tiistai, 17 kesäkuun, 2025

SUOMI

Johtaminen osaksi kestävää kaupunkikehitystä

NordenBladet — Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.Kestävän kehityksen johtamista tukevat hankkeet ovat tarjonneet tietoa, työkaluja ja asiantuntijatukea kestävyyden strategiseen johtamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Hankkeet ovat lisäksi koonneet kuntia yhteisen oppimisen äärelle. Johtamisen kehitystyö voi tuottaa myös laajoja kerrannaisvaikutuksia, kun tulokset siirtyvät kuntien pysyviin rakenteisiin ja toimintaan sitoudutaan läpi organisaation. Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit helpottavat seurantaaKestävän kehityksen tavoitteiden seuraamiseen tarvitaan indikaattoreita. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit, joita voidaan hyödyntää kuntien johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. ”Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit mahdollistavat kestävän kehityksen tarkastelun eri mittakaavoissa paikalliselta globaalille tasolle. Hankkeessa linkitettiin indikaattorit kuntien johtamiseen, mikä tukee indikaattorien suunnitelmallista hyödyntämistä ja edistää tietoon perustuvaa johtamista”, toteaa ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä.Ensimmäinen ehdotus avainindikaattoreista tuotettiin tutkijoiden analyysin ja yli 60 organisaation työpajaprosessin pohjalta vuonna 2021, jonka jälkeen jatkotyössä vuosina 2022-2023 indikaattoreita täsmennettiin ja integroitiin kuntien johtamiseen yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa. Indikaattorityön tulokset kootaan vuoden vaihteessa julkaistavaan raporttiin.Indikaattorityötä koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Testaukseen osallistuivat myös Espoo, Helsinki, HSY, Kerava, Kouvola, Oulu, Raasepori, Salo, Valkeakoski ja Vantaa. Hanketta sparrasi ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, THL:n, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden seurantaryhmä. Kestävän kehityksen budjetointi osaksi toiminnan suunnitteluaToiminnan suunnittelu lähtee usein talouden näkökulmasta, jolloin ilmasto, luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys jäävät muiden tavoitteiden varjoon. Kestävän kehityksen budjetointi -hanke tunnisti yhteyksiä kestävän kehityksen ja talouden välillä sekä integroi kestävää kehitystä kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Hankkeessa oli mukana kuusi kuntaa, jotka pureutuivat kestävän kehityksen budjetointiin eri näkökulmista. Helsinki kehitti kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, Muurame sosiaalisesti kestävää luontobudjetointia ja Oulu laati ympäristöbudjetoinnin mallin. Turku, Kuhmo ja Imatra kehittivät lapsiin ja nuoriin liittyvää talouden suunnittelua. Kokonaisuudessaan hanke kehitti kuntien budjetointia monipuolisesti, ja toimi jopa kestävyystyön tienavaajana.”Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä, mutta yhteinen hanke on ollut hyvä lähtölaukaus. Saimme kehitettyä talousarviotavoitteiden kestävyysnäkökulmaa ja vaikuttavuutta”, erityisasiantuntija Mia Malin Helsingin kaupungilta toteaa. ”Opimme sanoittamaan kestävän kehityksen tekoja ja kirjaamaan kestävän kehityksen budjetoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen kestävyyden talousarvion laadintaohjeisiin. Ne tulevat myös talousarviokirjaan”, kertoo nuorisopalveluvastaava Ritva Juntunen Kuhmon kaupungista.Hankkeen raportti kokoaa opit ja oivallukset, tarjoaa askelmerkit kestävän kehityksen budjetoinnin rakentamiselle ja avaa kuuden kunnan kehitystyötä. Kestävän kehityksen budjetointi – kokemukset ja opit kunnistaKuntien työtä fasilitoi Motiva Oy tukenaan valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Kuntaliiton edustajien muodostama sparrausryhmä.Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen on avain laaja-alaisempaan vaikuttavuuteenKestävä kehitys rakentuu taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Jotakin kestävän kehityksen ulottuvuutta edistävä toimi voi joko vahvistaa tai olla ristiriidassa muiden ulottuvuuksien kanssa. Kun kestävän kehityksen edistämisessä huomioidaan nämä kaikki ulottuvuudet, voidaan tunnistaa kestävyyttä edistävien toimien ristikkäisvaikutuksia ja vahvistaa positiivisia ristikkäisvaikutuksia. Tuki kaupunkien ja kuntien ristikkäisvaikutusten arvioinnille -hankkeeseen osallistui Lappeenranta, Oulu, Porvoo, Rovaniemi ja Vantaa. Hanke toteutettiin näiden kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja keskittyi konkreettisiin tapauksiin. Työtä fasilitoi Gaia Consulting Oy yhdessä Sweco Finlandin kanssa.”Sparrattavat kunnat käsittelivät hankkeessa esimerkiksi kaavoitusta ja tiivistämisrakentamisen kestävyysvaikutuksia. Tiivistämisen vaikutukset ympäristöterveyteen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja viihtyisyyteen on syytä arvioida kokonaiskuvan saamiseksi päätöksentekoon. Näkökulman laajentamisessa auttoi poikkihallinnollinen keskustelu, joka onnistui ilahduttavasti”, toteaa Susanna Sepponen Gaia Consultingilta. Hanke tuki kuntia kestävän kehityksen toimien vaikutusten tunnistamisessa ja positiivisten ristikkäisvaikutusten vahvistamisessa. Hanke vahvisti poikkihallinnollista dialogia sekä kehitti ja kokosi ristikkäisvaikutusten arviointia tukevia työkaluja. Työkaluja tuotettiin muun muassa vaikuttavuusketjujen visualisointiin, vaikutusten tunnistamiseen ja erittelyyn sekä vaikutusten arvioinnin sijoittamiseen osaksi päätöksentekoprosessia. Kaupunkien ja kuntien kestävyystyön ristikkäisvaikutukset: Työkaluja ja ehdotuksia tunnistamiseen ja arviointiin sekä synergioiden vahvistamiseen

Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.

Lähde: ym.fi

Raportti: Julkiset tietovarannot eivät tue maapolitiikan keinovalikoiman muutosten vaikutusarviointia

NordenBladet — Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.Kaavoituksen vaikutus yksittäisen kiinteistön arvoon syntyy välittömästi erilaisten käyttötarkoitusten sallimisen tai kieltämisen kautta ja välillisesti ulkoisvaikutusten kautta. Maapoliittisilla keinoilla vaikutetaan siihen, kenelle ja missä suhteessa kaavoituksesta aiheutuva arvonnousu jakautuu.Suomessa keskeisimpiä välittömän arvonnousun jakamisen keinoja ovat julkinen maan kehittäminen ja siihen liittyvä maanhankinta sekä maankäyttösopimukset. Näistä julkinen maan kehittäminen on tyypillisintä uusilla asemakaava-alueilla, kun taas maankäyttösopimuksia käytetään tyypillisesti kaavamuutosten yhteydessä. Kummastakaan keinosta ei ole saatavilla systemaattista tietoa, joka mahdollistaisi keinovalikoiman muutosten luotettavan vaikutusarvioinnin. Etenkin maankäyttösopimusten osalta kuntien käytänteet esimerkiksi sopimuskynnysten ja maksujen suuruuden osalta vaihtelevat, eikä kerättyjen maksujen yhteydestä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ole tietoa.Selvityksessä havaittiin, että maapolitiikan keinovalikoiman vaikutuksia voidaan arvioida vain hyvin karkealla tasolla tai haarukoiden vaikutusten todennäköistä mittakaavaa erilaisista lähteistä. Vaikutusarvioinnin edellytysten parantamiseksi tietoa tarvittaisiin etenkin kunnalle koituvista kaavan toteuttamisen kustannuksista, maankäyttösopimusten perusteista sekä maan arvosta, arvonnoususta ja sen jakamisesta. Raportissa suositellaan maankäyttöpolitiikkaan liittyvän taloudellisen raportoinnin systemaattista kehittämistä sekä eri aineistolähteissä havaittujen erojen selvittämistä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.

Lähde: ym.fi

Paras luontoteko 2021–2022 oli Hiitolanjoen ennallistaminen

NordenBladet — Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin Paras luontoteko 2021–2022 –kilpailun voittajaksi. Hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kunniamaininnan kilpailussa sai naalin palauttaminen Suomen luontoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.”Hiitolanjoen ennallistaminen sekä kunniamaininnan saanut naalin suojelutyö ovat erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä luonnon hyväksi sekä paikallisista, konkreettisista teoista, joilla voimme vaikuttaa luonnon tilaan. Hiitolanjoen onnistunut hanke virtavesien vapauttamiseksi auttaa myös työssä Palokin koskien ennallistamiseksi, jota hallitus on sitoutunut edistämään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Hiitolanjoen patojen purkamisella on saavutettu merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen tulokset ovat olleet seurantatutkimusten mukaan erinomaisia: äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia on havaittu joessa runsaasti heti patojen purun jälkeen. Luonnon tilan parantamisen lisäksi alueella on luotu ihmisille virkistysalueita luontoa kunnioittaen. Hankkeessa on tehty myös vaikuttavaa viestintätyötä koskien virtavesien ennallistamista.Vesivoiman tuotannon kannalta vähämerkityksisten patojen purku ja jokiuoman ennallistaminen hyödyttävät pitkäkestoisesti koko ekosysteemiä. Toimista hyötyvät samanaikaisesti vaelluskalat, muu virtavesilajisto sekä uhanalaiset virtavesiluontotyypit.Raati kuvailee Hiitolanjoen ennallistamishanketta rohkeaksi, useiden toimijoiden yhteistyöllä toteutetuksi hankkeeksi, joka toimii kannustavana esimerkkinä myös muille virtavesien ennallistajille. Hankkeessa on saavutettu nopeasti laajoja, myönteisiä vaikutuksia. Ekosysteemin elpymisestä on iloa myös alueen asukkaille muun muassa jokivarren virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuessa. Ennallistaminen edistää osaltaan luontomatkailua ja tuo alueelle myös työtä.”Paras luontoteko -tunnustus on upea päätös tänä syksynä päättyneelle kolmen voimalaitoksen padon purkamiselle ja kosken ennallistamiselle, jonka Rautjärven kunta asetti tavoitteeksi 25 vuotta sitten. Paras kiitos on kuitenkin lisääntyvä Laatokan järvilohikanta. Yhteistyö julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mutta ilman Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön panosta maaliin ei olisi päästy”, kiittelee Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa on ollut mukana useita eri tahoja: työhön ovat antaneet panoksensa muiden muassa luontoharrastajat ja kalastajat, kalatalous- ja vesistöasiantuntijat, rahoittajat, suunnittelijat sekä työn käytännön toteuttajat. Myös vapaaehtoisilla on ollut merkittävä rooli osana hanketta.Kunniamaininta naalin palauttamiselle Suomen luontoonKunniakirja teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2021–2022 myönnettiin naalin palauttamisesta Suomen luontoon. Naalit pesivät viime kesänä Suomessa toista vuotta peräkkäin 25 vuotta jatkuneen kadon jälkeen. Raadin mukaan naalin paluu osoittaa, että voimme auttaa luontoa ja että teoillamme luonnon hyväksi on merkitystä.Naalien runsastumisen takana on jo parinkymmenen vuoden ajan jatkunut suojelutyö. Keskeinen keino naalien auttamiseksi on ollut tunturierämaahan viedyt ruokinta-automaatit, joille naalit pääsevät aterioimaan, mutta joille naalin merkittävimmän kilpailijan ketun pääsy on estetty. Myös vapaaehtoisia pesäkartoittajia on koulutettu etsimään naalin pesiä.Naalin paluu Suomen luontoon on monen eri tahon työn tulosta. Naalien hyväksi on tehty myös Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.Paras luontoteko ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCNParas luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt yhdeksännen kerran.Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.LisätietojaMatti Nummelin
Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja
p. 0400 802 556
[email protected]
Marina von Weissenberg
Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 050 307 0806
[email protected]

Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin Paras luontoteko 2021–2022 –kilpailun voittajaksi. Hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kunniamaininnan kilpailussa sai naalin palauttaminen Suomen luontoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

Suomi sai läpi juomavesidirektiivin siirtymäajan pidennyksen vuoteen 2032

NordenBladet — Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei tarvitse uusia säädösten vuoksi.EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät 15.12. juomavesidirektiivin täytäntöönpanosäädökset juomaveden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, joita voi jatkossa käyttää vesilaitteistoissa veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden valmistuksessa. Jäsenvaltioiden hyväksynnän jälkeen komission on tarkoitus antaa säädökset 12.1.2024 mennessä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana juomavesidirektiivin toimeenpanosäännösten valmistelussa. Valtioneuvosto on tehnyt mittavaa, yhteistä vaikuttamistyötä.Suurin vaikutus Suomelle on säädöksellä niin sanotuista positiivilistoista eli luetteloista, joissa säädetään EU:ssa sallituista lähtöaineista, koostumuksista tai ainesosista, joiden käyttö on sallittu talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tai tuotteiden valmistuksessa. Komission säädös tarkoittaa käytännössä, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa uudis- ja korjausrakentamisessa on siirryttävä käyttämään listauksen mukaisia vähälyijyisiä ja lyijyttömiä materiaaleja vuodesta 2032 lähtien. Siirtymäajan pidennys antaa teollisuudelle enemmän aikaa panostaa materiaalien ja tuotannon kehittämiseen.Suomessa rakennusten vesilaitteistoissa käytetään sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, koska ne ovat korroosionkestäviä ja näin ehkäisevät vesivuotoja. Suomen talousvesi on pehmeämpää kuin muualla Euroopassa, mikä asettaa myös vesilaitteistoissa käytettäville materiaaleille erilaisia veden laadun huomioon ottavia teknisiä vaatimuksia. Tilanne on sama myös Ruotsissa.Juomavesidirektiivin vaatimukset koskevat koko vedentuotantoketjua raakaveden muodostusalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja veden jakelun kautta kuluttajan hanaan asti. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta. EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. LisätietojaJuomavesidirektiivi ja juomaveden laatu yleisesti: 
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, [email protected]
Juomaveden kanssa kosketuksissa olevat rakennustuotteet ja -materiaalit: 
hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 177, [email protected] 
Tiedotetta korjattiin 15.12.2023 klo 13:02. Lisättiin tieto siitä, mihin mennessä komission on tarkoitus antaa säädökset.

Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei tarvitse uusia säädösten vuoksi.

Lähde: ym.fi

Rakennetun ympäristön vihreään siirtymään haettavissa 800 000 euroa valtionavustusta

NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä mm. tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja. Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä. Valtiontuen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen kustannuksista. Hakuaika alkaa 15.12.2023 ja päättyy 28.2.2024 kello 16.00. Hakuohjeet ja -lomake | ym.fi​​​​​​​Rakennetun ympäristön ilmastotyötä rahoitettu jo yli 30 miljoonalla eurollaKäynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa (KIRAilmasto-ohjelma).Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua kirailmasto.fi-sivustolla.Tutustu hankkeisiin ohjelman verkkosivulla | kirailmasto.fiOhjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä, jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi alustan alan toimijoiden laajan yhteistyön kehittämiselle sekä parhaiden oppien jakamiselle.LisätietojaMaija Stenvall
Projektikoordinaattori
p. 0295250354 
[email protected]

Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.

Lähde: ym.fi

EU:n ympäristöministerit pyrkivät yleisnäkemykseen pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetuksesta

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Maaperän seurantaa koskevan direktiiviehdotuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki maaperän ekosysteemit kaikkialla EU:ssa ovat hyvässä kunnossa vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta, edistää toimenpiteitä maaperän tilan parantamiseksi, tunnistaa ja tutkia mahdollisesti saastuneita alueita sekä ryhtyä toimiin pilaantuneiden alueiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Lisäksi ympäristöministerit keskustelevat komission ehdotuksesta perustaa EU:n laajuinen metsien tilan seurantajärjestelmä, joka kattaisi kaikki metsät EU-maissa. Asetusehdotuksen avulla halutaan turvata yhdenmukaiset tiedot EU:n metsien tilasta. Ehdotuksen mukaan harmonisoitua tietoa tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen, ihmisen toiminnan sekä maankäytön muutosten takia metsiin kohdistuviin uhkiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Ehdotuksella pyritään myös edistämään jäsenvaltioiden metsiin liittyvää vapaaehtoista pitkäaikaista suunnittelua.LisätietojaPakkaus- ja pakkausjäteasetus
Tarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0059
[email protected]
Maaperädirektiivi
Paula Perälä
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 029 525 0224
[email protected]
Metsien seurantajärjestelmä
Juha Roppola
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2169
[email protected]

EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

Onko meriympäristön tila parantunut? Mihin haasteisiin vesiensuojelussa tulisi puuttua? Uusi arvio Itämeren tilasta ja vesienhoidon keskeiset haasteet kuultavana

NordenBladet — Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.Suomen merenhoitosuunnitelma ja seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa päivitetään kuuden vuoden välein laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoite on, että Itämeren sekä jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Kuulemisissa saatu palaute käydään läpi, ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia päivitettäessä.Meriympäristön roskaantumista ja vedenalaista melua arvioitu ensimmäisen kerran
Suomen meriympäristön tila on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Arvio on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa, ja se korvaa edellisen vuonna 2018 laaditun arvion. 
Merenhoidon suunnittelussa tarkastellaan merialuetta rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka. “Ensimmäistä kertaa Suomen merialueella on arvioitu roskaantumisen ja vedenalaisen melun tila. Erityisesti eteläisillä merialueilla nämä heikentävät meren tilaa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.Meriympäristö on edelleen rehevöitynyt, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. Tämän takia meriluonto on herkempi muille ihmisen aiheuttamille häiriöille. Merenhoidossa asetetaankin ympäristötavoitteita luonnonsuojelun laajentamiselle ja tehostamiselle.Tila-arvio ja siinä asetetut ympäristötavoitteet ohjaavat edelleen toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi.Vesienhoidossa keskeistä tehostaa toimia vesien tilan parantamiseksi Vesienhoidon kuulemisessa toivotaan palautetta keskeisistä kysymyksistä eli siitä, mihin vesienhoidossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvän tilan tavoitteet toteutuvat. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2028-2033 laaditaan vesienhoitoalueittain, ja keskeisissä kysymyksissä on alueellisia eroja. Kaikille alueille yhteisiä teemoja ovat vesielinympäristöjen kunnostaminen, pohjavesien puhdistaminen, vesien tilaa parantavien toimien tehostaminen sekä valuma-aluelähtöinen vesien- ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa.Lisäksi toivotaan mielipiteitä vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen aikatauluun ja työsuunnitelmaan. Palautetta voi antaa myös vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelusta ja sisällöstä.Näin annat palautetta merenhoidosta ja vesienhoidostaMerenhoitoLuonnos arvioksi Suomen meriympäristön tilasta, hyvän tilan määritelmistä ja ympäristötavoitteista on luettavissa ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulla. Aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin.Jokainen voi antaa palautetta tila-arviosta 15.3.2024 asti. Palautetta voi antaa esimerkiksi siitä, onko arvio oikein laadittu, vastaako se todellista meriympäristön tilaa, ovatko ympäristötavoitteet riittäviä tai mihin suuntaan merenhoitoa pitäisi kehittää. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulta. VesienhoitoVesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen vuosille 2028-2033 tähtäävä työohjelma, aikataulu ja vesienhoidon keskeiset kysymykset ovat saatavissa vesienhoitoalueittain ymparisto.fi/vaikutavesiin/vesienhoito -verkkosivulla. Jokainen voi antaa palautetta 17.6.2024 asti. Verkkosivulta löytyvät tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon.Lisätiedot:Merenhoidon kuuleminenRyhmäpäällikkö Janne Suomela,
Varsinais-Suomen ELY-keskus,
p. 0295 022 947, [email protected]
Vesienhoidon kuuleminenVuoksen vesienhoitoalue: Juho Kotanen,
[email protected]
p. 0295 024 192 )
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Antti Mäntykoski
[email protected]
p. 0295 021 434
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue: Vincent Westberg
[email protected]
p. 0295 027 956
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue: Kimmo Aronsuu,
[email protected]
p. 0295 038 308
Kemijoen vesienhoitoalue, Tornionjoen vesienhoitoalue, Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue: Pekka Räinä
[email protected]
p. 040 570 2389

Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.

Lähde: ym.fi

Rakennustuoteasetuksesta alustava sopu

NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun rakennustuoteasetuksen (CPR) päivityksestä. Asetuksen tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.Asetus koskee EU-alueella käytössä olevien rakennustuotteiden harmonisointia, mikä poistaa rakennustuotteiden markkinoita haittaavia esteitä. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö helpottuu, mikä edistää rakentamisen kiertotaloutta.Asetus pohjustaa rakennustuotteiden digitaalisen passin käyttöönottoa. Toteutuessaan se keventäisi rakennusalan hallinnollista taakkaa. Asetus antaa komissiolle oikeudet luoda kestävyyden vähimmäiskriteerit ohjaamaan rakennustuotteiden julkista hankintaa, mikä kannustaisi ympäristöllisesti kestävien rakennustuotteiden kysyntää ja tarjontaa.”Rakennustuoteasetuksen päivitys on voitto rakennetun ympäristön ilmastotyölle. Jatkossa purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista purettavat rakennustuotteet ja materiaalit saadaan entistä joustavammin käyttöön uudelleen. Rakennusala saa myös mahdollisuuden innovoida uusia kiertotaloustuotteita ja -palveluita”, kuvaa yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.Asetus etenee seuraavaksi virallisiin hyväksymismenettelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Alustavan ehdotuksen mukaan rakennustuotteiden uuden sääntelyn siirtymäaika olisi 15 vuotta, eli se tulisi voimaan vuonna 2039. Komissio antaa tulevina vuosina asetukseen liittyvää tarkempaa sääntelyä.Suomi on vaikuttanut asetuksen päivitykseen erittäin aktiivisesti. Rakennustuoteasetuksen avaamista ja kiertotalousnäkökulman vahvaa huomioimista esitettiin vuonna 2019 neuvoston antamissa päätelmissä rakentamisen kiertotaloudesta. Ne laadittiin EU-neuvoston puheenjohtajamaana toimineen Suomen aloitteesta. Suomi on osallistunut asetuksen päivitystä koskeviin neuvotteluihin kaikissa vaiheissa.”Asetuksen päivitys on sulka Suomen hattuun. On erittäin hienoa nähdä, että vuonna 2019 aloittamamme ja sidosryhmien kanssa yhdessä tehty työ saavutti näin myönteisen tuloksen”, kuvaa neuvotteluihin osallistunut Martinkauppi.Neuvoston tiedote 13.12.2023: Circular construction products: Council and Parliament strike provisional dealLisätietojaRakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja
Kirsi Martinkauppi
p. 0295250177
[email protected]

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun rakennustuoteasetuksen (CPR) päivityksestä. Asetuksen tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

Lähde: ym.fi

Valtioneuvosto asetti uuden luontopaneelin – puheenjohtajaksi Janne Kotiaho

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.Luontopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja valtion tutkimuslaitoksista. Luontopaneelin asema vahvistettiin kesäkuussa voimaan tullessa luonnonsuojelulaissa. Suomen luontopaneelin tehtävä on lain mukaan tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Näitä tehtäviä varten luontopaneeli voi antaa myös lausuntoja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista suunnitelmista ja muista asiakirjoista. Luontopaneeli voi tuottaa myös muita selvityksiä ja materiaaleja, joista se viestii tarpeen mukaan yleisölle ja päätöksentekijöille. Luontopaneelin jäsenhaku oli käynnissä syys-lokakuun vaihteessa. Ympäristöministeriö lähetti yliopistoille ja luontopaneelin tehtävän kannalta relevanteille ammattikorkeakouluille pyynnön nimetä jäseniä ja puheenjohtajaehdokkaita luontopaneeliin. Ympäristöministeriö sai 30 jäsenehdotusta, joiden joukosta yksi ilmaisi halukkuutensa puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana uudessa paneelissa toimii professori Janne Kotiaho, joka on toimi edellisellä kaudella ympäristöministeriön asettamassa luontopaneelissa. Luontopaneeli toimii yhteistyössä muiden tiedepaneelien kanssa. Luontopaneelin lisäksi ilmastopaneeli on lakisääteinen tiedepaneeli. Valtioneuvosto asetti marraskuussa uuden ilmastopaneelin kaudelle 20242027. Muita tiedepaneeleita ovat kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden paneeli. Lisäksi tänä syksynä aloitti ilmastolain mukainen saamelainen ilmastoneuvosto, jossa on sekä tutkijoita että perinteisen tiedon haltijoita.

Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lähde: ym.fi

Suomi sai EU:lta merkittävän rahoituksen ilmastoratkaisuja vauhdittavalle hankkeelle

NordenBladet — Laaja suomalainen tutkimuslaitosten, julkishallinnon, yritysten ja säätiöiden muodostama verkosto menestyi EU LIFE -ohjelman ilmastohankkeiden rahoitushaussa. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke käynnistyy 20 miljoonan euron budjetilla vuoden 2024 alusta. Rahoitus tukee kotimaisten ilmastoinvestointien toteuttamista ja tähtää niiden lisäämiseen.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatACE-hankkeen tehtävänä on tukea Suomea EU:n ilmastovelvoitteiden hiilineutraaliuden saavuttamisessa erityisesti taakanjakosektorilla. Hankkeen painopiste on vaikeaksi tunnistetuissa päästövähennystoimissa maatalouden, raskaan liikenteen ja teollisuuden prosessien osa-alueilla. Ratkaisuina hankkeessa kehitetään kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien ja biokaasun arvoketjuja, edistetään raskaan liikenteen kuljetusten ja työkoneiden energiatehokkuustoimia sekä puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa, ja vauhditetaan pienen ja keskisuuren teollisuuden tuotantoprosessien älykästä sähköistämistä. Hankkeessa tuetaan päästövähennysvelvoitteiden saavuttamista Suomessa laatimalla ehdotuksia ja työkaluja politiikkatoimien ja ilmastorahoituksen tehostamiseksi. ”Suomi voi menestyä puhtaassa siirtymässä toimimalla aktiivisesti uusien teknologioiden ja markkinoiden kehityksessä. Investoinnit fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi parantavat Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hankkeen rahoituksen kautta pystymme toteuttamaan puhtaita investointeja ja vauhdittamaan haastavien sektorien päästövähennystoimia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia pilotteja ja investointeja, joiden tulisi merkittävästi skaalautua Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Naantaliin rakennetaan raskaalle kalustolle sähkön ja biometaanin jakeluasema palveluineen. Etelä- ja Keski-Suomessa testataan sähkö- ja biokaasukuljetuksia metsä- ja elintarviketeollisuudessa, ja Lapissa kokeillaan sähköistä puutavara-autoa metsäteollisuuden kuljetuksissa arktisissa olosuhteissa. Kajaanissa ja Kangasalalla sähköistetään keskisuuren teollisuuden prosesseja. Kaakkois-Suomessa laajennetaan kosteikkoviljelyä maatalousyrittäjien ja maanomistajien kanssa, sekä testataan kosteikkokasveista tuotettua kasvualustaa.”Suomen täytyy vauhdittaa ilmastoinvestointeja, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Hankkeessa toteutettavat pilotti- ja demoinvestoinnit ovat tässä tärkeässä roolissa, sillä ne tuottavat tietoa ja työkaluja politiikka- ja rahoitustoimien tehostamiseksi. Työtä tehdään vaikuttavana yhteistyönä yli 50 jäsenen verkostossa, jossa on mukana yrityksiä, säätiöitä, tutkijoita, julkishallinnon ja järjestöjen edustajia”, toteaa ACE-hankkeen johtaja, erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.Ilmastotoimia vauhditetaan yhdessä julkishallinnon, tutkimuslaitosten, yritysten ja säätiöiden kanssaACE-hanke toteutetaan vuosina 2024–2030.  Suomen ympäristökeskus koordinoi hanketta, jonka lisäksi EU-rahoitusta saavat Ahola Transport Oy, ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto, Itä-Suomen yliopisto, Kajaanin Romu Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Linkosuon Leipomo Oy, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Metsä Group, Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsäteho Oy,  Plugit Finland Oy, Pohjaset Oy, Stora Enso, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Toijala Works Oy, Tuoretie Oy, UPM-Kymmene Oyj, ympäristöministeriö ja WWF Suomi. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeella vahvistetaan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.Jos haluat ilmoittautua hankkeen tiedotuslistalle tai sidosryhmälistalle, ilmoittaudu tästä linkistä. Tiedotuslistalle jaetaan hankkeen uutisia, julkaisuja ja kutsuja tilaisuuksiin. Sidosryhmälistalle ilmoittautumalla voit ilmoittaa kiinnostuksesi edustaa organisaatiotasi hankkeen yhteistyöverkostoissa.

Laaja suomalainen tutkimuslaitosten, julkishallinnon, yritysten ja säätiöiden muodostama verkosto menestyi EU LIFE -ohjelman ilmastohankkeiden rahoitushaussa. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke käynnistyy 20 miljoonan euron budjetilla vuoden 2024 alusta. Rahoitus tukee kotimaisten ilmastoinvestointien toteuttamista ja tähtää niiden lisäämiseen.

Lähde: ym.fi