolla luetaan matkustajien esittämät rokotetodistuksien QR-koodit paperilta tai kännykän ruudulta. Koodista näytetään matkustajan nimi ja saadut rokotukset.Tarkastussovellus tulee ensisijaisesti terveysviranomaisten sekä virka-apuviranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen käyttöön.Koronatodistuksia voidaan tarkastaa kolmessa eri vaiheessa:Lähtömaassa Suomeen matkustavilta, jolloin liikennöitsijät voivat halutessaan edellyttää todistuksia matkustajilta. Tartuntatautilaissa liikennöitsijöitä ei kuitenkaan edellytetä tarkistamaan todistuksia.Suomeen saavuttaessa, jolloin tarkastamisesta vastaavat terveysviranomaiset sekä virka-apuviranomaiset tartuntatautilain nojalla.Suomesta pois lähdettäessä, jolloin liikennöitsijät voivat joutua tarkastamaan todistuksia, jos kohdemaat sitä edellyttävät.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan rokotustodistuksista:Kanta-asiakaspalvelu: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 22. kesäkuuta julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina.Suuryritysten t&k-toiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.Suomen panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas. Tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus arvioi, että yritysten t&k-menojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.”Suomen t&k-menojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet”, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.Viime vuonna koronakriisissä julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys. Toimien tilapäisyyden osoittaa se, että tänä vuonna valtion t&k-rahoitus on vähenemässä viime vuoteen verrattuna, joskin se ylittää vuoden 2019 tason. Lähivuosina t&k-rahoitukseen vaikuttavat budjettipäätösten lisäksi myös EU:n elpymisrahaston kautta rahoitettavat toimet, mutta ne eivät ulotu edes 2020-luvun puoliväliin, eivätkä siten vaikuta vuoteen 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.Kilpailemme osaajista Ruotsin, Viron ja Saksan kanssaTulokset osoittavat, että eri maiden t&k-toiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että t&k-toiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&k:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa. Toimenpiteissä tulisi huomioida niin t&k:n lisääminen ja vaikuttavuus kuin tarvittavan osaamisen määrä ja laatu.Tutkimuksessa esitettyjä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa t&k-henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi