NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.Valmisteltava kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säännökset, jotka koskevat kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita. Työssä käsitellään kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetut säännökset.Työryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja Samuli Alppi ympäristöministeriöstä, ja sen toimikausi on 1.12.2023–31.8.2025. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Työryhmä huolehtii vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tulevista sidosryhmätilaisuuksista tiedotetaan erikseen.Teemaan liittyvät muut uudistuksetYmpäristöministeriö asetti aiemmin tänä vuonna toisen työryhmän valmistelemaan uutta alueidenkäyttölakia. Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Käynnistyvät lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa säännösten uudistus jäi osin kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.LisätietojaTyöryhmän työtä voi seurata valtioneuvoston HankeikkunassaAlueidenkäyttölain uudistusta valmisteleva ryhmä, tiedote 6.11.Emma-Stina Vehmanen ministeri Mykkäsen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Samuli Alppi Yksikönjohtaja, ympäristöneuvos p. 0295 250 036 [email protected]
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.Kartoitus toteutettiin syksyllä 2023 neljänkymmenen haastattelun ja yhteisen työpajakeskustelun avulla. Haastateltavina oli alueen kansanedustajia, maakunnan ja alueen kuntien johtajia, viranomaisia, etujärjestöjen, säätiöiden, maanomistajien, metsästäjien ja kalastajien sekä luontojärjestöjen edustajia. Ympäristöhallinnon puolelta kuultiin ministeriön lisäksi Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia.Merenkurkussa luontoa arvostetaan mutta suojelun tavoitteet ja keinot puhuttavatKaikki osapuolet arvostavat Merenkurkun saariston luontoa ja pitävät sen vaalimista tärkeänä. Suojelun tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikille selkeitä ja erimielisyyttä on varsinkin toimista ja niiden vaikutuksista. Haastatteluissa nousikin esiin vaatimus jo tehtyjen suojelupäätösten vaikuttavuuden arvioinnista ja ylipäätään toiminnan seurannan tärkeys.Ympäristökiistoille luonteenomaisesti tietoon, tiedon tuottamiseen, luotettavuuteen ja paikallisen tiedon hyödyntämiseen liittyvät kysymykset nousivat esiin. Muita erimielisyyksien aiheita ovat mm. metsästyksen rajoitukset, merimetso-, ja hyljekantojen säätely, erilaiset tulkinnat lainsäädännön tuomista reunaehdoista, yksittäisten suojelualueiden mielekkyys sekä Merenkurkkuun suunnitellun luonnonsuojelualueen toteutus.Haastatteluissa nousi esiin myös tyytymättömyys hallinnon toimintatapoihin ja kokemukset epäonnistuneista yhteistyöprosesseista. Osallistumismahdollisuudet on koettu osin näennäisinä. Valmiiden ratkaisuehdotusten sijaan olisi kaivattu avoimempaa yhteistä pohdintaa eri tavoitteista ja keinoista. Myös hallinnon resurssien puute hoitaa asioita sekä ajan myötä muuttuneet linjaukset herättivät kritiikkiä. Työ luottamuksen rakentamiseksi jatkuuEri tahoilla on halua yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen etsimiselle, mutta se vaatii paitsi asiakysymysten ratkaisemista, myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkuvaa parantamista.”Toivomme, että nyt aloitettu prosessi on todella aito ja etenee. Odotukset ovat korkealla. Toisaalta tähän liittyy riski. Jos nyt ei päästä uudella lähestymistavalla eteenpäin, voivat ristiriidat kasvaa entisestään”, tiivistävät Merenkurkussa toimivat järjestöaktiivit Lars Skog ja John Erickson.Kartoituksen loppuvaiheessa järjestetyssä työpajassa syntyi ehdotus työn jatkamisesta aluksi pienemmällä ryhmällä. Tämän ”työrukkasen” tehtävänä olisi hahmotella seuraavia askeleita ja luonnostella työohjelmaa etenemiselle.”Kiitän lämpimästi tähän asti prosessiin osallistuneita arvokkaista näkemyksistä. Pidän myös erittäin tärkeänä, että työ jatkuu. Olemme nyt päässeet hyvään alkuun ja uskon, että määrätietoisella työllä pääsemme yhdessä osapuolten kanssa eteenpäin”, toteaa ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.Kartoitus: Turunen, J.P. & Strandberg-Panelius, C. (2023). Merenkurkun luonnonsuojelun ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet [Naturvården i Kvarken: meningsskiljaktigheter och möjliga lösningar]. Akordi Oy: Julkaisuja.
Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.YK:n ilmastokokous COP28 alkoi tänään Arabiemiraateissa, Dubaissa. Neuvottelut käynnistyivät sovulla ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Rahastolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahaston perustamisesta tehtiin päätös viime vuonna Egyptissä COP27:ssa, mutta rahaston yksityiskohdista sovittiin Dubain kokouksen ensimmäisenä päivänä.”Päätös on historiallinen, sillä samalla niin sanottu palomuuri kehittyvien ja kehitysmaiden välillä murtui, kun puheenjohtajamaa ja neuvotteluissa kehitysmaihin lukeutuva Arabiemiraatit sitoutui antamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria. Aiemmin ilmastorahoitusta on pidetty kehittyvien maiden vastuulla. Saksa sitoutuu rahastoon myös 100 miljoonalla dollarilla ja myös monet muut EU maat tulevat sitoutumaan rahastoon”, kertoo EU:n pääneuvottelija Outi Honkatukia kokouksesta.Honkatukia on ollut keskeisessä roolissa rahastoa valmistellussa työryhmässä, eli väliaikaisessa komiteassa, joka teki päätösehdotuksen rahoitusjärjestelyistä COP28:lle aiemmin syksyllä. Honkatukia toimi komitean toisena puheenjohtajana.Ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt ovat olleet YK:n aiemmissa ilmastokokouksissa ratkaisevassa roolissa. Se on ollut kynnyskysymys etenkin pienille ja köyhille maille sekä saarivaltioille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä eniten.”Toivon, että nyt syntynyt päätös antaa positiivista nostetta kokoukseen. Tämä antaa mahdollisuuden EU:lle keskittyä meille tärkeään kysymyksiin päästöjen vähentämisestä ja toimista rajata maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen”, Honkatukia huomioi.Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Ilmastokokouksessa huipentuu myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä. Toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen.
YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.Merkittäviä muutoksia uudessa asetuksessa ovat uudet säännökset, jotka koskevat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimista sekä tiukasti suojeltavien luontotyyppien määritelmiä. Myös suojeltujen luontotyyppien määritelmiä on tarkennettu.Asetuksesta poistetaan sellaisia säännöksiä, jotka luonnonsuojelulain uudistuksessa sisällytettiin asetuksen sijasta luonnonsuojelulakiin. Esimerkiksi rauhoitettujen lajien liitteestä poistetaan matelijat ja sammakkoeläimet, jotka on rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla. Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin Suomessa esiintyviin lajeihin lisätään kaksi uutta ja poistetaan yksi lepakkolaji sekä lisätään luontodirektiivissä mainitut Suomessa esiintyvät kasvilajit.Luonnonsuojelulaki turvaa luonnon monimuotoisuuttaUusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023. Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Lain nojalla annetaan eri asetukset luontopaneelista, luonnonsuojelun tietojärjestelmästä ja vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lain tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.LisätietojaRoosa Kellokoski erityisasiantuntija p. 0295250260 [email protected]
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.Nykyisen tukilain mukaan alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen voi saada valtionavustusta tai tukiviranomaisena toimiva Pirkanmaan ELY-keskus voi järjestää alueen pilaantuneisuuden tai puhdistamisen selvittämisen ja vastata hankkeen kustannuksista. Käytännössä järjestäminen tarkoittaa, että Pirkanmaan ELY-keskus kilpailuttaa hankkeen. Tukilain järjestämistehtävä on tärkeää erityisesti sellaisille pilaantuneiden alueiden haltijoille, joilla ei ole resursseja tai omaa osaamista pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistamisen järjestämiseksi. Järjestämistehtävään pääsemisen edellytykset ovat kuitenkin olleet hyvin tiukat. Ehdotetulla muutoksella tarjotaan vaihtoehto valtionavustuksen hakemiselle ja pyritään helpottamaan järjestämistehtävän piiriin pääsemistä. Muutoksen myötä selvitys- ja puhdistuskustannukset jaettaisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen haltijan tai muun yhteistyöosapuolen kesken. Pirkanmaan ELY-keskuksen osuus hankkeen kustannuksista olisi enintään 50 prosenttia. Järjestämistehtävän piiriin pääsemisen edellytykset olisivat vastaavat kuin valtionavustuksen saamiselle asetetut edellytykset eli huomattavasti matalammat kuin voimassa olevassa laissa. Järjestämistehtävä säilyisi edelleen harkinnanvaraisena. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi lisäksi edelleen tietyissä tilanteissa vastata järjestämisen kustannuksista kokonaan. Haastava kohde, jonka selvittämisen tai puhdistamisen Pirkanmaan ELY-keskus olisi voimassa olevan lain mukaan voinut järjestää, voisi edelleen saada järjestämisen Pirkanmaan ELY-keskuksen kustantamana. Esityksen tavoitteena on helpottaa edellytyksiä päästä selvitys- ja puhdistustoimien piiriin. Tavoitteena on myös turvata valtion tuella se, että toimien piiriin saadaan nykyistä enemmän ja merkittävämpiä kohteita. Esityksen vaikutukset kohdistuvat niihin tahoihin, joiden hallussa pilaantuneita alueita on tai jotka muuten osallistuvat niiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.
NordenBladet — Tuulivoiman kannalta harvaan asutut alueet, kuten poronhoitoalueet, ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Akordi Oy:n johdolla toteutettu tuore selvitys huomauttaa, ettei tuulivoima-alalla aina tunnisteta poronhoidon erityisasemaa tai tunneta eri alueiden merkitystä poronhoidon kannalta. Tästä on aiheutunut ristiriitoja paikallisesti. Selvityksessä todetaan, että tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan neuvottelevalla yhteistyöllä.Puhtaan energian siirtymää tehdään tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen avulla. Niiden sosiaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole aina oikeudenmukaisia. Jotta puhtaan energian siirtymä toteutuisi suunnitellusti, on tämä ristiriita saatava ratkaistua.Ympäristösovitteluun erikoistunut Akordi Oy julkaisi marraskuussa selvityksen “Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella”.Raportissa kuvataan, miten tuulivoima-alan ja poronhoidon välille onnistuttiin rakentamaan vaikutuksiltaan merkittävä vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessi. Sen tuloksena onnistuttiin liennyttämään jännitteitä, laatimaan yhteisesti suositukset hyviksi käytännöiksi tuulivoiman suunnittelulle ja operoinnille poronhoitoalueella, sekä vakiinnuttamaan alojen välinen yhteistyöfoorumi.Vuonna 2019 alkaneen työn avaintoimijoita ovat olleet Suomen tuulivoimayhdistys sekä Paliskuntain yhdistys. Ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistunut Akordi toimi selvitystyössä riippumattomana välittäjänä.Työn vaikuttavuutta arvioivaa selvitystä varten koottiin näkemyksiä tuulivoimatoimijoilta, poronhoitajilta, kunnista sekä tuulivoiman sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointiin erikoistuneita konsulteilta. Saatujen arvioiden mukaan yhteistoiminnan ja luottamuksen rakentamisen kannalta merkittävimpiä asioita tähän mennessä toteutuneessa työssä ovat olleet luottamusta rakentavat kontaktit toimijoiden välillä, huolellisesti valmistellut ja toteutetut vuorovaikutustilanteet sekä yhteisen tietopohjan ja ymmärryksen lisääminen.Jatkon kannalta on tärkeää se, että työssä on syntynyt edellytyksiä tunnistaa poronhoidolle kriittiset alueet paremmin. Samoin yhteistyössä on alettu kehittää ratkaisuja siihen, miten poronhoidolle aiheutuvia haittoja voidaan kompensoida esimerkiksi palauttamalla ja ennallistamalla laitumia.Poronhoidon ja tuulivoima-alan välille neutraalille maaperälle rakennettu pitkäjänteinen yhteistyöfoorumi tarjoaa lupaavan esimerkin konflikteja ennakoivasta ja ratkovasta toimintamallista, jolla voidaan varmistaa energiasiirtymän oikeudenmukaisuutta.Selvitystyö on tehty ympäristöministeriön rahoituksella. Myös Tiina ja Antti Herlinin säätiö on tukenut selvityksen toteutusta.Selvitys: Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueellaLisätietojaSanna Jylhä Ympäristöneuvos Ympäristöministeriö p. 0295250233 [email protected]Jonna Kangasoja Toimitusjohtaja Akordi Oy p. 050-4412863 [email protected]Heidi Paalatie Operatiivinen johtaja Suomen tuulivoimayhdistys p. 0405503858 [email protected]Marja Anttonen Porotalousneuvoja Paliskuntain yhdistys p. 040-1247422 [email protected]
Tuulivoiman kannalta harvaan asutut alueet, kuten poronhoitoalueet, ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Akordi Oy:n johdolla toteutettu tuore selvitys huomauttaa, ettei tuulivoima-alalla aina tunnisteta poronhoidon erityisasemaa tai tunneta eri alueiden merkitystä poronhoidon kannalta. Tästä on aiheutunut ristiriitoja paikallisesti. Selvityksessä todetaan, että tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan neuvottelevalla yhteistyöllä.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat COP-28 –kokoukseen Arabiemiirikuntiin Dubaihin 30.11.-12.12. Pääministeri Petteri Orpo edustaa Suomea valtionjohtajien kokouksessa 1.-2. joulukuuta. Ministeriviikolla 8.-12.12. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastokokouksen (COP28) teemoja ovat päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja rahoitus, erityisesti ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt. Ilmastokokouksessa huipentuu myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä.Kokouksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous, jossa Suomea edustaa pääministeri Petteri Orpo. Pääministeri Orpo pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron.”Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo nyt laajoja tuhoja eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme nyt jos koskaan vahvaa poliittista sitoutumista ja maailmanlaajuisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Ilmastoratkaisut edellyttävät saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Suomi on esimerkki siitä, että päästöjä voidaan vähentää samalla, kun talouden kasvupotentiaalista pidetään huolta”, toteaa pääministeri Orpo.Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistuvat kokouksen tapahtumiin, joita järjestetään ensimmäistä kertaa Suomen paviljongissa kokouksen tapahtuma-alueella.Pääministeri Orpo avaa paviljongin perjantaina 1. joulukuuta. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.Fossiilisista polttoaineista luopuminen on yksi avainkysymyksistäKokouksen tärkein päämäärä on pitää Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa. Maiden nykysitoumukset eivät riitä rajaamaan maapallon lämpötilan nousua alle kahden asteen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC peräänkuuluttaa järjestelmätason muutosta kaikilla toimialoilla, etenkin energiasektorilla.”On selvää, että päästövähennystavoitteita ei saavuteta ilman siirtymistä puhtaan energian tuotantoon. Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Fossiilisista irrottautumiseen tarvitaan lisää määrätietoisuutta, ja se edellyttää myös kustannukset minimoivaa teknologianeutraalisuutta keinoissa, kuten ydinvoiman hyväksyminen osana ratkaisua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastokokouksessa ajetaan ensimmäistä kertaa globaaleja tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle. Tarkoituksena on kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotanto sekä kaksinkertaistaa energiatehokkuus. Keskustelua fossiilisten polttoaineiden luopumisesta ennakoidaan haastavaksi.Tavoitteena sopu globaalista sopeutumistavoitteesta, ilmastorahoitus tärkeä kehitysmaillePäästöjen vähentämisen lisäksi kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Erityisesti ilmastotuhojen korvaamista koskeva rahoitus on noussut viime vuosina kokousten ratkaisevaksi kysymykseksi, joka on erityisen tärkeä kehitysmaille.”Tavoitteena on saada käyntiin uusi rahasto, jolla vastataan ilmastotuhoihin. Positiivista on, että päätösehdotusta valmistellut väliaikainen komitea sai valmiiksi yksityiskohtaisen ehdotuksen kokouksen päätettäväksi. Rahoituksen osalta lähtökohdat ovat ennakoitua paremmat, kun myös samalla 100 mrd rahoitustavoite saavutetaan”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.Sopeutumisen osalta kokouksessa pyritään vahvistamaan maiden resilienssiä, kun valtiot varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pyrkimyksenä on saada sopu globaaleista sopeutumistavoitteista.Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus tehdään ensimmäistä kertaaPariisin ilmastosopimuksen viisivuotistarkastelussa arvioidaan maiden yhteistä etenemistä kohti sopimuksessa asetettuja tavoitteita, jotta 1,5 asteen maailma olisi mahdollista saavuttaa. Vaikka monella sopimuksen osa-alueella on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, toimet päästöjen vähentämiseksi ovat kaukana tavoitelluista.”Kyseessä on tärkein ilmastokokous sitten Pariisin ilmastokokouksen. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen. Työn onnistuminen mitataan lopulta, kun maat asettavat seuraavat päästövähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä,” huomioi neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä.Neuvottelujen ohessa ilmastokokous kerää kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä kansainvälisiä organisaatioita yhteen vauhdittamaan ilmastotoimia. Dubain COP28-kokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty ilmastokokous. Erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan n. 80 000 osallistujaa.Dubain kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia ja Suomen paviljongin ohjelmaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #ilmastoCOP28 sekä #COP28Finland. Suomen paviljongin ohjelma välitetään suorana lähetyksenä verkossa. LisätietojaPäivi Paasikoski, valtioneuvoston viestintäjohtaja (pääministeri Orpon haastattelupyynnöt), p. 040 547 6279 (Dubaissa 1.–2.12.)
YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat COP-28 –kokoukseen Arabiemiirikuntiin Dubaihin 30.11.-12.12. Pääministeri Petteri Orpo edustaa Suomea valtionjohtajien kokouksessa 1.-2. joulukuuta. Ministeriviikolla 8.-12.12. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
NordenBladet — Suomen luontopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Arvion mukaan paneeli on vastannut tavoitteeseen koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.Ensimmäisen toimikauden arvion mukaan Suomen luontopaneeli on tuottanut merkittävän määrän raportteja, lausuntoja ja mietintöjä ajankohtaisista aiheista sekä tehnyt kiitettävästi päätöksentekoa tukevaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luontopaneelin työn vaikuttavuuden parantamiseksi arviointiraportissa suositellaan, että paneeli pyrkisi lisäämään oikea-aikaista vuoropuhelua koko valtioneuvoston ja sen päätöksentekijöiden ja virkahenkilöiden kanssa.Luontopaneeli on riippumaton, monitieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa ja edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua luontopolitiikan suunnittelun tukena. Luontopaneelin ensimmäisen kauden lopulla toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten paneeli on toteuttanut tehtäviään vuosina 2020–2023 sekä millaisia vaikutuksia paneelin toiminnalla on ollut. Lisäksi selvityksessä annettiin ehdotus siitä, kuinka paneelin toimintatapoja ja kokoonpanoa voitaisiin kehittää vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arvioinnin toteuttivat ympäristöministeriön toimeksiannosta ajatushautomo Demos Helsinki ja Kari & Pantsar Co.Vaikuttavuutta kehitettävä riippumattomuudesta ja tiedelähtöisyydestä tinkimättäRiippumattomuus ja tiedelähtöisyys ovat luontopaneelin keskeisimpiä toimintaperiaatteita. Arvioinnin mukaan luontopaneelin on jatkossakin tärkeää pitää kiinni mandaatistaan tarjota riippumatonta tietoa ja työkaluja päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa huomautetaan, että erityisesti lausuntovaihe on usein myöhäinen vaihe viedä politiikkaprosessissa relevanttia tutkimustietoa päätöksentekoon. Näin ollen luontopaneelin olisi hyvä jatkossa kehittää sen mandaatille sopivia osallistavan tiedevälittämisen keinoja, joilla se olisi vahvemmin mukana päätöksenteon alkuvaiheessa.Yhteistyötä eri tieteenalojen välilläKaudella 2020–2023 Luontopaneelissa on ollut laaja edustus eri tieteenaloilta ja tieteellinen taso on varmistettu osana valintaprosessia. Arvioinnin mukaan paneelin asiantuntemus luonnon monimuotoisuuspolitiikan kannalta keskeisiltä aloilta on ollut kattavaa. Arvioinnissa nousi esiin tarve vahvistaa jatkossa yhteiskuntatieteiden ja taloustieteiden osaamista. Luontopaneelin ihmistieteellistä ja etenkin taloustieteellistä näkökulmaa ja painotusta haluttiin vahvistaa jo kauden 2020–2023 aikana ja tämän vuoksi keväällä 2023 Luontopaneelin valittiin mukaan kolme uutta jäsentä, jotka edustavat yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa luonnon monimuotoisuuteen.Vuonna 2023 luontopaneelissa oli 17 jäsentä. Paneelin puheenjohtaja on Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho. Panelistit toimivat tehtävässään oman työnsä ohella. Paneelin työtä on tukenut tiedesihteeristö.LisätietojaSuvi Borgström erityisasiantuntija p. 0295250342 suvi.borgströ[email protected]
Suomen luontopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Arvion mukaan paneeli on vastannut tavoitteeseen koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. Huutokaupattavat merituulivoima-alueet sijaitsevat Metsähallituksen hallinnassa olevilla yleisillä vesialueilla Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjoismaan maakunnissa. Huutokauppamenettely käynnistetään vuonna 2021 laaditun huutokauppamallin mukaisesti.Metsähallitus kilpailuttaa hankekumppanit ja vuokraa valittavalle kumppanille alueen sekä myy hankeoikeudet alueen kehittämiseen, rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Kumppani vastaa hankkeeseen tarvittavien lupien hakemisesta. Vuokra-aika on maksimissaan 50 vuotta. Kahdella alueella (Pyhäjoki/Raahe ja Närpiö) huutokauppamenettely käynnistetään jo tänä vuonna ja kolmen muun alueen (Siikajoki/Hailuoto, Raahe/Siikajoki ja Kristiinankaupunki) kilpailutuksia valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinaisen käyttöoikeuden myöntämisestä alueittain valituille hankekumppaneille päättää valtioneuvosto huutokauppojen jälkeen.Valitut vesialueet sijaitsevat maakuntakaavoituksessa tuulivoimatuotantoon osoitetuilla alueilla. Alueiden valinnassa on huomioitu alustavat liittymismahdollisuudet kantaverkkoon sekä vaikutukset kauppamerenkulkuun, puolustusvoimien toimintaedellytyksiin ja maisemaan. Hankkeet vauhdittavat puhdasta siirtymää– Merituulivoimalla voidaan lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä sähköntuotantoa Suomessa. Hankkeilla edistetään puhdasta siirtymää ja luodaan Suomeen kokonaan uusi toimiala, houkutellaan kansainvälisiä investointeja sekä edistetään hallitusohjelman tavoitteita, korostaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Huutokauppoihin tulevien viiden merituulivoima-alueen yhteenlaskettu laajuus on noin 860 km2 ja niiden laskennallinen maksimikapasiteetti noin 7 500 megawattia. Enimmillään tuulivoimaloita mahtuu alueille yhteensä noin 500 kpl. Yhden merituulivoimapuiston investointiarvo on noin 3-4 miljardia euroa. Valtio saa tuloa alueiden vuokrauksesta sekä hankeoikeuksien myynnistä. Myös alueen kunnat hyötyvät. Kunta saa yleisten vesialueiden merituulivoima-alueista kiinteistöveroa ja hankkeilla on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. – Periaatepäätös on mittaluokaltaan historiallinen ja vie Suomea kohti puhtaan energian voimakasta kasvua. Yksistään näiden huutokaupattavien alueiden tuulivoiman ennakoidaan lisäävän Suomen vuotuista sähköntuotantoa yli kolmanneksella. Sähköntuotannon lisääminen on keskeinen keino edistää myös jalostavan teollisuuden investointeja Suomeen, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ministerit kiittävät Metsähallitusta perusteellisesta valmistelusta, minkä ansiosta huutokaupat voidaan käynnistää. Merituulivoiman kehittäminen kuuluu Metsähallituksen liiketoimintaan. Alueiden käyttöoikeuksien luovuttaminen tuulivoimakäyttöön on osa Metsähallituksen lakisääteistä tehtävää. Toimija valitaan huutokauppamenettelyssä kilpailuttamalla niin, että prosessi on oikeudenmukainen, läpinäkyvä, tasapuolinen, valtion kokonaisedun varmistava ja kilpailuneutraali.Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriössäNeuvotteleva virkamies Leena Arpiainen, p. 0295 162 238Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen, p. 0295 162 150Ministerin erityisavustaja Jouni Koskela, p. 050 339 9334Lisätiedot ympäristöministeriössäMinisterin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341 spostit: [email protected]
Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. 
NordenBladet — Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.Luonnossa liikkuminen ja luonnon virkistyskäyttö huomioidaan hallitusohjelmassa useassa yhteydessä. Ympäristökasvatusta ja etenkin lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia edistetään. Luonnon kunnioittaminen ja eränkäynti nähdään osana suomalaista kulttuuria. Luonto ja retkeily tunnistetaan myös Suomen matkailun keskeisinä vetovoimatekijöinä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen muistuttaa, että mahdollisuus virkistyä luonnossa on kansallinen vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni.”Vuodenajasta viis, useimmilla suomalaisilla on onneksi mahdollisuus lähteä jopa suoraan kotiovelta lähiluontoon. Tehdään luonnosta ja liikunnan tuomasta hyvinvoinnista arjen voimavara”, Mykkänen sanoo.Kuntien merkitys on tunnistettu virkistyskäyttöstrategian toimintaohjelmaa laadittaessa merkittäväksi. Huomiota kiinnitetään myös esteettömyyteen, kohdetarjontaan, luonnon kestävyyteen ja turvallisuuteen. Tutkimus- ja selvitystarpeita tunnistetaan yhdessä tutkimuslaitosten kanssa, erityisesti virkistyskäytön tuottamia hyötyjä kansanterveydelle ja niiden taloudellisia vaikutuksia. ”Pimeänä vuodenaikana lenkille saattaa tarvita otsalampun, mutta takaisin tullessa mieli on taatusti parempi kuin lähtiessä. Luonnossa liikkumista edistämällä vahvistamme niin mielen vireyttä kuin toimintakykyämmekin”, liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmää johtava tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa.Toimintaohjelman laadinnasta vastasi ympäristöministeriön asettama, laajapohjainen koordinaatioryhmä. Toimenpiteiden toteutus jakautuu usean eri ministeriön hallinnonaloille tukien kaikenikäisten suomalaisten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Valmistelussa tehtiin yhteistyötä myös keskeisten sidosryhmien kanssa.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Strategian toteutumista arvioidaan väliarvioinnissa vuonna 2025.LisätietojaMatti Nieminen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 001 [email protected]
Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.
