NordenBladet — Valtioneuvosto nimesi tänään 8. heinäkuuta 2021 oikeustieteen lisensiaatti, ekonomi Heikki Kannisen ja oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Tuula Pynnän Suomen ehdokkaiksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi 1.9.2022 alkavalle kuuden vuoden toimikaudelle. Kumpikin on ehdolla jatkokaudelle. Suomen ilmoitettua ehdokkaansa EU:n jäsenvaltioiden hallitukset päättävät nimityksistä kuultuaan ehdokkaiden soveltuvuutta arvioivaa EU:n tason komiteaa.Sekä Kannisella että Pynnällä on syvällistä EU-oikeuden ja kansallisen oikeusjärjestyksen tuntemusta. Heille on myös eri yhteyksissä uskottu merkittäviä luottamustehtäviä ja heidän asiantuntemustaan on hyödynnetty laajasti.
 
Kanninen on toiminut unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina vuodesta 2009 ja oli sen varapresidenttinä vuosina 2013–2016. Aiemmin hän on työskennellyt tuomarina Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa. Suomessa Kanninen on toiminut muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä ja oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena.   
 
Pynnä on toiminut unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina vuodesta 2019. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen valtionasiamiehenä Euroopan unionin tuomioistuimessa. Pynnä on myös toiminut korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä sekä alioikeustuomarina. Hän on suorittanut kaksi ulkomaista oikeustieteen alan jatkotutkintoa. 
 
Euroopan unionin tuomioistuin on Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja komission ohella yksi keskeisistä EU:n toimielimistä. Siihen kuuluu kaksi Luxemburgissa toimivaa tuomioistuinta: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin.  Unionin yleinen tuomioistuin käsittelee muun muassa kansalaisten ja yritysten EU:n toimielimiä vastaan nostamia kanteita. Asiat voivat koskea esimerkiksi kilpailuoikeutta, valtiontukia, immateriaalioikeuksia sekä EU:n henkilöstösääntöjä. Yleisessä tuomioistuimessa on kaksi tuomaria kustakin jäsenvaltiosta. He toimivat tehtävässään täysin puolueettomina ja riippumattomina.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on informoinut jäsenvaltioita EU:n Innovaatiorahaston seuraavista hakukierroksista ja viime vuoden hakujen tilanteesta. Lisäksi Euroopan investointipankki (EIB) on luonut neuvontatoiminnon, josta on saatavissa välitöntä apua energiainvestointien valmisteluun.Innovaatiorahastosta rahoitetaan läpimurtoteknologioita, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisiin toimialoihin, energian varastointiin sekä hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin. Sillä vauhditetaan vihreää elpymistä luomalla paikallisesti puhtaisiin teknologioihin liittyviä uusia työpaikkoja, tasoittamalla tietä ilmastoneutraaliudelle ja vahvistamalla Euroopan teknologista johtoasemaa maailmanlaajuisesti.Euroopan komissio valmistelee Innovaatiorahaston seuraavia hakuja. Suurten hankkeiden rahoitukseen suunnattu haku avattaneen 26.10.2021 jatkuen kevääseen 2022 asti. Rahoitusta on tarjolla alustavasti noin 1,3–1,5 miljardia euroa. Pienten hankkeiden seuraava haku avataan maaliskuussa 2022. Rahoitusta on saatavilla alustavasti 100 miljoonaa euroa. Erityisesti rahaston suurten hankkeiden haku on herättänyt paljon mielenkiintoa, joten komissio suuntaa resursseja erityisesti niihin. Komissio myös pyrkii nopeuttaman päätöksentekoprosessia siten, että syksyn haku on yksivaiheinen, ja päätökset tehdään jo heinäkuussa 2022. Komissio pyrkii pitämään hakuvaatimukset pääosin ennallaan. Viime syksynä avattujen hakujen päätöksiä luvassa lähiaikoina Ensimmäisten, syksyllä 2020 avattujen suurten ja pienten hankkeiden hakukierrosten päätöksiä on luvassa lähiviikkoina. Valitut hakijat kutsutaan EU:n tukipäätösneuvotteluihin. Myös jäsenvaltioiden viranomaisia informoidaan jäsenmaan alueella valmistelluista hankkeista, joiden kanssa edetään tukipäätösneuvotteluihin.Neuvontapalvelu avustamaan energiainvestointien suunnittelua rahoituskelpoisiksiEuroopan investointipankki on luonut uuden neuvontapalvelun, joka avustaa energiainvestointien suunnittelussa rahoituskelpoisiksi. Neuvontapalvelun asiakkaaksi voi hakeutua välittömästi. Neuvontapalvelun vastaanottaminen ei edellytä hakemuksen jättämistä Innovaatiorahastoon. 
Neuvonnan kohteeksi valittaneen noin 60 yritystä. Neuvonta on maksutonta. Neuvontapalvelun kontaktihenkilö EIB:ssä on Catherine Bender (c.bender(at)eib.org).Lisätietoja EU:n Innovaatiorahastosta sekä suurten ja pienten hankkeiden hauista saa komission Innovaatiorahasto-sivustolta. Lisätietoja syksyn hauista on sivustolla lähempänä hakujen avautumista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 2.6. ehdotuksen asetukseksi Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin tarkistamisesta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 8.7.Schengenin vapaan liikkuvuuden alueen toimivuus perustuu jäsenmaiden väliseen luottamukseen.  Arviointi- ja valvontamekanismin tarkoituksena on ylläpitää luottamusta ja edistää Schengen-alueen toimintaa varmistamalla, että jäsenmaat noudattavat Schengenin säännöstöä tehokkaasti.Asetusehdotuksen tavoitteena on muun muassa lyhentää ja yksinkertaistaa arviointimenettelyjä ja vahvistaa perusoikeuksien kunnioittamisen arviointia. Valtioneuvosto kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää tärkeänä, että mekanismin käytöstä tehdään aiempaa strategisempaa ja tehokkaampaa.Perusoikeuksien toteutumista arvioitaisiin tarkemminSchengenin säännöstöön kuuluu laajasti toimia EU:n oikeus- ja sisäasioiden alalta. Asetusehdotuksessa esitetään, että arviointi- ja valvontamekanismi voisi jatkossa kattaa kaikki Schengenin säännöstön alle kuuluvat alat paitsi ne, joita varten EU:n lainsäädännössä on luotu erillinen arviointimekanismi. Jatkossakin arvioitaisiin esimerkiksi ulkorajojen, viisumipolitiikan, Schengenin tietojärjestelmän, poliisiyhteistyön ja luvatta oleskelevien henkilöiden palautusten toimivuutta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että arviointiprosessin eri vaiheissa varmistetaan jäsenmaiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet. Ehdotuksessa todetaan, että arvioinneissa on kiinnitettävä erityistä huomiota perusoikeuksien toteutumiseen. Tätä tuettaisiin kehittämällä arvioitsijoiden koulutusta sekä käyttämällä arviointien tukena aineistoa muilta toimijoilta, kuten oikeusasiamiehiltä ja kolmannelta sektorilta. Myös EU:n perusoikeusviraston osallistumista arviointeihin vahvistettaisiin. Asetusehdotus on osa Schengen-alueen kokonaisvaltaista kehittämistäSchengenin nykyinen arviointi- ja valvontamekanismi on ollut käytössä vuodesta 2015 lähtien. Komission mukaan mekanismi on selkeästi kehittänyt toimintaa ja Schengenin säännöstön säännöksiä noudatetaan pääasiassa hyvin. Mekanismissa on kuitenkin puutteita, jotka liittyvät esimerkiksi arviointien kestoon, arviointeihin saatavien asiantuntijoiden määrään sekä perusoikeusnäkökulman riittävään huomiointiin.Komissio ilmoitti maahanmuutto- ja turvapaikkauudistusta koskevan tiedonannon yhteydessä syksyllä 2020, että se laatii Schengen-strategian, johon sisältyy sekä lainsäädäntöä että operatiivista toimintaa koskevia aloitteita. Komissio antoi tiedonannon toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistäväksi strategiaksi 2.6.2021. Arviointi- ja valvontamekanismia koskeva asetusehdotus on osa tätä Schengen-alueen kokonaisvaltaista kehittämistä ja vahvistamista. Komission tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan 1.9.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudenmaan TE-toimisto antaa jatkossa työvoimapoliittiset lausunnot osasta työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä kaikkien työ- ja elinkeinotoimistojen toimialueilla. Keskittämisen tavoitteena on, että käsittelyajat ja ratkaisukäytännöt ovat entistä yhdenmukaisempia. Lisäksi halutaan turvata, että työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä annettavat lausunnot käsitellään viivytyksettä.Tehtävien keskittäminen Uudenmaan TE-toimistolle on perusteltua siksi, että sillä on kyky ja valmius johtaa suuren yksikön toimintaa. Lisäksi Uudenmaan TE-toimistolla on vahvaa osaamista keskitettävistä tehtävistä sekä toimivat ja vakiintuneet toimintaprosessit ja -käytännöt.Uudenmaan TE-toimisto hoitaa työvoimapoliittiset lausuntotehtävät, kun kyseessä on 
muu kuin työsuhteessa tehty työ, työllistyminen yrittäjänä ja omassa työssä, opiskelu, nuorten velvollisuus hakea opiskelupaikkaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä sekä työvoimapoliittisesti moitittava menettely.Kaikki työ- ja elinkeinotoimistot antavat toimialueillaan edelleen työvoimapoliittisia lausuntoja esimerkiksi työnhaun voimassaoloon, kokoaikatyön hakemiseen ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaan työttömyysetuuteen liittyvistä työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä.Keskittäminen ei muuta työnhakijan asiointia TE-toimistossa.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 8.7.2021. Asetus tulee voimaan 1.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rajavalvontaviranomaisten 25.7. saakka jatkuva sisärajavalvonta varaa kunnille ja kuntayhtymille ajan valmistautua tartuntatautilain mukaisten terveysturvallisuustoimien käyttöönottoon. Tämän jälkeen sisärajavalvonta päättyy.Valtioneuvoston 8.7. tekemän päätöksen mukaan sisärajavalvontaa jatketaan 12.7. – 25.7. Tänä aikana sovelletaan sekä sisä- ja ulkorajoilla noudatettavia maahantulorajoituksia että tartuntatautilain vaatimuksia. Päätöksen tavoitteena on varmistaa sujuva siirtyminen kevään 2021 matkustusrajoituksista terveysturvallisuustoimiin rajanylityspaikoilla ja ehkäistä lyhyenä siirtymäaikana maan rajojen yli tulevia covid-19-tartuntoja.Käytännössä sisärajavalvonnan jatkaminen tarkoittaa sitä, että 12.-25.7. rajavalvontaviranomaiset arvioivat ensin henkilön oikeuden matkustaa Suomeen. Jos henkilö on oikeutettu maahantuloon, arvioivat terveysviranomaiset, millaisten tartuntatautilain terveysturvallisuustoimien piiriin henkilö kuuluu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja neljästä valmisteverotukseen liittyvästä hallituksen esityksen luonnoksesta.Valmisteverotuslaki Valmisteverotuslakiin tehtäisiin muutokset, jotka ovat välttämättömiä valmisteverotusdirektiivin panemiseksi täytäntöön. Muutokset ovat teknisluonteisia ja koskevat yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden (alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteet) jäsenvaltioiden välisiä siirto- ja valvontamenettelyjä.Valmisteverotuslain muutoksia koskevat lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.8.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n koronatodistus täydentyy. Todistukset koronatestituloksesta ja sairastetusta koronavirustaudista ovat saatavilla Omakannasta 14.7. alkaen. EU:n koronarokotustodistus on ollut saatavilla Omakannasta 22.6. alkaen.EU:n koronatodistusta voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.Henkilön on ennen matkaa selvitettävä, mikä EU:n koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen. Rajanylitykseen voi riittää EU:n koronarokotustodistus. EU:n koronarokotustodistus näkyy Omakannassa, kun henkilö on saanut koronarokotuksen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannosten määrä. Jos on saanut kaksi rokotusta, vain jälkimmäisen rokoteannoksen valmistenimi näkyy todistuksessa.EU:n testitulostodistuksen saa Omakantaan, kun on käynyt koronatestissä ja saanut siitä tuloksen. Todistus näkyy Omakannassa uusimman testituloksen perusteella.EU:n todistuksen sairastetusta koronavirustaudista saa Omakantaan, kun on sairastanut koronan ja sairastuminen on varmistettu positiivisella PCR-testituloksella. Koronatestejä on kahdenlaisia: PCR-testejä ja pikatestejä (antigeenitesti). Pikatestin tulos ei kelpaa todistamaan sairastettua koronavirustautia.Matkustamista varten tarvittavat koronatestit tehdään yksityisessä terveydenhuollossaKansallisen koronatestausstrategian mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen takia tehtävät koronatestit toteutetaan pääsääntöisesti yksityisessä terveydenhuollossa. Nämä koronatestit ovat maksullisia.Suomeen palattaessa tehtävät testit ovat kuitenkin julkisessa terveydenhuollossa maksuttomia. Paluutesti kannattaa varata etukäteen, esimerkiksi FINENTRY-palvelun kautta.Kela ei korvaa matkustussyistä yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä. Sairausvakuutuslain mukaisesti Kela korvaa ainoastaan oireisille henkilöille sekä THL:n ohjeistuksen mukaisissa altistumistilanteissa myös oireettomille henkilöille lääkärin määräyksestä tehdyt koronatestit.Kaikki EU-todistukset ovat maksuttomia. Myös yksityisellä tehdyistä koronatesteistä saa EU:n testitulostodistuksen Omakannasta. Yleisesti matkustaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.Matkustajan tulee selvittää kohdemaan kriteerit testituloksen voimassaololleTestituloksen voimassaolo alkaa näytteenottohetkestä tai sen vuorokauden alusta, jolloin näyte on otettu.EU-asetuksen suosituksen mukaan negatiivinen testitulos mahdollistaa matkustamisen pikatestin perusteella 48 tuntia ja PCR-testin perusteella 72 tuntia näytteenoton jälkeen.Todistus sairastetusta taudista on voimassa suosituksen mukaan aikaisintaan 11 vuorokautta ja enintään 180 vuorokautta siitä, kun henkilö on saanut positiivisen koronatestituloksen.Koronarokotustodistus on voimassa 12 kuukautta.Sekä testi- että sairastamistodistuksissa on voimassaoloon liittyviä rajoituksia. Matkustajan tulee itse selvittää mahdolliset kohdemaan ajantasaiset rajanylityskriteerit käytetyn testimenetelmän ja tuloksen kelpoisuusajan suhteen. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-Open Europe -verkkosivustolle.Ennen matkalle lähtöä matkustajan on ladattava todistus itselleen Omakannasta. Jos henkilö ei saa ladattua todistusta, hänen on oltava yhteydessä hoitaneeseen terveydenhuollon organisaatioon ja pyydettävä tulostettua todistusta. Tulostetun todistuksen tulee sisältää vastaavat tiedot kuin EU:n koronatodistuksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on lähettänyt Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille kirjeen merenkulun päästökaupasta. Ministeri Harakka painottaa, että komission päästökauppaehdotuksessa tulisi huomioida talvimerenkulun erityisolot ja siihen tulisi sisällyttää arvio vaikutuksista jäsenvaltioiden suhteelliseen kilpailukykyyn.Euroopan komissio on julkaisemassa 14. heinäkuuta 2021 esityksen päästökaupan laajentamisesta meriliikenteeseen, mikä on osa Fit for 55 -ilmastopakettia. Suomi on pyrkinyt ennakkovaikuttamaan komission tulevaan ehdotukseen siten, että se vähentäisi päästöjä ja huomioisi maiden välisen suhteellisen kilpailukyvyn ja talvimerenkulun erityisolosuhteet. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että komissio jättää Suomen näkökulmat huomiotta.– Talvimerenkulun erityispiirteiden huomioiminen päästökaupassa on ehdottoman välttämätöntä niin kuljetusten turvallisuuden kuin suhteellisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vaadimme erityishuomiota, koska sijaintimme, etäisyydet ja ilmasto-olot ovat tosiseikkoja, jotka eivät millään sääntelyllä muuksi muutu, liikenne- ja viestintäministeri Harakka sanoo. – Jos talvimerenkulun erityispiirteitä ei huomioitaisi merenkulun päästökaupassa, se tarkoittaisi suurta lisälaskua Suomelle. Lisäksi viennin toimialojen kilpailukyky heikkenisi, ministeri Harakka varoittaa. Jättämällä talvimerenkulun ja jäävahvistetut alukset huomiotta EU poikkeaisi kansainvälisistä säädöksistä. Talviliikenteen turvallisuusnäkökohdat ja tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa muuhun meriliikenteeseen on otettu huomioon muun muassa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n energiatehokkuussäännöksissä.Merenkulku on Suomelle elintärkeää. Noin 85 prosenttia ulkomaankaupasta ja 95 prosenttia EU-maiden kanssa käydystä tavarakaupasta on meriliikenteen varassa.Jäävahvistetut alukset yhdistävät ympäristölle turvallisen ja logistisesti tehokkaan meriliikenteenEU:n päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia, joita voi myös ostaa ja myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.Suomea huolettaa komission merenkulun päästökauppaehdotuksessa se, että se ohjaa varustamoja käyttämään energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä, mutta heikompia aluksia. Ne ovat alttiita ankarille jääolosuhteille ja tarvitsevat enemmän jäänmurtajien apua. Päästöt eivät välttämättä vähenisi liikennejärjestelmän tasolla. Öljy- ja kemikaalivuotojen todennäköisyys puolestaan kasvaisi talvisin.Suomen satamissa käyvistä aluksista 70-80 prosenttia kuuluu parhaisiin jääluokkiin. Raskaat jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat enemmän päästöjä myös avovesissä kuljettaessa. Jäissä kuljettaessa alukset tarvitsevat myös enemmän tehoa.Mitä seuraavaksi?EU:n päästövähennystavoitetta on kiristetty 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen tähdätään Fit for 55 -ilmastopaketilla, jonka komissio aikoo julkaista 14.7.2021. Paketti tulee sisältämään ehdotuksen merenkulun päästökaupasta ja liikenteen osalta useita muita ehdotuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan päästökauppa voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna 2025-2026.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan uudistuksia. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lunastettavan omaisuuden haltijan asema ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on toteuttaa maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain uudistus. Luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty lausunnolle.Lakiluonnoksen mukaan lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi perustua markkina-arvoon, kun tällä hetkellä perusteena on käypä arvo. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin myös erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Arvonleikkaussääntely esitetään pysytettäväksi lainsäädännössä nykyisenlaisena.Koska kiinteistöarviointiin sisältyy epävarmuustekijöitä, täyden korvauksen vaatimus ei välttämättä aina toteudu. Tämän riskin poistamiseksi luonnoksessa ehdotetaan, että lunastuskorvaus olisi suoritettava 15 prosentilla korotettuna. – Omaisuudensuoja on erittäin tärkeä perusoikeus. Lunastuslain uudistuksen keskeisiä tavoitteita on hallitusohjelman mukaisesti parantaa maanomistajan oikeusturvaa. Lakiluonnoksessa esitetty lunastuskorvauksen korottaminen 15 prosentilla on selkeä parannus omaisuudensuojan kannalta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Luonnoksessa ehdotetaan myös, että lunastuslain niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan nykyisestä poiketen kaikkia lunastustilanteita. Tarkoitus on turvata omistajan asemaa erityisesti silloin, kun on kyse omana asuntona käytetystä kiinteistöstä tai ammattitoiminnassa välttämättömästä omaisuudesta. Lisäksi lakiluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on ajantasaistaa ja keventää lunastusmenettelyä. Lunastustoimikunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi siten, että uskottujen miesten kutsuminen ei olisi enää välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Lisäksi esitetään lunastuskorvauksen maksamista ja tallettamista koskevan menettelyn yksinkertaistamista. Lakiehdotus on lausunnolla lausuntopalvelu.fissä 15.9.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi