NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntö on hyväksytty, ja se tulee voimaan vaiheittain. Uudistuksen voimaanpanolaki tulee voimaan 1.7.2021, jolloin myös hyvinvointialueet oikeushenkilöinä perustetaan. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla eri viranomaiset toteuttavat monia toimenpiteitä, jotta hyvinvointialueiden toiminta voi käynnistyä.Viranomaisrekisteröinti käynnistää hyvinvointialueiden toiminnanVerohallinto luo Y-tunnuksen jokaiselle hyvinvointialueelle automaattisesti. Y-tunnukset löytyvät tämän jälkeen ytj.fi-järjestelmästä, ja ne viedään myös kootusti soteuudistus.fi-verkkosivuille. Hyvinvointialueet täydentävät verohallinnolle yhteystietonsa, kun ne ovat saaneet toimintansa käyntiin.Hyvinvointialueet vastaavat itse muista pakollisista viranomaisrekisteröinneistä, kuten ilmoituksen tekemisestä työnantajarekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.Tieto väliaikaisen toimielimen asettamisesta toimitettava valtiovarainministeriöönHyvinvointialueet ilmoittavat valtiovarainministeriölle väliaikaisen toimielimen asettamisesta. Asettamispäätös liitteineen on toimitettava valtiovarainministeriön kirjaamoon (valtiovarainministerio(at)vm.fi) ja tiedoksi ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle (vm.sote(at)vm.fi).Väliaikainen toimielin huolehtii hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta välttämättömistä toimista ja valmistelusta ennen valtuustojen aloittamista. Se toimii hyvinvointialueen ylimpänä päätöksentekoelimenä, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat toimintansa.Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta.Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä voidaan muodostaa hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista.Tarkemmat ohjeet väliaikaisen toimielimen asettamisesta löytyvät soteuudistus.fi-sivuilta.Nopea liikkeellelähtö kannattaaHyvinvointialueiden toiminta on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti lakien voimaantulon jälkeen. Nopea järjestäytyminen on avain siihen, että kesän edetessä hyvinvointialueilla voidaan tehdä ensimmäisiä rekrytointeja ja työnjakoja sekä suunnitella resurssien käyttö.  Käytännössä väliaikaisen valmistelutoimielimen järjestäytymiskokouksesta on hyvä sopia ajoissa nopealla aikataululla, jotta tarvittavat valtuutukset, muun muassa hyvinvointialueen pankkitilin avaamiseksi, voidaan vahvistaa. Näin varmistetaan valtionavustuksen nopea maksatus hyvinvointialueelle.Tavoite on, että hyvinvointialueella paikalliset toimijat sopivat hyvässä yhteisymmärryksessä väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja kokoonpanosta. Yhteinen sopiminen on tärkeää. Näin varmistetaan yhteistyön toteutuminen, kun valmistellaan ja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtymistä. Samalla luodaan strategiaa hyvinvointialueen tulevaan toimintaan.  Jos voimaanpanolain voimaantulosta on kulunut kaksi (2) kuukautta eikä hyvinvointialueella ole asetettu väliaikaista valmistelutoimielintä, valtiovarainministeriö tekee esityksen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta. Esityksen perusteella valtioneuvosto päättää hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta.Kesällä maksetaan ensimmäiset valtionavustukset hyvinvointialueilleHyvinvointialue saa valtion rahoitusta toiminnan valmisteluun heti, kun voimaanpanolaki on tullut voimaan ja väliaikainen valmistelutoimielin on asetettu. Laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella heti, kun tasavallan presidentti on vahvistanut sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulon.Valtiovarainministeriö tekee valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen päätöksen valtionavustuksien jakamisesta hyvinvointialueille, HUS-kuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille.Valtionavustuksien maksatuspäätös kullekin hyvinvointialueelle tehdään sen jälkeen, kun hyvinvointialue on vahvistanut ministeriölle väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisen ja maksunsaajatiedot.Hyvinvointialueelle ohjataan syksyllä valtionavustuksina myös muuta valmistelurahoitusta. ICT- ja tiedonhallinnan tehtäviin myönnettävien valtionavustusten peruste on hyvinvointialueen hankesuunnitelma, jonka valmistelu kannattaa käynnistää viivytyksettä väliaikaisessa valmistelutoimielimessä.Mistä saan

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on julkistanut Suomen sitoumukset globaalin tasa-arvon edistämiseksi Pariisissa 30. kesäkuuta alkaneessa huippukokouksessa. Generation Equality Forum -tapahtuman järjestävät Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Meksiko ja YK.Generation Equality Forum on lähtölaukaus YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoimalle viisivuotiselle Generation Equality –kampanjalle, jonka tavoitteena on vauhdittaa sukupuolten tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. Kampanjassa on kuusi toimintaryhmää. Suomi on yksi teknologia-alan ja innovaatiotoiminnan tasa-arvoa edistävän toimintaryhmän johtajista.
 
Suomi ja muut Generation Equality -toimijat julkistivat tänään Pariisissa omat sitoumuksensa yhdessä sovittujen tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.
 
Suomen kansallisilla sitoumuksilla kurotaan umpeen teknologia-alan sukupuolikuiluja koulutuksessa ja työelämässä sekä luodaan turvallisia verkkoympäristöjä esimerkiksi puuttumalla sukupuolittuneeseen väkivaltaan verkossa. Lisäksi lisätään rahoitusta uusille innovaatioille sekä tuodaan teknologiset ratkaisut laajemmin terveydenhuollon tueksi. Suomi on myös mukana YK:n lastenrahaston UNICEF:n kanssa sovituissa yhteissitoumuksissa. Suomi tukee muidenkin toimintaryhmien työtä sitoumuksilla, joilla muun muassa edistetään seksuaali- sekä lisääntymisterveyttä ja kitketään verkkoväkivaltaa.Suomi tukee Generation Equality -kampanjan tavoitteita yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Generation Equality foorumin avajaistapahtumassa puhunut pääministeri Marin korosti, että teknologiaa on hyödynnettävä tasa-arvon edistämiseen.
 
“Tarvitsemme kaikkien yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi, niin naisten kuin miestenkin. Yhteiskunta, joka on hyvä naisille ja tytöille, on hyvä yhteiskunta kaikille. Tämä näkemys on mahdollistanut Suomen menestystarinan”, pääministeri Marin sanoi puheenvuorossaan.”Minun sukupolveni tietää hyvin, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi meille tarjota. Mutta teknologialla voidaan edistää tasa-arvoa vain, jos se on kaikkien ulottuvilla. Meidän on toimittava yhdessä, jotta voimme kuroa umpeen digitaalista kuilua sukupuolten välillä, luoda turvallisia digitaalisia ympäristöjä ja turvata tasa-arvoisen tulevaisuuden, josta hyötyvät kaikki”, pääministeri Marin jatkoi.
 
Generation Equality on monitoimijapohjainen kampanja, jossa sukupuolten tasa-arvon toimintaohjelmia toteutetaan yhteistyössä hallitusten, yritysten, järjestöjen ja nuorisoliikkeiden kanssa. Suomesta joukko organisaatioita on jo liittynyt kampanjaan mukaan ja omia sitoumuksia tasa-arvon edistämiseksi voi esittää koko kampanjakauden ajan.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian viestintäosaston osastopäällikön (valtioneuvoston viestintäjohtaja) virkaan tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta. Hakuaika päättyi 30. kesäkuuta. Valtioneuvosto täyttää viran viiden vuoden määräajaksi. Virkaa hakivat: Eronen JussiHäkkilä KimmoItkonen Anna-KaisaKeskimäki TiinaLehto LiinuLehtonen PiotrNiinivaara SusannaNikula AnneNiva JukkaPaasikoski PäiviRantala JyriSjöholm AnneVierikko Juuso        Yksi hakijoista ei halunnut nimeään julkisuuteen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaviruspandemian seurausten vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö avaa korkeakoulujen haettavaksi harkinnanvaraisen rahoituksen opetustoimen, varhaiskasvatuksen sekä taide- ja kulttuurialojen ammattilaisille suunnattuun erikoistumiskoulutukseen. Rahoitusta voi hakea tänä syksynä taide- ja kulttuurialojen ammattilaisille suunnatun korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen tai toteuttamiseen. Rahoitus mahdollistaa alemmat koulutusmaksut ja alan tarpeisiin vastaavien uusien erikoistumiskoulutusten suunnittelun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tarvitsee maahanmuuttopolitiikan, joka kokoaa yhteen eri toimijoiden vastuualueet. Sisäministeriö on 30.6. asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle.Maahanmuutosta on tullut pysyvä osa Suomen kehitystä, ja sen odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina. Maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa siten yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Suomessa sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudesta. Aloite hankkeelle tulikin sisäministeriön maahanmuutto-osastolta.– On selvää, että Suomi tarvitsee muuttoliikettä säilyäkseen elinvoimaisena. Monet tutkimukset osoittavat, että ulkomailta tulevilla työntekijöillä, tutkijoilla, opiskelijoilla ja heidän perheenjäsenillään on yhä suurempi merkitys talouskasvulle ja tulevaisuudelle, kertoo neuvotteleva virkamies Harri Sivula.Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat myös erilaiset kriisit ja konfliktit. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan, ja Euroopasta ja Suomesta haetaan turvapaikkaa tulevaisuudessakin. Tarve kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja täydentävien laillisten maahanmuuttoväylien kehittämiseen kasvaa.– Suomen on osattava huomioida parhaalla mahdollisella tavalla sekä omat että tulijoiden tarpeet. Meillä on tässä vaiheessa hyvä tilaisuus hakea lisäoppia muiden maiden kokemuksista. Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla voimme maksimoida muuttoliikkeen hyödyt ja minimoida syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta johtuvat ongelmat, toteaa erityisasiantuntija Anna Rundgren.Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamistaSuomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole esimerkiksi maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, johon olisi kirjattu eri yhteiskuntasektoreiden yhteisiä tavoitteita maahanmuutolle. Valtionhallinnossa maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä on suurimmalla osalla ministeriöistä. Myös kunnilla ja järjestöillä on tärkeitä maahanmuuttajiin ja heidän kotouttamiseensa liittyviä vastuita.Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla sisäministeriö haluaa koota yhteen eri toimijoiden vastuualueet ja asettaa niille yhtenäiset pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä tehdään yhteistyöllä ja uudenlaisia menetelmiä kokeilemalla. Sisäministeriö on hankkeessa koordinoivassa roolissa.– Selvitämme nyt maahanmuuttoon kohdistuvia odotuksia, maahanmuuttopolitiikan kehityskohteita ja sekä Suomen että maahanmuuttajien tarpeita. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa ja tarjota niille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa työhön. Osallistamismenetelmien kehittämisessä meitä tukevat ammattikorkeakoulu Laurean palvelumuotoiluopiskelijat, kertoo sisäministeriön palvelumuotoilija Mariana Salgado.Palvelumuotoilun lähtökohtana on ymmärtää ihmisten tarpeita. Siitä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun halutaan osallistaa eri tahoja ministeriön toimintaan.Kyselyllä tunnusteltiin sidosryhmien näkemyksiäSuuntaviivoja työlle on saatu laajasta sidosryhmäkyselystä, jonka sisäministeriön maahanmuutto-osasto toteutti keväällä 2021. Kyselyssä laajaa ja monipuolista joukkoa yhteiskunnallisia toimijoita pyydettiin kertomaan näkemyksiään esimerkiksi siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee, mitä siinä tulisi priorisoida ja millaisia konkreettisia toimenpiteitä vaaditaan.Seuraavaksi tarkoituksena on koota kattavasti asiantuntijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden näkemyksiä Suomen maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Syksylle on suunnitteilla muun muassa erilaisia työpajoja ja webinaareja.Hanke on kaksivuotinen, ja sen toimikausi päättyy 30.6.2023. Hankkeen tarkempi aikataulu ja lopputuotoksen muoto tarkentuvat valmistelun edetessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingin yliopiston asettama alueellinen työryhmä on marras- ja kesäkuun välillä valmistellut ympäristöministeriön toimeksiannosta esitystä Evon kansallispuistosta, joka ottaisi huomioon luonnonsuojelulain kansallispuistosäännökset, alueen toimijoiden tarpeet sekä tiedekansallispuiston erityistarpeet. Tavoitteena oli tehdä esitys, jonka pohjalta ministeriö voisi ryhtyä valmistelemaan kansallispuistolakia. Työryhmä luovutti tänään esityksensä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle.”Haluan kiittää työryhmää selvityksestä ja eri vaihtoehtojen tutkimisesta. Tutustumme ympäristöministeriössä selvitykseen ja arvioimme, kuinka etenemme. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että myös kansallispuistoverkostoa kehitetään. Tähän hallitus on sitoutunut ohjelmassaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Alueellinen työryhmä selvitti, kuinka tiedekansallispuisto olisi luotavissa suomalaiseen lainsäädäntöön sekä millaisin edellytyksin Evon kansallispuisto voitaisiin perustaa. Työryhmän tavoitteena oli ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaa hirven kaadon puiston ulkopuolella. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut varadekaani, ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Työryhmässä on ollut edustettuna eri tahoja ja se on kuullut alueen toimijoita. Työryhmässä on ollut pysyvä asiantuntija ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin luonnontilainen vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, useita pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin alueella on, mutta kansallispuistossa ei enää tehtäisi hakkuita. Metsät jätettäisiin jatkossa kehittymään luontaisesti tai niiden monimuotoisuutta edistettäisiin aktiivisin toimin.Kansallispuistoesityksistä jatkotyössä Salla ja EvoYmpäristöministeriön kansallispuistoselvityksen pohjalta viidestä aloitteesta jatkovalmisteluun valikoituivat viime vuoden lopulla Sallatunturi Sallan kunnassa ja Evon metsäalue Hämeenlinnan kaupungissa. Valtioneuvosto antoi aiemmin kesäkuussa eduskunnalle esityksen laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin pääosin kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastaanotti tänään valtioneuvoston puolesta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen koronapandemiaan liittyvistä toimista vuoden 2020 alkupuoliskolla. Selvityksen pohjalta annettujen turvallisuussuositusten tavoitteena on varmistaa, että vastaava tilanne voidaan toistuessaan hoitaa paremmin.Valtioneuvosto antoi 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskukselle (OTKES) tehtäväksi tarkastella koronapandemian ensimmäistä, heinäkuussa 2020 päättynyttä, vaihetta onnettomuustutkintalaissa tarkoitettuna poikkeuksellisena tapahtumana. OTKES kokosi toimeksiantoa varten laajapohjaisen asiantuntijaryhmän, jonka johtajana toimi OTKESin johtava tutkija Kai Valonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tarvitsetko työssäsi apua EU- ja valtiosopimusasioissa? Päivitetty Valtiosopimusopas on ilmestynyt sähköisenä versiona. Kuluvan vuoden aikana opas julkaistaan myös painettuna sekä ruotsinkielisenä käännöksenä.Malleja ja vastauksia EU- ja valtiosopimuksia valmistelevan virkamiehen käytännön kysymyksiinKuinka EU- ja valtiosopimuksia neuvotellaan? Kuka voi allekirjoittaa valtiosopimuksen tai toimia sijaisena, jos varsinainen allekirjoittajataho on estynyt? Riittääkö allekirjoittaminen valtiosopimukseen sitoutumiseksi? Milloin valtiosopimus tulee voimaan? Miten Ahvenanmaa otetaan huomioon valtiosopimusprosessissa? Entä yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) – voiko sellaisen dokumentin laatia kuka vain? Miten kansainvälinen hallintosopimus eroaa valtiosopimuksesta tai yhteisymmärryspöytäkirjasta?Valtiosopimusoppaassa vastataan näihin ja moniin muihin käytännön kysymyksiin. Lisäksi oppaassa on mallipohjia esimerkiksi voimaansaattamissäädöksiin, esittelylistoihin, valtakirjoihin, sitoutumiskirjoihin, noottienvaihdolla sekä kirjeenvaihdolla tehtävään sopimukseen ja Ahvenanmaan maakuntapäivien rooliin liittyen.Valtiosopimusopas 2021Oppaasta löytyy myös valtiosopimussanasto (suomi–englanti) sekä yhteisymmärryspöytäkirjan mallipohja suomeksi ja englanniksi. Valtiosopimuksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan terminologian erot löytyvät tiiviistä sanastosta. Esittelijän muistilista kokoaa valtiosopimuksen tekovaiheet kätevästi yhteen ja muistuttaa esittelijää siitä, millaisia toimenpiteitä tulee missäkin vaiheessa tehdä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on selvittänyt lasten ja nuorten mielipiteitä kansalaisaloitteen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajoista sekä äänioikeusikärajoista. Kyselyssä kysyttiin ajatuksia myös siitä, miten alle 18-vuotiaat pystyisivät nykyistä paremmin osallistumaan ja vaikuttamaan heitä itseään kiinnostavien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Tuloksia hyödynnetään hallituksen työskentelyssä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.Oikeusministeriön verkkokyselyyn vastanneista nuorista hieman alle puolet (44 %) oli sitä mieltä, että sekä kansalaisaloitteen että eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisen ja kannattamisen ikäraja tulisi laskea 16 ikävuoteen. Ikärajan säilyttämistä ennallaan 18 vuodessa kannatti kansalaisaloitteen osalta 18 % ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen osalta 28 % vastanneista.Kysyttäessä äänioikeusikärajoista vajaa puolet (43 %) vastaajista kannatti ikärajan laskemista 16 vuoteen kuntavaaleissa. Hieman yli neljännes (26 %) säilyttäisi ikärajan 18 vuodessa. Muiden yleisten valtakunnallisten vaalien osalta eniten kannatusta sai äänioikeusikärajan säilyttäminen nykyisellään eli 18 vuodessa. Eduskunta- ja presidentinvaalien osalta noin neljännes vastaajista kannatti äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen.Nuorille suunnattu viestintä päätöksenteosta on tärkeääNuorilta kysyttiin myös, miten alle 18-vuotiaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä itseään kiinnostaviin asioihin tai päätöksentekoon voitaisiin lisätä. Vastauksissa korostuivat kuntien nuorisovaltuustojen mahdollisuudet osallistua kuntapäätöksentekoon. Lisäksi toivottiin matalan kynnyksen tiedotusta meneillään olevista asioista. Tärkeinä tiedotuskanavina pidettiin sosiaalisen median lisäksi koulujen yhteiskuntaopin opetusta.Suurimpina esteinä nuorten osallistumiselle vastaajat pitivät tiedon puutetta siitä, mihin asioihin voisi vaikuttaa tai miten pääsisi mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan sekä uskomusta, että nuorten mielipiteitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Nuoret toivoivat tiivistettyä tietoa siitä, mitä päätöksiä omassa kunnassa on tehty ja millä perusteilla. Lisäksi tietoa toivottiin jo valmistelun varhaisessa vaiheessa.Lasten ja nuorten näkemysten kerääminen jatkuu syksyllä 2021Nuorten mielipiteitä kysyttiin avoimella Nuortenideat.fi-verkkokyselyllä 7.5.–9.6.2021 välisenä aikana ja siihen saatiin yhteensä 185 vastausta. Valtaosa vastaajista kertoi iäkseen 16 vuotta (31 %) tai 15 vuotta (26 %). Hieman yli puolet (51 %) vastaajista ilmoitti opiskelevansa peruskoulussa ja noin kolmannes (31 %) lukiossa.Verkkokysely toteutettiin anonyymisti ja sen tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Verkkokyselyn jatkona oikeusministeriö järjestää syksyllä 2021 nuorten raateja ja työpajoja, joissa osallistujien on mahdollista kertoa tarkemmin ajatuksiaan ikärajoihin, osallistumiseen ja demokratiaan liittyen. Kyselyn, raatien ja työpajojen tuloksia hyödynnetään muun muassa kansallisen demokratiaohjelman, kansallisen lapsistrategian sekä valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanossa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.Kysely, raadit ja työpajat toteutetaan oikeusministeriön Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeessa, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön asettaman työryhmän koostama raportti sisältää useita suosituksia uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden parantamiseksi. Raportti suosittaa, että uskonnolliset yhteisöt parantavat tilojen turvallisuutta suunnitelmallisesti. Tätä varten työryhmä on laatinut turvallisuussuunnitelman mallin yhteisöjen käyttöön.Sisäministeriö asetti 20.7.2020 työryhmän selvittämään uskonnollisten yhteisöjen tiloihin kohdistuvia turvallisuusuhkia. Työryhmän tehtävänä oli laatia esityksiä turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmä asetettiin, sillä viime vuosina uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuneet terrori-iskut ovat lisänneet tarvetta parantaa uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuutta.Nyt julkaistuun raporttiin on koottu suosituksia uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden ja turvallisuustilanteen seurannan sekä koulutuksen ja turvallisuusosaamisen kehittämiseksi. Raportissa on nostettu esiin myös huomioita uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuustoimintojen organisoinnista, johtamisesta ja ohjeistuksesta.– Olisi tärkeää, että uskonnollisilla yhteisöillä olisi jatkossa turvallisuussuunnitelma, jossa on käyty läpi esimerkiksi turvallisuusasioista vastaavat tahot ja turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet. Lisäksi on tärkeää päivittää suunnitelma säännöllisesti. Työryhmämme on koostanut valmiin mallin turvallisuussuunnitelmasta helpottamaan ja tukemaan uskonnollisten yhteisöjen turvallisuustyötä, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.Työryhmän raportissa todetaan, että ne uskonnolliset yhteisöt, joissa turvallisuustoimia on kehitetty jo pidempään, voivat hyödyntää toiminnassaan raportin liitteenä olevaa turvallisuussuunnitelmaa. Yhteisöt, jotka vasta aloittavat turvallisuustoimien suunnitelmallista kehittämistä, voivat tehdä sen hyödyntämällä raportin liitteenä olevaa turvallisuussuunnitelman pohjaa. Raportin liitteenä on myös turvallisuussuunnitelman täyttöohje.– Turvallisuussuunnitelman täyttämiseen kannattaisi osallistua useampi asian kannalta keskeinen henkilö. Näin suunnitelmassa tulee otetuksi huomioon erilaisia näkökulmia. On myös tärkeää, että tiloja käyttävät tietävät, miten toimia erilaisissa tilanteissa,  Mankkinen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi