NordenBladet — Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen.”Haluamme tehdä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanotyötä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on yhdessä löytää joustavat ja kustannustehokkaat keinot direktiivin kotimaiseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Perusparannussuunnitelmassa esitetään toimet, joilla rakennuskannasta tehdään päästötön vuoteen 2050 mennessäRakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää EU:n jäsenmailta kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joilla nykyinen rakennuskanta pyritään saattamaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä ja saavutetaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parannuksille asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita. Suunnitelmassa on myös esitettävä jäsenmaiden toimet, joilla voidaan rahoittaa rakennusten energiatehokkuusremontteja, lisätä energiatehokkuuden osaamista ja koulutusta sekä huomioida haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet.Suomen täytyy toimittaa perusparannussuunnitelman luonnos EU-komissiolle viimeistään 31.12.2025. EU-komissio kommentoi suunnitelmaa, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 31.12.2026 mennessä.Sidosryhmien näkemyksiä kerätään 21. kesäkuuta asti auki olevalla kyselyllä Ympäristöministeriö laatii perusparannussuunnitelman hankkeessa, jonka toteutuksessa ovat mukana Motiva ja VTT. Toukokuussa 2024 käynnistynyt hanke jatkuu vuoteen 2026. Suunnitelman laadinnassa kuullaan ja osallistetaan vahvasti sidosryhmiä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Toimeenpanon käynnistysvaiheessa sidosryhmien näkemyksiä direktiivin toimeenpanosta ja perusparannussuunnitelman laatimisesta kerätään avoimella verkkokyselyllä. Kyselyyn voi vastata otakantaa.fi-palvelussa 21. kesäkuuta asti.  Perusparannussuunnitelma korvaa vuonna 2020 julkaistun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050.Ota kantaa uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatimiseen | Otakantaa.fiDirektiivin toimeenpanoon aikaa kaksi vuottaRakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia, eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Direktiivin pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. 
Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta, eli 28.5.2026 mennessä. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Muutoksia tulee uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Muutoksia on lisäksi odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin. 

Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 5.6.2024 tehdyllä päätöksellään myöntänyt Kingsrose Exploration Oy:lle luvan malminetsintätutkimuksiin Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella Simon kunnassa malminetsintälupahakemusalueella ML2021:0132 Ala-Penikka. Lupa on voimassa kaksi vuotta 5.6.2024-5.6.2026. Lupa-alueen kokonaispinta-ala soidensuojelualueella on noin 199 hehtaaria.Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualue on perustettu lailla eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi (676/1981). Alueen rauhoitussäännökset on annettu asetuksessa eräistä valtion omistamille alueille perustetuista soidensuojelualueista (933/1981). Asetuksen 3 §:n 1 momentin 12 kohdan mukaan soidensuojelualueen toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä geologista tutkimusta tai malminetsintää varten, tarvitaan maa- ja metsätalousministeriön lupa. Nykypäivänä toimivaltainen ministeriö luonnonsuojelualuetta koskevassa lupa-asiassa on valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 23 §:n nojalla ympäristöministeriö. Malminetsinnän harjoittamiseksi soidensuojelualueella yhtiöllä tulee ympäristöministeriön luvan lisäksi olla lainvoimainen kaivoslain (621/2011) mukainen malminetsintälupa. Kaivoslain mukainen lupaviranomainen on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Päätösaineisto nähtävilläIlmoitus yleistiedoksiannosta on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 5.6.2024. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Päätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla. Päätöksessä on salassa pidettäviä osia (julkisuuslaki (621/1999) 24 § 1 mom. 14 kohta). Päätöksen julkinen versio liiteaineistoineen pidetään nähtävillä 5.6.–12.7.2024 välisenä aikana ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://ym.fi/-/paatoksen-yleistiedoksianto-ymparistoministerion-lupa-malminetsintaan-martimoaavan-lumiaavan-penikoiden-soidensuojelualueella-malminetsintaalueella-ala-penikka-simon-kunta . Päätösaineiston voi myös pyytää toimitettavaksi ympäristöministeriön kirjaamosta (sähköpostiosoite: [email protected]). Asianosaisella on oikeus saada päätöksen täydellinen versio ympäristöministeriön kirjaamosta (julkisuuslaki 11 §). Päätös: Ympäristöministeriön lupa malminetsintään Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella malminetsintäalueella Ala-Penikka, Simon kunta Kartta lupa-alueestaValitusosoitus hallinto-oikeuteen LisätietojaIlona Latsa
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 388

Ympäristöministeriö on 5.6.2024 tehdyllä päätöksellään myöntänyt Kingsrose Exploration Oy:lle luvan malminetsintätutkimuksiin Martimoaavan – Lumiaavan – Penikoiden soidensuojelualueella Simon kunnassa malminetsintälupahakemusalueella ML2021:0132 Ala-Penikka. Lupa on voimassa kaksi vuotta 5.6.2024-5.6.2026. Lupa-alueen kokonaispinta-ala soidensuojelualueella on noin 199 hehtaaria.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.Uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli puhtaassa siirtymässä ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Merituulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa runsaasti uusiutuvaa energiaa myös vihreän vetytalouden tarpeisiin. Merituulivoiman rakentamisella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, jotka täytyy kartoittaa etukäteen.”Meille ympäristöministeriössä on tärkeää tarkastella merituulivoiman ja muiden merellisten toimintojen kokonaiskuvaa merialuesuunnittelussa, jotta tulevaisuudessa osataan löytää kestävimmät ratkaisut eri toimialojen yhteensovittamiseksi”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.Millainen on Suomen merituulivoiman tilanne vuonna 2050?Selvityksen perustaksi luotiin vaihtoehtoiset kehityskuvat Suomen merituulivoimasta vuosina 2035, 2040 ja 2050. Kehityskuvat havainnollistavat merituulivoiman tilannetta riippuen siitä, ohjaako kehitystä merialuesuunnittelu vai hankekehittäjien merituulivoimatuotannolle sopiviksi tunnistamat alueet.Merituulivoiman tuotantopotentiaali vuonna 2050 on molemmissa kehityskuvissa suuri, 15–26 gigawattia. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia kehityskuvien mukaisella merituulivoimatuotannolla voisi olla merellisiin toimialoihin, kuten satamiin, meriliikenteeseen, meriteollisuuteen, kalastukseen, kalankasvatukseen, merenalaisiin kaivannaisiin ja matkailuun.Työ perustuu laajoihin kirjallisuusselvityksiin, joita täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja työpajalla. Selvityksessä tehtiin myös rannikon asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnattu kysely merituulivoiman sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista.”Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen. Yhteensovittamisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää missä ja miksi ristiriitoja syntyy”, toteaa merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Varsinais-Suomen liitosta.Selvityksen mukaan merituulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin tarvitaan vielä lisää tutkittua tietoa. Hankkeiden yhteisvaikutusten selvittäminen edellyttää myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimusrahoituksen tarjoamista esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena (ns. public-private-partnership -malli).Selvityksen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta Sitowise Oy.Merituulivoiman kehitys- ja tilannekuvan kokonaistarkastelu | Hankeikkuna

Ympäristöministeriön selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ravinteiden kierrätyksen hankkeilla voidaan saavuttaa monia hyötyjä niin huoltovarmuuden, ilmaston kuin vesistöjenkin näkökulmasta. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhdessä tukeneet kansallisilla ohjelmilla kymmeniä ravinteiden kiertotalouden hankkeita yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio, eli hyöty ravinnekierrätysalalle, on lähes 120 miljoonaa euroa. Lisäkehitystyölle ja hyville hankkeille on edelleen tarvetta.Ravinteiden kiertotalouden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja investointeja tuetaan MMM:n Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa ja YM:n vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa. Määräaikaiset lisäpanostukset ovat päättymässä ja rahoitusta voi hakea vielä vuosina 2024 – 2025 toteutettaville hankkeille. Kannustammekin hakemaan avustuksia viipymättä – ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on jokin hankeidea mielessäsi.Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää lannan, puhdistamolietteen ja muiden vastaavien ravinnepitoisten biomassojen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämättömät ravinteet talteen esimerkiksi orgaanisia lannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen tuotteita kehittämällä. Nykyinen hakukierros päättyy 30.9.2024.Maa- ja metsätalousministeriö: Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaYmpäristöministeriön Ahti-ohjelma tukee hankkeita yhdyskuntien ja vesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja ravinteiden kierrätyksen yhteistyömallien kehittämiseksi. Uusi Ahti-ohjelma jatkaa aiempien ravinteiden kierrätysohjelman (Raki), Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Saaristomeriohjelman työtä. Nyt käynnissä oleva hakukierros päättyy 30.6.2024. Ympäristöministeriö: Avustukset ja tuet vesien ja meren tilan parantamiseksiRavinteiden kierrätyksen toimia rahoitetaan myös Suomen CAP-suunnitelmasta, josta tuetaan muun muassa maatilamittakaavan biokaasulaitoksia, energiainvestointeja ja laajasti erilaisia viljelyyn liittyviä ympäristötoimia sekä yhteisöjen hankkeita. Uutena tukimuotona vuoden 2024 alusta käynnistyi myös MMM:n ravinnekiertotuki, joka edistää biokaasulaitosten prosessointitekniikoita, lannan ravinteiden hyödyntämistä laajemmalla alueella ja kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden syntymistä. Ravinteiden kierrätys mahdollistaa siirtymisen resurssitehokkaaseen, vähemmän neitseellisiä ja fossiilisia raaka-aineita käyttävään ravinteiden kiertotalouteen. Sivuvirtojen ja energian kokonaisvaltainen hyödyntäminen vahvistavat Suomen ruokaturvaa ja energiaomavaraisuutta sekä parantavat vesistöjen tilaa. Toimilla vauhditetaan myös vihreän siirtymän ratkaisuja, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä voidaan lisätä hiilensidontaa ja -varastointia. Ravinteiden ohella orgaanisen aineen kierrättäminen takaisin maaperään monipuolistaa maaperän eliöstöä ja parantaa mururakennetta. Ravinteiden kierrätys on myös merkittävässä osassa hallituksen Saaristomeri-ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Yhteystiedot:Maa- ja metsätalousministeriön ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma: 
Erityisasiantuntija Sanna Tikander, maa- ja metsätalousministeriö, [email protected], p. 0295 162 178  Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma, ravinteiden kierrätyksen hankkeet: 
Ohjelmapäällikkö Riikka Malila, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 160

Ravinteiden kierrätyksen hankkeilla voidaan saavuttaa monia hyötyjä niin huoltovarmuuden, ilmaston kuin vesistöjenkin näkökulmasta. Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat yhdessä tukeneet kansallisilla ohjelmilla kymmeniä ravinteiden kiertotalouden hankkeita yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla. Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio, eli hyöty ravinnekierrätysalalle, on lähes 120 miljoonaa euroa. Lisäkehitystyölle ja hyville hankkeille on edelleen tarvetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 3.–13.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Bakussa pidettävän ilmastokokouksen päätöksiä muun muassa rahoitustavoitteesta ja jatketaan työtä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi.Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa vuosi vuodelta yhä merkittävämpiä vahinkoja. Ilmastonmuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen sekä vahinkojen korjaamiseen tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä rahoitusta.Tänä vuonna Azerbaidzanin Bakussa järjestettävässä COP29-ilmastokokouksessa on määrä sopia uudesta, vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta (The New Collective Quantified Goal, NCQG). Bonnissa järjestettävä virkamieskokous luo pohjaa rahoitustavoitteesta käytäville poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää rahoitusta, jotta maapallon lämpötilan nousu saadaan rajattua Parisiin sopimuksessa sovittuun 1,5, asteeseen. Samalla ilmastoriskit ovat kasvaneet ja ilmastotuhot aiheuttavat kustannuksia erityisesti kaikkein  haavoittuvimmille alueille, kuten pienille ja köyhille saarivaltioille. On selvää, että kaikkia mahdollisia rahoituksen lähteitä tarvitaan”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Rahoitustavoitetta koskevissa neuvotteluissa pohdittavia kysymyksiä ovat rahoituksen määrän – eli tavoitteen tason – lisäksi muun muassa sen laatu eli millaisesta rahoituksesta puhutaan, rahoituksen saavutettavuus, rahoituksen lähteet ja läpinäkyvyysjärjestelyt, joilla seurataan etenemistä kohti tavoitetta.  Tässä vaiheessa neuvotteluita maaryhmien näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. OECD-raportin mukaan kehittyneet maat ovat ensimmäistä kertaa ylittäneet nykyisen 100 miljardin dollarin vuotuisen ilmastorahoitustavoitteen vuonna 2022. Toukokuun lopussa julkaistun raportin mukaan vuoden 2022 rahoitus kehitysmaiden ilmastotoimiin oli 115,9 miljardia dollaria.Fossiilisten polttoaineiden alasajossa tarvitaan edistysaskeleitaDubain COP28-ilmastokokouksessa viime joulukuussa maailman maat tekivät historiallisen päätöksen fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta. Bonnissa jatketaan työtä fossiilisten alasajamiseksi ja Dubaissa saavutettujen päätösten edistämiseksi. Maiden uusien kansallisten päästövähennystavoitteiden tulee sisältää selkeä suunnitelma siitä, miten ne osaltaan toimeenpanevat Dubain päätöksiä. Kansallisia tavoitteita (Nationally Determined Contribution, NDC) odotetaan vasta ensi vuonna, ennen COP30 kokousta, mutta tänäkin vuonna tarvitaan edistysaskeleita.  Keskustelut energiasiirtymästä kiinnittyvät erityisesti yleisesti Dubain päätösten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviin tapahtumiin sekä mitigaatiotyöohjelmaan, jonka tavoitteena on laatia tarkempia keinoja päästöjen vähentämiseksi.Lisäksi Bonnin kokouksen agendalla on mm. kansainvälisen markkinamekanismin sääntöjen viimeistelyä sekä sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastoa koskevan työohjelman uudistaminen.  Kesällä ja syksyllä käydään neuvotteluja eri foorumeillaBakun ilmastokokousta valmistellaan Bonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan mukaan. Keskusteluja käydään myös G7 ja G20 maiden kesken. Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla syyskuussa. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Bakun ilmastokokoukseen 14.10.2024 ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. Lisäksi valtiovarainministereiden ECOFIN-neuvosto laatii erilliset päätelmät ilmastorahoituksesta lokakuussa.  LisätietojaMarjo Nummelin
Suomen pääneuvottelija
p. 040 523 3710
[email protected]
YmpäristöministeriöOuti Honkatukia
Ilmastoyksikön johtaja
p. 050 341 1758
[email protected]
YmpäristöministeriöBonn Climate Change Conference – June 2024

YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 3.–13.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Bakussa pidettävän ilmastokokouksen päätöksiä muun muassa rahoitustavoitteesta ja jatketaan työtä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtion tukemaan asuntotuotantoon eli ara-asuntotuotantoon otetaan käyttöön Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset takausmaksut. Tavoitteena on vähentää valtion takausvastuista koituvia riskejä. Hallitusohjelman mukaan takausmaksut eivät koske erityisryhmien asuntotuotantoa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetystä lakimuutoksista 31. elokuuta mennessä.Hallitusohjelman mukaan uusissa valtion tukemissa vuokra-asuntojen, ara-asuntojen korkotukilainoissa otetaan käyttöön 0,5 % suuruiset takausmaksut. Tällöin nykyisellään ilmainen valtiontakaus muuttuu lainansaajalle maksulliseksi. Lausuntoja pyydetään ehdotuksesta muuttaa lakia vuokra-asuntolainoja ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta, lakia vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta sekä lakia vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta. Esityksen mukaan ehdotetut takausmaksut tulevat käyttöön valtion tukeman asuntotuotannon pitkille ja lyhyille korkotukilainoille. Takausmaksu tulee jatkossa maksaa uudis-, perusparannus- ja hankintalainoissa. Esityksen mukaan lainansaaja maksaa takausmaksun Valtiokonttorille pankin välityksellä. Takausmaksu maksetaan koko lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä, ja se on edellytys valtion takausvastuun voimassaololle. Takausmaksua ei voi kattaa ara-asuntojen omakustannusvuokrilla tai asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeilla, vaan takausmaksun maksaa ara-vuokrataloyhteisö tai yhteisön omistaja muilla varoillaan.  Esityksen mukaan takausmaksu otetaan käyttöön 1.6.2025 alkaen Aralle saapuviin lainahakemuksiin.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Ara, vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Ara myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ara-asuntokannan käyttöä.  Lakiehdotuksia voi lausua lausuntapalvelussaSeuraa Ara-tuotannon takausmaksujen säädösvalmistelua LisätietoaLiisa Meritähti-Lustig 
Hallitussihteeri 
[email protected] 
p. 029 525 0408 Emma-Stina Vehmanen
Ministerin erityisavustaja
[email protected]
p. 040 847 1992

Valtion tukemaan asuntotuotantoon eli ara-asuntotuotantoon otetaan käyttöön Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset takausmaksut. Tavoitteena on vähentää valtion takausvastuista koituvia riskejä. Hallitusohjelman mukaan takausmaksut eivät koske erityisryhmien asuntotuotantoa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetystä lakimuutoksista 31. elokuuta mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 2,35 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu valtakunnallisesti Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin. Avustushaku oli järjestyksessään kolmas.Ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus tiedottavatMyönteisen avustuspäätöksen sai 42 hanketta. Haku herätti laajasti kiinnostusta. Avustusta haki 70 hanketta, yhteensä noin viiden miljoonan euron edestä. Avustuksen saaneiden hankkeiden toimilla pyritään parantamaan elinympäristöjen tilaa ja siten tukemaan luonnon monimuotoisuutta Helmi-ohjelman tavoitteiden mukaisesti. “Tänä vuonna hankkeita arvioitaessa kiinnitettiin erityistä huomiota kohteiden olemassa oleviin luontoarvoihin, konkreettisten toimenpiteiden osuuteen hankkeissa sekä hankkeiden kustannustehokkuuteen. Kuntien ja järjestöjen panos Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on todella arvokasta”, toteaa hakemuksia arvioinut ylitarkastaja Niina Vähätalo Uudenmaan ELY-keskuksesta. ”Luonnon köyhtymisen hillintään tarvitaan meitä kaikkia. Kunta- ja järjestö-Helmin hakukierrokset ovat osoittaneet, että kunnista ja järjestöistä Hangosta Inariin löytyy aktiivista halua vaikuttaa elinympäristöjen tilan elvyttämiseen. Moni hanke pyörii vapaaehtoisten voimin ja siksi olen erityisen iloinen mahdollisuudesta tukea vapaaehtoisten työtä tällä tavoin”, sanoo Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä. Perinneympäristöjen hoitoa Saaristomereltä NapapiirilleKunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeita toteutetaan laajalti eri puolella Suomea. Tämän vuoden avustushaussa myönteisen avustuspäätöksen sai muun muassa kaksi perinneympäristöhanketta, jotka sijaitsevat pitkän maamme eri päissä. HelmiSaariAarin kohteet sijaitsevat Turun saaristossa ja Alaponkun tilan perinnebiotooppialueet Lapissa.HelmiSaariAari-hankkeessa kunnostetaan perinnemaisemaa ja sen perinnebiotooppeja ulkosaaristossa sijaitsevassa Trunsössä. Lisäksi hankkeessa kunnostetaan myös saaristossa sijaitsevia uhanalaisen perhoslajin, isoapollon, elinympäristöjä. Tuloksena odotetaan perinneympäristöjen taantuneen lajiston elpymistä. Isoapollon osalta tavoitteena on sen valtakunnallisesti tärkeimmän esiintymäkokonaisuuden vahvistuminen, jotta lajin säilymisen ja uudelleen levittäytymisen edellytykset parantuisivat. Arkipelagia-seura on yhdistys, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä Saaristomeren luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Valtaosa seuran toiminnasta on palkatonta vapaaehtoistyötä. Perinneympäristöä hoidetaan myös Sodankylässä, Alaponkun eli Moskun erämaatilalla. Alaponkun asuinkenttä on yksi harvoista jäljellä olevista uudistaloista, joita perustettiin Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Alaponkun tilalla on harjoitettu poro- ja maataloutta, mutta karjanpito loppui tilalla vuonna 1965. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa erämaatilan kulttuuriympäristöä, joka on syntynyt erityisesti poronhoidon ja karjatalouden harjoittamisen myötä, johon on kuulunut kesäaikainen laiduntaminen ja talven varalle lehdesten ja heinän teko. Kohde on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Sodankylän kunnan toteuttamassa hankkeessa kohteen hoidon tavoitteena on lajiston monipuolistuminen maassa olevan siemenpankin avulla. Lisäksi hankkeen toimilla pyritään edistämään jo olemassa olevien niittylajien runsastumista.Avustukset kunnille ja järjestöille ovat osa Helmi-ohjelmaaHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Lista myönteisen avustuspäätöksen saaneista hankkeista | ely-keskus.fiKunta- ja Järjestö -Helmi -avustushaku | ely-keskus.fiHelmi-ohjelma | ym.fiLisätietoa Niina Vähätalo
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]Tommi Hautala
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 374
[email protected]Maaret Väänänen
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 370
[email protected]

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille 2,35 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu valtakunnallisesti Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin. Avustushaku oli järjestyksessään kolmas.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Asumisoikeusasuntoja koskevan selvitys analysoi valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutusta asumisoikeusyhteisöihin. Selvitys etsii kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin. Selvityksessä esitettyjen ratkaisujen on otettava huomioon asukkaiden asumisturva ja oltava muutenkin asukkaille oikeudenmukaisia.Yli 30-vuotias asumisoikeusjärjestelmä on vanhetessaan muuttunut joustamattomaksi ja ongelmalliseksi asukkaiden, asumisoikeusyhtiöiden ja valtion näkökulmasta. Asumisoikeustaloihin kohdistuvat pysyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset lisäävät taloudellisia riskejä. Käyttörajoitusten mukaan asunnot ovat pysyvästi asumisoikeuskäytössä, vaikka markkinatilanteet muuttuisivat. Luovutusrajoitukset estävät asumisoikeusyhtiötä luopua asumisoikeustaloista, joissa on asuntojen vajaakäyttöä. Lisäksi asumisoikeustalot myös vanhenevat. Peruskorjauskustannukset nostavat vastikkeita tulevaisuudessa ja valtio toimii rakentamisen ja peruskorjauksiin tarvittavien lainojen takaajana. Nämä kaikki lisäävät taloudellisia riskejä. Jos taloudelliset ongelmat kasaantuvat, asukkailla voi olla riski asumisoikeusmaksun menettämisestä. Nyt käynnistyvän selvityksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2024, jonka jälkeen käynnistyy lainsäädäntömuutosten valmistelu. Selvityksen toteuttaa organisaation ulkopuolinen taho Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran kehittämisrahoituksesta. Ympäristöministeriö käynnisti 23. huhtikuuta yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityksen toteuttavat tekniikan tohtori Matti Kuronen ja johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus. Kurosen ja Brotheruksen toteuttaman selvityksen tavoitteena on arvioida yleisemmin tarvetta vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia. Nyt käynnistyvä asumisoikeusasuntoihin keskittyvä selvitys tarkastelee valtion uudistuotannon tuen lopettamisen vaikutuksia asumisoikeuskantaan sekä etsii ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän joustamattomuudesta johtuviin taloudellisiin riskeihin. Seuraa selvityksen etenemistä valtioneuvoston verkkosivuilta: Ajankohtaisselvitys asumisoikeusasunnoista – riskien vähentäminen ja tuen lopettamisen vaikutuksetLue lisää selvityksestä 9 suurimman kaupungin kanssaLisätietojaAnu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
puh. 029 525 0067
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]

Asumisoikeusasuntoja koskevan selvitys analysoi valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutusta asumisoikeusyhteisöihin. Selvitys etsii kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin. Selvityksessä esitettyjen ratkaisujen on otettava huomioon asukkaiden asumisturva ja oltava muutenkin asukkaille oikeudenmukaisia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,58 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Avustusta saa 46 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf, Suomen Metsästäjäliitto ry ja Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2024 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin valtion talousarviossa varattu summa laskee edellisen vuoden tasosta, joka oli 3,32 miljoonaa euroa. Muutos johtuu eduskunnan vuonna 2023 momentille lisäämistä määrärahoista, jotka kohdennettiin nimetyille järjestöille ja käyttökohteisiin. Yhteensä avustuksiin on varattu määrärahaa 2 575 000 euroa, johon sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 385 000 euroa. Eduskunnan lisäämästä summasta valtiovarainvaliokunta on osoittanut 235 000 euroa Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja 150 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2022-2023 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2022 ja 2023 avustusta saaneille järjestöille. Yhteensä vuonna 2024 määrärahaa on siten käytettävissä 2,68 miljoonaa euroa.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
Kehittämispäällikkö
p. 0295 250 087
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,58 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen kumota kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvoite. Ilmastolakiin ei jatkossa sisältyisi kuntia koskevia velvoitteita, eikä lakia sovellettaisi kunnan viranomaisiin. Lausuntoja voi antaa 5.7.2024 asti.Kuntia koskeva velvoite kumotaan osana valtiontalouden sopeuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien ilmastosuunnitelmiin varattu noin 2,8 miljoonan euron vuosittainen määräraha poistetaan. Taustalla on myös tavoite vähentää kuntien ja valtion hallinnollista taakkaa. Esityksen mukaan merkittävällä osalla kunnista on jo ilmastosuunnitelma. Suuret ja keskisuuret kunnat ovat keskeisimmät toimijat ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kaikilla yli 100 000 asukkaan kaupungilla ja valtaosalla yli 50 000 asukkaan kaupungeista on ilmastosuunnitelma. Manner-Suomen 293 kunnasta useammalla kuin 85 kunnalla on tällä hetkellä oma ilmastosuunnitelma. Ympäristöministeriö järjesti helmikuussa kunnille ja aluetoimijoille kuulemistilaisuuden velvoitteen poistamisesta. Tilaisuudessa nousi esille, että monella kunnalla on tahtotilaa ja erityisesti suuremmilla kunnilla myös resursseja jatkaa ilmastotoimia tulevaisuudessa, vaikka velvoite ilmastosuunnitelmasta poistuisi. Tämän tueksi kunnat pitivät tärkeänä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämän päästötietopalvelun jatkamista.  Esityksen mukaan Syken lakisääteistä tehtävää päästötietopalvelun ylläpitäjänä jatkettaisiin. Päästötietopalvelulla on tarkoitus tukea kuntien vapaaehtoisen ilmastotyön jatkumista ja varmistaa yhtenäinen tietopohja päätöksenteon ja seurannan tueksi. Lausuntopyyntö esityksestä lausuntopalvelu.fi:ssä.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta | Lausuntopalvelu.fiLisätietojaKaroliina Anttonen 
lainsäädäntöneuvos 
ympäristöministeriö 
029 525 0065 
[email protected] 

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen kumota kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvoite. Ilmastolakiin ei jatkossa sisältyisi kuntia koskevia velvoitteita, eikä lakia sovellettaisi kunnan viranomaisiin. Lausuntoja voi antaa 5.7.2024 asti.

Lähde: ym.fi