Tutkimus: Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja
NordenBladet — 22. kesäkuuta julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina.Suuryritysten t&k-toiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.Suomen panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas. Tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus arvioi, että yritysten t&k-menojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.”Suomen t&k-menojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet”, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.Viime vuonna koronakriisissä julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys. Toimien tilapäisyyden osoittaa se, että tänä vuonna valtion t&k-rahoitus on vähenemässä viime vuoteen verrattuna, joskin se ylittää vuoden 2019 tason. Lähivuosina t&k-rahoitukseen vaikuttavat budjettipäätösten lisäksi myös EU:n elpymisrahaston kautta rahoitettavat toimet, mutta ne eivät ulotu edes 2020-luvun puoliväliin, eivätkä siten vaikuta vuoteen 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.Kilpailemme osaajista Ruotsin, Viron ja Saksan kanssaTulokset osoittavat, että eri maiden t&k-toiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että t&k-toiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&k:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa. Toimenpiteissä tulisi huomioida niin t&k:n lisääminen ja vaikuttavuus kuin tarvittavan osaamisen määrä ja laatu.Tutkimuksessa esitettyjä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa t&k-henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
