NordenBladet — Pohjoismaiden puolustusministerit kokoontuivat Tuusulassa 29.-30.6.2021 puolustusministeri Antti Kaikkosen isännöimänä yhteiskokoukseen ensimmäistä kertaa sitten marraskuun 2019. Korkean tason Nordefco-kokoukset on jouduttu koronakriisin vuoksi pitämään videokokouksina viimeisen puolentoista vuoden aikana. Ministerit pitivät erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä, että he tapaisivat kasvotusten nyt, kun se on mahdollista koronatilanteen helpottaessa kaikissa maissa.Kokouksessa ministereille esiteltiin työn etenemistä Suomen Nordefco-puheenjohtajuuskaudella, jonka painopisteitä ovat mm kriisin ja konfliktin ajan yhteistyön kehittäminen, sotilaallinen huoltovarmuus sekä siviili-sotilaallinen yhteistyö. Ministerit keskustelivat myös Pohjoismaiden arktisista strategioista sekä transatlanttisesta yhteistyöstä.Toisena kokouspäivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili kokouksessa ja kävi ministereiden kanssa keskustelun Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteestaLisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela, puh. 0295 140 206.
NordenBladet — 30. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan tuulivoimarakentamista edistetään parhaiten sujuvoittamalla ja selkeyttämällä viranomaismenettelyitä sekä maalle että merelle suunniteltavassa tuulivoimatuotannossa. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea osakokonaisuutta: tuulivoimarakentamisen viranomaismenettelyitä, merituulivoiman kannattavuutta sekä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamista.Jokaisen osakokonaisuuden johtopäätösten perusteella selvityksessä annetaan suosituksia tuulivoimarakentamisen edistämiseksi.Viranomaismenettelyjen kehittämiseksi ja sidosryhmävuoropuhelun lisäämiseksi selvityksessä esitettiin useita konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Maakuntakaavoituksen pitäisi reagoida nykyistä nopeammin teknologian kehitykseen ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta pitäisi tehdä yhdenmukaisempia tulkintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta suosituksissa nostettiin esiin se, että kunnan rooliin liittyen tulisi luoda yhteisiä toimintatapoja yhteismenettelyssä.Lisäksi suositellaan selvitettäväksi tarkemmin 45 megawatin kokorajan merkitystä tuulivoiman tuotantoalueen vaikutusten merkittävyydessä ja YVA-kynnyksenä, sekä mahdollisuuksien mukaan tehorajan suurentamista tai sen poistamista kokonaan. Merituulivoiman viranomaismenettelyn vaiheista ja edellytyksistä olisi hyvä laatia kuvaukset, koska niihin kohdistuu tällä hetkellä epäselvyyksiä eteenkin Suomen talousvyöhykkeellä. Lisäksi suositellaan talousvyöhykkeestä annettua lakia muutettavaksi siten, että siinä säädetään hyödyntämisoikeuden ensimmäisenä saaneen toimijan etusijajärjestyksestä rakentamisoikeutta myönnettäessä, sillä nykyisellään hankekehitykseen talousvyöhykkeellä sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä etusijajärjestyksen puuttumisen vuoksi.Suomessa on merkittävä merituulivoiman tuotantopotentiaali, mutta tällä hetkellä sitä ei vielä ole markkinaehtoisesti kannattavaa rakentaa. Selvityksessä on esitetty suosituksia merituulivoiman kannattavuuden parantamiseksi. Jo tehty hallituksen esitys merituulivoimaan kohdistuvan kiinteistöveron alentamiseksi siten, että merituulivoimaloiden verotus olisi neutraali suhteessa maatuulivoimaloihin, on yksi merkittävä kannattavuutta parantava toimi. Valtion merialueilla pitää huolehtia myös siitä, että tuulivoima-alueiden vuokrantaso ja vuokran määrittely on läpinäkyvää. Lisäksi olisi hyvä selvittää tarkemmin mahdollisuutta hyödyntää valtion takausta keskisuurten yritysten pitkäaikaisten sähkönostosopimusten (PPA) lisävakuutena tai yleisemmin lisätakauksena merituulivoimahankkeiden lainarahoitukselle.Tällä hetkellä tuulivoima on keskittynyt Suomen läntisiin osiin ja siksi tuulivoiman alueellisesti tasaisemman jakautumisen lisäämiseksi selvityksessä tarkasteltiin tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamista. Selvitys osoitti, että ratkaisujen löytäminen tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi voi olla joillakin alueilla haastavaa.Puolustusvoimat on kuitenkin antanut myönteisen lausunnon 11 214 tuulivoimalalle, joista Itä-Suomeenkin on annettu mahdollisuus yli 1 350 voimalalle. Kuitenkin tämä potentiaali jää hyödyntämättä tällä hetkellä. Osana tuulivoiman ja aluevalvonnan kokonaisuutta selvityksessä tarkasteltiin myös Puolustusvoimien lausuntomenettelyä. Nykyisellään lausuntomenettely ei perustu aluevalvontalakiin, mutta myönteinen lausunto on edellytyksenä tuulivoiman rakentamiselle. Tärkeänä sujuvoittavana keinona ehdotetaan, että tuulivoimahankkeiden alkuvaiheessa Puolustusvoimilta pyydettävästä lausunnosta säädettäisiin laissa.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energia-alan sektori-integraatiotyöryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle 30.6.2021 pidetyssä webinaarissa. Sektori-integraatio kuvaa lisääntyvän päästöttömän energiantuotannon mahdollistamaa ja edellyttämää kehitystä, jossa energiaa siirretään, käytetään ja muunnetaan toiseksi uusilla tavoilla.Työryhmän tärkeimmät toimenpide-ehdotukset liittyvät uusien ratkaisujen käyttöönottoon kaukolämpöjärjestelmässä, vetyratkaisujen käyttöönottoon ja skaalaukseen, sektori-integraatioon rakennuksissa ja energiaverkkojen yhteissuunnitteluun. – Toimintavarma ja kustannustehokas energiajärjestelmä sekä ennustettava ja vakaa elinkeinoelämän toimintaympäristö on välttämätön edellytys Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle. Tavoitteiden kiristyessä on pidettävä huolta, että meillä on riittävä työkalupakki päästöjen vähentämiseksi. Työryhmän ehdotukset luovat pohjaa ilmasto- ja energiastrategian jatkovalmistelulle ja syksyn muillekin ilmastotoimille, toteaa ministeri Mika Lintilä.Työryhmä muodosti yhteisen näkemyksen energiajärjestelmän tulevaisuudesta ja tärkeimmistä muutospoluista. Tulokset tiivistettiin visioon ja periaatteisiin, toimenpide-ehdotuksiin ja toimintaympäristöön liittyviin horisontaalisempiin linjauksiin. Sektori-integraatio on yksi syksyllä valmistuvassa ilmasto- ja energiastrategiassa käsiteltävistä teemoista.Uusia toimintatapoja ja teknologioita käyttöön Kaukolämpöverkot toimivat sektori-integraatiota edistävinä alustoina hyödyntäen tulevaisuudessa yhä enemmän hukkalämpöjen talteenottoa, ympäristön lämpöjen hyödyntämistä ja mahdollistamalla rakennusten integroituja lämmitysratkaisuja. Uudet ratkaisut saadaan tehokkaimmin käyttöön ja optimoitua järjestelmässä, jossa kaukolämmön tyypilliset ja maksimilämpötilatasot ovat nykyistä alempia. Tätä paradigman muutosta voidaan jouduttaa vauhdittamalla uusien teknologioiden käyttöönottoa kaukolämmön tuotannossa, siirrossa ja käytössä rakennuksissa. Sektori-integraation tulevaisuuden mahdollistajana teollisuudessa, liikenteessä ja energiajärjestelmissä on vety. Teknologia on sinällään jo olemassa, mutta teollisen mittakaavan saavuttamiseksi tärkeät suuremman kokoluokan hankkeet ovat vasta suunnittelussa. Vetyyn liittyvät teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen on keskiössä tulevina vuosina. Sektori-integraatiota voidaan edistää myös rakentamisessa. Tärkeää on ottaa huomioon rakennusten omistajien ja käyttäjien tarpeet. Säädösten tulee mahdollistaa niin rakennuskohtaiset kuin alueelliset ratkaisut, tai näiden yhdistelmät. Rakennusautomaatiota ja älykästä ohjausta hyödyntävät rakennukset ovat oleellinen osa tulevaisuuden joustavaa energiajärjestelmää. Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot. On tärkeää varmistaa toimiva sääntely eri energiaverkkojen vastuualueiden rajapinnoilla, edistää energiajärjestelmien yhteisen suunnittelun ja käytön menetelmiin ja työvälineisiin liittyvää kehitystyötä sekä tiedon saatavuutta.EU-säännökset, taloudellinen ohjaus ja joustokykyjen kehittäminen vaikuttavat muutokseen Sektori-integraation kannalta EU-tason politiikkatoimet ovat erittäin merkittäviä. Euroopan komissio julkistaa Fit for 55 -ilmastopaketin 14.7.2021. Siihen sisältyvät lainsäädäntöhankkeet muovaavat toimintaympäristöä koko Euroopassa. Työryhmä painottaa aktiivista vaikuttamista tulevan lainsäädännön sisältöön.Suomella on merkittävä potentiaali päästöttömään energiantuotantoon. Työryhmä painottaa puhtaan energiantuotannon laajaa hyödyntämistä ja Suomen pysymistä yhtenä sähkön hinta-alueena. Tulevaisuuden energiajärjestelmä edellyttää joustavuuden lisäämistä. Työryhmä painottaa joustokykyjen luomisen tärkeyttä. Tämä edellyttää asian huomioon ottamista usein jo investointivaiheessa ja eri tukimuodoissa. Työryhmä painottaa myös joustojen tarjoamisen ja hyödyntämisen markkinaehtoisuutta. Sektori-integraation edistämisen kannalta tärkeitä ovat myös taloudelliset ohjauskeinot, kuten verotus ja investointituet vaikuttavat eri ratkaisujen taloudelliseen kannattavuuteen. Sähköistymistä edistävä energiaverotus ja uuden teknologian kehittämistä käyttöönottoa edistävän rahoituksen suuntaaminen sektori-integraatioratkaisuihin luovat mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia ratkaisuja Tarvitaan myös vahvaa osaamista ja suomalaisten ratkaisujen esiintuontia niin maailmalla kuin kotimaassa.Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää puhtaan energian hyödyntämistä kaikkialla taloudessa. Sektori-integraatiossa muodostuu uusia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä. Puhtaan sähkön hyödyntäminen on keskeisessä roolissa sektori-integraatiossa. Sitä ovat myös uudet tavat tuottaa ja käyttää vetyä, hyödyntää hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen sekä uudet puhtaan energian bio- ja kiertotalouden ratkaisut.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu keskiviikkona 30. kesäkuuta Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Meksikon ja YK:n isännöimään huippukokoukseen. Generation Equality Forum on lähtölaukaus kampanjalle, jonka tavoitteena on vauhdittaa sukupuolten tasa-arvoa maailmanlaajuisesti.Generation Equality Forum järjestetään tiukoin koronarajoittein, ja siihen osallistuu toistakymmentä valtioiden ja hallitusten johtajaa, YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ja muita kansainvälisten instituutioiden johtajia, kansalaisjärjestöjen edustajia sekä yritysjohtajia.
Tapahtumassa Suomi ja muut Generation Equality -toimijat julkistavat omat sitoumuksensa yhdessä sovittujen tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi.
Generation Equality -kampanjassa on kuusi toimintaryhmää, jotka edistävät tasa-arvon toteutumista konkreettisilla toimintaohjelmilla. Ohjelmat toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana yhteistyössä hallitusten, yritysten, järjestöjen ja nuorisoliikkeiden kanssa.
Suomella on kampanjassa johtorooli teknologia-alan ja innovaatiotoiminnan tasa-arvoon keskittyvässä toimintaryhmässä. Muut ryhmät keskittyvät toimintaohjelmissaan sukupuolittuneeseen väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä naisten johtajuuteen liittyviin kysymyksiin.
Suomelle on tärkeää sukupuolittuneen verkkoväkivallan poistaminen sekä turvallisten verkkoympäristöjen luominen. Suomen ja maailmanlaajuisen kampanjan päätavoitteita on myös innostaa tyttöjä ja naisia hyödyntämään teknologiaa sekä hakeutumaan töihin teknologia-alalle. Koulutus on avainasemassa tasa-arvoisen teknologian luomiseksi.
Suomi osallistuu kampanjaan myös johtorooliaan laajemmin ja on sitoutunut edistämään esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia konkreettisesti. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja tasa-arvo kuuluvat oleellisena osana Suomen kansainväliseen toimintaan ja kampanjaan päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024.
NordenBladet — Eläinkuljettajakoulutukseen tulee muutoksia torstaista lähtien. Tasavallan presidentti vahvisti eläinkuljetuksia koskevan lain muutoksen lain tiistaina.EU:n eläinkuljetusasetus edellyttää kaupallisten kuljetusten osalta eläinkuljettajilta eläinkuljettajakoulutuksen ja kokeen suorittamista. Nyt eläinkuljetuslain muutoksella rajataan koulutuksen ja kokeen järjestäminen tavallisimpien tuotantoeläinten osalta alan oppilaitosten tehtäväksi. Tällä hetkellä ei lainsäädännössä ole säädetty koulutuksen järjestämisestä. Eläinkuljetuslain muutoksen (25/2021) tavoitteena on EU:n uuden valvonta-asetuksen toimeenpano, viranomaisten toimivaltuuksien selkeyttäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen.Lain muutoksella pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia edellyttämällä reittisuunnitelma turkiseläinten ja porojen pitkissä kuljetuksissa, kun kuljetus suuntautuu Suomen ulkopuolelle. Kyseisten eläinten osalta ei EU:n eläinkuljetusasetus edellytä reittisuunnitelmaa. Reittisuunnitelman tarkoitus on edesauttaa eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten huomioimista kuljetuksen aikana ja varmistaa, että suunniteltu kuljetus on eläinten hyvinvoinnin kannalta realistinen.Lain muutoksella annetaan Tullille itsenäinen toimivalta eläinkuljetuksia valvovana viranomaisena. Tällä hetkellä Tulli voi ainoastaan antaa virka-apua eläinkuljetusten valvonnassa. Muutoksella pyritään tehostaman laittoman pentukaupan valvontaa. Lisäksi laissa säädetään asetuksenantovaltuudesta, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan säätää eläinten kuljetuskuntoisuuden vaatimuksista maan sisäisissä kuljetuksissa. Kyseinen asetuksenantovaltuus antaa mahdollisuuden säätää esim. minimi-iästä vasikoiden kuljetuksia koskien.
NordenBladet — Valtioneuvosto on 29.6.2021 myöntänyt yhteensä 7 miljoonaa euroa alueiden välisen yhteistyön edistämiseen. Määräraha on jaettu 18 aluekehittämisen teemaverkoston ja kehittämisvyöhykkeen kesken.Rahoitus on osa valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunkistrategian ja seutukaupunkiohjelman toteutusta. Tavoitteena on vahvistaa eri alueiden yhteisiä voimavaroja, osaamista, vertaisoppimista ja alueiden vetovoimaisuutta.– Suomi on harvaan asuttu maa ja alueiden välisten verkostojen muodostamiselle on selkeä tilaus. Aluekehittämisen haasteet ja toisaalta vahvuudet ovat alueilla varsin samankaltaisia. Resursseja ja osaamista yhdistämällä alueet voivat nostaa näkyvyyttään myös kansainvälisessä kilpailussa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti avoimen haun aluekehittämisen teemaverkostoiksi ja kehittämisvyöhykkeiksi kevään 2021 aikana. Haku oli suunnattu kunnille, kuntayhtymille, kehittämisorganisaatioille, oppilaitoksille, järjestöille ja Leader-ryhmille. Hakemuksia tuli yhteensä 37. Rahoitettaviksi valittiin 18 aluekehittämisen verkostoa tai kehittämisvyöhykettä, joiden arviointiryhmä arvioi parhaiten vastaavan haun tavoitteita. Valitut teemaverkostot luovat alueiden välistä yhteistyötä monipuolisesti aluekehittämisen keskeisissä ja ajankohtaisissa teemoissa. Rahoitettavissa alueiden välisissä teemaverkostoissa keskitytään muun muassaetätyöpisteiden kehittämiseen, hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämiseen, liikuntateknologian osaajien, urheiluseurojen ja liikuntatoimijoiden verkottamiseen,vetytalouden vahvistamiseen, valmistavan teollisuuden yhteistyöhön, älymaatalouden kehittämiseen, seutukaupunkien innovaatiotoiminnan ja kiertotaloustoiminnan vahvistamiseen,ydinkeskustojen ja kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämiseen,kestävän kehityksen tavoitteiden strategiseen johtamiseen sekä koulutus-, työelämä-, sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteistekemisen kehittämiseen ja yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseen.Rahoitettavaksi valikoitui kolme kehittämisvyöhykettä. Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke, Suomen kasvukäytävä ja Viitoskäytävä yhdistävät eri keskuksia ja mahdollistavat laajempien markkina- ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisen. Tavoitteena on lisätä alueiden houkuttelevuutta yrityksille ja kansainvälisille sijoituksille sekä edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.Teemaverkostojen ja kehittämisvyöhykkeiden rahoitus kohdistuu vuosiin 2021–2023.Valtioneuvoston rahoitus myönnetään maakuntien liitoille, jotka toimivat verkostojen ja vyöhykkeiden rahoittavina viranomaisina.
NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi tiistaina 29. kesäkuuta ulkoasiainneuvos Sofie From-Emmesbergerin ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 15.10.2021 – 31.8.2025.From-Emmesberger siirtyy osastopäällikön tehtävään EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean pysyvän puheenjohtajan tehtävästä. From-Emmesberger on työskennellyt aiemmin Suomen kansallisena edustajana samassa komiteassa sekä edustuston päällikkönä Suomen Nairobin-suurlähetystössä. Lisäksi From-Emmesberger on työskennellyt muun muassa yksikönpäällikkönä ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikössä sekä Suomen edustustoissa Tel Avivissa ja Strasbourgissa. Ulkoministeriön palvelukseen From-Emmesberger on tullut vuonna 1996. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden kandidaatti.
NordenBladet — Valtioneuvosto oikeutti tiistaina 29. kesäkuuta valtiovarainministeriön pääomittamaan Suomen Kaasuverkko Oy:tä enintään 257 miljoonalla eurolla. Määräraha pääomitusta varten sisältyy kolmanteen lisätalousarvioon.Suomessa kaasun siirrosta vastaa Gasgrid Finland Oy. Valtio omistaa osan yhtiöstä suoraan ja osan Suomen Kaasuverkon kautta. Suomen Kaasuverkolla oli pankkilainaa lähes 288 miljoonaa euroa, jota se on lyhentänyt Gasgridiltä saaduilla osingoilla.Valtionvelka edullisempaa kuin pankkilainaValtio ottaa pääomitusta varten velkaa, ja Suomen Kaasuverkko maksaa pääomituksen avulla pankkilainansa pois. Lainanhoitokulut pienenevät, koska valtionvelan korko on alhaisempi kuin pankkilainan. Kyseessä on valtion budjettikehyksen ulkopuolinen finanssisijoitus. EU-määritelmän mukainen valtionvelka (EDP) ei kasva, kun Suomen Kaasuverkon pankkilaina muunnetaan valtionvelaksi. Budjettitalouden velka sen sijaan kertaluonteisesti kasvaa.Gasgridiin liittyy strategisia intressejä, joiden vuoksi valtion tulee pysyä vahvana omistajana. Omistusrakennetta selkeytetäänHallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että pääomituksen jälkeen Suomen Kaasuverkko sulautetaan Gasgridiin. Sen jälkeen valtio omistaisi Gasgridin suoraan. Valtiovarainministeriö tuo asian ratkaistavaksi valtioneuvoston yleisistuntoon.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 29.6.2021 uuden huoltovarmuusneuvoston kaudelle 1.7.2021–30.6.2024. Neuvostossa ovat edustettuina sekä yksityinen että julkinen sektori. Sen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä esittää huoltovarmuuteen liittyviä toimenpiteitä.Neuvoston puheenjohtajana toimii edelleen Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja sen varapuheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja toimii neuvoston pääsihteerinä.Kokoonpanossa ovat mukana seuraavat julkisen sektorin organisaatiot: työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Puolustusvoimat, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomen Pankki ja Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering). Huoltovarmuusneuvoston kokoonpanoon kuuluu lain sallima enimmäismäärä eli 26 jäsentä, joista puheenjohtaja ja 15 muuta jäsentä edustavat elinkeinoelämää ja etujärjestöjä. Elinkeinoelämän puolelta kokoonpanossa ovat edustettuina keskeiset huoltovarmuuden toimialat.Neuvoston kokoonpano löytyy alla olevan valtioneuvoston päätöksen (29.6.2021) liitteestä.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 29. kesäkuuta maakohtaisista muutoksista Suomen maahantulon rajoituksiin epidemiatilanteen perusteella. Sisärajavalvonta poistetaan Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Saksan, Slovakian ja Tšekin osalta 1.7. alkaen.Ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset poistetaan Bulgariasta Suomeen saapuvasta liikenteestä sekä Albanian, Hongkongin, Japanin, Libanonin, Macaon, Pohjois-Makedonian ja Taiwanin asukkailta kyseisistä maista tai kyseisiltä alueilta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Maahantulon rajoitukset palautetaan Monacosta saapuvaan liikenteeseen sekä Ruandan asukkaille Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Myös nämä päätökset tulevat voimaan 1.7.
