NordenBladet — Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelemaan asetettu työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa sekä siihen liittyvän vaikutusten arvioinnin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille. Asiakirjat on julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kesällä 2022 pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti käynnistää lisätoimia, joilla edistettäisiin silloisen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä Suomen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.  Yhtenä toimenpiteenä käynnistettiin rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö.Työryhmän laatima ehdotus maankäytön muutosmaksusta olisi veroluonteinen ohjauskeino, jota sovellettaisiin metsämaan raivaamiseen muuhun käyttöön. Ehdotettu maksun suuruus olisi 500 euroa täydeltä 10 aarilta eli 5 000 euroa hehtaarilta. Maksu olisi sama riippumatta jatkokäytöstä. Alle puolen hehtaarin yksittäiset alueet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Asemakaava-alueet olisi rajattu maksun ulkopuolelle. Lakiesitystä ei viimeistelty työryhmän toimikauden aikana, joten sen mahdollinen käyttöönotto vaatisi vielä lisävalmistelua.Lisäksi työryhmä tunnisti useita erilaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä, joilla pyritään vähentämään metsäkatoa. Metsäkadolla tarkoitetaan metsän muuttamista muuhun maankäyttöön. Suomessa metsäkatoala on ollut keskimäärin noin 12 000–14000 ha vuodessa, josta hieman yli puolet rakentamiseen ja noin kolmannes maatalouteen.Työryhmän tunnistamia ohjauskeinoja ovat muun muassa:Euroopan unionin metsäkatoasetus,yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ehdollisuuden vaatimukset uusille lohkoille,tilusjärjestelyt sekämaankäyttöpäätösten vaikutusarviointien kehittäminen.Työryhmä on syksyn 2023 aikana arvioinut maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutuksia. Vaikutusarvion tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena sekä havainnollistaa, miten maankäytön muutosmaksu täydentäisi olemassa olevia maankäyttösektorin ohjauskeinoja, mikä olisi maksun potentiaalinen ilmastovaikutus ja miten se vaikuttaisi toteutuessaan erilaisissa hankkeissa.Maankäytön muutosmaksu muodostaisi raivaushankkeille lisäkustannuksen, joka kannustaa metsänraivausta vähentäviin vaihtoehtoihin silloin kun niitä on tarjolla. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi pellonraivauksesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä.Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että maankäytön muutosmaksun käyttöönotto vaikutusarvioidaan. Hallitus ei ole sopinut jatkoaskelista tai maksun käyttöönoton valmistelusta.Maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraporttiMaankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutusten arviointi Työryhmän asettamispäätös ja pöytäkirjat valtioneuvoston hankeikkunassa

Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelemaan asetettu työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa sekä siihen liittyvän vaikutusten arvioinnin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille. Asiakirjat on julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) 54. vuosikokous järjestetään Sveitsin Davosissa 15.–19. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Elina Valtonen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana on luottamuksen rakentaminen. Osallistuminen kokoukseen antaa ministereille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia useiden valtioiden edustajien, tutkijoiden ja liike-elämän vaikuttajien kanssa sekä tuoda esille Suomen ajattelua politiikan ajankohtaiskysymyksissä.Muun ohjelmansa ohella ulkoministeri Valtonen osallistuu 16. tammikuuta julkiseen paneelikeskusteluun otsikolla Securing an Insecure World, jossa keskustellaan ratkaisuista lisätä globaalia turvallisuutta jatkuvien konfliktien, ilmastonmuutoksen, hidastuneen talouskasvun ja uusien teknologioiden värittämässä toimintaympäristössä. Ulkoministeri Valtosen ohella paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock, Saudi-Arabian ulkoministeri Faisal bin Farhan Al Saud sekä Nigerian ulkoministeri Yusuf Tuggar.Maailman talousfoorumi kerää yhteen yli 100 hallitusta ympäri maailmaa, kaikki merkittävät kansainväliset organisaatiot, 1000 yksityisen sektorin toimijaa, sekä kansalaisyhteiskunnan johtajat sekä kansainvälisen ja kansallisten medioiden edustajat.LisätietojaUlkoministeriö:Eemil Nuuttila, ministeri Valtosen erityisavustaja, puh. 0295 351 066, [email protected]Ympäristöministeriö:Emma-Stina Vehmanen, ministeri Mykkäsen erityisavustaja, puh. 040 847 1992, [email protected]

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) 54. vuosikokous järjestetään Sveitsin Davosissa 15.–19. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Elina Valtonen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 21.12.2023 hallintotieteiden maisterin Mika Nykäsen työministeri Arto Satosen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen valtiosihteeriksi. Nykäsen toimikausi valtiosihteerinä alkaa maanantaina 15.1.2024 ja jatkuu ministerin toimikauden ajan.Mika Nykänen siirtyy valtiosihteeriksi Helsingin seudun liikenteen toimitusjohtajan tehtävästä. Nykänen on toiminut aikaisemmin muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajana, johtajana Teknologiateollisuudessa, toimitusjohtajana Metallinjalostajat ry:ssä ja Suomen Varustamoyhdistyksessä sekä Suomen Varustamot ry:n johdossa.Lisäksi Nykänen on toiminut vuosina 2015–2021 TEM-konsernin johtoryhmässä. TEM-konserniin kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriö sekä sen hallinnonalan virastot, laitokset, yhtiöt ja rahastot.

Valtioneuvosto nimitti yleisistunnossaan 21.12.2023 hallintotieteiden maisterin Mika Nykäsen työministeri Arto Satosen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen valtiosihteeriksi. Nykäsen toimikausi valtiosihteerinä alkaa maanantaina 15.1.2024 ja jatkuu ministerin toimikauden ajan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025, ja tavoitteena on saada muutokset voimaan samaan aikaan uuden lain kanssa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetyistä muutoksista 5. maaliskuuta mennessä.Hallitusohjelmassa linjataan, että rakentamislakia korjataan niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lisäksi lakiin määritellään rakentamislupien käsittelyaikatakuu.Esityksen mukaan rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajataan vähentämällä rakentamisluvan pakollisia liitteitä. Rakentamisluvan käsittelylle säädettäisiin kolmen kuukauden määräaika. Helsingissä, Turussa ja Vantaalla käytössä olleen rakennuslupakäsittelyä nopeuttaneen kokeilulain käytäntöjä esitetään pysyviksi ja laajennettavaksi koko maahan.Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta esitetään täsmennettäväksi suhteessa rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin. Purkamisluvan edellytyksiin esitetään tulkintoja selkeyttäviä muutoksia, jotka koskevat purkumateriaalin uudelleen käyttöä ja kierrätystä sekä asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamista.Valitusoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Museoviranomaisten valitusoikeutta rajataan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta valitusoikeus säilyy edelleen laajempana kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa. ELY-keskuksen valitusoikeus vastaisi maankäyttö- ja rakennuslain 192 pykälää.Rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia säänteleviin pykäliin esitetään muutoksia, joiden tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa kunnissa ja rakentajilta. Ilmastoselvitys ja materiaaliseloste laadittaisiin vain niille uusille rakennuksille, joita hiilijalanjäljen raja-arvovaatimukset koskevat. Vähähiilisyyden ja elinkaariominaisuuksien sääntely koskisi rakentamislaissa esimerkiksi uusia rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistorakennuksia, liikerakennuksia, kauppakeskuksia, elokuvateattereita, kouluja ja sairaaloita.Uutena ehdotuksena lakiin esitetään puhtaan siirtymän sijoittamislupaa, joka sujuvoittaisi puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamista. Tapahtuma-alan tilaisuuksien järjestämistä helpotetaan täsmentämällä lakiin, ettei rakentamisen luvanvaraisuus koske tapahtumarakenteita.Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta | LausuntopalveluLisätietoa rakentamislaistaLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Kirsi Martinkauppi
hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025, ja tavoitteena on saada muutokset voimaan samaan aikaan uuden lain kanssa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esitetyistä muutoksista 5. maaliskuuta mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 21.12.2023 ministerien Kai Mykkäsen ja Arto Satosen toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen 15.1.2024 lukien, kuitenkin enintään ministerien toimikauden ajaksi.Ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri määrätään toimimaan niissä ministeriöissä, joihin ministeri on määrätty käsittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Valtiosihteerin toimiala vastaa ministerin toimialaa.

Valtioneuvosto nimitti 21.12.2023 ministerien Kai Mykkäsen ja Arto Satosen toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen 15.1.2024 lukien, kuitenkin enintään ministerien toimikauden ajaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.Avustettujen hankkeiden tiedot ja tulokset raportissa ja hankeportaalissaPuurakentamisen ohjelma myönsi yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa valtionavustusta 110 hankkeelle. Hankkeita toteuttivat esimerkiksi yritykset, kunnat, maakunnat, järjestöt sekä tutkimus- ja oppilaitokset. Hankkeiden budjetit olivat kokonaisuudessaan yli 15 miljoonaa euroa.
Avustuksilla toimijoita kannustettiin tuottamaan puurakentamista kehittävää uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja sekä toimintamalleja avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.Hankkeet tuottivat muun muassa lukuisia julkaisuja, joissa puurakentamista käsitellään eri näkökulmista. Lisätietoja hankkeista ja niiden tuloksista löytyy alle linkatusta kokoavasta raportista sekä hankeportaalista.Puurakentamisen ohjelmassa 2018–2023 avustetut hankkeet -raportti | HankeikkunaPortaali puurakentamisen hankkeista | HankeportaaliOpetusmateriaalia teollisesta puurakentamisestaOhjelman tuella tehty teollisen puurakentamisen oppimateriaali on tarkoitettu toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien käyttöön. Kokonaisuus kattaa koko prosessin puumateriaalista, suunnittelusta, teollisesta valmistuksesta ja työmaatoiminnoista aina ympäristövaikutuksiin, puurakennusten korjaamiseen ja rakentamistalouteen.Teollisen puurakentamisen opetusmateriaali | PuuinfoKunnille tukea ja tietoa puurakentamisestaOhjelma julkaisi puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Opas neuvoo julkisen sektorin puurakentajaa, kuinka hankinta ja hankkeen toteutus kannattaa tehdä. Apuja on tarjolla niin markkinakartoitukseen ja tarjouspyynnön tekemiseen kuin tarjousten vertailuun. Opas avaa, mistä puurakentamisen kustannukset koostuvat, ja minkälaista elinkaarta puurakennukselle voi suunnitella.Hankintopas: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa | julkaisuarkisto ValtoMotivan vuosina 2021–2023 toteuttama puurakentamisen neuvontapalvelu sisälsi muun muassa kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista vaalineet vauhdittajaryhmät sekä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joiden materiaalit ovat avoimesti saatavilla. Neuvontapalvelu julkaisi myös verkkosivuilla koonnin vastauksista kuntia yleisesti askarruttaviin kysymyksiin puurakentamisesta.Kuntien neuvontapalvelun aineistot | MotivaSelvityksiä puurakentamisen tilasta ja näkemyksiä tulevaisuudestaOhjelma on julkaissut useita selvityksiä puurakentamisen tilasta ja kehittämistarpeista. Myös Puurakentamisen toimenpideohjelman vaikuttavuutta on arvioitu kolmena vuonna. Selvitykset löytyvät ohjelman verkkosivuilta.Puurakentamisen ohjelman verkkosivutOhjelmassa tehdystä kansainvälisestä yhteistyöstä merkittävin on vuonna 2022 perustettu eurooppalaisten ministeriöiden välinen yhteistyöverkosto European Wood Policy Platform (woodPoP), joka kokoaa säännöllisesti eurooppalaisia virkahenkilöitä ja päättäjiä keskustelemaan puurakentamisen edistämisestä.WoodPoP -yhteistyöverkoston sihteeristö | LinkedIn

Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa (431/2023) säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on toimitettava Suomen ympäristökeskuksen uuteen, 1.1.2024 toimintansa aloittavaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (432/2023) säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti | syke.fiKevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010) muutoksella lain voimassaoloa pidennetään vuoden 2024 loppuun saakka. Niin sanottu kokeilulaki antaa Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungille oikeuden poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) säännöksistä siten, että ne voivat myöntää rakennusluvan asemakaava-alueella ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Valmistelussa olevassa rakentamislain muutosesityksessä kokeilulain hyväksi todettu käytäntö ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi käytännöksi koko maahan. Pidentämällä kokeilulain voimassaoloa vuodella varmistetaan, että kokeilulain kunnat voivat soveltaa menettelyä ilman välivaihetta.Hallituksen esitys laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta | HankeikkunaYhteishallintolaki (1169/2022) vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia valtion tukemissa vuokrataloissa asettamalla vähimmäistason asukkaiden ja omistajien yhteistyölle. Laki edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa asumiseen vaikuttavista asioista ja tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.Tiedote 19.9.2022: Lakiuudistus parantaa valtion tukemissa vuokrataloissa asuvien vaikuttamismahdollisuuksiaAsumisoikeuslain (393/2021) asukasvalinnan vanhojen järjestysnumerojen siirtymäaika päättyy vuoden 2023 loppuun, minkä jälkeen asukkaat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta asukasvalintamenettelyä on sovellettu 1.9.2023 lähtien.Tiedote 7.5.2021: Uusi asumisoikeuslaki parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, asumisoikeussopimusten pysyvyys säilyyVuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksella (471/2023) parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Tiedote 23.3.2023: Asuntorakentamisen pitkän korkotuen ehdot paranevatJätelain tuottajavastuuta koskevan 6 luvun säännökset laajenevat koskemaan 48 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen tyhjinä myytävien juomamukien tuottajia. Lisäksi jätelaki velvoittaa  kunnat asentamaan tupakkaroskiksia julkisille alueille.Tiedote 15.9.2022: Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille

Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan yli 1 100 henkilöä oli vuonna 2022 pitkäaikaisasunnottomina Suomessa. Tämä on 185 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä vuonna 2008 yli vuoden tai toistuvasti kolmen vuoden aikana asunnottomana olevien määrä oli noin 3 600.   ”Suunta on ollut oikea, ja hyvästä työstä on pidettävä kiinni. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin edelleen vakava ongelma, sillä jokaisella on oikeus omaan kotiin. Teemme määrätietoisesti työtä sen puolesta, että pitkäaikaisasunnottomuutta ei Suomessa esiinny”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painottaa.Vaikuttavaa työtä asunnottomuuskysymyksen ratkaisemiseksi on tehty pitkään, ja ongelman monitahoisuus on hyvin selvillä. Aiemman työn perusteella tiedetään, että monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat heille sopivan asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Heillä voi olla talous-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Kaikki eivät pärjää vahvankaan tuen avulla tavallisessa asunnossa, vaan heille tarvitaan pieniä tuetun asumisen yksiköitä.Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan asiat eli asunnot ja asumista tukevat palvelut muodostavat pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen ytimen. Hallinnonalojen tiiviin yhteistyön ohella ohjelma tiivistää entisestään yhteistyötä kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä.  ”Hallituksen tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa määrätietoisella työllä. Suomessa on tehty eri hallituskausina johdonmukaisesti tekoja asunnottomuuden vähentämiseksi ja asian tärkeydestä vallitsee laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys. Kuluvalla kaudella on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion saumattoman yhteistyön varmistamiseen”, ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov, sanoo.  Hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen osoitetaan pysyvää rahoitusta. Käynnistyvä ohjelma laatii tarkemman suunnitelman, jonka mukaan rahoitus kohdennetaan.Lisäksi pitkäaikaisasunnottomille suunnattuja asumisyksiköitä rahoitetaan ARA:n myöntämällä erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotukilainoilla. Ohjelmaan osallistuvat kaupungit ja hyvinvointialueet ovat oikeutettuja hakemaan rahoitusta pitkäaikaisasunnottomuutta poistaviin investointeihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.  Työtä kaiken asunnottomuuden torjumiseksi tukevat lisäksi toimet, joilla valtion tukemia vuokra-asuntoja suunnataan eniten tarvitseville, sekä häätöjen ehkäisyyn tähtäävä työ, kuten asumisneuvonta. Asuntotarjonta vaikuttaa asunnottomuuteen, ja siksi hallitus edistää asuntomarkkinan toimintaa ja riittävää asuntorakentamista etenkin kasvukeskuksissa muun muassa käynnissä olevien MAL-sopimusneuvotteluiden kautta.  Ohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka kutsuu kaikki ohjelmaa toteuttavat tahot ohjelmaryhmään. Ohjelman toimikausi on 1.1.2024−31.12.2026.Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet ovat asettamiskirjeessä valtioneuvoston Hankeikkunassa.Lisätiedot
Tommi Laanti
asuntoneuvos
p. 0295 250 146
[email protected]Daniel Sazonov
apulaispormestari
p. 045 129 6812
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n jäsenmaat saavuttivat pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemyksen tänään 18. joulukuuta Brysselissä. Suomea edusti Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Seuraavaksi asetusehdotusta tullaan käsittelemään komission, parlamentin ja neuvoston ns. kolmikantaneuvotteluissa, joissa pyritään löytämään kompromissi parlamentin ja neuvoston kantojen välillä.Suomi pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että neuvosto palautti ehdotukseen suomalaiselle teollisuudelle tärkeän poikkeuksen, jonka mukaan tavaroiden kuljetuksessa käytettäville kartonkipakkauksille ei asetettaisi uudelleenkäyttötavoitteita. Jatkoneuvotteluissa neuvoston, parlamentin ja komission kesken Suomi ajaa edelleen aktiivisesti tavoitteitaan.Suomi tuki pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen neuvotteluissa asetuksen tavoitetta ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Asetusehdotuksen mukaan pakkausjätteen määrää tulee vähentää 15 prosentilla asukasta kohti vuoteen 2040 mennessä vuoteen 2018 verrattuna. Lisäksi edellytettäisiin toimia tarpeettoman ja ylipakkaamisen vähentämiseksi, kertakäytön rajoittamiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi. Kaikilta pakkauksilta edellytettäisiin kierrätettävyyttä vuoteen 2030 mennessä. Pakkauksille asetettaisiin korkeat kierrätystavoitteet, ja muovipakkauksissa tulisi käyttää kierrätettyä muovia. Lisäksi pakkaukset ja jäteastiat tulisi merkitä lajittelun helpottamiseksi.Suomi tuki ympäristöneuvostossa puheenjohtaja Espanjan kompromissiehdotusta. Suomi jätti kuitenkin lausuman, jossa katsoi, että uudelleenkäyttötavoitteista ja kertakäyttöisten pakkausten kiellosta tulisi voida poiketa silloin, kun se on kokonaisympäristövaikutusten mukaan perusteltua.Neuvoston kompromissiesitys kehittyi neuvottelujen aikana myönteiseen suuntaan useissa Suomelle tärkeissä kysymyksissä. Yleisnäkemyksessä lievennettäisiin eräitä kertakäyttöisiä pakkauksia koskevia kieltoja ja pakkausten uudelleenkäytölle asetettavia tavoitteita, joita on esitetty komission alkuperäisessä komission ehdotuksessa. Kielto pakata hedelmiä ja vihanneksia alle 1,5 kg kertakäyttöpakkauksiin koskisi vain muovisia pakkauksia. Samoin ravintoloiden sisällä tapahtuvassa tarjoilussa olisi mahdollista käyttää kertakäyttöisiä kääreitä, jotka ovat muuta materiaalia kuin muovia, vaikka muutoin kertakäyttöiset pakkaukset olisivat kiellettyjä.Neuvoston ehdotuksessa luovuttaisiin viinituotteiden pakkauksia koskevista uudelleenkäyttötavoitteista. Muiden juomien uudelleenkäyttötavoitteiden saavuttamiseksi juomapakkausten valmistajat ja jakelijat voisivat tehdä enintään kolmen toimijan yhteenliittymiä. Tavoitteet eivät koske maidon tai muiden herkästi pilaantuvien juomien pakkauksia. Tavaroiden kuljetuksissa käytettäville kartonkipakkauksille neuvosto ei ehdota uudelleenkäyttötavoitteita. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan vuoden 2040 uudelleenkäyttötavoitteita arvioitaisiin uudelleen vuoteen 2034 mennessä perustuen muun muassa kertakäyttöisten ja uudelleenkäyttöistenpakkausten elinkaariarviointiin.Yleisnäkemyksessä edellytettäisiin, että komission tulee arvioida kuuden vuoden kuluttua, onko tarpeen asettaa tavoite lisäämään biopohjaisen muovin käyttöä pakkauksissa. Suomi näkee, että biopohjaisilla muoveilla on tärkeä rooli irtauduttaessa fossiilisista raaka-aineista. Lisäksi lisättäisiin kansallista joustoa pakkausjätehuollon järjestämisessä sekä kevennettäisiin hallinnollista taakkaa raportoinnissa ja tietojen säilyttämisessä.Ministerit kävivät myös periaatekeskustelut maaperän tilan seurantaa koskevasta direktiiviehdotuksesta sekä metsien tilan seurantaa koskevasta asetusehdotuksesta.LisätietojaPakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus
Tarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0059
[email protected]Maaperädirektiivi
Paula Perälä
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 029 525 0224
[email protected]Metsien seurantajärjestelmä
Juha Roppola
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2169
[email protected]

EU:n jäsenmaat saavuttivat pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemyksen tänään 18. joulukuuta Brysselissä. Suomea edusti Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Seuraavaksi asetusehdotusta tullaan käsittelemään komission, parlamentin ja neuvoston ns. kolmikantaneuvotteluissa, joissa pyritään löytämään kompromissi parlamentin ja neuvoston kantojen välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.Kestävän kehityksen johtamista tukevat hankkeet ovat tarjonneet tietoa, työkaluja ja asiantuntijatukea kestävyyden strategiseen johtamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Hankkeet ovat lisäksi koonneet kuntia yhteisen oppimisen äärelle. Johtamisen kehitystyö voi tuottaa myös laajoja kerrannaisvaikutuksia, kun tulokset siirtyvät kuntien pysyviin rakenteisiin ja toimintaan sitoudutaan läpi organisaation. Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit helpottavat seurantaaKestävän kehityksen tavoitteiden seuraamiseen tarvitaan indikaattoreita. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit, joita voidaan hyödyntää kuntien johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. ”Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit mahdollistavat kestävän kehityksen tarkastelun eri mittakaavoissa paikalliselta globaalille tasolle. Hankkeessa linkitettiin indikaattorit kuntien johtamiseen, mikä tukee indikaattorien suunnitelmallista hyödyntämistä ja edistää tietoon perustuvaa johtamista”, toteaa ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä.Ensimmäinen ehdotus avainindikaattoreista tuotettiin tutkijoiden analyysin ja yli 60 organisaation työpajaprosessin pohjalta vuonna 2021, jonka jälkeen jatkotyössä vuosina 2022-2023 indikaattoreita täsmennettiin ja integroitiin kuntien johtamiseen yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa. Indikaattorityön tulokset kootaan vuoden vaihteessa julkaistavaan raporttiin.Indikaattorityötä koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Testaukseen osallistuivat myös Espoo, Helsinki, HSY, Kerava, Kouvola, Oulu, Raasepori, Salo, Valkeakoski ja Vantaa. Hanketta sparrasi ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, THL:n, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden seurantaryhmä. Kestävän kehityksen budjetointi osaksi toiminnan suunnitteluaToiminnan suunnittelu lähtee usein talouden näkökulmasta, jolloin ilmasto, luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys jäävät muiden tavoitteiden varjoon. Kestävän kehityksen budjetointi -hanke tunnisti yhteyksiä kestävän kehityksen ja talouden välillä sekä integroi kestävää kehitystä kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Hankkeessa oli mukana kuusi kuntaa, jotka pureutuivat kestävän kehityksen budjetointiin eri näkökulmista. Helsinki kehitti kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, Muurame sosiaalisesti kestävää luontobudjetointia ja Oulu laati ympäristöbudjetoinnin mallin. Turku, Kuhmo ja Imatra kehittivät lapsiin ja nuoriin liittyvää talouden suunnittelua. Kokonaisuudessaan hanke kehitti kuntien budjetointia monipuolisesti, ja toimi jopa kestävyystyön tienavaajana.”Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä, mutta yhteinen hanke on ollut hyvä lähtölaukaus. Saimme kehitettyä talousarviotavoitteiden kestävyysnäkökulmaa ja vaikuttavuutta”, erityisasiantuntija Mia Malin Helsingin kaupungilta toteaa. ”Opimme sanoittamaan kestävän kehityksen tekoja ja kirjaamaan kestävän kehityksen budjetoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen kestävyyden talousarvion laadintaohjeisiin. Ne tulevat myös talousarviokirjaan”, kertoo nuorisopalveluvastaava Ritva Juntunen Kuhmon kaupungista.Hankkeen raportti kokoaa opit ja oivallukset, tarjoaa askelmerkit kestävän kehityksen budjetoinnin rakentamiselle ja avaa kuuden kunnan kehitystyötä. Kestävän kehityksen budjetointi – kokemukset ja opit kunnistaKuntien työtä fasilitoi Motiva Oy tukenaan valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Kuntaliiton edustajien muodostama sparrausryhmä.Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen on avain laaja-alaisempaan vaikuttavuuteenKestävä kehitys rakentuu taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Jotakin kestävän kehityksen ulottuvuutta edistävä toimi voi joko vahvistaa tai olla ristiriidassa muiden ulottuvuuksien kanssa. Kun kestävän kehityksen edistämisessä huomioidaan nämä kaikki ulottuvuudet, voidaan tunnistaa kestävyyttä edistävien toimien ristikkäisvaikutuksia ja vahvistaa positiivisia ristikkäisvaikutuksia. Tuki kaupunkien ja kuntien ristikkäisvaikutusten arvioinnille -hankkeeseen osallistui Lappeenranta, Oulu, Porvoo, Rovaniemi ja Vantaa. Hanke toteutettiin näiden kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja keskittyi konkreettisiin tapauksiin. Työtä fasilitoi Gaia Consulting Oy yhdessä Sweco Finlandin kanssa.”Sparrattavat kunnat käsittelivät hankkeessa esimerkiksi kaavoitusta ja tiivistämisrakentamisen kestävyysvaikutuksia. Tiivistämisen vaikutukset ympäristöterveyteen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja viihtyisyyteen on syytä arvioida kokonaiskuvan saamiseksi päätöksentekoon. Näkökulman laajentamisessa auttoi poikkihallinnollinen keskustelu, joka onnistui ilahduttavasti”, toteaa Susanna Sepponen Gaia Consultingilta. Hanke tuki kuntia kestävän kehityksen toimien vaikutusten tunnistamisessa ja positiivisten ristikkäisvaikutusten vahvistamisessa. Hanke vahvisti poikkihallinnollista dialogia sekä kehitti ja kokosi ristikkäisvaikutusten arviointia tukevia työkaluja. Työkaluja tuotettiin muun muassa vaikuttavuusketjujen visualisointiin, vaikutusten tunnistamiseen ja erittelyyn sekä vaikutusten arvioinnin sijoittamiseen osaksi päätöksentekoprosessia. Kaupunkien ja kuntien kestävyystyön ristikkäisvaikutukset: Työkaluja ja ehdotuksia tunnistamiseen ja arviointiin sekä synergioiden vahvistamiseen

Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.

Lähde: ym.fi