NordenBladet — Esitysluonnoksessa ehdotetaan vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen rajaamista rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Esitys mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitetta tukevien palvelujen tarjoamisen myös liiketoimintatarkoituksessa. Säädösehdotuksen keskeisenä tavoitteena on myönteisten ympäristövaikutusten aikaansaaminen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa arvioidaan ympäristövaikutuksia varsin suppeasti, etenkin ottaen huomioon, että lakiesitysluonnoksen keskeinen julkilausuttu tavoite on saada aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Esitysluonnokseen tulisikin vielä lisätä arvioita lakiesityksen ympäristövaikutuksista.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä tarkemmin ehdotettavan lainmuutoksen vaikutusta kuluttajansuojaan. Olisi esimerkiksi selvitettävä, kuinka kuluttajan asemaa vahvistamalla vältetään tilanteet, joissa kuluttaja tietämättään kompensoi samaa päästöä moninkertaisesti.Lakiehdotuksen vaikutuksia eri tyyppisiin yrityksiin tulisi vielä täsmentää. Vähimmillään tulisi kuvata tarkemmin yritystoimintaa, jota lakiesitys todennäköisesti välittömästi koskisi.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä uudistusta myös kansainvälisen viranomaisyhteistyön näkökulmasta, koska vapaaehtoiseen kompensaatiotoimintaan voi sisältyä riski väärinkäytöksistä.
NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.Avustusta myönnettiin yhteensä 300 000 euroa seuraaville hankkeille:MIELI Suomen Mielenterveys ry / Rikosuhripäivystys 140 000 euroa hankkeeseen, jossa parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden ihmiskaupan uhrien tilannetta ja tunnistamista.Vuolle Setlementti ry 160 000 euroa hankkeeseen, jonka tavoitteena on valtakunnallisen Tyttöjen Talo -verkoston matalan kynnyksen tukipalveluiden kehittäminen ja laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille tytöille ja naisille.Avustusta oli haettavissa kahteen eri tarkoitukseen: ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämiseen sekä matalan kynnyksen tukipalvelujen kehittämiseen. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 13.MIELI Suomen Mielenterveys ry / Rikosuhripäivystyksen hakemus oli ainoa, joka kohdistui ensimmäiseen hakukohteeseen. Muut hakemukset kohdistuivat toiseen hakukohteeseen.Lisätietoa:neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen, p. 02951 50418, [email protected] (paikalla 23.6. ja seuraavan kerran 28.6.)
NordenBladet — Teollisuuden kestävällä kasvulla on suuri merkitys Suomen tulevaisuudelle. Teollisuus on Suomelle edelleen elintärkeää ja se on tärkeä työllistäjä eri puolilla maata. Kilpailukykyinen sekä ennustettava teollisuuden toimintaympäristö kannustaa teollisiin investointeihin Suomessa myös jatkossa, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön 23.6. 2021 julkaisemassa Uudistuva teollisuuden strategiassa.Työryhmä esittää eri politiikkateemojen alla tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Suomi on vuonna 2030 maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraalisuuteen tähtäävälle teollisuudelle. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä teollisia investointeja Suomessa. Ehdotusten tavoitteena on myös edesauttaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, sekä samalla luoda uusia suomalaisia kaupallisia innovaatiota ja kestävää kasvua.-Uudistuvan teollisuuden strategia toimii selkärankana Suomen teollisuuspolitiikalle. Tavoite on kirkas, turvata uudistuva teollinen tuotanto Suomessa ja houkutella uusia investointeja. Erityistä painoarvoa strategialle tuo, että se tehtiin hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja eri ministeriöiden välillä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Jotta teollisuuden kilpailukyky paranisi samaan aikaan, kun teollisuus muuttuu vihreämmäksi ja enemmän kiertotalouteen perustuvaksi, teollisuus tarvitsee näkymää puhtaan ja kohtuuhintaisen energian varmasta ja riittävästä tarjonnasta kilpailukykyisin hinnoin. Strategiassa korostetaan myös aktiivista vaikuttamista EU:n teollisuus- ja kilpailukykypolitiikkaan. Uudistuvaa teollisuutta tukevat linjaukset hallituksen puoliväliriihessä Työryhmän keskeiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset valmistuivat jo 31.3.2021 ja ne käsiteltiin hallituksen puoliväliriihessä. Hallitus linjasi työryhmän työn pohjalta laajasti teollisuuden uudistumisen tukemisesta sekä päätti strategiaa toteuttavista toimenpiteistä. Teollisuuden investointien sujuvoitetaan siten, että lupamenettelyä kehitetään kohti yhden luukun periaatetta. Tätä tukee myös lupaprosessin digitalisointi. Tavoitteeksi asetettiin luvituksen käsittelyajan vähentäminen pääsääntöisesti alle vuoteen lupakäsittelyn laatua vaarantamatta. Suomeen suuntautuvien suurten ja strategisesti merkittävien investointien edistämiseksi luodaan kiihdytyskaista. Hallitus linjasi teollisuuden sähköistämistuen toteuttamisesta, teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanosta ja uuden teknologian ja uusiutuvan energian ja joustavien energiajärjestelmien edistämisestä. Hallituksen linjaukset käsittelevät myös vientiä ja logistiikkaa. Esimerkiksi liikenteen päästöt puolitetaan siten, että teollisuuden logistiikkakustannukset ovat kilpailukykyisiä. Elinkeinoministeri Mika Lintilän marraskuussa 2020 asettaman työryhmän tehtävänä oli esittää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Uudistuvan teollisuuden strategia on valmisteltu keskeisten ministeriöiden, työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Työryhmän puheenjohtajana toimi työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.
NordenBladet — Eduskuntapuolueet kävivät tiistaina 22. kesäkuuta parlamentaarisen keskustelun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen pitkäjänteisestä kehittämisestä pääministeri Sanna Marinin johdolla. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti.Keskustelun päätteeksi pääministeri Marin totesi, että kaikilla eduskuntapuolueilla on tahtoa sitoutua neljän prosentin tavoitteeseen. ”Talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Siksi neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä. Se edellyttää julkisen TKI-rahoituksen lisäämistä, koulutustason nostoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin aitoa kumppanuutta. Lisäksi TKI-politiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää. Siksi tarvitaan parlamentaarista yksituumaisuutta ja sitoutumista”, totesi pääministeri Marin.Tilaisuudessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkityksestä Suomelle ja t&k-rahoituksen kehityksestä alustivat hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, Huhtamäki Oyj:stä ja työelämäprofessori Martti Hetemäki Helsinki Graduate School of Economicsista. Kommenttipuheenvuorot esittivät toimitusjohtaja Antti Vasara Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä sekä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtaja, rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta. Tavoitteen t&k-menojen neljän prosentin bruttokansantuoteosuudesta asetti myös tutkimus- ja innovaationeuvosto edellisellä vaalikaudella vuonna 2017. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä, kunnianhimoisempaa TKI-toimintaa sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää pitkäjänteistä, ylivaalikausien ulottuvaa sitoutumista julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen lisäämiseen.Keskustelutilaisuus pohjusti käynnistyvän parlamentaarisen työryhmän työtä. Hallitus päätti puoliväli- ja kehysriihessä perustaa parlamentaarisen TKI-työryhmän. Valtioneuvoston kanslian 18. kesäkuuta asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Työryhmän tulee tehdä esitys 31.12.2021 mennessä.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä 24. ja 25. kesäkuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen sekä 25. kesäkuuta pidettävään eurohuippukokoukseen.Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheina ovat EU:n koronatoimet, talouden elpyminen, muuttoliike sekä ulkosuhdeasioissa muun muassa Turkki, Venäjä ja Valko-Venäjä. Lisäksi 25. kesäkuuta pidetään eurohuippukokous.
NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa uuden erityistehtäväyhtiön osatyökykyisten työllistämiseksi. Yhtiön tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin ja tarjota työntekijöille tukea työn tekemiseen. Tavoitteena on myös edistää työntekijöiden mahdollisuuksia edetä urallaan ja siirtyä toisen työnantajan palvelukseen.– Olemme nyt yhden askeleen lähempänä uuden toimijan perustamista ja näin osatyökykyisten aseman parantumista paitsi työmarkkinoilla, myös suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti 22.6.2021 luonnoksen lakiesityksestä lausuntokierrokselle. Lausunnot tulee antaa lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa viimeistään 17.8.2021.Uusi yhtiö työllistää osatyökykyisiä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa Uusi erityistehtäväyhtiö työllistäisi esitysluonnoksen mukaan osatyökykyisiä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa työmarkkinoilla. Suomessa on arviolta 20 000–30 000 osatyökykyistä työmarkkinoiden ulkopuolella ilman, että heidän työllistymistään voidaan edistää merkittävästi nykyisillä palveluilla. Uudessa yhtiössä myös he voisivat tehdä työtä työsuhteessa. Työn ja riittävän tuen avulla monen osatyökykyisen työtaidot ja osaaminen kehittyisivät niin, että he voisivat työllistyä jatkossa toisten työnantajien palvelukseen.Esitysluonnoksen mukaan TE-toimisto tekisi arvion siitä, onko työllistyminen uuteen erityistehtäväyhtiöön ainoa mahdollisuus. TE-toimisto myös valitsisi sopivat työnhakijat ehdolle uuteen yhtiöön. Yhtiö voisi rekrytoida työntekijöitä vain TE-toimiston ehdottamista työnhakijoista. Kuten nykyisinkin, työkyvyttömyyseläkettä saavat voivat ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijoiksi ja päästä näin TE-palveluiden asiakkaiksi. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavat voisivat siis tätä kautta työllistyä uuteen yhtiöön.Yhtiö ei saa vääristää kilpailua toiminnallaanHallitus linjasi puoliväliriihessä, että yhtiön tulee ottaa käyttöön säännönmukaiset menettelytavat markkinaperusteisen hinnoittelun ja kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa, että julkisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla on tasapuoliset toimintaedellytykset. Yhtiö tarvitsee valtiontukea toimintansa varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi, kun se työllistää erityisen haastavassa tilanteessa olevia osatyökykyisiä. Jotta tämä ei johda kilpailuvääristymiin, tulisi yhtiön asettaa ehdotuksen mukaan erityinen neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan valittaisiin asiantuntijoita, jotka osaisivat arvioida markkinahinnoittelua, kilpailutekijöitä sekä haasteita, jotka liittyvät yhtiön tehtävään työllistää osatyökykyisiä.Lausunnoissa voi ehdottaa nimeä uudelle toimijalleTyö- ja elinkeinoministeriö on käyttänyt valmistelun aikana perustettavasta yhtiöstä työnimeä Välittäjä Oy. Lausunnon antajilta pyydetään myös muita ehdotuksia uuden yhtiön nimeksi.Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallitus antaa esityksen valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022, ja uusi yhtiö aloittaisi toimintansa mahdollisimman pian tämän jälkeen.
NordenBladet — Pyöriäisistä tehdään Suomessa havaintoja vuosittain. Viime vuonna niitä nähtiin neljä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen suojelemisen tueksi kaivataan havaintoja. Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat keränneet jo 20 vuotta havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä.Pyöriäinen kohtaa monia uhkiaItämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavataan. Muita pyöriäisiä uhkaavia tekijöitä ovat elinympäristöjen heikentyminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.”Itämeren pyöriäiskanta romahti 1900-luvun alkupuolen aikana vain muutamaan sataan yksilöön. Hitaasti lisääntyvien lajien elpyminen kannanromahduksen jälkeen voi olla hyvin hidasta, mikäli keskeisimpiä uhkatekijöitä ei eliminoida tarpeeksi tehokkaasti”, kertoo erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.Erota pyöriäinen hylkeestä!Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.Pyöriäinen kuuluu maailman pienimpiin valaslajeihin. Se on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono. Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin. ”On tärkeää muistaa, että useimmiten kun Suomessa havaitaan merinisäkäs, kyseessä on hylje. Oivallisessa tilanteessa pyöriäisen erottaa hylkeestä käyttäytymisen ja yksityiskohtien perusteella. Pyöriäinen on pääosan ajasta sukelluksissa ja rullaava, matala pintakäynti on useimmiten kestoltaan vain pari sekuntia. Pintakäynnin aikana keskellä selkää on näkyvissä pienehkö selkäevä. Hylkeet ovat usein näkyvillä pinnassa samalla alueella pidempään. Myös hylkeet tekevät rullaavia pintakäyntejä, ja niiden räpylät voi sekoittaa eviin, jos ei ole tarkkana”, Olli Loisa opastaa.Havainnot voi ilmoittaa verkossaPyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, jos se on mahdollista. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeellaIlmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeellaPyöriäishavaintokampanja on tuottanut arvokasta tietoa jo 20 vuottaYmpäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla saadaan lisää arvokasta tietoa uhanalaisesta lajista ja samalla lisätään kansalaisten tietoutta aiheesta. Kaksikymmenvuotinen seuranta on todistanut, että pyöriäinen esiintyy edelleen Suomen merialueilla. Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella merialueella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti, muualla rannikollamme havaintoja tehdään vuosittain, mutta selvästi satunnaisemmin. ”Havainnot ovat erittäin tärkeitä pyöriäisen suojelun kannalta. Mitä todenmukaisempi käsitys meillä on pyöriäisen esiintymisestä Suomen merialueilla ja mitä paremmin pyöriäinen tunnistetaan, sitä paremmin suojelutoimia voidaan kohdistaa”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.LisätietoaAkustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu: Erityisasiantuntija Olli Loisa, [email protected], p. 050 598 5743Ympäristöministeriö: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, [email protected], p. 0295 250 058Ahvenanmaan maakuntahallitus: Naturvårdsintendent Maija Häggblom, [email protected] p. +358 18 25458
NordenBladet — Kevään 2021 aikana useiden koulujen oppilaille ja vanhemmille sekä hoivapalveluiden asiakkaille on tupsahtanut kyselyitä suosikkikasvisruoista ja niiden resepteistä sekä kutsuja maistatuksiin ja erilaisiin työpajoihin. Nyt entistä vastuullisempia ruokapalveluita kehitetään kokeilemalla ja varmistetaan, että ilmastokuormitukseltaan kevyempi ruoka myös maistuu asiakkaille.Keväällä on kehitetty ja kokeiltu erilaisia uusia toimintamalleja ja uutta reseptiikkaa kymmenessä julkisessa ruokapalvelussa. Kokeilut ovat liittyneet muun muassa aterioiden hiilijalanjäljen ja hävikin vähentämiseen, kasvis- ja vegaaniruuan sekä kotimaisten järvikalojen käytön lisäämiseen.Kokeilut ovat osa Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmaa, joka on maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman kansallisen ilmastoruokaohjelman suurin hanke. Sen tavoitteena on tuoda uusia, konkreettisia ja vastuullisuutta edistäviä toimintamalleja ammattikeittiöiden käyttöön.Kokeilemalla opitaan nopeasti mikä toimii– Ilmastomyötäisen kasvis- ja kalaruoan käytön lisäämisen hankaluutena on, että niiden menekki on tyypillisesti perinteistä ruokaa heikompi ja hävikkiä syntyy enemmän, neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.– Olemme ilahtuneita, kun hankaluus tunnistettiin, ja moni ammattikeittiö halusi ottaa asiakkaat mukaan niin reseptejä ideoimaan kuin uusia makuja koemaistamaan. Jopa tunnetuilta ravintoloitsijoilta haettiin inspiraatiota ja ideointiapua reseptiikkaan.Joukkoruokailu voi olla tärkeä ympäristökasvatuksen paikka, jossa kannustetaan kestäviin ruokavalintoihin ja lisätään suomalaisten tietoisuutta ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.Tuusulan kunnan ruokapalveluissa kehitettiin viikon mittainen pop-up ravintolakonsepti. Ruuat olivat viikon ajan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja ruuan vastuullisuusnäkökohdista kerrottiin asiakkaille videoilla.Salon kaupungin ruokapalvelut puolestaan testaa 1–2 viikon ajan ruokalistaa, jonka raaka-aineet ovat lähes sataprosenttisesti paikallista satokausiruokaa.Ruokapalvelut jatkossakin vastuullisiksiMuutamissa kokeiluissa kehitettiin kokonaisvaltaisia toimintamalleja ruokapalveluiden vastuullisuuden mittaamiseksi ja lisäämiseksi. Kokeilujen ideana on tuottaa tietoa niin oman toiminnan kehittämiseksi kuin koko alalle.– Onnistuneita kokeiluja on tarkoitus skaalata vähintään oman ruokapalvelun toimipisteiden käyttöön, mutta avoin viestintä niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin tarjoaa kaikille ruokapalvelutuottajille mahdollisuuden hyödyntää oppeja vastuullisempien ruokapalveluiden tuottamiseksi, asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta kertoo. Lisätietoa kokeilusta ja niiden toteuttajista: Arkea Oy – Koulu- ja päiväkotiruokalistan hiilijalanjäljen pienentäminen
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen keskusteli maanantaina 21.6. työelämän järjestöjen johdon ja asiantuntijoiden kanssa etätyöstä saaduista kokemuksista ja niiden hyödyntämisestä siirryttäessä uuteen normaaliin, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista.Tapaamisen pohjalta käynnistetään selvitystyö suomalaisen työelämän muutoksista, esimerkiksi etätyöstä, koronapandemian aikana. Sen valmistelu tehdään sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen kesken ja yhteistyössä TYÖ2030-ohjelmaan sisältyvän tutkimusosion kanssa. Kiitos suomalaiselle työelämälleTapaamisessa kiitettiin laajasti suomalaisia hyvästä työstä, jota olemme työelämän kehittämiseksi viimeisen 16 kuukauden aikana tehneet niin työntekijöinä, työnantajina kuin neuvovina viranomaisinakin. – Monilla toimialoilla on pystytty pitämään pyörät pyörimässä, siirtymä laajaan etätyöhön oli todella sujuva ja myös lähityöhön on luotu nopeasti uusia käytäntöjä. Etätyöloikan onnistuminen on vaatinut suomalaiselta työelämältä luottamusloikkaa. Jatketaan sen hengessä, toivoo ministeri Pekonen.Työelämätapaamisen tavoitteena oli keskustellen kehittää suomalaista työelämää niin, että se pystyy hyödyntämään syntyneet hyvät käytännöt siirryttäessä uuteen normaaliin sekä poistamaan ne huonot käytännöt, joita nopea etätyöhön siirtyminen myös tuotti.– Etätyön yleistyminen on tuonut mukanaan myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita niin yksilön, organisaation kuin johtamisenkin näkökulmasta. Tästä meille kertyy jatkuvasti yhä enemmän tutkimustietoa ja kokemusta. On myös huomioitava, että osa työntekijöistä on ollut myös pandemian aikana lähityössä ja osa hybridityössä. Riskienhallinnan merkitys on korostunut kaikenlaisessa työssä, toteaa ministeri Pekonen. Työelämän pysyvä muutos näkyy muutaman vuoden päästäTutkimustiedon valossa valtaosa suomalaisista haluaa tehdä osittain etätöitä koronapandemian jälkeen.– Etätyön tulevaisuuteen liittyy kaksi rinnakkain käynnissä olevaa prosessia. Ensimmäinen niistä liittyy pandemiarajoitusten purkuun. Muutokset on tärkeä suunnitella työpaikoilla yhdessä, riskien arviointiin pohjaten. Eteneminen on syytä tehdä rauhallisesti ja olla valmiina palaamaan etätyöhön, jos koronatapauksia ilmenee esimerkiksi paikallisesti.Toinen prosessi on iso, pysyvämpi muutos työn tekemisen tavoissamme ja työelämässä. Sen tulemme näkemään seuraavien 2-3 vuoden aikana, toteaa Työterveyslaitoksen johtaja Antti Koivula. Työelämätapaamisessa kuultiin myös käytännön esimerkki siitä, miten etätyön tukeminen on lisännyt yhtä aikaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta sekä vähentänyt työnantajan kuluja. Tilitoimisto Rantalaisen työntekijöistä 70% on tehnyt pandemian aikana etätyötä. Työnantaja on lainannut kaikille halukkaille kotiin ergonomisen työpisteen. Lisäksi heille on hankittu laajakulmanäytöt, näppäimistöt ja etätyöneuvotteluissa tarvittavat lisälaitteet kotityöskentelyä varten. – Työntekijän viihtyvyys ja sitä kautta työn laatu, tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät. Selkäkivuista ja vastaavista johtuvat sairaslomapäivät vähenevät. Pystymme hankkiutumaan eroon osasta toimistotiloja, mistä koituu huomattava säästö vuokrakuluihin. Mahdollisuus tehdä etätyötä auttaa myös kilpailussa parhaista työntekijöistä, perustelee Rantalainen Oy:n johtaja Kimmo Martikainen.TYÖ2030-ohjelma
NordenBladet — Sosiaaliturvan monimutkaisuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi sosiaaliturvauudistuksessa . Työpaperi ”Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen” on ensimmäinen katsaus suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuteen tutkimuskirjallisuuden kautta. Työpaperissa monimutkaisuutta tarkastellaan lainsäädännön, toimeenpanon ja asiakkaiden kokemusten tasoilla. Lisäksi Suomen järjestelmän monimutkaisuutta vertaillaan lyhyesti muihin maihin.Tutkimusten perusteella monimutkaisuus on ongelma esimerkiksi silloin, kun se aiheuttaa etuuksien alikäyttöä, kansalaiset eivät tiedä oikeuksistaan etuuksiin tai monimutkaisuus tekee etuuksien hakemisesta hankalaa. Monimutkaisuuden on myös esitetty estävän työhön hakeutumista ja työllistymistä, mutta aiheesta ei ole juuri tutkimusnäyttöä.Tutkimukset osoittavat monimutkaisuuden rakentuvan ja ilmenevän kaikilla kolmella edellä mainitulla sosiaaliturvajärjestelmän tasolla. Etuuslainsäädäntö esimerkiksi koostuu useista perhe- ja tulokäsitteistä. Koska sosiaaliturvan toimeenpano on hajautettu eri viranomaisille, viranomaisten välinen yhteistyö ja erityisesti viimesijaiseen toimeentuloturvaan liittyvä harkinta vaikeuttavat sosiaaliturvan toimeenpanijoiden työtä. Tutkimusten mukaan kokemukset sosiaaliturvan monimutkaisuudesta kasautuvat usein niille asiakkaille, jotka saavat samanaikaisesti useita etuuksia ja palveluita.Tutkimuskatsaus on ilmestynyt 22.6.2021 Sosiaaliturvakomitean julkaisusarjassa.Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen
