NordenBladet — Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alueidenkäyttölain valmistelun tueksi on valmistunut useita ympäristöministeriön tilaamia selvityksiä.Kaavoituksen valitusoikeuksien rajaamisessa suppeasti liikkumavaraaMaankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkänen selvitti, onko kaavoituksen valitusoikeuksien edellytyksiä mahdollista tarkentaa. Selvityksen johtopäätös on, että oikeudellinen liikkumavara valitusoikeuksien rajaamisessa on suppea, eikä asianosaisen valitusoikeutta voida poistaa. Muistutuksen tekeminen kaavoitusprosessin yhteydessä voitaisiin tietyin rajoituksin säätää edellytykseksi valitusoikeuden käyttämiselle. Oikeudellisesti saattaisi myös olla mahdollista valitusoikeutettujen piirin rajaaminen asianosaisiin esimerkiksi sellaisissa asemakaava-asioissa, joilla ei ole todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.Mahdollisuudet tarkentaa valitusoikeuden edellytyksiä kaavoituksessa – oikeudellinen selvitys | HankeikkunaTeollisuuspuistoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita tunnistettuYmpäristöoikeuden professori Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden apulaisprofessori Aleksi Heinilä ja ympäristöoikeuden yliopisto-opettaja Heikki Salonen selvittivät keskitettyihin teollisuusalueisiin, eli niin sanottuihin teollisuuspuistoihin, sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä ja sen kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen mukaan alueidenkäyttölakiin liittyvät muutostarpeet ovat lähinnä terminologian selkeyttämistä.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja lupakäsittelyn välisen suhteen tiivistämiseksi selvityksessä ehdotetaan, että YVA-menettelyn loppuvaihe (YVA-selostus ja perusteltu päätelmä) ja lupamenettelyn alkuvaihe olisi mahdollista järjestää samaan aikaan. Lisäksi esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavan yhteismenettelymahdollisuuden laajentamista eräiltä osin. Selvityksen mukaan myös ympäristöluvan suhdetta keskeneräiseen kaavoitukseen voisi olla tarvetta selventää.Kaavoitus-, YVA- ja lupamenettelyjen keskinäissuhteet ja prosessien sujuvoittamismahdollisuudet keskitetyillä teollisuusalueilla | HankeikkunaMaakuntakaavan tulisi sekä joustaa että ohjata vähittäiskaupan ohjaamistaApulaisprofessori Aleksi Heinilä tarkasteli selvityksessään hallitusohjelman kirjausta maakuntakaavan ohjausvaikutuksen keventämiseksi vähittäiskaupan osalta. Selvityksen mukaan maakuntakaavan tulisi toisaalta mahdollistaa ja joustaa, toisaalta ohjata riittävästi, koska vähittäiskaupan sääntelyllä on paljon yleiseen etuun liittyviä yhteiskunnallisia tavoitteita. Selvityksen mukaan kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa vaikuttaa ratkaisevasti asiointiliikenteen määrään ja kulkutapaan. Asiointiliikenteeseen voidaan vaikuttaa ohjaamalla suurten kaupan yksiköiden sijaintia ja huolehtimalla lähikauppaverkon toimintaedellytyksistä. Ohjauksen toimivuuden kannalta on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja huomioivat eri näkökulmat riittävästi.Selvitys kaupan suuryksikkösääntelyn muutostarpeista ja -mahdollisuuksista Petteri Orpon hallitusohjelman maakuntakaavan ohjausvaikutusta koskevaan kirjaukseen toteuttamiseen liittyen | Hankeikkuna  Alueidenkäytön lainsäädännön uudistukset ovat jatkoa maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselleAlueidenkäyttölain lisäksi ympäristöministeriö valmistelee uutta yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia. Kokonaisuuteen kuuluvat myös katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetut säännökset.Lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa alueidenkäytön säännösten uudistus jäi kesken.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki.Alueidenkäytön lainsäädännön uudistus

Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alueidenkäyttölain valmistelun tueksi on valmistunut useita ympäristöministeriön tilaamia selvityksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen uusi rannikkostrategia on valmistunut. Strategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin.Strategiassa tunnistetaan rannikkoalueen toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet sekä luodaan niille yhteisiä periaatteita ja toimintamalleja. Tavoitteena on, että toimijat tunnistavat strategiasta mahdollisuutensa toimia yhdessä siten, että luonnon uusiutumiskyky säilyy.Strategian kymmenen toimenpidettä ulottuvat vuoteen 2030, vaikka strategian tähtäin on pidemmällä vuodessa 2050. Toimenpiteet koskevat muun muassa luonnon ja ihmisen hyvinvointia, energian ja ruoan riittävyyttä, maankäytön ja rakentamisen kestävyyttä, saavutettavuuden parantamista, poikkeustilanteisiin varautumista sekä ajantasaisen tilannekuvan hallintaa.Rannikkostrategian toteutumisen seuranta on tarkoitus kytkeä kuuden vuoden välein tehtävään merialuesuunnitelman päivittämiseen.Strategian toteuttaminen on jo käynnissä. Esimerkiksi Kymenlaakson maakuntaliitto selvittää miten meren ja maan vuorovaikutus, eli niin sanottu sini-viheryhteys, voidaan huomioida jokilaaksojen ja muiden vastaavien ekosysteemien kaavoituksessa.Rannikkostrategia perustuu EU:n suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen Merialuesuunnitelmaan. Suomen Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia. Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006.Ympäristöministeriö laati strategian yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä ohjasi rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista koostunut työryhmä. Ympäristöministeriö sai strategialuonnokseen yli 70 lausuntoa, joiden näkökohtia otettiin laajasti huomioon strategian viimeistelyssä.Suomen rannikkostrategia (pdf) | Hankeikkuna

Suomen uusi rannikkostrategia on valmistunut. Strategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjausten mukaan Saaristomeri-ohjelma jatkuu. Saaristomeri-ohjelman toimia edistetään koko Saaristomeren valuma-alueella, mutta toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti pilottialueille. Saaristomeri-ohjelmassa painotetaan merkittäviä ravinnekiertoa parantavia toimia. Ohjelmassa halutaan tehostaa eläinperäisten ravinteiden kiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannon osana, huolehtia peltomaan rakenteesta esimerkiksi edistämällä maanparannusaineiden käyttöä ja tehostamalla vesienhallintaa. Lisäksi muun muassa kunnostetaan vesistöjä, edistetään vesiensuojelun yritysyhteistyötä ja tehostetaan neuvontaa Saaristomeren tilan parantamiseksi.”Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren piloteilla parannamme Saaristomeri-työn tuloshakuisuutta. Määrittelemme yhdessä valuma-alueiden ravinnetavoitteet ja pyrimme saamaan toimijat vesialuesitoumuksiin, jotka toteuttavat tavoitteen. Viime kädessä keskiössä on liiketoiminnan ratkaisut, ja vesi liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Tuemme Saaristomeren alueen yrityksiä vesivastuusitoumuksen tekemisessä. Vesivastuullisuuden on tulostavoitteen onnistumiseksi toteuduttava myös yritysten arvoketjuissa. Näissä piloteissa syntyy myös sellaista vesialan osaamista, jolle on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.””Saaristomeren tilan parantamiseen tarvitaan CAP-toimenpiteiden ohella uusia keinoja, jotka kannustavat ympäristölle hyödyllisiin investointeihin sekä toimintatapoihin. Esimerkiksi biokaasuntuotanto biomassasivuvirroista on keskeinen osa tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. On ilo huomata miten aktiivisesti monet alueelliset toimijat, kuten viljelijät ovat jo tarttuneet haasteeseen. Elinvoimainen ruuantuotanto takaa myös elinvoimaisen Saaristomeren”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.Pilottialueet merkittäviä kuormituksen kannaltaAurajoen valuma-alueella alueellisena koordinaattorina toimii Aurajokisäätiö ja Paimionjoen valuma-alueella Paimionjoki-yhdistys. Kemiönsaaressa pilottitoiminnan koordinoinnista vastaa Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden valinnassa on huomioitu korkea ravinnekuormitus, luonnonympäristö, toimijoiden aktiivisuus vesiensuojelussa sekä maa- ja metsätalouden erityispiirteet. Erityisesti Aurajoen ja Paimionjoen maatalousvaltaisilta valuma-alueilta valuu huomattavia määriä ravinteita Saaristomereen. Kemiönsaaressa puolestaan keskitytään metsätalouden ja merialueella tapahtuvien toimintojen aiheuttamaan ravinnekuormaan.Pilottialueille oikein kohdistetuilla ja vaikuttavilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta. Näkyviä vaikutuksia vesistöissä edistetään pilottialueilla toteuttamalla vesiensuojelutoimia tehostetusti ja seuraamalla niiden yhteisvaikutuksia. Maan kasvukuntoon, ravinteiden kierrätykseen, valuma-aluesuunnitelmiin, vesienhallintaan ja vesistökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi pilottialueilla toteutetaan kokeiluja, kuten uudenlaisia suojavyöhykkeitä ja edistetään yritysyhteistyön eri muotoja. Toiminta pilottialueilla on tuloshakuista. Ravinnekuormitukselle asetetaan vähentämistavoitteita pilottialueiden tasolla ja toimenpiteitä koostetaan siten, että tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Yritysten kanssa muodostettavat vesivastuusitoumukset ja muiden merkittävien toimijoiden sitouttaminen vesien tilan parantamiseen on keskeisessä roolissa. Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024–2027 on valmisteilla ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toimivat ELY-keskuksen kumppaneina ohjelman toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös alueen kuntien kanssa. Saaristomeri-ohjelmalle perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä, johon kutsutaan laajasti toimijoita Saaristomeren valuma-alueelta. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata Saaristomeri-ohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta.  Saaristomeri-ohjelman koordinointia ja toteutusta rahoittavat pääasiassa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Toimenpiteiden toteutusta rahoitetaan lisäksi muilla hankerahoilla ja avustuksilla, kuten EU:n hankerahoituksilla.
Saaristomeri-ohjelma käynnistyi vuonna 2021 Saaristomeren hot spot -tiekarttatyöllä, jossa laadittiin keskeisimmät maatalouden vesiensuojelukeinot määrittelevä Vesiensuojelun tiekartta. Saaristomeri-ohjelman tehtävänä on hallitusohjelman tavoitteiden ohella viedä tiekartassa määritellyt toimenpiteet toteutukseen. LisätietojaVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Essi Hillgren
Ohjelmapäällikkö
p. 0295 022 022
[email protected]Ympäristöministeriö
Maria Laamanen
Ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
[email protected]Maa- ja metsätalousministeriö
Sanna Tikander
Erityisasiantuntija
p. 029 516 2178
[email protected]

Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kahdeksaa uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä 9,6 miljoonalla eurolla. Hankkeilla edistetään biokaasun tuotantoa, jätevesien käsittelyn energiataloutta sekä ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä.”Tuettavat hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten edistää useita tärkeitä tavoitteita samanaikaisesti. Biokaasuhankkeissa yhdistyvät liikenteen puhtaan siirtymän ja ravinneomavaraisuuden vahvistaminen, ja jäteveden käsittelyyn yhdistetään lämmön talteenottoa lämmityksen energiankulutusta vähentämään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n hankkeessa toteutetaan Ranualle biokaasulaitos maatalouden lietteille sekä järvibiomassoille, sekä erillinen biokaasureaktori yhdyskunnan jätevesilietteille. Laitoskokonaisuus tuottaa liikennepolttoaineeksi jalostettavaa biokaasua yhteensä 11,2 GWh vuodessa. Laitos kierrättää typpeä arviolta 190 tonnia vuodessa ja fosforia lähes 50 tonnia vuodessa. Investointikustannus on 6,3 miljoonaa euroa, josta ympäristöministeriön avustus on noin 4,1 miljoonaa euroa.Mäntsälän Biovoima Oy:n hankkeessa laajennetaan biokaasulaitosta jätevesien käsittelyyn soveltuvalla linjalla, mikä noin kaksinkertaistaa laitoksen kapasiteetin. Puhdistamolietteen ravinteet johdetaan hyötykäyttöön lannoitevalmisteena. Laitoksen biokaasun tuotannon arvioidaan kasvavan 17 GWh vuodessa. Hankkeen myötä laitoksen typen kierrätys lisääntyy 56 tonnilla ja fosforin kierrätys 11,5 tonnilla vuodessa, mikä mahdollistaa yli 400 hehtaarin peltoviljelyn. Hankkeen investointikustannus on 8 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriön avustus noin 3,6 miljoonaa euroa.Kolmessa avustettavassa hankkeessa parannetaan jäteveden käsittelyn energiataloutta. Kajaanin Vesi toteuttaa Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle jäteveden lämmön talteenoton, joka korvaa kaukolämmön käytön ja vähentää lämmityksen energiankulutusta noin 1 000 MWh vuosittain. Seinäjoen Energian hanke tehostaa energiatehokkuutta eri osa-alueilla ja lisää jätevesilämmön tuotantoa. Kannuksen vesiosuuskunnan hankkeessa kehitetään puhdistamon energiatehokkuutta.Lisäksi käynnistetään kolme tutkimus- ja kehityshanketta, jotka tähtäävät ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden, toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen. GRK Suomi Oy:n johtamassa usean toimijan yhteishankkeessa kehitetään ravinnekierrätyksen, vesienhallinnan ja ruoantuotannon symbioosia jätekeskuksen alueelle. Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa kehitetään uutta yhdistelmätekniikkaa typen talteenottoon biokaasulaitoksen jätevedestä. Suomen kiertovoima ry:n hankkeessa puolestaan edistetään viestinnän keinoin biojätteen lajittelua ja tehostetaan näin ravinteiden saamista kiertoon.Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on auki 30.6.2024 asti. Hankerahoitusta on myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Tuettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Ministeriö tarjoaa matalalla kynnyksellä neuvontaa ja opastusta hakua suunnitteleville tahoille.  Ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.

Ympäristöministeriö avustaa kahdeksaa uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä 9,6 miljoonalla eurolla. Hankkeilla edistetään biokaasun tuotantoa, jätevesien käsittelyn energiataloutta sekä ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien vuokra-asuntojen (ara-vuokra-asuntojen) asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Enimmäistulorajat tulevat käyttöön 1.1.2025.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan yhteiskunnan tukemiin vuokra-asuntoihin palautetaan tulorajat. Hallituksen tavoitteena on kohdentaa yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Asukkaat valtion tukemiin vuokra-asuntoihin valitaan lakisääteisten asukasvalintaperusteiden eli asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella. Jatkossa asukasvalinnassa otetaan käyttöön myös enimmäistuloraja.Asukasvalinnan edellytyksenä on, että yhden hengen ruokakunnan tulot ovat enintään 3 540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaa korotetaan 2 480 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 euroa. Kustakin seuraavasta lapsesta tulorajaa korotetaan 600 euroa. Tuloksi ei lueta muun muassa asumistukea, lapsilisää, elatusapua, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea ja omaishoidon palkkiota.”Tavoitteena on varmistaa, että ara-vuokra-asuntoihin ei valita hyvätuloisia asukkaita, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuu paremmin pienituloisille. Tulorajat on asetettu tasolle, joka ei johda radikaaleihin muutoksiin ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Asukasvalinnan tulorajojen lisäksi ministeriössä selvitetään mallia, jossa ara-asunnon vuokra nousisi asukkaan tulojen noustessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Muutos koskee vuokra-asuntoja, joiden tuotantoa valtio on tukenut vuoteen 2007 saakka käytössä olleella aravalainalla tai nykyisin käytössä olevalla pitkällä korkotuella. Lyhyellä korkotuella tuetuissa vuokra-asunnoissa samansuuruiset tulorajat ovat jo käytössä.Asukasvalintaperusteista, mukaan lukien tulorajoista, voidaan poiketa muun muassa kiireellisissä tilanteissa tai silloin kun asukasvalintaperusteet täyttäviä hakijoita ei ole. Muuttotappioalueilla asuntojen käyttöaste on heikentynyt, ja poikkeussäännökset ovat tarpeen muun muassa asuntojen tarjoamiseksi työhön tuleville.Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta | valtioneuvosto.fiLisätietojaMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]

Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien vuokra-asuntojen (ara-vuokra-asuntojen) asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Enimmäistulorajat tulevat käyttöön 1.1.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 3.1.–31.1.2024. Avustuksia myönnettiin yhteensä 277 000 euroa.Avustusta voitiin myöntää kaikille sitä hakeneille toimijoille.Myönnetyt avustukset:Heinolan lintuhoitola, 90 000 euroaKorkeasaaren eläintarhan säätiö sr, 58 000 euroaPyhtään lintuhoitola, 47 000 euroaPääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys, 42 000 euroaSEY Suomen eläinsuojelu ry, 36 500 euroaElämäni Eläimet ry, 3 500 euroaAvustusta harkittaessa otettiin huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Lisäksi harkinnassa huomioitiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto sekä avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.LisätietojaLaura Mononen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 274
[email protected]

Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 3.1.–31.1.2024. Avustuksia myönnettiin yhteensä 277 000 euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.Ympäristöministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatPohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella korvauksia maksettiin noin 1,4 miljoona euroa ja Kaakkois-Suomen alueella noin 170 000 euroa. Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttavat pääasiassa kurjet ja alueen korvaussumma nousi noin 260 000 euroon. Kevään 2023 valkoposkihanhimuutto eteni hiukan etuajassa ja nopeasti, syksylläkin tavallista lyhyemmässä ajassa. Keväällä iso osa muuttavista valkoposkihanhista ohitti Suomen Venäjän puolelta, syksyllä taas valtaosa käytti Suomea välilaskualueenaan.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2023 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 929 000 euroa. Porotalouskorvauksia maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja ei enää korvata. Vuonna 2023 voimaan tulleen lain mukaisesti korvauksia ei makseta myöskään rakennusvahingoista.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ensimmäistä kertaaRauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettu laki tuli voimaan 1.2.2023. ELY-keskukset myönsivät keväällä 2023 uuden lain nojalla ensimmäistä kertaa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille yhteensä 500 000 euroa. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Vuoden 2024 ennaltaehkäisevien avustusten haku järjestettiin syksyllä 2023. Avustuksen hakuaika on jatkossa loppusyksystä.LisätietojaLaura Mononen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 274
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
[email protected]

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntoja pyydetään luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausuntokierroksella olevien muutosehdotusten tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkemista viranomaisten välillä. Lausuntoja voi jättää 5. toukokuuta asti.Esitysluonnoksen mukaan lakiin ehdotetaan uutta pykälää, jossa säädetään Suomen ympäristökeskuksen (Syke) oikeudesta saada kiinteistöverotietoja Verohallinnolta. Muutoksen avulla Syke voi kehittää ja laajentaa uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietovarantoa sekä välittää kiinteistöverotietoja suoraan kunnille. Rakennuksista ylläpidettävien tietojen laatu paranee, kun eriävät tiedot havaitaan yhdessä paikassa. Lisäksi lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ehdotetaan lisättäväksi tietyille viranomaisille uusia tiedonsaantioikeuksia välttämättömiin salassa pidettäviin tietoihin. Laajat tiedonsaantioikeudet varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin valtion viranomaisten välillä turvallisesti, luotettavasti ja ilman keskeytyksiä. Uusia oikeuksia ehdotetaan lisättäväksi Maanmittauslaitokselle, aluehallintovirastolle, tilastokeskukselle, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille, Kehittämis- ja hallintakeskukselle, Säteilyturvakeskukselle, Verohallinnolle, museovirastolle sekä museolaissa tarkoitetuille alueellisille vastuumuseoille. Laajat oikeudet ovat jo puolustusministeriöllä, puolustusvoimilla, Digi- ja väestötietovirastolla sekä Hätäkeskuslaitoksella.  Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (Ryhti) säädetään laissa rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tietojärjestelmän vastuista, siinä käsiteltävistä tiedoista sekä tietojen luovutuksista. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2024 ja tietojärjestelmää ylläpitää Syke. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 5.5.2024 asti.Lausuntopyynnöt rakennetun ympäristön tietojärjestelmän muutoksiin | lausuntopavelu.fiLisätiedotJaakko Rastas
erityisasiantuntija
[email protected]
puh. 0 295 250 217

Lausuntoja pyydetään luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausuntokierroksella olevien muutosehdotusten tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkemista viranomaisten välillä. Lausuntoja voi jättää 5. toukokuuta asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua.Uuden energia- ja ilmastostrategian keskiössä on puhtaan energian ratkaisujen edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen.“Puhtaan energian edelläkävijänä houkuttelemme Suomeen investointeja, työpaikkoja ja talouskasvua. Energia- ja ilmastostrategiassa keskeistä on puhtaan energian tuotannon kasvattaminen sekä sähköistyminen ja sähkömarkkinoiden toimitusvarmuus. Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Energia- ja ilmastostrategia valmistellaan rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa, jossa linjataan taakanjakosektorin ilmastotoimista. Molemmissa suunnitelmissa käytetään yhteistä tietopohjaa. Ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö ja se tulee tehdä ilmastolain mukaan kerran vaalikaudessa.Taakanjakosektori kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut).“Tarkoituksena on löytää uusia, kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä taakanjakosektorilla. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee jakeluvelvoitteen joustomekanismia, jonka tavoitteena on edistää kustannustehokkaita päästövähennystoimia”, Mykkänen sanoo. Sidosryhmiä ja kansalaisia kuullaan tiiviisti suunnitelmien valmistelussa Syksyllä on tarkoitus järjestää ministeri Mykkäsen johdolla pyöreän pöydän keskustelu, johon kutsutaan keskeiset sidosryhmät keskustelemaan energia- ja ilmastostrategiasta sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta.Ilmastosuunnitelman osalta kuullaan myös saamelaiskäräjiä vuoden 2024 loppupuolella.   Lisäksi ympäristöministeriö järjestää alkusyksystä sidosryhmille työpajatilaisuuden ja EU:n LIFE rahoitteisessa ACE-hankkeessa järjestetään sidosryhmille tilaisuuksia työkoneisiin ja maatalouteen liittyen. Kansalaisia kuullaan muun muassa ilmastobarometrissä ja Flaire-hankkeessa järjestettävässä kansalaiskokouksessa.Lausuntokierros molemmista suunnitelmista järjestetään vuoden 2025 alussa ja suunnitelmien on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alkupuoliskon aikana.Ympäristöministeriö järjesti 25.3. avoimen keskustelutilaisuuden KAISUn valmistelusta ja sen materiaalit ovat saatavilla ympäristöministeriön verkkosivuilla. LisätietojaLyydia Ylönen 
Ministerin erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
[email protected] Energia- ja ilmastostrategia 
Petteri Kuuva 
Teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö 
p. 0295 064 819 
[email protected] Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 
Magnus Cederlöf 
Ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
p. 0295 250 060
[email protected] 

Energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan linjaamaan toimista ilmastotavoitteiden edistämiseksi ja puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 25.3. Brysseliin keskustelemaan EU:n vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Suomi kannattaa komission ehdotusta asettaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 Euroopan komissio julkaisi helmikuun alussa vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevan kattavan tiedonannon sekä teollisen hiilenhallinnan tiedonannon. Suomi on vaikuttanut tiedonantoihin kattavasti jo ennen niiden julkaisua. Ennakkovaikuttaminen vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevaan tiedonantoon oli yksi kolmesta valtioneuvostotason prioriteeteista tänä vuonna. Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöjen vähentämisen että hiilinielut. Samalla Suomi korostaa, että toimeenpanossa pitäisi painottaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja että tavoitetta toimeenpanevassa lainsäädännössä olisi huomioitava maankäyttösektorin nykytilanne ja epävarmuudet. Komission tiedonannon mukaan teollisen hiilenhallinnan teknologiat ovat merkittävässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. ”Hallitusohjelman mukaisesti haluamme hyödyntää teknologista kehitystä päästövähennyksissä sekä parantaa ydinvoiman asemaa. Edistämme Suomena aktiivisesti teknisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa. Suomen kannalta keskeistä on luoda erityisesti biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon kannustimia sekä investointeja edistävät laskentasäännöt EU-sääntelyssä”, ministeri Mykkänen painottaa. Lisäksi ympäristöneuvosto käy periaatekeskustelut tekstiili- ja elintarvikejätteitä koskevista direktiivimuutoksista sekä asetuksesta muovipellettihävikin estämisestä. Suomi suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen määrää, mutta pitää oikeudellisesti sitovia tavoitteita kotitalouksille haasteellisina. Elintarvikejätteen vähentämistavoitteen tulisi kotitalouksissa koskea vain ruokahävikkiä eli syömäkelpoista osaa elintarvikejätteestä (ei esimerkiksi kasvisten kuoria). Suomi kannattaa myös tekstiilijätteen tuottajavastuuta keinona vähentää tekstiilituotannon ja -kulutuksen ympäristökuormaa. Tekstiilijätteen tuottajavastuun toimeenpanossa Suomi peräänkuuluttaa mahdollisuutta kerätä uudelleenkäytettävää tekstiiliä edelleen nykyisenkaltaisesti. Lisätietoja Lyydia Ylönen 
Ministeri Mykkäsen erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
[email protected] EU:n 2040-ilmastotavoite 
Laura Aho 
neuvotteleva virkamies 
p. 029 525 0135 
[email protected] 

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 25.3. Brysseliin keskustelemaan EU:n vuotta 2040 koskevasta ilmastotavoitteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

Lähde: ym.fi