NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut kaksi digitalisaatiohanketta, joilla pyritään edistämään hallitusohjelman mukaisesti ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että asiointi ja lupien haku ympäristöasioissa toimisi ensisijaisesti digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä.”Yhden luukun palvelujen digitalisaation koordinointi -hanke” (YLP Digi) ja ”Ympäristönsuojelun tietorakenteiden ja yhteentoimivuuden kehittäminen” (YTY) saavat Euroopan unionin REPower -rahoitusta. YLP Digi on osa ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanketta. Yhden luukun mallissa uusi valtion ympäristöviranomainen vastaa lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista. Yhdistämällä keskeisten ympäristöön liittyvien lupalakien käsittelyjä useita lupia edellyttävässä toiminnassa lupahakemus johtaa yhä useammin yhteen päätökseen ja valitusmahdollisuuteen.Ympäristöasioiden ”digiluukku” syntyy useiden digihankkeiden yhteistyönä. YLP Digi koordinoi yhden luukun palvelujen digitalisaation kokonaisuuden etenemistä. Työ- ja elinkeinoministeriön Luvat ja valvonta -palvelusta pyritään kehittämään kattava lupien digitaalinen hakukanava, jonka kautta hakemukset ohjautuvat kustakin luvasta vastaavalle viranomaiselle ja sen tietojärjestelmiin. Sen kautta toiminnanharjoittaja voi hakea keskeiset ympäristöön liittyvät luvat ja asioida uudessa valtion virastossa. Tavoitteena on, että viranomaiset pystyvät hyödyntämään muiden viranomaisten lupamenettelyissä kertynyttä tietoa. Nykyisiä käytössä olevia palveluita voidaan hyödyntää kehitystyössä.YTY-hankkeessa kehitetään ympäristönsuojelutiedon käytettävyyttä vahvistamalla eri ympäristöviranomaisten tietojen yhteentoimivuutta. Työssä keskitytään erityisesti tietoihin, jotka toistuvat ympäristönsuojelulain ja osin myös muun ympäristöön liittyvän lainsäädännön mukaisissa lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyissä sekä niitä koskevissa päätöksissä ja valvonnassa. Tavoitteena on, että toiminnanharjoittajat ja viranomaiset syöttävät hanketta koskevat tiedot tietojärjestelmään vain kerran, minkä jälkeen tieto on soveltuvin osin eri osapuolten käytettävissä.Tavoitteena on sujuvoittaa asiointia, tehostaa viranomaisten työtä ja luoda parempi tilannekuva lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyjen piirissä olevista hankkeista. Jatkossa päätöstietoja pyritään ohjaamaan automaattisesti eri viranomaisilta, myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, tietovarantoon, josta saadaan ajantasaista ja valtakunnallisesti kattavaa tilannetietoa ympäristöön vaikuttavista hankkeista. LisätietojaYhden luukun palvelujen digitalisaation koordinaatio
Neuvotteleva virkamies Juha Lahtela
p. 0295 250 371
[email protected]Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus
Projektipäällikkö Anju Asunta
p. 0295 250 191
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut kaksi digitalisaatiohanketta, joilla pyritään edistämään hallitusohjelman mukaisesti ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että asiointi ja lupien haku ympäristöasioissa toimisi ensisijaisesti digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 4.3. alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen valmisteluun. Sovun tuloksena syntynyttä ehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.Asetuksella halutaan vähentää pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Ehdotuksessa otetaan huomioon pakkausten koko elinkaari.Uudelleenkäytölle ja -täytölle vaatimuksiaUudelleenkäytölle ehdotetaan sitovia tavoitteita vuodeksi 2030 ja ohjeellisia tavoitteita vuodeksi 2040. Tavoitteet koskevat seuraavia pakkaustyyppejä, joskin eri pakkauksille on eri tavoitteet: alkoholijuomat ja alkoholittomat juomat (lukuun ottamatta viiniä ja maustettuja viinejä, maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia), kuljetus- ja myyntipakkaukset (lukuun ottamatta vaarallisiin tavaroihin tai suuriin laitteisiin käytettäviä pakkauksia ja elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksiin joutuvia joustavia pakkauksia) ja ryhmäpakkaukset. Myös pahvipakkaukset on vapautettu kuljetuspakkauksia koskevista vaatimuksista. Uudelleenkäyttövelvoitteista voi kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin, esimerkiksi jos poikkeuksen myöntävä jäsenvaltio on saavuttamassa jätteen syntymisen ehkäisemistä ja pakkausjätteiden kierrätystä koskevat tavoitteensa.Suomen kannalta on tärkeätä, että uudelleenkäyttötavoite ei koske maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia, joille uudelleenkäyttöön soveltuvat pakkaukset eivät olisi tarkoituksenmukaisia elintarvikehygienian kannalta. Suomen kannalta on hyvä, että myös viini on tavoitteiden ulkopuolella, koska se on pääasiassa tuontituote, jolle uudelleenkäyttöjärjestelmien luominen olisi hankalaa. Suomelle on myös tärkeää, että kuljetuspakkausten uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske kartonkipakkauksia eivätkä suurten laitteiden pakkauksia. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti näiden poikkeusten puolesta. Lisäksi tullaan vielä tarkasti selvittämään muut asetuksen joustomahdollisuudet.Suomi on kannattanut pakkausten uudelleenkäytön edistämistä sellaisissa käyttökohteissa, joihin uudelleenkäyttö luontevasti sopii ja se on ympäristön kannalta perusteltua. Asetusehdotuksesta on saatu karsittua Suomen oloihin huonosti sopivia velvoitteita, mutta sen toimeenpano tulee olemaan tässäkin muodossa haastavaa osalle toimijoista. Take away -tuotteita myyvät yritykset, kuten ravintolat ja kahvilat, velvoitetaan tarjoamaan asiakkaille veloituksetta mahdollisuutta ostaa juomia tai valmiita ruoka-annoksia omiin pakkauksiinsa. Lisäksi 2030 alkaen 10 prosenttia take away -tuotteista pitäisi tarjota uudelleenkäytettävissä astioissa. Uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske mikroyrityksiä. Lisäksi toimijat voivat muodostaa enintään viiden loppujakelijan yhteenliittymiä täyttääkseen juomien uudelleenkäyttötavoitteet.Vaatimuksia pakkausten turvallisuudesta ja kestävyydestäEhdotuksen mukaan kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä. Ehdotuksessa asetettaisiin yleistavoitteet muovipakkauksissa käytettävälle kierrätetyn muovin pitoisuudelle. Tavoite ei koske kompostoituvia muovipakkauksia eikä pakkauksia, joissa on muovia alle 5 prosenttia pakkauksen kokonaispainosta. Poikkeus on tärkeä osalle suomalaisista toiminnanharjoittajista. Komission on tarkasteltava vuoden 2030 tavoitteiden toteutumista ja arvioitava vuoden 2040 tavoitteiden toteutettavuutta. Ehdotuksessa kehotetaan komissiota myös arvioimaan biopohjaisten muovipakkausten teknisen kehityksen tilannetta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja asettamaan arvioinnin perusteella kestävyysvaatimukset muovipakkausten biopohjaiselle sisällölle. Suomi on ajanut biopohjaisten muovien vahvempaa asemaa ja ehdotus on tältä osin parantunut.Ehdotuksessa tiukennetaan vaatimuksia pakkauksissa käytetyistä huolta aiheuttavista aineista. Myös pakkausmerkintöjen yhdenmukaistamisesta on vaatimuksia, millä halutaan parantaa kuluttajille annettavaa tietoa ja helpottaa lajittelua. Jäsenvaltiot vapautetaan vaatimuksesta perustaa panttiin perustuvia muovipullojen ja metallitölkkien palautusjärjestelmiä, jos ne saavuttavat yli 80 prosentin erilliskeräysasteen vuonna 2026 ja jos ne toimittavat täytäntöönpanosuunnitelman, johon sisältyy strategia 90 prosentin erilliskeräystavoitteen saavuttamiseksi. Suomen nykyinen panttijärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Ehdotus kieltäisi tietyt kertakäyttöiset pakkaukset, kuten hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset, elintarvikkeiden ja juomien, mausteiden ja kastikkeiden kertakäyttöiset pakkaukset hotelli-, ravintola- ja catering –alan tarjoiluissa, majoitusalalla käytettävien pienten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden pakkaukset (esimerkiksi shampoo- tai vartalovoidepullot) sekä erittäin kevyet muovipussit (esimerkiksi irtotavarakaupoissa tarjottavat muovipussit).

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 4.3. alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen valmisteluun. Sovun tuloksena syntynyttä ehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntokierroksella olevien lakimuutosten tavoitteena on selkeyttää valtion tukemien kohtuuhintaisten asuntojen asukasvalintasäännöksiä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutokset helpottavat erityisesti Ukrainasta paenneiden asunnon saamista. Lausuntoja voi jättää 12. huhtikuuta asti.Ympäristöministeriö käynnisti valtion tukemien asuntojen (ara-asuntojen) asukasvalintaan liittyvän säädösvalmistelun keväällä 2023. Tavoitteena on helpottaa Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden asunnon saamista Suomessa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Ukrainasta paenneet voidaan valita ara-asuntojen asukkaiksi, vaikka oleskelulupa ei olisi kestoltaan vuotta. Nykyisen lainsäädännön mukaan tilapäistä suojelua saaneita ei ole voitu vuoden oleskelulupavaatimuksen vuoksi valita ara-asuntojen asukkaiksi heti Suomeen saapumisen jälkeen. Ara-asunnossa majoittuminen on edellyttänyt, että asunnon käyttötarkoitus on ensin muutettu.Esitysluonnoksen mukaan vuoden oleskeluluvan vaatimuksesta voitaisiin poiketa silloin, kun hakijalla on pitkäaikainen asunnontarve. Myös tämä muutos helpottaisi asunnon saamista yksittäisissä tilanteissa ja lisäisi asukasvalintaa tekevien harkintavaltaa. Tilapäistä suojelua saaneita ja muutamia muita poikkeuksia lukuun ottamatta myös jatkossa edellytyksenä olisi pääsääntöisesti, että asunnon hakijalla on vähintään vuoden oleskelulupa. Asukasvalinnan säännöksiin ehdotetaan useita muita muutoksia, jotta säännökset saadaan ajan tasalle ja nykyistä selkeämmiksi. Asukasvalinta valtion tukemiin asuntoihin on julkinen hallintotehtävä, joten ara-vuokra-asuntoja koskevissa säädöksissä tulisi säätää siitä, kuka asukasvalinnan tekee. Hallitusohjelmassa linjattujen asukasvalinnan tulorajojen valmistelun yhteydessä on lisäksi tullut esiin muutamia säädösmuutostarpeita liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden toimivaltaan. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös luovuttavaksi kunnan asukkaan etusijasta asukasvalinnassa, koska se on ristiriidassa viimeisten sosiaaliturvaa koskevien lakimuutosten kanssa. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 12.4.2024 asti.Lisätietoa:Satu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Lausuntokierroksella olevien lakimuutosten tavoitteena on selkeyttää valtion tukemien kohtuuhintaisten asuntojen asukasvalintasäännöksiä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutokset helpottavat erityisesti Ukrainasta paenneiden asunnon saamista. Lausuntoja voi jättää 12. huhtikuuta asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jolla ohjataan valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa (ara-hankkeita) vuonna 2024. Tuki suunnataan erityisesti kasvaville alueille, joissa asuntojen tarve on suurin. Rakennusalan suhdannetilanteen takia etusijalla ovat nopeasti liikkeelle lähtevät hankkeet.Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on talousarviossa osoitettu yhteensä enintään 1,5 miljardia euroa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 20.2. valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä ja korkotukivaltuuden kasvattamista 2,25 miljardiin euroon vuonna 2024. Valtuuden kasvattaminen vaatii lisätalousarvion, josta päättää eduskunta.  Valtioneuvoston tänään 29.2. vahvistamassa suunnitelmassa päätettiin nykyisen 1,5 miljardin korkotukivaltuuden jaosta ja käytöstä.ASO-kohteiden hakemusjonoa puretaan ja lyhyen korkotuen hankkeiden osuutta kasvatetaan Vuoden 2024 aikana korkotukivaltuutta voidaan käyttää joustavasti hakemustilanteen ja lainalajin tarpeen mukaan. Etusijalla ovat rakennushankkeet, jotka voivat lähteä liikkeelle nopeasti, jotta valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty rakennusalan vaikeassa suhdannetilanteessa.  ”Nostamme ara-lainojen määrää nyt rakentamisen laman pohjalla ja vastaavasti tulemme vähentämään lainavaltuuksia myöhemmiltä vuosilta, kun asuntoja alkaa syntyä markkinoillakin. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli asuntorakentamisen työllisyyden ylläpitämisessä erittäin vaikeassa suhdannetilanteessa. Asuntoja tarvitaan erityisesti suurimpiin kasvukeskuksiin, jotta asuntopula ei lähivuosina estä esimerkiksi työn perässä muuttamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.  Asumisoikeusasuntojen (ASO-asunnot) hakemuksia on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran käsittelyjonossa runsaasti ja niitä on mahdollista saada liikkeelle nopealla aikataululla. Siksi ASO-hankkeiden rakentamiseen ja korjaamiseen suunnattava valtuus on viime vuotta suurempi, 700 miljoonaa euroa (530 milj. vuonna 2023). Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 20.2. antaa Aralle lisäaikaa ASO-hakemusten käsittelyyn vuoden 2025 loppuun asti, jotta hakemukset saadaan käsiteltyä asianmukaisesti.  Käyttösuunnitelma ohjaa kasvattamaan lyhyen korkotuen hankkeiden osuutta. Pitkän ja lyhyen korkotuen tavallisten vuokra-asuntojen valtuudet on yhdistetty ja niihin kohdistettava valtuus on 450 miljoonaa euroa.  Valtion korkotuki asuntojen rakentamiseen suunnataan erityisesti kasvaville alueille, joissa asuntojen tarve on myös suurin. Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille tulee olla pitkäaikainen tarve, eikä ara-asuntojen hinta- ja vuokrataso saa ylittää yleistä hinta- ja vuokratasoa. Käyttösuunnitelmassa painotetaan valtion tukeman asuntotuotannon laina- ja takauskannan riskien minimoimista. Valtion tukemassa asuntotuotannossa on otettava huomioon puurakentamisen edistäminen, rakentamisen vähähiilisyys sekä rakentamisen energiakulutuksen pienentäminen.  Erityisryhmien investointiavustusta hakevia kohteita on Aran käsittelyjonossa paljon. Talouden sopeutustoimien vuoksi investointiavustusta on jaettavissa aiempaa pienempi määrä. Tästä syystä investointiavustusta ei myönnetä laissa säädettyä enimmäisosuutta, vaan avustus mitoitetaan hankekohtaisesti tarpeen mukaan.  Erityisryhmien kohteista painotetaan ensisijaisesti asunnottomien kohteita hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista koskevan tavoitteen mukaisesti. Erityisryhmien asumisessa hyvinvointialueen tulee sitoutua pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin osana sille kuuluvaa yhteisöllisen asumisen, tuetun asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisvastuuta. Tämä ei koske opiskelija- ja nuorisoasuntoja.  Lisätietoja Emma-Stina Vehmanen 
ministerin erityisavustaja 
p. 040 847 1992 
[email protected] Jarmo Lindén 
johtaja 
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 
p. 0295 525 0808 
[email protected]

Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jolla ohjataan valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa (ara-hankkeita) vuonna 2024. Tuki suunnataan erityisesti kasvaville alueille, joissa asuntojen tarve on suurin. Rakennusalan suhdannetilanteen takia etusijalla ovat nopeasti liikkeelle lähtevät hankkeet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys muutoksista luonnonsuojelulakiin koskee uusiutuvan energian RED III –direktiiviä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 22. maaliskuuta.Uusiutuvan energian RED III -direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2023. Direktiivin luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyvät muutokset on pantava täytäntöön 1.7.2024 mennessä. Uusiutuvan energian direktiiviin lisättiin kaksi artiklaa, jotka liittyvät luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä muutosehdotuksista. RED III -direktiivin täytäntöön panemiseksi luonnonsuojelulakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvän hankkeen ympäristövaikutukset ja Natura-arviointi olisi aina suoritettava yhdessä. Tämä sujuvoittaisi hankkeiden valmistelua. Lisäksi EU:n luonnonsuojeludirektiivien kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvää erittäin tärkeän yleisen edun käsitettä tarkennettaisiin siten, että uusiutuvan energian hankkeet kuuluisivat aina sen piiriin. Näin uusiutuvan energian hankkeille voitaisiin myöntää poikkeus luonnonsuojelulain lajisuojeluun ja Natura 2000 -verkostoon liittyvistä säännöksistä, mikäli muut laissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kyseinen säännös on tällä hetkellä voimassa EU:n neuvoston uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseen liittyvän väliaikaisen asetuksen nojalla kesäkuun loppuun asti.Anna lausunto | lausuntopalvelu.fiLisätietojaLeila Suvantola
lainsäädäntöneuvos 
p. 029 5250 433
[email protected]

Hallituksen esitys muutoksista luonnonsuojelulakiin koskee uusiutuvan energian RED III –direktiiviä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 22. maaliskuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa kuudetta kertaa 26.2.-1.3. UNEA-6 tuo YK:n jäsenvaltiota sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Suomen UNEA-valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana ovat yhteiset ratkaisut planetaariseen kestävyyskriisiin – ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen.UNEAn päätöslauselmat rakentavat kansainvälistä yhteisymmärrystä ympäristöongelmista ja keinoista niihin vastaamiseksi. Kokouksessa neuvotellaan noin 20 päätöslauselmasta. Suomi pyrkii osana EU:ta nostamaan erityisesti kiertotaloutta ja globaalia vesikriisiä kansainväliselle ympäristöhallinnon agendalle. Suomi tukee myös Ukrainan esittämää konfliktien ympäristötuhoja koskevaa päätöslauselmaa, joka vahvistaisi UNEPin mandaattia työskennellä konflikti- ja katastrofialueilla. LisätietojaMarjaana Kokkonen
Neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 025
marjaana.kokkonen(at)gov.fi
Nairobissa 23.2.-1.3.

Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa kuudetta kertaa 26.2.-1.3. UNEA-6 tuo YK:n jäsenvaltiota sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Suomen UNEA-valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana ovat yhteiset ratkaisut planetaariseen kestävyyskriisiin – ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja saastumiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelma edisti vuonna 2023 aktiivisesti elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen vuosille 2021–2030.Lintuvesien kunnostus- ja hoitotoimet etenivät hyvin vuonna 2023. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi 34 kohteella ja jatkuva hoito järjestyi 16 kohteella. Haitallisten vieraslajien, minkin ja supikoiran, pyynnit jatkuivat 72 arvokkaalla lintuvesikohteella. Uusia vesilintujenrauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 24 kappaletta.”Helmi-ohjelma on esimerkillisellä tavalla koonnut yhteen luontokatoa torjuvat tahot ja toimet. Esimerkiksi arvokkaiden lintuvesien kunnostus ja niiden vaikutusten seuranta tapahtuu niin vesialueiden haltijoiden, ympäristöhallinnon, urakoitsijoiden kuin metsästäjien ja lintuharrastajienkin yhteistyönä. Lintukantojen vahvistuminen tarvitsee tällaista hyvää ja pitkäjänteistä yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Pohjois-Pohjanmaan Natura-alueiden merenrantaniittyjä hoidetaan maatalouden ympäristötuella kaikkiaan noin 4000 hehtaarilla. Muun muassa äärimmäisen uhanalainen suokukko on hyötynyt hoitotoimenpiteistä. Lajin valtakunnallisesta alhosta huolimatta Pohjois-Pohjanmaan hoidetuilla rantaniityillä pesivä kanta on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.”Riistakeskus on selvittänyt minkin ja supikoiran pyytäjien motiiveja. Yhdeksi suurimmaksi motivaattoriksi osoittautui mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti lintukantojen ja luonnonsuojelualueiden tilaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Rantaniittyjen kunnostus suojaa uhanalaisten lintujen pesiäHyvien tulosten kannustamana merenrantaniittyjen hoitoa on laajennettu ja tehostettu Helmi-ohjelmassa. Esimerkiksi Siikajoen lintuvesien Natura-alueella Tauvon Ulkonokalla Metsähallituksen Luontopalvelut on kunnostanut yhteensä noin 100 hehtaaria suokukon ja useiden muiden uhanalaisten kosteikkolintulajien elinympäristöä. Aluetta on raivattu sekä ruovikkoa poistettu ja aloitettu vuosittainen laidunnus tai niittohoito 52 hehtaarin lisäalueilla.Rantaniittyjen kunnostus pienentää lintujen pesien tuhoutumisriskiä. Avointa pesimäympäristöä vaativat linnut pystyvät pesimään raivausten jälkeen kauempana, suojassa metsän reunassa liikkuvilta pedoilta. Lintujen pesät ovat raivatuilla dyyneillä myös turvassa lisääntyneiden kovien tuulien aiheuttamilta merivedennousuilta. Lintukantojen lisäksi hoito parantaa myös useiden harvinaisten ja uhanalaisten merenrantakasvi- ja hyönteislajien elinympäristöjä.Hausjärven Ansionjärven Helmi-lintuvesikunnostusten ruoppaukset valmistuivat vuonna 2023. Ruoppaamalla alueelle avattiin vesi- ja rantalinnustolle monipuolisempaa elin- ja pesimäympäristöä. Kokonaisuudessaan työkohteista kaivettiin ja siirrettiin maa-alueelle yhteensä yli 15 000 kuutiometriä sedimenttiä. Työ valmistui juuri ennen järven jäätymistä lokakuun lopulla.Kunnostustyön tavoitteena on vähentää matalan järven lahtialueiden umpeenkasvua ja luoda uusia vesialueita jo umpeutuneille luhta-alueille. Kaivetut allikot, uomat, kosteikkoaltaat ja pesimäsaarekkeet muodostavat Ansionjärvelle uusia pesimäpaikkoja ja lintujen poikasten ruokailualueita. Monimuotoisempi ranta-alue hyödyttää myös muita alueen eläinlajeja.Luonnon tilaa parantavia toimia tehdään monissa elinympäristöissäSoiden suojelu ja ennallistaminen suojelualueilla etenivät vuonna 2023 jälleen hyvin. Soita suojeltiin lähes 6000 ja ennallistettiin Metsähallituksen luontopalveluiden, ELY-keskusten sekä Metsätalous Oy:n toimesta yli 5000 hehtaaria. Pienvesien kunnostamisessa saavutettiin hyvät tulokset. Puroja kunnostettiin yli 45 kilometriä ja niistä poistettiin kalojen nousun estäviä vaellusesteitä yhteensä 110 kappaletta. Purokunnostuksia on tehty ohjelman aikana kaikkiaan 120 kilometrillä. Purojen tilaan vaikuttaa merkittävästi myös niiden valuma-alueiden tila. Suomen metsäkeskus kunnosti esimerkiksi Ikkelänjoen valuma-aluetta erilaisin vesiensuojelutoimin, joiden vaikutusalue on 2700 hehtaaria. Myös lähteiden ja rantaelinympäristöjen kunnostukset edistyivät: viime vuonna ennallistettiin 48 lähdettä pääosin suojelualueilla ja rantaelinympäristöjä kunnostettiin 23 työkohteella.Kesä 2023 oli suotuisa metsien polttotoimille. Suojelualueiden metsiä poltettiin ennätysmäärä, 50 hehtaaria. Valtion monikäyttömetsiä kulotettiin 506 ha. Suojelualueilla tehtiin myös muita hoitotoimia 156 kohteella. Valtion monikäyttömetsissä muut metsäelinympäristöjen kunnostuksen tulokset jäivät aiemmista vuosista: lehtoja hoidettiin 12 ja paahdeympäristöjä 15 hehtaaria.Helmi-ohjelman tulokset (ym.fi)
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Helmi-ohjelmassa on parannettu soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luonto- ja eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.LisätietojaMaaret Väänänen
Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]
050 593 9803

Helmi-elinympäristöohjelma edisti vuonna 2023 aktiivisesti elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen vuosille 2021–2030.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Neuvotteluissa Euroopan unionin hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saatiin alustava poliittinen sopu maanantain ja tiistain välisenä yönä. Asetus antaa tukea myös kotimaan hiilimarkkinoihin liittyvien toimien edistämiselle.Komissio antoi marraskuussa 2022 asetusehdotuksen hiilenpoistoja koskevan unionin sertifiointikehyksen perustamiseksi. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä niin maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön hiilensidonnalla kuin teknologisin menetelmin. Sertifioinnin on tarkoitus luoda viitekehys EU:n jäsenvaltioiden ilmastoyksiköiden tuotannolle, menetelmille ja kaupankäynnille. Viitekehys tukee EU:n pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Neuvotteluissa Euroopan unionin hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saatiin alustava poliittinen sopu maanantain ja tiistain välisenä yönä. Asetus antaa tukea myös kotimaan hiilimarkkinoihin liittyvien toimien edistämiselle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastoa voimakkaasti lämmittävien fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöjä vähennetään merkittävästi uudella EU:n F-kaasuasetuksella. Asetus astuu voimaan 11.3.2024. EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. F-kaasuasetuksen toimeenpanosta Suomessa säädetään kansallisella lainsäädännöllä.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavatEuroopan unioni on julkaissut uudet F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat asetukset. Uusien asetusten toimilla voidaan välttää hiilidioksidiekvivalentteina noin 500 megatonnin päästöt vuoteen 2050 mennessä. Määrä vastaa noin kymmenkertaisesti Suomen vuoden 2022 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä.”F-kaasuja käytetään hyvin laajalti,” kertoo F-kaasuja koskevan valvonnan parissa työskentelevä asiantuntija Annika Johansson Suomen ympäristökeskuksesta. ”Määrällisesti merkittävimpiä käyttökohteita ovat kylmä- ja ilmastointilaitteet sekä lämpöpumput, mutta F-kaasuja käytetään myös esimerkiksi sammutuslaitteistoissa, solumuovien valmistuksessa ja lääkeinhalaattoreissa, kuten astmapiipuissa.”F-kaasujen käyttöä rajoitetaan asteittainUusi asetus rajoittaa voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja tuotteiden markkinoille saattamista. Kiellot koskevat vain sellaisia tuotteita ja laitteita, joille on saatavilla turvallisia ja energiatehokkaita vaihtoehtoja. Kiellot koskevat uusien tuotteiden ja laitteiden markkinoille saattamista, ja ne tulevat voimaan eri vuosina.Jo lähivuosina otetaan käyttöön uusia rajoituksia, joilla vähennetään korkean ilmastovaikutuksen omaavien neitseellisten kylmäaineiden käyttöä laitteiden huollossa. Kierrätettyjen ja regeneroitujen kylmäaineiden käyttö pysyy kauemmin sallittuna, jotta laitteita ei tarvitse uusia ennen niiden teknisen käyttöiän loppumista. Ensimmäiset uuden asetuksen kylmälaitteiden huoltoon tuomat tiukennukset tulevat voimaan vuosina 2025 ja 2026.Tiettyjen F-kaasujen markkinoille saattaminen lopetetaan asteittain vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää koko kylmäaineita tuottavan ja käyttävän toimialan siirtymistä kohti ilmastoystävällisiä kylmäaineita, kuten luonnollisia kylmäaineita. Muutos on suuri, ja se tulee tehdä turvallisesti ja hallitusti. Siksi asetuksessa laajennetaan alalla toimivien henkilöiden ja yritysten koulutus- ja pätevyysvaatimukset koskemaan myös vaihtoehtoisten kylmäaineiden käsittelyä. Lisäksi pätevyyksiä on pidettävä yllä täydennyskoulutuksiin osallistumalla.Toimeenpanoa valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssaF-kaasuasetus vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuu laajenee koskemaan myös kylmäaineiden talteenottoa, ja kylmä- ja ilmastointilaitteiden vuototarkastusvelvoite laajenee myös ajoneuvojen laitteistoihin. Asetuksen toimeenpano vaatiikin Suomen lakeihin ja asetuksiin muutoksia, joita tehdään lähivuosina pala kerrallaan.”Moni yksityiskohta vaatii vielä työtä. Esimerkiksi ajoneuvojen laitteistojen vuototarkastukset pitää asetuksen mukaan aloittaa viimeistään vuonna 2027. Vielä on auki, miten tarkastusvelvoitetta Suomessa käytännössä valvotaan, mutta selvitämme asiaa yhdessä eri sidosryhmien kanssa,” kertoo neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä.Samaan aikaan uudistetun F-kaasuasetuksen kanssa astuu voimaan myös EU:n uudistettu otsoniasetus. Otsoniasetukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä.LisätietojaEeva Nurmi
neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
[email protected]Annika Johansson
asiantuntija
Suomen ympäristökeskus
[email protected]

Ilmastoa voimakkaasti lämmittävien fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöjä vähennetään merkittävästi uudella EU:n F-kaasuasetuksella. Asetus astuu voimaan 11.3.2024. EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. F-kaasuasetuksen toimeenpanosta Suomessa säädetään kansallisella lainsäädännöllä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistaina valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä. Korkotukilainavaltuuden korotus yhdellä miljardilla eurolla mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024-2025.”Hallitus vauhdittaa väliaikaisesti ara-tuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on jäässä ja alan työllisyys heikentyy. Jos asuntorakentaminen kokonaan hyytyy, kasvukeskuksissa voidaan olla pian asuntopulassa. Ara-tuotantoa kannattaa jaksottaa suhdanteita tasaavalla tavalla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. 
  
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin hallituksen vuoden 2024 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä 1,5 miljardista eurosta 2,25 miljardiin euroon. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä korkotukivaltuudeksi esitettäisiin 1,75 miljardia euroa. Vuosien 2026-27 korkotukivaltuudet olisivat vastaavasti vastasyklisyyttä toteuttaen aiempaa pienemmät eli yhteensä 2 miljardia euroa. 
  
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että asumisoikeusasuntojen korkotukilainapäätöksiä tehtäisiin vuoden 2025 loppuun asti syksyn 2023 budjettiriihessä päätetyn 31.12.2024 sijaan. Uusia hankehakemuksia ei enää oteta vastaan budjettiriihessä linjatun mukaisesti, vaan kyse on ARA:n käsittelyjonossa olevan suuren hakemusmäärän käsittelemisestä loppuun. Lisäksi kaupunkiseudut ovat MAL-neuvotteluissa esittäneet toiveen jatkoajasta asumisoikeuskohteiden rakentamiselle, jotta kaupunkiseudut ehtivät varautua muutokseen. 
  
Käyttösuunnitelma vuoden 2024 valtuuden käytöstä tuodaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi pikaisesti. Lyhyen korkotuen kohteiden osuutta pyritään kasvattamaan hallitusohjelman mukaisesti. LisätietojaTimo Tähtinen 
rakennusneuvos 
ympäristöministeriö  
[email protected]
p. 029 5250 306 
  
Emma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
p. 040 847 1992 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistaina valtion tukeman asuntotuotannon määräaikaista lisäämistä. Korkotukilainavaltuuden korotus yhdellä miljardilla eurolla mahdollistaa noin 5 000 asunnon lisäyksen asuntorakentamisen aloituksiin vuosina 2024-2025.

Lähde: ym.fi