NordenBladet — Vastaukset itseä askarruttaviin kysymyksiin on helppo tarkistaa Usein kysyttyä ympäristöstä –palvelusta, josta löytyy nyt kattava nippu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista.Tietokokonaisuus jokaisenoikeuksista auttaa kaikkia luonnossa liikkujia toimimaan oikeutensa ja velvollisuutensa tuntien. Palvelu tarjoaa yli 100 kysymys-vastausparia jokaisenoikeuksista suomeksi ja ruotsiksi. Kysymykset ja vastaukset on jaettu aihealueittain ja vastauksia voi etsiä myös hakutoiminnon avulla. Jokaisenoikeudet | Usein kysyttyä ympäristöstäJokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoaJokaisenoikeuksilla (aiemmin jokamiehenoikeudet) tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokaisenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa.Jokaisenoikeudet lyhyestiSaatliikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissäratsastaa maastoa vahingoittamattaoleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittuapoimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasvejaveneillä, uida ja kulkea jäälläonkia ja pilkkiäEt saahaitata maanomistajan maankäyttöäkulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloillakaataa tai vahingoittaa kasvavia puitaottaa kuivunutta tai kaatunutta puutaottaa sammalta tai jäkäläätehdä avotulta toisen maallehäiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöäajaa moottoriajoneuvolla maastossahäiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasiahäiritä eläimiäkalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupiapäästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentällepitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueellapitää koiraa kytkemättömänä 1.3.–19.8. välisenä aikana.Ympäristötiedon verkkopalvelutUsein kysyttyä -palvelu on osa ymparisto.fi-sivustoa, joka on valtion ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelusta vastaa Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimiva ympäristöasioiden asiakaspalvelu. Tällä hetkellä Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelu tarjoaa yksityiskohtaista tietoa kysymys-vastaus -muodossa jokaisenoikeuksista sekä rauhoitetuista lajeista. Jokaisenoikeuksia koskevan sisällön on tuottanut ympäristöministeriö.Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelusta voi antaa palautetta osoitteeseen [email protected]Laajemmin eri ympäristöteemoihin voi tutustua muun muassa valtion ympäristöhallinnon yhteisellä ymparisto.fi –sivustolla. Sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista. Ymparisto.fi on tarkoitettu kaikille ympäristötiedosta kiinnostuneille. Ymparisto.fi:tä ylläpitävät valtion ympäristöhallinnon toimijat, eli Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja aluehallintovirastot.*Vastaukset otsikon kysymyksiin:Liikkuminen maastossa hiihtäen ja lumikengillä on sallittua jokaisenoikeudella siellä, missä liikkuminen muutoinkin on sallittua. Hiihtämistä voidaan rajoittaa vain erityisistä syistä esimerkiksi erityiseen käyttöön otetuilla alueilla.Jäälle saa jokaisenoikeudella tehdä avannon, mutta se on merkittävä hyvin hiihtäjien ja muiden kulkijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Merkitsemättömän avannon tekijä voi joutua vastuuseen vaaran aiheuttamisesta.LisätietoaMiliza Malmelin
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö
p. 029 5250 176
[email protected]Krista Keturi
UKK-projektikoordinaattori
Pirkanmaan ELY-keskus
p. 0295 035 322
[email protected]Kysy jokaisenoikeuksista ja ympäristöstäYmpäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 029 5020 900 (ma-pe 9-16)
[email protected]

Vastaukset itseä askarruttaviin kysymyksiin on helppo tarkistaa Usein kysyttyä ympäristöstä –palvelusta, josta löytyy nyt kattava nippu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtion aluehallinnon yhteinen strategia ohjaa aluehallinnon virastoja hallitusohjelman toimeenpanossa sekä toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa. Strategia on valtion aluehallinnon keskeinen lakisääteinen ohjausasiakirja. Tällä hallituskaudella strategiassa painottuvat esimerkiksi puhdas siirtymä ja varautuminen sekä mittava valtion aluehallinnon virastouudistus, jota valmistellaan 2023 käynnistyneessä lainsäädännön uudistushankkeessa. Valtion aluehallinnolla – aluehallintovirastoilla (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus) – on laajat toimialat ja tehtävät. Virastot huolehtivat yhteiskunnan perusinfrastruktuurin toimivuudesta ja kansalaisten ja yritysten oikeusturvasta. Lisäksi ne osaltaan kehittävät, rahoittavat, ohjaavat, luvittavat ja valvovat kuntien, julkisyhteisöjen ja elinkeinoelämän toimintaa alueillaan. Virastoille on laadittu yksi yhteinen strategia vuosille 2024–2027, ja se sisältää niiden laajan toimintakentän keskeisimmät tavoitteet.Strategiset painopisteet on jaettu neljään sisältöalueeseen:turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuuttalisäämme elinvoimaatoteutamme kestävää ja puhdasta siirtymääedistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta.Toiminnan kehittämiselle on asetettu kolme painopistettä:hyvinvoiva henkilöstö ja työyhteisöerinomainen asiakaskokemus ja sidosryhmäyhteistyödigitalisoidut ja sujuvat prosessit.Valituilla painopisteillä virastot toteuttavat hallitusohjelman linjauksia. Painopisteissä on huomioitu myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä virastojen tehtäviä määrittävä lainsäädäntö.  Valtion aluehallinnon virastorakennetta ja toimintaa uudistetaanSyyskuussa 2023 käynnistyi hallitusohjelman mukainen valtion aluehallinnon uudistushanke, joka näkyy strategia-asiakirjassa toimintatapalinjauksina. Valtion aluehallintouudistuksessa perustetaan valtakunnallisesti toimiva lupa-, ohjaus ja valvontavirasto sekä alueellisesti toimivat elinvoimakeskukset. Valtion aluehallinto toimii jatkossakin poikkihallinnollisesti ja monialaisesti alueilla, lisäksi sen toimintakykyä pidetään yllä ja toimintaa yhtenäistetään. Strategia ohjaa ja antaa yhteisen raamin valtion aluehallinnon virastojen eli kuuden aluehallintoviraston, 15 ELY-keskuksen, Ahvenanmaan valtionviraston sekä KEHA-keskuksen toiminnan tarkemmalle suunnittelulle ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiselle. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteinen strategia-asiakirja työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla: Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia (tem.fi)

Valtion aluehallinnon yhteinen strategia ohjaa aluehallinnon virastoja hallitusohjelman toimeenpanossa sekä toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa. Strategia on valtion aluehallinnon keskeinen lakisääteinen ohjausasiakirja. Tällä hallituskaudella strategiassa painottuvat esimerkiksi puhdas siirtymä ja varautuminen sekä mittava valtion aluehallinnon virastouudistus, jota valmistellaan 2023 käynnistyneessä lainsäädännön uudistushankkeessa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto tukee pääpiirteissään EU:n komission asetusehdotusta muovipellettien hävikkien estämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Asetusehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat ryhtyvät varotoimiin muovipellettien vuotojen ja hävikin estämiseksi. Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Komissio ehdottaa, että pellettejä käsittelevien toimijoiden täytyy ensisijaisesti estää pellettien päästäminen ympäristöön, toissijaisesti eristää vuotaneet pelletit sen varmistamiseksi, että ne eivät saastuta ympäristöä ja viimeisenä vaihtoehtona puhdistaa ympäristö vuodon tai hävikin jälkeen. Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia toimia:toiminnanharjoittajien on noudatettava tiettyjä parhaita käsittelykäytäntöjäpakollinen sertifiointi eli suurempien toimijoiden olisi saatava riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä todistus siitä, että toiminta täyttää vaatimukset, ja pienempien yritysten olisi annettava oma vakuutusyhdenmukainen menetelmä pellettihävikin arvioimiseksi Valtioneuvoston mukaan ehdotus kohdistuu nopeimpiin ja helpoimpiin toimiin tahattoman mikromuovisaasteen vähentämiseksi. Valtioneuvosto kannattaa varotoimia hävikin estämiseksi, kuitenkin niin, että pienille ja keskisuurille yrityksille asetetaan kevyempiä vaatimuksia. Lisäksi jäsenmaille tulevaa hallinnollista taakkaa on minimoitava.Muovipelletit tahattomien mikromuovisaasteiden suurimpia lähteitäMuovipelletit ovat raaka-aine, jota käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa, kuten esimerkiksi valmistuksen tai kuljetuksen aikana. Ehdotuksen varotoimilla voidaan vähentää pellettien päätymistä ympäristöön arviolta 54-74 prosentilla. Tämä vastaisi noin kuuden prosentin vähennystä tahattomasti ympäristöön pääsevien mikromuovien kokonaismäärässä. Samalla vähennettäisiin ihmisten terveydelle ja luonnolle aiheutuvia haittoja. Karkuun päässeitä pieniä pellettejä on vaikea saada talteen ja ne kulkeutuvat laajalle. Pelletit ovat vaarallisia eliöstölle ja ekosysteemeille, ja useiden meri- ja rannikkoeläinten tiedetään syövän pellettejä. Lisäksi ympäristöön päätyneistä muovipelleteistä voi aiheutua merkittävää taloudellista haittaa esimerkiksi kalastukselle, maataloudelle, matkailulle ja virkistykselle. Suomessa muovipellettejä käsitteleviä yrityksiä ja muita toimijoita on kaikkiaan satoja. Yrityksille aiheuttaisi kustannuksia ehdotuksen mukainen riskienhallinta ja suurimmille yrityksille sertifiointivelvoite. Muovipellettien päätymisestä ympäristöön Suomessa ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa, mutta Suomen ympäristökeskuksen Pellettimeri-tutkimuksessa pellettejä on löydetty huomattaviakin määriä rannikkoalueilta ja myös sisämaasta.Komission ehdotus ei koske meriliikennettä. Parhaillaan YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO valmistelee tarkennettuja toimia muovipellettien merikuljetuksiin.Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää kansallista lainsäädäntöä.

Valtioneuvosto tukee pääpiirteissään EU:n komission asetusehdotusta muovipellettien hävikkien estämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Asetusehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat ryhtyvät varotoimiin muovipellettien vuotojen ja hävikin estämiseksi. Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria. ”Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.”Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä”, ministeri Sari Essayah toteaa.Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.Kymmenvuotiset ympäristötukisopimukset suosittu keino METSO-ohjelman toteutuksessaViime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 % hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa. Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästiMETSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin 10 hehtaaria.Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen. Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka. Tukijärjestelmä vaihtuu, ympäristötukisopimusten valmistelu jatkossa metsäalan toimijoiden kautta
Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut KEMERA-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1.3.2024 alkaen.Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.METSO-ohjelman jatkokauden valmistelu käynnistyy METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-elinympäristöohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy vuonna 2024.METSO-ohjelma ja vapaaehtoinen metsien suojelu | Metsonpolku.fi Kuvat: METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. ELY-keskuksen luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.LisätietojaEsa Pynnönen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 386
[email protected]Ville Schildt
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 190
[email protected]

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 6. helmikuuta vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevan kattavan tiedonannon sekä teollisen hiilenhallinnan tiedonannon. Tiedonannot avaavat polkuja uusille puhtaille ratkaisuille ja hiilensidonnan kehittämiselle.Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriöKomission 2040-tiedonannossa korostetaan, että päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla sekä lisäinvestointeja tukemaan teknologioiden kehittymistä.”Komission tiedonannoissa on tunnistettavissa monia Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteitä. Suomelle on tärkeää huomioida puhtaiden ratkaisujen teknologianeutraalius ja kustannustehokkuus sekä teknisen hiilensidonnan kehittäminen. On hienoa, että ydinvoima sekä bioperäisen hiilidioksidin talteenotto ja käyttö nähdään ilmastopolitiikan keinovalikoimassa EU-tasollakin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.EU-komissio suosittaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tavoite kattaisi sekä kasvihuonekaasupäästöt että niiden poistumat. Poistumiin lasketaan luonnolliset – ja jatkossa myös tekniset nielut. Kaikkien toimialojen tulisi vähentää kustannustehokkaasti ja voimakkaasti päästöjä vuoteen 2040 mennessä. Eduskunnan syksyllä käsittelemän Suomen kannan mukaan EU:n 2040 ilmastotavoitteen tason tulee olla linjassa ja siten johdonmukaisesti ja uskottavasti tukea EU-tason ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.“Suomi kannattaa johdonmukaista EU:n ilmastopolitiikkaa, jolla rakennamme EU:n kilpailukykyä ja joka luo elinkeinoelämälle varmuutta ja ennakoitavuutta investoida tulevaisuuden puhtaisiin ratkaisuihin. 2040-ilmastotavoitteen toimeenpanossa pääpainon tulee pysyä päästövähennyksissä ja jättää jäsenmaille riittävästi liikkumatilaa tavoitteiden saavuttamiseksi”, Mykkänen sanoo.Energiasektori keskeisessä roolissa komission 2040-tiedonannossaTiedonanto edellyttää, että kaikki toimialat vähentävät päästöjään voimakkaasti ja kustannustehokkaasti. Energiasektori on keskeisin näistä sektoreista. Tiedonanto painottaa päästövähennysten ensisijaisuutta.Komissio katsoo, että kaikkia vähähiiliratkaisuja tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Se listaa ratkaisujen joukkoon muun muassa hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen (CCS ja CCU) teknologiat. Komissio tunnistaa entistä selkeämmin myös ydinenergian roolin osana puhtaita ratkaisuja uusiutuvien rinnalla. Tiedonannossa nostetaan esille myös SMR-laitosten kehitystyö.Komission mukaan uusiutuva energia ja ydinenergia kattavat 90 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta 2040 mennessä. Sähköverkkoon ja sähkön varastointiin tarvitaan kuitenkin huomattavia investointeja. Muissa toimissa mukana ovat muun muassa fossiilisista polttoaineista luopuminen ja energiatehokkuus. Suomen näkökulmasta jatkotyössä tulisi muistaa, että kulutuksen rajoittamisen sijaan energiatehokkuustavoitteiden tulisi palvella päästöjen vähentämistä ja ottaa huomioon kattavasti puhtaaseen siirtymään tarvittavat teknologiat, mukaan lukien vedyn käyttöön perustuvat.Komissio painottaa päästökaupan roolia hiilen hinnan asettajana ja pitkän aikavälin ennustettavuuden tuojana. Päästökaupalla on tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä se mahdollistaa päästöjen vähentämisen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ennakoitavasti koko EU:n alueella. Sähköistyminen, tuotantoprosessien kehittäminen, vähähiiliset polttoaineet ja prosessipäästöjen talteenotto voivat vauhdittaa teollisuutta merkittäviin CO2-päästövähennyksiin.Hiilenhallintatiedonanto pohjustaa hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistäKomissio julkaisi tänään myös teollisen hiilenhallinnan -tiedonannon. Komission vaikutusarvion mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hiilidioksidia tulisi ottaa vuosittain talteen 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030 ja vuoteen 2050 mennessä 450 miljoonaa tonnia vuodessa.Hiilen talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen (CCUS) on teknologia, jolla vähennetään ilmakehään päätyvien hiilidioksidipäästöjen määrää. Hiilen talteenotossa CO2 eristetään teollisuusprosessien tai energiantuotannon päästövirroista ennen kuin se pääsee ilmakehään.Hyödyntämisessä bioperäinen tai ilmasta suoraan kaapattu hiilidioksidi muunnetaan hyödyllisiksi tuotteiksi tai polttoaineiksi. Sitä voisi käyttää myös kemiallisissa prosesseissa, kuten muovien, lannoitteiden tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa, tai sitoa se rakennusmateriaaleihin.”Suomessa on merkittävä osa Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista, joka voidaan tulpata tehtaiden piipuista. Näin talteen otetulle hiilidioksidille saadaan luotua myös pidemmälle meneviä arvoketjuja korvaamaan fossiilista hiiltä raaka-aineena”, ministeri Mykkänen hahmottaa.Komission näkemys on, että eurooppalainen hiiliarvoketju muodostuu vaiheittain. Vuoteen 2030 mennessä varmistetaan riittävä varastointikapasiteetti, tarvittava kuljetusinfrastruktuuri ja selkeät puitteet varastoihin pääsylle. Komissio pitää tärkeänä, ettei geologisiin varastoihin pääsystä muodostu pullonkaulaa CO2-talteenottohankkeiden etenemiselle. Komission on tarkoitus pyrkiä kartoittamaan potentiaalisia geologisia varastoja EU-alueella ja valmistella ohjeistuksia varastojen luvitukseen. Lisätiedot verkossaEU2040-tiedonantoTowards an ambitious Industrial Carbon Management for the EU -tiedonantoSuomen ennakkovaikuttamiskanta | eduskunta.fiEU:n ilmastopolitiikka | ym.fi​​​LisätietojaMinisterin haastattelupyynnöt:
Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992EU2040-tiedonanto:
Laura Aho
​​​​​​​neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 0295 250 135
[email protected]Teollisen hiilenhallinnan tiedonanto:
Ville Niemi
erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
p. 0295 047 339
[email protected]

Euroopan komissio julkaisi 6. helmikuuta vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevan kattavan tiedonannon sekä teollisen hiilenhallinnan tiedonannon. Tiedonannot avaavat polkuja uusille puhtaille ratkaisuille ja hiilensidonnan kehittämiselle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Orimattilan kaupungille luvan lunastaa 21,6 hehtaarin suuruisen alueen.Alue sijaitsee Orimattilan keskustan pohjoisosassa liikenteellisesti hyvällä paikalla Lahdentien ja junaradan välisellä alueella. Kaupunki perusteli hakemusta kasvavalla yritystonttien kysynnällä Orimattilan keskustaajamassa. Alueelle on tehty tiesuunnitelma uudesta ja osittain lunastettavalla alueella kulkevasta tieyhteydestä Sampolan teollisuusalueelta Lahdentielle.Lisäksi lunastettavan alueen pohjoispuolella kaupungin omistuksessa jo olevien alueiden toteuttaminen yleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueeksi edellyttää kadun rakentamista lunastettavan alueen läpi. Alueen hankkiminen kaupungille vapaaehtoisin keinoin ei ole onnistunut hintaerimielisyyksien takia.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuskorvauksen määrittelee lunastustoimikunta maanmittauslaitoksen suorittamassa lunastustoimituksessa.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Orimattilan kaupungille luvan lunastaa 21,6 hehtaarin suuruisen alueen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi sai EU:lta merkittävän, 14 miljoonan euron tutkimusrahoituksen puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi. REPower-CEST-hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen analyysi fossiilisista polttoaineista irtautumisen keinoista ja valmistellaan tiekartta siirtymän toteuttamiseksi Suomessa.Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Geologian tutkimuskeskus tiedottavatREPower-CEST-hanke on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-lukua. Euroopan komissio esitti toukokuussa 2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää. REPowerEU-suunnitelma perustuu EU:n 55-valmiuspaketin ehdotusten täytäntöönpanoon. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.”Tämä uusi hanke tuo arvokasta, tutkittua tietoa ilmasto- ja energiapolitiikan suunnitteluun. Puhtaan energian murros on Suomelle valtava mahdollisuus. Tämä työ tukee hallituksen tavoitetta olla puhtaan energian edelläkävijä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Tiekartta siirtymän toteuttamiseksiVuoden 2024 alussa käynnistynyt hanke tuottaa laajaan tietopohjaan perustuvan tiekartan puhtaan energian siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Siirtymässä otetaan huomioon taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden lisäksi oikeudenmukaisuuden ja siirtymälle kriittisten raaka-aineiden saatavuuden näkökulmat.Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen näkemys puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista. ”Iso kysymys on se, miten puhdasta sähköä tuottavat ja tarvitsevat teolliset investoinnit saadaan kokonaisuutena toteutumaan niin, ettei aiheuteta merkittävää haittaa ympäristölle, luonnolle tai ihmisille. Ilmastotavoitteiden rinnalla edistetään luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyviä tavoitteita ja torjutaan luontokatoa”, Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio sanoo.Hanke tuottaa tietoa, työkaluja ja palvelukonsepteja, joita tarvitaan puhtaan energian siirtymän ympäristöön, talouteen ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyvien haasteiden ratkomiseen. Hankkeen aineistot, mallit ja työkalut tuotetaan tukemaan päätöksentekoa.Kaksi ja puoli vuotta kestävää tutkimus- ja kehittämishanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana yhteistyökumppaneina ovat Geologian tutkimuskeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Ympäristöministeriö toimii komission suuntaan hankkeen vastuuministeriönä.

Suomi sai EU:lta merkittävän, 14 miljoonan euron tutkimusrahoituksen puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi. REPower-CEST-hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen analyysi fossiilisista polttoaineista irtautumisen keinoista ja valmistellaan tiekartta siirtymän toteuttamiseksi Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Selvitys pyrkii vastaamaan tietotarpeeseen siitä, miten saamelaiskulttuuriin kohdistuvia kumulatiivisia vaikutuksia tulisi arvioida. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa saamelaiskulttuuriin kohdistuvien, kasautuvien vaikutusten arvioinnin tähänastista kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä luoda tietopohjaa ja menetelmiä arvioinnin toteuttamiseksi saamelaisten kotiseutualueella.Saamelaiskulttuuri on vahvasti sidoksissa ympäröivään luontoon. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja luontosuhteen vaalimista uhkaavat monenlaiset kilpailevat maankäyttömuodot. Kumulatiivisten vaikutusten arviointi on niiden muutosten arviointia, jotka kasautuvat sekä ihmisten aiheuttamien että luonnonilmiöistä johtuvien stressitekijöiden seurauksena ajallisesti ja paikallisesti. Selvityksen tavoitteena on edesauttaa viranomaisten, saamelaiskäräjien ja muiden saamelaistoimijoiden yhteistyötä vaikutusten arvioinnin käytänteiden ja mallien luomisessa sekä niiden toimeenpanossa. Tällä hetkellä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien tekemä arviointi saamelaiskulttuuriin kohdistuvista kumulatiivisista vaikutuksista on puutteellista muun muassa siksi, ettei menettelyistä ole riittävästi selkeyttä. Selvitys tunnistaa ja kokoaa yhteen keskeisiä elementtejä, jotka tulisi ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Selvitykseen on koottu myös keskeisten viranomaisten ja saamelaistoimijoiden näkemyksiä ja kehitysideoita aihepiiriin liittyen.Hansen, L. (2024). Askelmerkkejä saamelaiskulttuuriin kohdistuvien kumulatiivisten vaikutusten kokonaisvaltaisen arvioinnin kehittämiseksi ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä | Julkaisuarkisto ValtoLisätietoja  Lotta Manninen  
ympäristöneuvos 
p. 050 472 0275  
[email protected] 

Selvitys pyrkii vastaamaan tietotarpeeseen siitä, miten saamelaiskulttuuriin kohdistuvia kumulatiivisia vaikutuksia tulisi arvioida. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa saamelaiskulttuuriin kohdistuvien, kasautuvien vaikutusten arvioinnin tähänastista kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä luoda tietopohjaa ja menetelmiä arvioinnin toteuttamiseksi saamelaisten kotiseutualueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ASP-lainsäädännön kehittämishanke on aloitettu ympäristöministeriössä. ASP-säästäminen on erittäin suosittua, mutta sitä koskeva lainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja osin vanhentunut. Nykyistä selkeämpi lainsäädäntö palvelisi omistusasumista harkitsevia, asuntosäästäjiä ja heille asuntolainoja myöntäviä pankkeja. Lainsäädännön uudistamisen vaihtoehdoista on koottu suuntaviivamuistio, joka on kommentoitavana 1.2.–1.3.2024.Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. ASP-lainsäädäntöä on neljässäkymmenessä vuodessa uudistettu osissa, joten lainsäädäntöä on nyt tarpeen uudistaa kokonaisuutena.Säädösvalmisteluhankkeessa valmistellaan esitys uudeksi lainsäädännöksi. Tarkoitus on, että ASP-järjestelmän peruselementit – säästäminen, korkotuki ja valtiontakaus – säilyvät, mutta lainsäädäntö uudistetaan perusteellisesti vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tarpeita. Uusitussa lainsäädännössä tasapainossa ovat ensiasunnon ostajien ja pankkien näkökulmat ja toisaalta valtion riski ja tuen tehokas kohdentuminen.Tavoitteena on parantaa erityisesti ASP-lainan joustavuutta lainansaajan kannalta. Nyt ASP-laina on käytännössä monin tavoin jäykempi kuin niin sanottu tavallinen asuntolaina. Tämän ovat nostaneet esiin niin pankit kuin asunnonostajat.Lausuntokierroksen tavoitteena on saada palautetta ehdotuksista jo valmistelun alkuvaiheessa. Valmistelussa pohditaan laajasti suuntaviivamuistioon listattuja ehdotuksia. Kaikkia muistiossa mainittuja muutoksia ei sellaisenaan toteuteta, vaan eri vaihtoehdoista on tarkoitus valita ASP-järjestelmän toimivuuden ja asuntosäästämiseen kannustavuuden näkökulmasta paras kokonaisuus.Tutustu lakihankkeen suuntaviivoihin ja anna lausunto Lausuntopalvelussa 1.3. mennessä.Seuraa hanketta HankeikkunassaLisätietojaSatu Eronen
hallitussihteeri
[email protected]
p. 0295 250 180Mikko Friipyöli
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 375

ASP-lainsäädännön kehittämishanke on aloitettu ympäristöministeriössä. ASP-säästäminen on erittäin suosittua, mutta sitä koskeva lainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja osin vanhentunut. Nykyistä selkeämpi lainsäädäntö palvelisi omistusasumista harkitsevia, asuntosäästäjiä ja heille asuntolainoja myöntäviä pankkeja. Lainsäädännön uudistamisen vaihtoehdoista on koottu suuntaviivamuistio, joka on kommentoitavana 1.2.–1.3.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta.  Ympäristöministeriö selvitti käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden keräyksen pullonkauloja kyselytutkimuksilla Itämeren rannikkokunnissa. Kyselyyn vastasi reilu 600 niin sanotun suuren yleisön edustajaa ja noin sata ammattilaista, kuten venesatamien, veneilyseurojen, venevalmistajien ja venemyyjien sekä kuntien ja jätelaitosten edustajaa. Kyselyä seuranneessa selvityksessä on tarkasteltu veneiden keräyksen ja kierrätyksen nykytilaa Suomessa ja valituissa Euroopan merkittävissä veneilymaissa. Näiden perusteella selvitykseen on koottu ehdotuksia keinoista, joilla veneitä saataisiin tehokkaammin jätehuollon piiriin.Lasikuituveneiden määräksi Suomessa arvioidaan yli 700 000. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. Käytöstä poistuvien veneiden lukumääräksi arvioidaan elinkaarilaskelmien pohjalta jopa yli 10 000 vuodessa. Verrattaessa Suomea maihin joissa on kehittyneempi keräysjärjestelmä, voidaan keräykseen saada arviolta muutama tuhat venettä vuodessa. Veneille on jo jätehuoltojärjestelmä Kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä vastaanotetaan maksua vastaan kuntien jäteasemilla. Suuremmille veneille ja yritysten veneille tulee itse etsiä yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamaa jätehuoltopalvelua. Pidä Saaristo Siistinä ry:n keräyskampanjat Saaristomerellä ovat helpottaneet veneiden kuljetusta kierrätykseen haastavista paikoista, kuten saarilta, ja vastaaville kampanjoille voisi olla tarvetta myös muualla Suomessa. Lasikuituveneet luokitellaan sekajätteeksi tai polttokelpoiseksi jätteeksi. Jätehuollon piiriin tulevat veneet päätyvät tällä hetkellä pääosin poltettavaksi. Kaatopaikoista annettu asetus kieltää orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikalle eikä lasikuituveneiden sijoittaminen kaatopaikalle ole sen vuoksi sallittua. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin myöntäneet poikkeuksia kaatopaikkakiellosta tietyissä tilanteissa.Jonkin verran lasikuituveneitä on hyödynnetty myös sementin tai muovikomposiitin valmistuksessa. Käytännössä kaikki Suomessa kerätyt veneet voisi toimittaa sementtireittiä pitkin hyödynnettäviksi.Sekä suuren yleisön että ammattilaisten mukaan veneiden kierrätystä pitäisi kannustaa paremmalla ohjeistuksella jätehuollosta, maksuttomilla veneiden vastaanottopisteillä, keräyskampanjoilla tai veneiden romutuspalkkiolla. Selvityksen tekijän Macon Oy:n suosituksissa korostetaankin erityisesti viestinnän ja tiedotuksen merkittävää roolia jätehuollon ratkaisussa. Mahdollisina vaihtoehtoina esitetään myös veneiden romutuspalkkiota tai kotitalouksien veneiden maksuttoman vastaanoton ja kuljetuksen järjestämisen vastuuttamista kunnille. Rekisteröintivelvollisuuden laajentamista kaikille veneille tai tuottajavastuujärjestelmää ei suositella.

Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat sekä suuren yleisön että vene- ja jätealan ammattilaisten mukaan merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle. Hylätyt veneet ovat ympäristössä epäsiistejä ja rumentavat maisemaa. Lisäksi veneeseen jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat ajan myötä levitä ympäristöön ja lisätä ympäristökuormitusta.  

Lähde: ym.fi