NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ovat kutsuneet koolle hiilimarkkinatoimijoiden pyöreän pöydän. Tänään perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toiminnan edistämisestä etenkin maa- ja metsätalouden aloilla.Vapaaehtoisten hiilensidontatoimien kehittäminen sekä markkinaehtoisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen selvittäminen maa- ja metsätalouden ilmastotoimien edistämiseksi on nostettu esiin pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena on muodostaa tilannekuva kotimaan vapaaehtoisiin hiilensidontamarkkinoihin vaikuttavista ajankohtaisista kysymyksistä sekä eri toimijoiden mahdollisuuksista ja toimenpiteistä markkinoiden kehittämiseksi.Työ hiilensidontamarkkinoiden kehittämiseksi etenee myös Euroopan unionin tasolla. Neuvotteluissa EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikon asetuksesta saavutettiin alustava sopu helmikuussa. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä niin maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön hiilensidonnalla kuin teknologisin menetelmin.Hiilenpoistoja koskevan sertifiointikehyksen tavoitteena on kannustaa maanomistajia ja teollisuutta innovatiivisten ratkaisujen käyttöön hiilidioksidin talteenotossa, kierrätyksessä ja varastoinnissa sekä varmistaa hiilenpoistojen kestävyys ja laadukkuus. Sertifiointikehyksen valmistelu etenee nyt komission työryhmissä sekä poliittisella tasolla.”Olemme panostaneet maankäyttösektorin tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin viime vuosina. Kotimainen tietopohja tuo meille hyvät mahdollisuudet aktiiviseen vaikuttamiseen EU:ssa. Suomalaisten ilmastohankkeiden markkinatkin laajenevat, kun niille saadaan EU:n kehikon tuki”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Suomen EU-velvoitteet edellyttävät maankäyttösektorin hiilenpoistumien kasvattamista ja maaperäpäästöjen vähentämistä. Maa- ja metsätalouden vapaaehtoisen hiilimarkkinan toimet voivat osaltaan tukea näiden velvoitteiden täyttämistä. Yrityksillä on kiinnostusta hiilensidontahankkeisiin osana vastuullista toimintaansa ja samalla on mahdollisuus tukea kotimaisia maa- ja metsätalouden toimijoita ja heidän ilmastohankkeitaan.Käynnissä ovat myös neuvottelut vihreitä väittämiä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Vuoden 2024 alusta voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi puolestaan ohjaa yrityksiä antamaan tarkempia tietoja ilmastoyksiköiden käytöstä.”Ilmastoväittämiä koskevan sääntelyn tulee selkeyttää vapaaehtoisten markkinoiden toimintaympäristöä ja saada markkinat aidosti liikkeelle. Tavoitteena on luoda toimijoille kannusteet toimia markkinoilla sekä pitkän aikavälin liiketoimintamahdollisuuksia, mikä myös auttaa Suomea ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Tilaisuuteen on kutsuttu laaja joukko sidosryhmien edustajia. Mukana on kompensaatiopalveluiden tarjoajia, todentajia ja ostajia sekä toimialajärjestöjä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja hallinnon edustajia.Muualla sivustollamme:EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikosta saavutettiin alustava sopu (tiedote 22.2.2024)Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmätMuualla verkossa:Vapaaehtoiset hiilimarkkinat (ym.fi)

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ovat kutsuneet koolle hiilimarkkinatoimijoiden pyöreän pöydän. Tänään perjantaina järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toiminnan edistämisestä etenkin maa- ja metsätalouden aloilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriössä valmistellaan ensiasunnon ostamista helpottavan ASP-lainsäädännön uudistamista. Ministeriö kutsui opiskelijoita ja nuoria aikuisia pyöreään pöytään keskustelemaan asumistoiveista, säästämisestä ja ensiasunnon ostamisesta. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin ensiasunnon ostoa ja siihen liittyviä haasteita sekä pohdittiin mahdollisia kehitysideoita ASP-järjestelmään. Ympäristöministeriö pyytää parhaillaan kyselyllä laajemminkin nuorten aikuisten ajatuksia ja kokemuksia ensiasunnon ostamisesta ja ASP-järjestelmästä. Keskustelijoiden näkemykset ja kyselyn vastaukset otetaan huomioon uuden ASP-lainsäädännön valmistelussa.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen puhui tilaisuudessa ASP-järjestelmän merkityksestä, mutta myös järjestelmän kehittämisen tarpeesta. ”Suurin osa nuorista aikuisista haaveilee omistusasunnosta, mutta ensiasunnon ostaminen on viime vuosina lykkääntynyt. Monet ensiasunnon ostajat kokevat ASP-järjestelmän vaikeaselkoiseksi ja jäykäksi, ja myös pankkien näkökulmasta lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta. ASP-järjestelmä kannustaa asuntosäästämiseen ja voi helpottaa ensiasunnon ostamista, joten pidettyä järjestelmää on syytä kehittää entistä toimivammaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi.Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n vaikuttamisen asiantuntija Hilma Sormunen kertoi avauspuheenvuorossaan nuorten toiveita liittyen asumiseen. Sormusen mukaan asumisella on iso vaikutus hyvinvointiin ja arjen sujumiseen.  ”Vaikka suurin osa nuorista haaveilee omistusasumisesta, on ensiasunnon ostaminen karkaamassa monien nuorten ulottumattomiin. Siksi on tärkeää pysähtyä kysymyksen ääreen ja miettiä, miten voisimme varmistaa sen, että jatkossa nuorillakin on mahdollista tavoitella omistusasumista”, Sormunen kertoi.Monilla keskustelijoilla oli jo omaa kokemusta asuntosäästämisestä ja osalla myös omistusasumisesta. Keskustelussa käsiteltiin laajasti sitä, millaiset ajankohtaiset asiat vaikuttavat nuorten aikuisten asumistoiveisiin ja asuntosäästämisen mahdollisuuksiin. Asunnon ostamiseen ja ASP-järjestelmään liittyy usein paljon kysymyksiä ja epävarmuutta siitä, vastaako se omiin tarpeisiin. Esimerkiksi 10 prosentin omarahoitusosuus voi tuntua suurelta, jos asuntoa on ostamasta Helsingistä. Lisäksi ensimmäisen asunnon ostamiseen liittyy paljon erilaisia käsitteitä ja termejä, joista monet voivat olla nuorelle uusia. Pyöreän pöydän keskustelussa nousikin esille erityisesti ensiasunnon ostamiseen liittyvän taloustiedon- ja kasvatuksen merkitys. Yrittäjä, asuntosijoittaja ja vaikuttaja Suvi Kinnunen korosti avauspuheenvuorossaan taloustietoisuuden lisäämisen tärkeyttä.”Se, että osaa hyödyntää ASP-järjestelmää, vaatii tietoa. Ongelma ei ole järjestelmän yksityiskohdat, vaan se, että nuorten talousosaamisessa on isoja aukkoja. Tietoa ja talouskasvatusta pitäisi esimerkiksi jo kouluissa saada enemmän. Osa vastuusta kuuluu myös yrityksille ja sille, miten mediassa talousasioista puhutaan”, Kinnunen sanoi.Pyöreässä pöydässä oli mukana keskustelijoita opiskelijajärjestöistä, ammattiliitoista, Nuorisoasuntoliitto NAL ry:sta sekä vaikuttajia, jotka ovat keskittyneet asumisen tai asuntosäästämisen teemoihin. Kerro kokemuksesi ensiasunnon ostamisesta tai ASP-säästämisestä – vaikuta uudistuvaan lainsäädäntöön ASP-säästäminen on suosittua, ja omistusasunto on edelleen valtaosan toive ainakin jossain vaiheessa. Tarve ASP-järjestelmälle on siis edelleen olemassa, mutta sitä koskevassa lainsäädännössä on huollettavaa. Ympäristöministeriössä hallitussihteeri Satu Eronen vastaa uudistuvan ASP-lainsäädännön valmistelusta. ”Jo 44-vuotias ASP-järjestelmä on vanhetessaan muuttunut jäykäksi ja vaikeaksi soveltaa. Minulle kävi niin, että vaihtoon meni sekä pankki että asuntolaina, koska ASP-laina oli yksityiskohdissa niin joustamaton ja vaikeaselkoinen. Kokemukseni antaa motivaatiota päivittää lainsäädäntö nykyaikaan. Tarinani on kuitenkin vain yksi monien joukossa, ja valmistelussa kaipaamme laajemminkin nykyisten pari-kolmekymppisten ajatuksia omistusasumisesta ja kokemuksia asuntosäästämisestä tai ensiasunnon ostosta.”Olitpa sitten ASP-säästäjä, ensiasunnon ostaja tai vasta omistusasumista pohtiva, kerro kokemuksistasi meille vastaamalla kyselyyn. Mitä ajattelet omistusasumisesta omalla kohdallasi, millaisia kokemuksia sinulla on asuntosäästämisestä tai ensiasunnon ostosta, mitä haasteita olet kohdannut tai mitä parannuksia toivoisit ASP-järjestelmään? Vastaukset otetaan huomioon lainsäädännön valmistelussa. Kyselyyn vastataan nimettömästi, ja vastausaikaa on sunnuntaihin 2.6. saakka. Vastaa kyselyyn ja ole mukana kehittämässä ASP-järjestelmää. Lue lisää ASP-lainsäädännön kehittämisestä LisätietojaSatu Eronen
hallitussihteeri
[email protected]
p. 0295 250 180

Ympäristöministeriössä valmistellaan ensiasunnon ostamista helpottavan ASP-lainsäädännön uudistamista. Ministeriö kutsui opiskelijoita ja nuoria aikuisia pyöreään pöytään keskustelemaan asumistoiveista, säästämisestä ja ensiasunnon ostamisesta. Keskustelutilaisuudessa käsiteltiin ensiasunnon ostoa ja siihen liittyviä haasteita sekä pohdittiin mahdollisia kehitysideoita ASP-järjestelmään. Ympäristöministeriö pyytää parhaillaan kyselyllä laajemminkin nuorten aikuisten ajatuksia ja kokemuksia ensiasunnon ostamisesta ja ASP-järjestelmästä. Keskustelijoiden näkemykset ja kyselyn vastaukset otetaan huomioon uuden ASP-lainsäädännön valmistelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 858 801 euroa valtionavustusta kahdeksalle hankkeelle, jotka kehittävät keinoja vähentää rakennetun ympäristön päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä (RRF) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön viidennestä, ja samalla koko ohjelman viimeisestä, hankehausta.Haku oli suunnattu voittoa tavoittelemattomille hankkeille ja etenkin kunnille ja järjestöille. Hakuilmoituksessa toivottiin erityisesti vähähiilisen kiertotalouteen ja rakennusmateriaalien kehittämiseen liittyviä hankkeita.Ympäristöministeriö on myöntänyt ohjelmasta avustusta vuosina 2022-2024 viidellä hakukierroksella noin viiden miljoonan euron edestä yhteensä 65 hankkeelle.Ympäristöministeriön viidennestä hankehausta avustetut hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjetti:Rakennustietosäätiö RTS sr: Elinkaariominaisuuksien arviointi & toteutus EKAT, avustus 145 344 euroa, kokonaisbudjetti 207 634 euroaTalotekninen teollisuus ja kauppa ry: Tilamuutoshankkeiden talotekniikan kiertotalous, avustus 70 000 euroa, kokonaisbudjetti 104 000 euroaForssan kaupunki: Rakennusosien laajamittainen uudelleenkäyttö, avustus 63 000 euroa, kokonaisbudjetti 90 000 euroaEkokumppanit Oy: SÄILÖ: Purusta säilöön ja kiertoon, avustus 138 785 euroa, kokonaisbudjetti 198 265 euroaTampereen korkeakoulusäätiö sr: Vähähiilisten betonien säilyvyysmitoitus, avustus 164 500 euroa, kokonaisbudjetti 235 000 euroaTalonrakennusteollisuus ry: Ratu-ohjeet vähähiiliseen korjausrakentamiseen, avustus 95 872 euroa, kokonaisbudjetti 136 960 euroaHelsingin seurakuntayhtymä: Vähähiilisen krematorion hankintaselvitys, avustus 140 000 euroa, kokonaisbudjetti 200 000 euroaVantaan kaupunki: Vähähiilisen korjauksen ja purun elinkaarimalli, avustus 41 300 euroa, kokonaisbudjetti 59 000 euroaAvustusta saaneet hankkeet päättyvät viimeistään vuoden 2025 syksyllä.Rakennetun ympäristön vihreää siirtymää vauhdittaa jo lähes 150 hankettaVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön ja Business Finlandin haut ovat päättyneet, ja ohjelmarahoitus on siten sidottu. Rahoitettuja hankkeita on yhteensä jo lähes 150.Hankkeissa kehitetään uusia rakennusmateriaaleja, energiansäästökeinoja ja rakennusosien uudelleenkäyttöä ja kiertotaloutta. Ohjelman tuella on myös kehitetty vähähiilisyyden todentamiseen tarvittavia tietokantoja ja laskentatyökaluja. Mukana hankkeissa on kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia.”Vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista rakennetussa ympäristössä voi edistää monella tavalla, kuten ohjelman hankkeet hyvin osoittavat. Ohjelma on merkittävä ja tuloksellinen satsaus sekä kotimaisille tahoille että rakennusalan viennin edistämiseen. Olen iloinen myös siitä, että moni toimija on löytänyt ohjelman verkostoista itselleen kaiken lisäksi uuden yhteistyökumppanin”, toteaa ohjelmapäällikkö Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hankkeisiin voi tutustua tulosseminaareissa ja verkossaValmistuneiden hankkeiden tuloksia esitellään tulosseminaareissa, joista seuraava järjestetään 13. kesäkuuta vähähiilisen kiertotalouden teemasta. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Helsingissä ympäristöministeriön Pankkisalissa tai suoran verkkolähetyksen välityksellä.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman tulosseminaari 13.6.2024Ohjelmassa rahoitettuihin hankkeisiin voi tutustua myös verkossa ohjelman tilannehuoneessa. Lähes kaikista hankkeista on luotu omat hankekortit, joita voi lajitella esimerkiksi hankkeen teeman mukaan.Ohjelman hankkeet tilannehuoneessa | impact.pageYmpäristöministeriöstä rahoitusta saaneiden hankkeiden loppuraportit löytyvät hankesivulta kohdasta asiakirjat.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma | Hankeikkuna

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 858 801 euroa valtionavustusta kahdeksalle hankkeelle, jotka kehittävät keinoja vähentää rakennetun ympäristön päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä (RRF) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön viidennestä, ja samalla koko ohjelman viimeisestä, hankehausta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee tänään 13. toukokuuta Tukholmassa. Vierailulla hän tapaa Ruotsin ilmastoministerin Romina Pourmokhtarin ja energiasta vastaavan ministerin Ebba Buschin valtiosihteerin Daniel Liljebergin.Vierailun tarkoituksena on tiivistää Suomen ja Ruotsin yhteistyötä puhtaan siirtymän edistämiseksi sekä rakentaa yhteistä ilmasto- ja energiapolitiikan tilannekuvaa.
 
”Puhdas siirtymä on meille valtava mahdollisuus luoda hyvinvointia ja kasvattaa maidemme kilpailukykyä. Uusia ratkaisuja ja investointeja tarvitaan – keskustelujen tavoitteena on jakaa oppeja ja tiivistää yhteistyötä siirtymän onnistumiseksi”, sanoo Mykkänen.
 
Yhteistä tilannekuvaa luoviin tapaamisiin osallistuvat ministerin johdolla asiantuntijat työ- ja elinkinoministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Tapaamisissa keskustellaan kansallisen tason ilmastopolitiikan suunnitelmista, energiaratkaisuista sekä EU:n ilmastopolitiikan kehittämisestä. Vierailun aikana delegaatio vierailee myös Stockholm Exergin -energialaitoksella, jossa valmistellaan investointipäätöstä bioperäisen hiilidioksidin talteenotosta ja pysyvästä varastoinnista (BECCS).

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee tänään 13. toukokuuta Tukholmassa. Vierailulla hän tapaa Ruotsin ilmastoministerin Romina Pourmokhtarin ja energiasta vastaavan ministerin Ebba Buschin valtiosihteerin Daniel Liljebergin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö julkaisee kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokoulutuksen vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.

Ympäristöministeriö julkaisee kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokoulutuksen vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ELY-keskukset ryhtyvät tulevana kesänä kartoittamaan uuden luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Uutena suojelukeinona on serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avoimien dyynien heikentämiskielto suoraan lain nojalla. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymistä.Viime vuonna uudistettuun luonnonsuojelulakiin lisättiin uutena luontotyyppien suojelukeinona heikentämiskielto suoraan lain nojalla. Näitä tiukasti suojeltuja luontotyyppejä on kaksi: serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit. Nämä ovat Suomessa luontaisesti harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä.Dyynimuodostumien levinneisyys painottuu Pohjanlahden rannikolle. Merkittäviä dyynisarjoja on myös Yyterinniemellä sekä Hankoniemellä. Suomen itäisimmät dyynit tunnetaan Kymenlaaksosta.
Serpentiinikallioita eli ultraemäksisiä kallioita, joilla kasvaa tällaiselle kasvualustalle sopeutuneita serpentiinikasveja, esiintyy harvinaisena etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.Serpentiinikalliokeskittymiä on mm. Kaavilla, Kuhmossa, Paltamossa ja Keski-Lapissa.  
Vastuu tiukasti suojellun luontotyyppiesiintymän turvaamisesta on suoraan sillä, jonka toiminta luontotyyppiä voisi uhata. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia tai alueella toimintaa harjoittavaa tahoa luontotyyppiesiintymän sijainnista sekä toimenpiteistä, joiden voidaan katsoa heikentävän luontotyypin ominaispiirteitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi metsätalous, rakentaminen, maanpinnan muokkaaminen tai kallioperään kajoaminen. ELY-keskukset aloittavat ensi kesänä myös rajauspäätöksellä suojeltavien luontotyyppien kartoitukset. Luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä suojeltujen luontotyyppien joukkoon on lisätty kalkkikalliot, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. Näiden lisäksi kartoitetaan mm. ketoja, tervaleppämetsiä ja pähkinäpensaikkoja. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän mailleen kohdentuvista luontotyyppikartoituksista. Luontotyyppien esiintymiä tarkennetaan paikkatietoaineiston perusteellaSuomen ympäristökeskus on koonnut ja julkaissut tiukasti suojeltujen luontotyyppien tunnetuista ja mahdollisista esiintymistä avoimet paikkatietoaineistot, joita ELY-keskukset käyttävät luontotyyppiesiintymien tarkentamiseksi maastokartoituksilla. Mahdollisia serpentiiniluontotyyppejä on paikkatietotarkastelussa tunnistettu reilut 1000 kohdetta, ja niiden yhteispinta-ala on yhteensä noin 1600 hehtaaria. Näistä suojelemattomilla yksityismailla sijaitsee 460 hehtaaria. Avoimien dyynejä arvioidaan koko maassa olevan vain 500–600 hehtaaria, ja näistä jo 80 % sijaitsee suojelualueilla.  Ympäristöministeriö ja Syke järjestävät keskiviikkona 15.5. koulutuksen tiukasti suojeltavien luontotyyppien tunnistamisesta ja niitä koskevista paikkatietoaineistoista. Koulutuksessa kerrotaan, miten ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevista tiukasti suojelluista luontotyypeistä ja ohjaavat niiden käyttöä. Koulutus järjestetään hybriditilaisuutena ympäristöministeriön Pankkisalissa ja Teamsilla. Tilaisuus on suunnattu ensi sijassa ELY-keskusten maastokartoittajille, mutta se on avoin myös kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittaudu koulutustilaisuuteen tästä Lisätietoja Hanna-Leena Keskinen
ympäristöneuvos
p. 050 5339 683
[email protected]Tiukasti suojeltujen luontotyyppien ladattava paikkatietoaineisto | SYKE.fiSerpentiiniaineisto karttatasona Paikkatietoikkunassa | Paikkatietoikkuna.fi

ELY-keskukset ryhtyvät tulevana kesänä kartoittamaan uuden luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Uutena suojelukeinona on serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avoimien dyynien heikentämiskielto suoraan lain nojalla. ELY-keskukset tiedottavat maanomistajia heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut valtiosihteeri Mika Nykäsen johtaman työryhmän laatimaan ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksiPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää useita linjauksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen liittyen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen asettaman tuetun asuntotuotannon kehittämistarpeita tarkastelleen selvitysryhmän ryhmän työ valmistui maaliskuussa.  Selvitysryhmä teki lukuisia kehittämisehdotuksia, muun muassa muutoksia nykyiseen 40 vuoden korkotukimalliin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, Aran toimintaan. Yhteiskunnan tukeman asuntotuotannon uudistamisen seuraavassa vaiheessa työstetään hallitusohjelman pohjalta selvitysryhmän ehdotuksia ja muita tunnistettavia kehitystarpeita.Nyt asetettu työryhmä laatii ehdotukset käynnistettävistä lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työssä tarkastellaan myös tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Työryhmä aloittaa toimintansa 1.5.2024 ja toimikausi kestää 31.12.2024 asti.Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.  ”Valtion tukeman asuntuotannon työkaluvalikoimaa on tärkeä arvioida ja uudistaa. Nyt siihen on hyvä ajankohta”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Mika Nykänen.  Asettamispäätös, Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmäLisätietojaMika Nykänen
valtiosihteeri
puh. +358 295 047 266
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
Erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut valtiosihteeri Mika Nykäsen johtaman työryhmän laatimaan ehdotukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä. Ministeriö pyytää lausuntoja myös rakentamislain nojalla annettavasta asuin-, majoitus- ja työtila-asetuksesta. Lausuntoja pyydetään 6. kesäkuuta 2024 mennessä.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti asuntojen vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään ja majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Samalla varmistetaan asuntojen lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset ja tehdään mahdolliseksi entistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Kirjaus koskee ympäristöministeriön lisäksi oikeusministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä. Ympäristöministeriö on osaltaan valmistellut hallitusohjelmaa toteuttavia muutoksia rakentamisen lainsäädäntöön.Asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu, kunnille mahdollisuus määrätä tätä lyhyemmästä oleskelusta rakennusjärjestykselläTällä hetkellä lyhytaikaisen vuokrauksen lainsäädäntöön liittyvä epäselvyys koskee erityisesti asumisen ja majoittumisen määritelmää. Rakentamislakiin esitetyllä muutoksella asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu. Asumista olisi myös asunnon, jossa vuokranantaja on itse kirjoilla, lyhytaikainen vuokraus alle neljän viikon jaksoissa. Jos vuokranantaja ei olisi asunnossa kirjoilla, ja vuokraisi asuntoa alle neljä viikkoa kestävillä sopimuksilla, olisi kyse majoittumisesta.Kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä, olisiko alle neljän viikon majoittuminen sallittua vai kiellettyä majoittumisen sallivan kaavamerkinnän lisäksi myös asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetulla alueella. Jos kunta ei asiasta erikseen määräisi, olisi asuntojen lyhytvuokraus lähtökohtaisesti sallittua kaavan sen salliessa. Muissa tapauksissa nykyinen tilanne jatkuisi.Kunnille halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa alueellaan tapahtuvaan asuntojen lyhytaikaiseen vuokraukseen, koska asumisen ja majoituksen markkinoissa on suuria eroja kuntien välillä, ja siten kuntien tarpeet lyhytvuokrauksen sääntelystä ovat erilaisia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.Kevennyksiä loma-asuntojen, opiskelija-asuntojen ja majoitusrakennusten vaatimuksiinYmpäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtilasta korvaisi samannimisen asetuksen vuodelta 2017. Tarkoituksena on selkeyttää asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelua sekä asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksia koskevia vaatimuksia.Erona aikaisempaan asetukseen esimerkiksi omaan käyttöön tulevia ympärivuotisia loma-asuntoja koskisivat kevyemmät vaatimukset kuin vakituisia asuntoja, opiskelija-asuntojen oleskelutilat voitaisiin järjestää erillisessä rakennuksessa ja ikkunavaatimuksesta voitaisiin poiketa majoitusrakennuksissa ikkunattomien hotellihuoneiden mahdollistamiseksi.Asuin-, majoitus- ja työtila-asetusta on valmistellut työryhmä, jossa on ollut edustus keskeisistä sidosryhmistä. Ympäristöministeriö järjesti asunnon lyhytaikaisesta vuokrauksesta myös kaikille avoimen sidosryhmätilaisuuden helmikuussa 2024 yhdessä valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön kanssa.Lausunnoilla olevissa esityksissä on otettu huomioon myös niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan saatu lausuntopalaute.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain 40 a § ja ympäristöministeriön asetukseksi asuin-, majoitus- ja työtiloista | Lausuntopalvelu.fiKorjattu rakentamislaki tulee voiman 1.1.2025Viime hallituskaudella hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristöministeriö valmistelee lakiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisia muutoksia, jotka muun muassa keventävät hallinnollista taakkaa ja karsivat byrokratiaa.Niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausunnoilla alkuvuodesta 2024, ja lausuntopalautteen perusteella tehtävät keskeiset muutokset lakiin on linjattu.Tiedote 22.4.2024: Ympäristöministeriö sai lähes 280 lausuntoa rakentamislakiin esitetyistä muutoksista – keskeiset linjaukset lain muuttamisesta tehty

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä. Ministeriö pyytää lausuntoja myös rakentamislain nojalla annettavasta asuin-, majoitus- ja työtila-asetuksesta. Lausuntoja pyydetään 6. kesäkuuta 2024 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö varaa asianosaisille tilaisuuden vastineen antamiseen asiassa, joka koskee Savonlinnan kaupungin hakemusta (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan.Vastine pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön (PL 35, 00023 Valtioneuvosto tai [email protected]) viimeistään 3.6.2024. Vastineessa pyydetään ilmoittamaan asian diaarinumero VN/20232/2021. Vastineen antamatta jättäminen ei estä ympäristöministeriötä ratkaisemasta asiaa.
Ilmoitus vastinepyyntöä koskevasta yleistiedoksiannosta on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 26.4.2024. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Ilmoitus yleistiedoksiannosta julkaistaan lisäksi sanomalehti Itä-Savossa 27.4.2024.Vastinepyyntö sekä Savonlinnan kaupungin hakemus (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan ja muut asiassa aiemmin kertyneet asiakirjat pidetään nähtävillä 26.4.-3.6.2024 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, Helsinki sekä Savonlinnan kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20), Kerimäen (Kerimäentie 6) ja Savonrannan (Kangastie 3) palvelupisteiden asiakaspäätteillä. Asiakirjat ovat lisäksi nähtävillä Savonlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa https://www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus/kansallinen-kaupunkipuisto. Asiakirjat voi myös pyytää toimitettavaksi ympäristöministeriön kirjaamosta (sähköpostiosoite: [email protected]).  Asian taustaSavonlinnan kaupunki on tehnyt ympäristöministeriölle 30.9.2021 hakemuksen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan hakemuksessa tarkemmin rajatulle alueelle.Ympäristöministeriö on päätöksellään 30.9.2021, VN/20232/2021 perustanut Savonlinnan kaupungin hakemuksessaan rajaamalle maa- ja järvialueelle siellä todettujen erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:ssä tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston. Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia Savonlinnan kaupungin kaupunginosissa nro 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 17 ja 23 sekä saaria ja vesialueita. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus on osoitettu päätöksen liitteenä olevan hakemuksen kartoilla.Päätökseen on Savonlinnan kaupunginhallituksen suostumuksella otettu seuraava maankäyttö- ja rakennuslain 70 §:ssä tarkoitettu määräys: Kansallisen kaupunkipuiston aluetta kaavoitettaessa otetaan huomioon ne erityiset arvot, joiden säilyttämiseksi ja hoitamiseksi kansallinen kaupunkipuisto on haettu perustettavaksi.Alueen maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat ja suojelupäätökset. Alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on lisäksi otettava huomioon Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston päätökseen otettu määräys. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Savonlinnan kaupunki laatii myöhemmin ja toimittaa ministeriöön hyväksyttäväksi. Sen yhteydessä annetut määräykset eivät saa kohdistua yksityisten omistamiin alueisiin tai rakennuksiin, elleivät omistajat tätä erikseen vaadi tai halua taikka anna tähän suostumusta.Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksen johdosta antamallaan päätöksellä 10.1.2023, nro 59/2023 kumonnut ympäristöministeriön päätöksen ja palauttanut asian ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on arvioinut, että valituksenalaisessa päätöksessä annettu määräys ja päätöksen perustelut ovat osin ristiriitaiset, eikä päätöksestä käy hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ilmi, onko päätöksellä oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Savonlinnan kaupunki on toimittanut ympäristöministeriöön 10.3.2023 päivitetyn, kansallisen kaupunkipuiston perustamista koskevan hakemuksen. Savonlinnan kaupunki on tarkentanut hakemustaan niin, että yksityisomistuksessa oleva Virtasaari rajataan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle ja määräystä täsmennetään niin, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, ettei päätöksellä ole oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Lisätietoja Ilona Latsa
erityisasiantuntija
029 5250 388

Ympäristöministeriö varaa asianosaisille tilaisuuden vastineen antamiseen asiassa, joka koskee Savonlinnan kaupungin hakemusta (päivitetty 10.3.2023) kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Savonlinnaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain ja jätelain 118 §:n muuttamisesta halutaan kieltää lumen kaataminen mereen sekä selventää kieltoa upottaa ja hylätä jätettä tai muuta ainetta mereen. Esityksellä pyritään myös keventämään eläinsuojien yhteyteen perustettavien biokaasulaitosten sääntelyä ja poistamaan veden elektrolyysillä tuotetun vedyn tuotannon luvanvaraisuus vetyä korkeintaan 50 tonnia vuorokaudessa tuottavilta laitoksilta. Lisäksi muutettaisiin ympäristönsuojelulain säännöksiä siitä, millä kriteereillä jätteen kaasutukseen ja pyrolyysiin ei sovelleta jätteenpolttolainsäädäntöä.Hallituksen esityksestä pyydetään lausuntoja 6. kesäkuuta mennessä. Esityksen tavoitteena on muun muassa parantaa meriympäristön tilaa sekä sujuvoittaa sääntelyä. 
Lumenkaadon kieltämisestä on hallitusohjelman kirjaus. Kiellon ehdotetaan tulevan voimaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Lunta saisi sen jälkeen kaataa mereen kolmen vuoden ajan vain tiettyinä runsaslumisina jaksoina, jolloin lumitilanne uhkaa liikenneturvallisuutta tai hälytysajoneuvojen kulkua.  Esityksen mukaan ilmoitusvelvollisen eläinsuojan tai sitä pienemmän eläinsuojan yhteyteen perustettava biokaasulaitos hyväksyttäisiin ympäristönsuojelulain mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. Ilmoitusmenettelyyn soveltuisivat biokaasulaitokset, jotka käsittelevät syötteitä omalta tilalta. Ympäristölupaa edellyttävien eläinsuojien yhteyteen perustettavat sekä eläinsuojista erilliset biokaasulaitokset vaatisivat edelleen ympäristöluvan. Lupaa edellytettäisiin edelleen myös ilmoituksenvaraisen eläinsuojan yhteyteen perustettavalle biokaasulaitokselle, jossa käsitellään eläinsuojan ulkopuolelta tuotuja syötteitä. Sen yhteydessä sijaitsevat voimassa olevan lainsäädännön mukaan ilmoituksenvaraiset eläinsuojat siirrettäisiin kunnan ympäristölupamenettelyyn, jotta eläinsuojan ja biokaasulaitoksen toimintakokonaisuudella olisi vain yksi lupamenettely. Lisäksi esityksellä muutettaisiin jätelain säännöstä kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuudesta niin, että ilmoituksenvaraisten biokaasulaitosten olisi pidettävä kirjaa jätteistä vastaavasti kuin ympäristöluvanvaraisten biokaasulaitostenkin. Vedyn tuotantoa ja jätteen kaasutusta ja pyrolyysiä koskevilla muutoksilla pannaan täytäntöön teollisuuspäästödirektiivin muutokset.LisätietojaNoora Herranen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 222

Hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain ja jätelain 118 §:n muuttamisesta halutaan kieltää lumen kaataminen mereen sekä selventää kieltoa upottaa ja hylätä jätettä tai muuta ainetta mereen. Esityksellä pyritään myös keventämään eläinsuojien yhteyteen perustettavien biokaasulaitosten sääntelyä ja poistamaan veden elektrolyysillä tuotetun vedyn tuotannon luvanvaraisuus vetyä korkeintaan 50 tonnia vuorokaudessa tuottavilta laitoksilta. Lisäksi muutettaisiin ympäristönsuojelulain säännöksiä siitä, millä kriteereillä jätteen kaasutukseen ja pyrolyysiin ei sovelleta jätteenpolttolainsäädäntöä.

Lähde: ym.fi