NordenBladet — Yksilölliset, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voivat ehkäistä ja vähentää asunnottomuutta. Erityisesti kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa olevien asunnottomien parissa tuloksellista on ollut etsivä ja jalkautuva, kiinnipitävä ja joustava työskentelytapa sekä palveluiden piiriin saattaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 2020–2023 vetämässä ohjelmassa on kehitetty asunnottomuutta vähentäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joita  tänään 13.12.2023 pidetyssä seminaarissa. Ohjelman loppuraportti on juuri julkaistu:Asunnottomuustyön ytimessä. Asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeiden loppuraportti (THL)Tällä hallituskaudella työ jatkuu ympäristöministeriön ohjelmassa, joka tähtää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen.Tarvitaan riittäviä sote-palveluja, asuntoja ja pitkäjänteistä yhteistyötäVaikka asunnottomuutta on pystytty vähentämään Suomessa, maassamme on edelleen yli 3 600 ihmistä vailla omaa asuntoa. Asunnottomuuden monitahoisen ongelman ratkaisu vaatii saumatonta yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä julkisten tahojen ja järjestöjen välillä.Haavoittuvaisimmassa asemassa olevien tilanteeseen vastataan riittävillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, kuten tuetulla ja yhteisöllisellä asumisella, sekä asunnottomuustyön tarpeisiin kohdennetulla asuntokannalla. Sote-palveluilla on iso merkitys etenkin siinä, että asunnon saanut asunnoton pystyy säilyttämään asunnon.Asunnottomuutta torjutaan riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnalla, sillä asumisen hinta aiheuttaa ongelmia erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, jonne asunnottomuus keskittyy. 
Ongelmaan vastataan hallitusohjelmassa kohdentamalla valtion tukemat vuokra-asunnot entistä paremmin eniten tarvitseville muun muassa ottamalla käyttöön ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnan tulorajat. Myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja pitkäaikaisasunnottomuuteen tartutaan. ”Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen hallituskauden loppuun mennessä on meille tärkeä prioriteetti. Se vaatii panostuksia sekä palveluihin että asuntoihin. Työtä edistämään perustetaan ohjelma, joka aloittaa työnsä vuoden alussa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi seminaarissa. Tarkoituksena on vahvistaa valtion, hyvinvointialueiden ja kaupunkien välistä yhteistyötä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa. Asunnottomuuden poistamisessa otetaan huomioon erityisesti nuoret asunnottomat. Lisätietoja    Erityisasiantuntija Leila Karttunen, STM, p. 0295 163 056, [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, YM, p. 040 847 1992, [email protected]
 

Yksilölliset, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voivat ehkäistä ja vähentää asunnottomuutta. Erityisesti kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa olevien asunnottomien parissa tuloksellista on ollut etsivä ja jalkautuva, kiinnipitävä ja joustava työskentelytapa sekä palveluiden piiriin saattaminen. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa yliajalla haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia.Arabiemiraateissa järjestettyyn COP28-ilmastokokoukseen ladattiin ennen kokousta paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen.EU ja muut kunnianhimoisia ilmastotoimia ajavat maat hakivat kokoukselta historiallista päätöstä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista käytiin kokouksen loppumetreillä poikkeuksellisen kova vääntö. Lopulta päätöstekstiin kirjattiin, että maita kehotetaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. Toimia tulee kiihdyttää tämän, kriittisen vuosikymmenen aikana. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 % vuoteen 2030 mennessä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti.”Kirjaus fossiilisista polttoaineista on vahvin muotoilu, joka tästä kokouksesta oli mahdollista saada. Näen lopputuloksen merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Ennen kaikkea tämä on painokas viesti yritysmaailmalle, että rahavirrat tulee suunnata puhtaan energian tuotantoon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Maat sopivat uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksessä on mukana Suomelle tärkeä kirjaus kaikkien puhtaiden energiamuotojen huomioimisesta osana energiamurrosta. ”Ydinvoima on osa ratkaisua, jos oikeasti haluamme fossiilisista eroon meidän aikanamme. Merkittävän maaryhmän kanssa annoimme julkilausuman tarpeesta moninkertaistaa ydinvoiman tuotanto maailmassa, jotta fossiileista päästään. Onneksi tämäkin ymmärretään nyt laajemmin kuin 10 vuotta sitten.” sanoo Mykkänen.Vaikka Suomi ja EU tavoittelivat alun perin kunnianhimoisempia kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta, saatiin sopimustekstiin merkittäviä parannuksia verrattua puheenjohtajamaan ensimmäiseen päätösehdotukseen.”EU onnistui luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden kanssa vahvan yhteistyörintaman. Lopulta valtaosa maista ajoi päätöstekstiin vahvoja kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Nopeille ja vaikuttaville ilmastotoimille on maailmanlaajuisesti vahva tuki. On myös merkittävää, että tämä päätös tehtiin juuri öljyntuottajamaa Arabiemiraateissa”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Kokouksessa sovittiin myös tarkemmasta määritelmästä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle. Tavoitteessa edistymistä seurataan tulevina vuosina näiden määritelmien avulla. Jo kokouksen ensimmäisenä päivänä saavutettiin sopu ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Tähän mennessä rahastoon on kerätty yli 700 miljoonaa dollaria.Seuraava YK:n ilmastokokous COP29 järjestetään Bakussa, Azerbaidzhanissa. COP29:ssa keskiössä on ilmastorahoitus, sillä kokouksessa on tarkoitus päättää uudesta, kaikkia koskevasta määrällisestä ilmastorahoitustavoitteesta.

YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa yliajalla haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ulkopuolinen arviointi tarkasteli Suomen ilmastopaneelin kauden 2020-2023 toimintaa sekä toiminnan onnistumista ja vaikuttavuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy syksyllä 2023 ympäristöministeriön toimeksiannosta.Ilmastopaneelin työ on arvioinnin mukaan kokonaisuutena onnistunut pääosin hyvin suhteessa sen mandaattiin ja tehtäviin.  Ilmastopaneelin nähtiin toteuttaneen kaudella 2020-2023 sen ydintehtävää, eli kansallisen lainsäädännön ja suunnitelmien kehittämistä. Eniten paneeli toimikin juuri ilmastolain ja sen mukaisten suunnitelmien kehittämisen parissa. Ilmastopaneelilla on nähty olevan merkittävä vaikutus kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja se on onnistunut tukemaan päätöksentekoa ja virkavalmistelua.Ilmastopaneelin työ on kasvanut ja ammattimaistunut. Paneeli tuotti toisella toimikaudellaan merkittävästi enemmän julkista ainestoa kuin ensimmäisellä kaudella. Myös paneelin medianäkyvyys kasvoi toisella kaudella merkittävästi. Ilmastopaneelin riippumattomuus on arvioinnin perusteella toteutunut hyvin.Arvioinnin pohjalta ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi seuraavaa toimikautta vartenArvioinnin pohjalta esitetään kehittämiskohteita paneelin seuraavalle toimikaudelle 2024-2027. Ilmastopaneelin työn priorisointia ja suunnitelmallisuutta tulisi edelleen kehittää. Paneelin jäsenillä tulisi olla riittävästi aikaa paneelityöskentelyyn ja tässä panelistien taustaorganisaatiot ovat tärkeässä roolissa. Ilmastopaneelin toimintaa vakauttaisi tiedesihteeristön vakinaistaminen ja viestintäasiantuntijan tehtävän muuttaminen täysipäiväiseksi.Tiedonkulkua ilmastopaneelin ja ministeriöiden virkakunnan välillä tulisi edistää. Ilmastopaneelin tulisi myös edelleen kehittää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja lisätä yhteistyötä muiden kansallisten tiedepaneelien sekä pohjoismaisten että muiden EU-maiden tiedepaneelien kanssa. Ilmastopaneelin toimikaudella tunnistettiin tiedevastaisuuden lisääntyminen ja ilmastopolitiikan kasvanut polarisoituminen, joiden nähtiin kasvattavan tarvetta paneelin riippumattomuuden osoittamiselle. Arvioinnissa nousi myös esiin tarve vahvistaa jatkossa paneelin poikkitieteellisyyttä kasvattamalla ihmis- ja politiikkatieteiden roolia teknis-luonnontieteellisen tieteen rinnalla. Riippumatonta tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestäSuomen ilmastopaneeli on ilmastolaissa asetettu riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Se edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä, antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon sekä vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastolain mukaisesti valtioneuvosto asettaa ilmastopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan.Kaudella 2020-2023 Ilmastopaneelissa oli mukana 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikainen.Ilmastopaneelin arviointi | valto.fiLisätietojaKaroliina Anttonen
Hallitussihteeri
p. 0295250065
[email protected]

Ulkopuolinen arviointi tarkasteli Suomen ilmastopaneelin kauden 2020-2023 toimintaa sekä toiminnan onnistumista ja vaikuttavuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy syksyllä 2023 ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.Gaia Consulting, Pellervon taloustutkimus PTT, Perspectives Climate Group GmbH ja Laininen Law esittelevät laajassa VN TEAS -väliraportissaan sääntelyn ja vapaaehtoisten ohjeistusten muutoksia sekä niiden vaikutuksia vapaaehtoisille ilmastotoimille, suomalaisyrityksille ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden täyttämiselle.”Trendinä on, että yritysvastuu tulee yhä enemmän pakottavan sääntelyn piiriin, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä murenee. Ilmastoyksiköiden tuotantoa, käyttöä ja ilmastoväittämiä aletaan säädellä – eli mitä yritys voi sanoa esimerkiksi omasta hiilineutraaliudestaan ja miten sen pitää ilmastotoimistaan raportoida”, kertoo Anna Laine, hankkeen projektin johtaja Gaia Consultingilta.Raportissa esitellään, miten ilmastoyksiköitä tuotetaan ja miten niitä voidaan käyttää vapaaehtoisilla ja säädellyillä markkinoilla. Lisäksi tarkastellaan sääntelyn ja ei-sitovien ohjeistusten kehitystä, niiden asettamia reunaehtoja yrityksille sekä niiden vaikutuksia valtioiden ilmastotavoitteisiin. Lopuksi pohditaan EU:n ja Suomen mahdollista roolia ilmastotoimien kehityksessä.Koska sääntely on yhä työn alla, sen tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä. Tämän vuoksi vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla on viime ajat eletty epävarmoissa tunnelmissa, kun yritykset odottavat päätöksiä sääntelyn tulevaisuudesta.Väliraportin yhtenä tavoitteena onkin tukea Suomen kantojen muodostamista sääntelyä koskevissa EU-neuvotteluissa.”Suomella on hyvä edelläkävijän asema, koska valtio on tehnyt paljon selvityksiä ja julkaissut kansallisen oppaan hyvistä käytännöistä ilmastoyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Eli voimme tuoda muille maille oppia”, sanoo Anna Pakkala, hankkeen projektipäällikkö Gaia Consultingilta.Tärkeää olisi, että Suomi hyödyntäisi kerrytettyä tietopohjaa laadukkaan EU-sääntelyn kehittämiseksi vapaaehtoismarkkinoille. Olennaista olisi sääntelyn kehittäminen siten, että se tukisi lisäisten ilmastotoimien toteuttamista ja niiden tuottamien ilmastohyötyjen tarkoituksenmukaista jakautumista kansallisten tavoitteiden täyttämiseen.Valtio voi toimia hiilimarkkinoilla monessa eri roolissaValtiolla voi olla sääntelyn kehittäjän ohella muitakin rooleja hiilimarkkinoilla, esimerkiksi ilmastoyksiköiden ostajana, rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana sekä kotimaassa tuotettujen hiilensidontaratkaisujen kehittäjänä ja skaalaajana.”Suomessa tulisi käydä keskustelua esimerkiksi siitä, milloin valtion tulisi tukea markkinakehitystä. Yksi mahdollinen rooli on tukea kehityksen alkuvaiheessa olevia kalliita hiilenpoistoteknologioita, esimerkiksi niiden tutkimus- ja kehitystyötä”, sanoo Anna Laine.Suomessa toteutetaan jo tällä hetkellä useita hiilensidontaratkaisuja, joilla tuotetaan hillintätuloksia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Ne keskittyvät pääasiassa maankäyttösektorille, ja niillä pyritään lisäämään metsien ja maatalousmaiden hiilinieluja sekä kasvattamaan hiilivarastoja.Rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana valtio voi luoda suotuisan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön ilmastorahoitukselle ja investoinneille sekä tarjota ajankohtaista raportointia markkinoiden kehittymisestä.Valtio voi lisäksi tukea vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä ostamalla tai myymällä ilmastoyksiköitä. Suomella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kansallista strategiaa kansainväliselle markkinayhteistyölle.Väliraportti ”Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle” perustuu kirjallisuuskatsaukseen, haastatteluihin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän työpajoihin. Raportti on osa Gaia Consultingin, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Perspectives Climate Group GmbH:n ja Laininen Law:n hanketta, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.​​​​​​​Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Neuvotteluista saatujen alustavien tietojen mukaan tulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen. Tuloksen vaikutuksia arvioidaan ministeriössä vielä tarkemmin. Suomi on osallistunut aktiivisesti direktiivin päivitystä koskeviin neuvotteluihin ja korostanut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Oleellista on, ettei muutoksista synny kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.Yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti.Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat, kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet, näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta. Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.Neuvoston tiedote 7.12.2023: ‘Fit for 55’: Council and Parliament reach deal on proposal to revise energy performance of buildings directiveKomission tiedote 7.12.2023: Commission welcomes political agreement on new rules to boost energy performance of buildings across the EUEuroopan parlamentin tiedote 1.12.2023: Energy efficiency of buildings: MEPs strike deal with CouncilLisätiedotSari Rapinoja
lainsäädäntöneuvos  
p. 0295 250 320  
[email protected]

Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kunnossapitolain toimivuutta tarkastelevasta arvioinnista. Raportin tavoitteena on antaa kattava kuvaus nykyisen kunnossapitolain toimivuudesta ja keskeisimmistä muutostarpeista.Kunnossapitolaki koskee asemakaava-alueilla sijaitsevia katuja ja muita yleisiä alueita. Suomen pinta-alasta noin kaksi prosenttia on asemakaavoitettua, mutta asemakaavoitetuilla alueilla asuu lähes 80 prosenttia Suomen väestöstä eli yli 4 miljoonaa henkilöä.  Kunnossapitolaissa säädetään yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Laissa määritellään muun muassa kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvät tehtävät sekä se, miten nämä vastuut jakautuvat kunnan ja kiinteistön- tai tontinomistajien kesken.  Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, niin sanottu. kunnossapitolaki) tuli voimaan 1.1.1980. Lakiin on tehty useita osittaisia muutoksia vuosien varrella. Koska kunnossapitolaki on ollut voimassa yli 40 vuotta, ympäristöministeriössä on katsottu tarpeelliseksi ennen lain uudistamista arvioida nykyisen lain toimivuus kokonaisuutena.Hallitusohjelman mukaisesti kunnossapitolainsäädäntö päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita tämän hallituskauden aikana. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan uudistusta. Lausuntokierroksella saadut palautteet auttavat työryhmää lainvalmistelussa.AikatauluKaikille avoin kunnossapitolain toimivuusarviointiraportin lausuntokierros on käynnissä 31.1.2024 asti. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkatyönä. Alustavan suunnitelman mukaisesti hallitus antaa esityksen uudeksi lainsäädännöksi kevätistuntokaudella 2026.  Jätä palautteesi Lausuntopalvelussa.Raportti valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa​​​​​​​Työryhmä valmistelemaan kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistamista, tiedote 1.12.2023LisätietojaTaru Sihvonen  
erityisasiantuntija  
p. 029 5250 335
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kunnossapitolain toimivuutta tarkastelevasta arvioinnista. Raportin tavoitteena on antaa kattava kuvaus nykyisen kunnossapitolain toimivuudesta ja keskeisimmistä muutostarpeista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia korjauksia. Ympäristöministeriö järjestää laista lausuntokierroksen tammi–helmikuussa. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.Hallitusohjelmassa linjataan, että vuonna 2023 säädettyä rakentamislakia korjataan niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lisäksi lakiin määritellään rakentamislupien käsittelyaikatakuu.Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajataan, ja rakentamisluvan käsittelylle säädettäisiin kolmen kuukauden määräaika. Helsingissä, Turussa ja Vantaalla käytössä olleen rakennuslupakäsittelyä nopeuttaneen kokeilulain käytäntöjä esitetään pysyviksi ja laajennettavaksi koko maahan.Päävastuullisen toteuttajan vastuuta täsmennetään. Purkamisluvan edellytyksiä koskevaan pykälään tehdään tulkintoja selkeyttäviä muutoksia, ja valitusoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja.Rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia säänteleviin pykäliin valmistellaan muutoksia, joiden tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa kunnissa ja rakentajilta. Vaatimus ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen toimittamisesta poistuisi pientaloilta ja korjauksista.Uutena ehdotuksena lakiin tuodaan puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka sujuvoittaisi puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamista. Tapahtuma-alan tilaisuuksien järjestämistä helpotetaan täsmentämällä lakiin, ettei rakentamisen luvanvaraisuus koske tapahtumarakenteita.”Rakentamislain korjaussarjalla saamme lain alkuperäisen voimaantulon aikataulussa sujuvoitettua rakentamista ja kevennettyä hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi rakentamisluvan käsittelyaikatakuu on tärkeä muutos, joka varmistaa rakennushankkeiden sujuvan luvituksen kaikkialla Suomessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Rakentamislain lausuntokierros ajoittuu tammi-helmikuulle 2024. Työn etenemistä voi seurata ympäristöministeriön verkkosivuilla.ym.fi/rakentamislakiLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Kirsi Martinkauppi
hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia korjauksia. Ympäristöministeriö järjestää laista lausuntokierroksen tammi–helmikuussa. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti torstaina 7.12. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallista ja EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoa sekä varmistamaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on mukana kaikki eduskuntapuolueet.Seurantaryhmä käsittelee ja seuraa ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja maankäyttösektoriin liittyviä suunnitelmia sekä niiden toimeenpanoa ja toimia. Lisäksi ryhmä keskustelee ilmastotieteen viesteistä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raporttien ja kansallisen Ilmastopaneelin työn pohjalta. Ryhmä ei tee päätöksiä vaan toimii kansallista toimeenpanoa ja valmistelua tukevana tahona. Ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Parlamentaarisen seurantaryhmän toimikausi on 1.1.2024–30.6.2027. Ryhmän on tarkoitus kokoontua neljä kertaa vuodessa. KokoonpanoPuheenjohtajaKai Mykkänen, ympäristö- ja ilmastoministeriJäsenet ja varajäsenetKansallinen Kokoomus
Pauli Aalto-Setälä,
Varajäsen Heikki Autto
Aura Salla
Noora Fagerström (varajäsen)Perussuomalaiset
Antti Kangas (varapuheenjohtaja)
Minna Reijonen
Varajäsen Sara Seppänen
Petri Huru (varajäsen)Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue
Pinja Perholehto
Marko Asell
Johan Kvarnström (varajäsen)
Eveliina Heinäluoma (varajäsen)Suomen Keskusta
Vesa Kallio
Hanna Kosonen (varajäsen)Vihreä liitto
Oras Tynkkynen
Sofia Virta (varajäsen)Vasemmistoliitto
Mai Kivelä
Hanna Sarkkinen (varajäsen)Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Mikko Ollikainen
Otto Andersson (varajäsen)Suomen Kristillisdemokraatit
Peter Östman
Päivi Räsänen (varajäsen)Liike Nyt
Harry Harkimo,
Iina Ilmarinen (varajäsen)Pysyvät asiantuntijat
Puheenjohtaja Jyri Seppälä, Ilmastopaneeli
Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, Laura Aho, ympäristöministeriöLisätietojaLaura Aho
pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 1035Lyydia Ylönen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
[email protected]
p. 050 476 1341

Valtioneuvosto asetti torstaina 7.12. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallista ja EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoa sekä varmistamaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on mukana kaikki eduskuntapuolueet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhdessä oppimista, kunnostajien kohtaamisia ja kädet vesissä työtä pienvesien puolesta. Tämän kaiken mahdollistaa Helppi-hanke eli Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontoverkosto.Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämä Helppi-hanke koordinoi ja tukee Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontokunnostustöiden toimeenpanoa valtakunnallisesti.”Autamme erityisesti ELY-keskuksia pienvesikunnostusten käytännön työssä alueillaan. Selvitämme, millaisia haasteita heillä on, ja millaista tietoa ja aineistoja he tarvitsevat työnsä tueksi. Lisäksi järjestämme koulutuksia ja vertaisoppimistilaisuuksia alueilla ja koordinoimme kunnostusoppaiden tuottamista”, kertoo hankkeen koordinaattori, tutkija Mari Annala Sykestä.Hankkeen piiriin kuuluu erilaisten pienvesien kunnostuksia – mukana ovat purot, lähteet, fladat ja kluuvit sekä lammet. Lisäksi kunnostukset kattavat sisävesien ja Itämeren rantaluontokohteita. Pienvesien ja rantojen tila on heikentynyt erityisesti maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena, ja pienvesien luontotyypit ovat suurelta osin uhanalaisia. Helmi-ohjelmassa tavoitteena onkin kunnostaa jopa 200 pienvesikohdetta.Helppi-hankkeessa kehitetään parhaillaan pienten virtavesien tilan arviointia ja selvitetään edellytyksiä perustaa Helmi-ennallistamiskohteiden seurantaverkosto. ”Meillä on tekeillä myös selvitys, jossa koostamme tietoa erilaisista rantaluontotyypeistä ja niiden kunnostustarpeista”, Annala sanoo.Verkostoituminen on välttämätöntä ennallistamistyössä”Jotta ennallistaminen olisi pienvesiluonnon kannalta mahdollisimman vaikuttavaa, on käytännön töitä tekevien päästävä verkostoitumaan hyvin ja jakamaan tietoa tehokkaasti keskenään. Näen, että työmme kohtaamisten järjestäjänä ja verkoston kokoajana on tässä erityisen tärkeää”, Annala pohtii.Tilaisuuksia ja tapaamismahdollisuuksia onkin hankkeen puitteissa järjestetty moneen tarpeeseen. Esimerkiksi virtuaalisessa Pienvesi-kahvilassa konsultit, järjestöt ja viranomaiset kohtaavat ajankohtaisten tietoiskujen äärellä ja pääsevät keskustelemaan yhdessä. Alueilla järjestetään myös koulutuksia, joissa ollaan konkreettisesti kädet savessa – tai vedessä – maastossa.Kaikki koulutukset ovat avoimia ja niihin ovat osallistuneet esimerkiksi ELYjen ja Metsähallituksen asiantuntijat.Yhteishenkeä ja oppimismahdollisuuksia pienvesiluonnon puolesta”Koen, että teemme ja mahdollistamme pienvesikunnostajille konkreettista työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Helmi-ohjelma on luonut yhteishenkeä ja tarjonnut oppimismahdollisuuksia sekä meille että muille toimijoille yhdessä tekemisen kautta”, kertoo Annala.Parhaita kokemuksia ovat hänen mukaansa verkoston kasvokkaiset tapaamiset eri puolilla Suomea. ”Muiden alan asiantuntijoiden ja käytännön tekijöiden kohtaaminen on tärkeää, mutta myös hauskaa. Ollaan sitten saunassa, paljussa, tai pienvesien äärellä”, hän iloitsee.Annalan omaa sydäntä lähinnä ovat purot, sillä hän on taustaltaan purotutkija. ”Olen tehnyt paljon tutkimusta Koillismaalla, ja alueen puroluonto on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Kun löydän luonnontilaisen pienveden, on se aina sykähdyttävä kokemus!”

Yhdessä oppimista, kunnostajien kohtaamisia ja kädet vesissä työtä pienvesien puolesta. Tämän kaiken mahdollistaa Helppi-hanke eli Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontoverkosto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.Suomi on määritellyt tavoitteekseen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä onkin jo käynnistynyt, ja yhä tiukemman päästösääntelyn yleistyessä sen vaikutukset niin talouteen kuin yhteiskuntaan korostuvat.Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen talouteen riippuvat ympäristömääräysten, rakenteellisen muutoksen ja tuottavuuden monimutkaisista yhteyksistä. Arvio ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta ”Transition to carbon neutrality: Implications for productivity, competitiveness and investments” ja sen pohjalta laaditusta Policy Brief-katsauksesta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti hiilineutraalin siirtymän kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutuksia.Tutkimuksen mukaan Suomen menestys vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua sekä kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla. Politiikkatoimilla on varmistettava pitkäjänteinen investointistrategia, selkeä ympäristöpolitiikka ja vahva satsaus vihreään teknologiatutkimukseen.Koska ilmastonmuutos on globaali haaste, Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi kansainvälisessä kaupassa sekä panostaa osaavaan vihreään työvoimaan. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa niin koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kuin myös edistämällä elinikäistä oppimista ja työperäistä maahanmuuttoa.Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaaVihreän siirtymän rakennemuutoksella on ollut merkittävä rooli Suomen tuottavuuskasvussa vuosina 2000–2019. Vihreä tuottavuuskasvu on ollut positiivista erityisesti ajanjakson viimeisinä vuosina, mutta toimintaansa jatkavien yritysten tuottavuuskasvu on kuitenkin ollut heikkoa. Tutkijoiden mukaan jatkossa olisikin pyrittävä samanaikaisesti parantamaan jatkavien, ja jo markkinoilla olevien, yritysten tuottavuutta sekä vähentämään niiden päästöjä.Suomen sitoutuminen asetettuun hiilineutraalisuustavoitteeseen on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia liiketoimintasektorille, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.”Tunnistamalla, miten vihreän siirtymän mukanaan tuoman rakennemuutos on vuorovaikutuksessa tuottavuuden kanssa, Suomi voi potentiaalisesti myös lisätä talouskasvuaan. Toteuttamalla hyvin harkittuja toimenpiteitä, kuten pitkäjänteisiä investointeja, Suomen tuottavuus ja talouskasvu voivat siis nousta samalla kun etenemme kohti hiilineutraalisuustavoitetta”, Kuosmanen sanoo.Vihreän siirtymän rakenteelliset muutokset liittyvät kiinteästi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yritykset voivat esimerkiksi joutua arvioimaan, kannattaako niiden investoida Suomeen vai siirtää tuotantoa niukemman päästösääntelyn maihin. Näin ratkaisut voivat vaikuttaa kokonaisten toimialojen rakenteisiin. Etlan Natalia Kuosmanen huomauttaakin, ettei rakennemuutoksen ja tuottavuuden välinen syy-yhteys ole yksisuuntainen, mikä olisi tärkeää pitää mielessä, kun politiikkatoimia valmistellaan ja niistä päätetään.Vihreille investoinneille tutkijat esittävät julkista tukea, koska uudenlaisen teknologian innovointi ja markkinoille tuominen on hankalaa ja kallista.Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Lähde: ym.fi