NordenBladet — Kokouksessa keskustellaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) täytäntöönpanosta ja samalla päätetään kahdentoista jäsenmaan suunnitelmien neuvoston täytäntöönpanopäätöksien hyväksymisestä. Suomi katsoo, että näiden maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat täyttävät asetetut vaatimukset ja Suomi voi näin ollen hyväksyä suunnitelmia koskevat neuvoston täytäntöönpanopäätökset.Ecofin-neuvosto keskustelee myös kestävään talouteen siirtymisen rahoitusta koskevasta strategiasta. Komissio julkaisi strategian ja lainsäädäntöehdotuksen EU:n vihreistä velkakirjoista 6.7. Suomi muodostaa kantansa näihin syksyllä. Euroopan elpymissuunnitelma (taustatietoa ja aikajana) 
Neuvoston kaikki aiheet Euroryhmä kokoontuu sekä laajassa että normaalissa kokoonpanossa Euroryhmä kokoontuu maanantaina 12. heinäkuuta. Laajennetussa euroryhmässä puheenjohtaja kertoo eurohuippukokouksessa käydystä keskustelusta pankkiunionin viimeistelemiseksi. Lisäksi euroryhmän asialistalla on keskustelu talous- ja finanssipolitiikasta Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellenin kanssa.  Pankkiunioni (taustatietoa) Euroryhmässä käydään normaalissa kokoonpanossa vuosittainen keskustelu euroalueen finanssipolitiikan virityksestä ja euroryhmä saa tilannekatsauksen digitaalista euroa koskevista valmisteluista ja käy politiikkakeskustelun jatkovalmistelun painopisteistä. Digitaalinen euro (Euroopan keskuspankki) 
Digitaalinen rahoitus (taustatietoa) Suomea kokouksissa edustavat Suomen pysyvä edustaja Marja Rislakki ja alivaltiosihteeri Leena Mörttinen. Lisätietoa: Finanssineuvos Susanna Ikonen, puh. 02955 30049, susanna.ikonen(at)vm.fi 
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) on yksi EU:n neuvoston kokoonpanoista. Ecofin päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Tehtäviin sisältyy myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat EU-maiden valtiovarainministerit. 
Euroryhmä on epävirallinen elin, jonka tehtävänä on koordinoida euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee po-liittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että covid-19-rokotukset annettaisiin myös 12–15-vuotiaille. Voimassa olevassa asetuksessa nuorin rokotettava ryhmä on 16–29-vuotiaat.Euroopan lääkevirasto (EMA) on suositellut BioNTechin ja Pfizerin kehittämän covid-19-rokotteen (Comirnaty) myyntiluvan ehtojen laajennusta siten, että rokotetta voitaisiin käyttää 12–15-vuotiailla lapsilla. Euroopan komissio hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 28.5.2021. Myös THL:n asettama Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) lasten koronarokottamisen alatyöryhmä suositti kokouksessaan 21.6.2021, että 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaaehtoiset koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa heti kun se on mahdollista. THL:n 17.6.2021 antaman suosituksen perusteella 12–15 vuotiaiden lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotukset ovat parhaillaan käynnissä.Suositus perustuu julkaistuun tieteelliseen näyttöön rokotteen immunogeenisuudesta, turvallisuudesta ja tehosta, mallintamisella tehtyyn arvioon vaikutuksista SARS-CoV-2 -epidemian kulkuun ja rokotusten hyväksyttävyyttä arvioiviin kyselytutkimuksiin. Myös THL suosittaa rokotusten aloittamista 12–15-vuotiaille.Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2021.Lausuntoja luonnoksesta asetuksen muuttamiseksi voi antaa 30.7. asti.Kirjallisen lausunnon voi lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/18466/2021.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia kuluttajansuojalakiin. Ehdotuksilla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin niin sanottu Omnibus-direktiivi, jolla parannetaan ja nykyaikaistetaan kuluttajansuojaa. Samalla toteutettaisiin myös hallitusohjelmakirjaus koti- ja puhelinmyyntiä koskevan sääntelyn tiukentamisesta.Työryhmän ehdotuksen mukaan tietyt kuluttajansuojalain säännökset koskisivat myös sopimuksia, joissa kuluttaja on maksun sijaan sitoutunut luovuttamaan yritykselle henkilötietojaan. Ne koskisivat myös tällaisten sopimusten markkinointia. Voimassa olevassa laissa ei erikseen säädetä, sovelletaanko lakia myös silloin, kun kuluttaja ei maksa tuotteesta tai palvelusta.Lisäksi tarkennuksia ehdotetaan elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuuteen. Esimerkiksi kun tavaraa myydään alennuksella, markkinoinnissa olisi ilmoitettava myös alin hinta, jolla sitä on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Laissa säädettäisiin myös kuluttajan oikeudesta hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen, jos elinkeinonharjoittaja on käyttänyt aggressiivista tai harhaanjohtavaa menettelyä markkinoinnissa tai asiakassuhteessa.Lisäksi ehdotetaan, että verkossa toimivan markkinapaikan tiedonantovelvollisuutta lisätään. Kuluttajille olisi esimerkiksi kerrottava, miten hakuosumien järjestys verkon markkinapaikkojen hakukyselyssä muodostuu.Tiukennuksia kotimyyntisääntelyynKotimyynnissä esiintyneiden ongelmien vähentämiseksi työryhmä ehdottaa kuluttajan peruuttamisoikeuden laajentamista, jos sopimus on tehty sellaisella kotikäynnillä, jota kuluttaja ei ole itse pyytänyt. Kuluttaja voisi tällöin peruuttaa myös mittatilaustavaraa koskevan sopimuksen.Mietintöön sisältyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry:n eriävä mielipide.Työryhmän mietintö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja lakiesityksestä, joka sisältäisi säännökset Säteilyturvakeskuksen asemasta ja toimialasta sekä näihin liittyvistä sopimuksista ja asiantuntijoista.Esityksen tavoitteena on uudistaa vuodelta 1983 peräisin olevaa lakia. Säteily- ja ydinturvallisuusalan valvontaviranomaisen toimintaan kohdistuu alan luonteesta johtuen erityisiä vaatimuksia riippumattomuudesta. Lailla pantaisiin samalla täytäntöön säteilyturvallisuusdirektiivin 76 artikla sekä ydinturvallisuusdirektiivin 5 artikla valvontaviranomaisen päätöksenteon riippumattomuutta koskevilta osin. Esityksessä ehdotetaan myös säädettäväksi laki STUK International -nimisestä osakeyhtiöstä. Yhtiötä koskeva sääntely sisältyy nykyisin Säteilyturvakeskuksesta annettuun lakiin (4 a §). Uudessa laissa olisivat säännökset yhtiön asemasta ja tehtävistä.Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eräitä pääosin teknisluonteisia tarkennuksia säteilylakiin. Säteilylain liitteessä ehdotetaan päivitettäväksi toiminnanharjoittajilta perittävät veroluonteiset valvontamaksut vastamaan euromääräisesti Säteilyturvakeskuksen toiminnan ennakoitua kustannuskehitystä. Esityksellä kumottaisiin nykyinen säteilyturvakeskuksesta annettu laki.Esitykseen liittyvinä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan asetus säteilyturvakeskuksesta (618/1997). Lisäksi ionisoivasta säteilystä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1034/2018) sekä ionisoivasta säteilystä annettuun sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (1044/2018) ehdotetaan tehtäväksi eräitä pääosin teknisluonteisia muutoksia. Lakien sekä asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Annetut lausunnot otetaan huomioon lakiesityksen viimeistelyssä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 27.8.2021 mennessä.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissäKirjallisen lausunnon voi lähettää sähköisesti osoitteeseen [email protected] Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/18222/2020.Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi torstaina 8. heinäkuuta ulkoministeriölle uuden osastopäällikön. Kuvaaja: Petri KrookValtioneuvosto määräsi ulkoasiainneuvos Marja Liivalan ulkoministeriön itäosaston osastopäällikön tehtävään määräajaksi 1.9.2021-31.8.2025.Liivala siirtyy itäosaston osastopäällikön tehtävään Keski-Aasian kiertävän suurlähettilään tehtävästä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2018. Liivalan ura on muodostunut pitkälti erilaisista Venäjään liittyvistä tehtävistä ulkoministeriössä ja Moskovassa. Liivala toimi vuosina 2017-2018 johtavana asiantuntijana Amerikan ja Aasian osaston Pohjois-Amerikan yksikössä. Tätä ennen hän hoiti yksikönpäällikön tehtäviä vuosina 2013-2016 itäosastolla. Useampaan otteeseen hänellä oli tehtävänään Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet. Suomen Moskovan -suurlähetystössä Liivala työskenteli kauppapoliittisen sektorin vetäjänä vuosina 2008-2012.Ulkoministeriön palvelukseen Liivala on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun Helsingissä 8. kesäkuuta.Ulkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä noin kello 15 alkaen:    

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut valmiiksi luonnoksen asetuksesta, jonka mukaan kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvattaisiin covid-19-epidemiasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia. Asetusluonnoksen mukaan valtionavustusta myönnettäisiin erityisesti testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja sairaalahoitoon.Avustus määritettäisiin pääosin laskennallisin perustein. Avustuksen määrittämisessä otettaisiin huomioon hakijakohtainen toimenpiteiden laajuus, esimerkiksi otettujen testien määrä.  Korvausten taso tullaan mitoittamaan siten, että avustus ja valtion muu rahoitus huomioiden epidemian hoidosta aiheutunut kustannusten lisääntyminen tulee valtakunnan tasolla kokonaisuudessaan täysimääräisesti katetuksi ja myös kuntakohtaisesti tarkasteltuna kustannukset tulevat kompensoiduksi. Yksikkökorvausten tarkka määrittäminen jäisi valtionapuviranomaisen harkittavaksi.Kustannuksia korvataan monella tapaaValtio on korvannut ja korvaa koronasta aiheutuneita kustannuksia useiden eri kanavien kautta, kuten valtionosuuksien korotuksina ja erilaisina avustuksina. Koronasta aiheutuneet kustannukset eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan kuntien välillä voi olla suuriakin eroja muun muassa tautitilanteesta johtuen. Vuonna 2021 korvaukset on tarkoitus jakaa pääosin valtionavustuksina, jotka mahdollistavat korvausten kohdentumisen valtionosuusjärjestelmää tarkemmin.Avustuskokonaisuuteen on tarkoitus sisällyttää myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla katetaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten lisääntynyttä suojavarusteiden käyttöä ja kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia.Lisäksi kokonaisuuteen sisältyisi harkinnanvarainen osuus, jolla olisi mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuottaisi riittävää kompensaatiota. Kokonaisuudessa otetaan huomioon koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saamat avustukset ja valtion muu rahoitus.Avustushaun yhteydessä korvattaisiin myös kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet kotikunnattoman henkilön määräämisestä karanteeniin, eristykseen tai pakolliseen terveystarkastukseen. Nämä kustannukset korvattaisiin täysimääräisinä. Avustusta voisivat hakea kaikki kunnat ja kuntayhtymät, joille on syntynyt näitä kustannuksia.Asetusta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Luonnos on lausunnolla 27.8. saakka.Ensimmäinen hakukierros syksylläHakukierroksia on tarkoitus järjestää ainakin kaksi. Ensimmäisellä hakukierroksella katettaisiin tammikuusta elokuuhun 2021 aiheutuneet kustannukset. Avustukset tulisivat hakuun syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon. Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa. Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä. Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio järjestää perjantaina 9.7. videoyhteydellä korkean tason keskustelutilaisuuden, jonka aiheena on kiintiöpakolaisten vastaanotto ja sen edistäminen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo.Euroopan komission tavoitteena on, että pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanotto vakiintuisi osaksi yhä useamman jäsenvaltion toimintaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että ensi vuonna 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa.Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen, ja toimintaa on pystytty jatkamaan myös koronapandemian aikana. Maailmalla pandemia on kuitenkin vähentänyt kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Suomea on pyydetty kertomaan tilaisuudessa omista hyväksi havaituista käytännöistään.– Koronatilanteesta huolimatta olemme pystyneet nostamaan pakolaiskiintiötä hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on todella tärkeää, sillä muuttoliikkeen perimmäiset syyt eivät suinkaan ole kadonneet koronan myötä: esimerkiksi konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat edelleen ihmisiä pois asuinalueiltaan. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tärkeässä roolissa, jotta Suomi tekee osansa maailman hädänalaisimpien ihmisten auttamiseksi, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.– Pandemialla on ollut myös valtavia sosioekonomisia vaikutuksia. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, sillä moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa, hän jatkaa.Suomi on valinnut kiintiöpakolaisia etähaastattelujen avullaSuomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä. Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien haastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.– Valintamatkoja aletaan tehdä jälleen, kun tilanne sen sallii. Toivon kuitenkin Suomen kokemusten olevan myös muille maille rohkaiseva esimerkki siitä, että kiintiöpakolaisia voidaan vastaanottaa joustavasti ja vaihtoehtoisin toimintatavoin poikkeuksellisissakin oloissa, sanoo ministeri Ohisalo.Suomessa on tänä vuonna tehty myös selvitys kiintiöpakolaisten yhteisölähtöisestä kotouttamisesta, jossa kullekin kiintiöpakolaiselle valittaisiin noin viiden hengen kummiryhmä. Toukokuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan malli voisi täydentää viranomaisten kotouttavaa työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Euroopan komissio ja UNHCR rohkaisevat maita yhteisölähtöiseen kotouttamiseen.Kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaikuttava tapa auttaa Keskustelutilaisuuteen osallistuvat muun muassa komissaari Ylva Johansson sekä UNHCR:n pääjohtaja Filippo Grandi. EU-jäsenvaltioiden lisäksi edustettuina ovat myös Yhdysvallat ja Kanada, jotka ovat kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa keskeisiä maita.Suomen maahanmuuttopolitiikassa kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen. Toiminta on myös konkreettinen tapa osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta suuria pakolaisyhteisöjä isännöiviä maita kohtaan.Tänä vuonna Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista, mikä on Suomelle historiallisen korkea määrä. Yhdessä Euroopan komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että toiminta saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi