NordenBladet — Ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen HAJUTARVE-projektissa selvitettiin hajuhaittoihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Selvitys toteutettiin kyselyn ja asiantuntijapaneelin muodossa. Kehitystarpeita havaittiin erityisesti ohjeistuksissa ja tiedonjaossa.Selvitys osoitti, että ohjeistusta kaivataan ennen kaikkea hajuihin liittyvien ohjearvojen päivittämisestä sitoviksi lukuarvoiksi. Sitovia ohjearvoja kaivattiin esimerkiksi sille, minkälaiset hajut tulkitaan häiritseväksi tai kuinka usein häiritsevää hajua saisi esiintyä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarkkoja ohjeita tai raja-arvoja hajujen esiintymiselle hengitysilmassa.Suomeen on myös tarve luoda käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hajutuloksia tulkitaan ja miten hajuhaitat tulisi huomioida teollisuustoimintoja suunniteltaessa ja toiminnan aikana. Kyselyn perusteella Suomessa tarvitaan myös hajuhaittoihin liittyvää säännöllistä koulutusta.Osana selvitystä toteutettuun kyselyyn vastasi 49 kuntien, Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä konsultointi-, jätteenkäsittely- ja teollisuusyritysten työntekijää.Miksi ohjeita hajuhaittojen hallintaan tarvitaan?Eri teollisuusalat, jätehuolto, maatilat, ravintolat, liikenne, kotitalouksien puunpoltto sekä luonnon normaalit ilmiöt voivat aiheuttaa hajuja, jotka voivat heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Hajut vaikuttavat erityisesti paikallisesti, mutta pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat päästöjen lisäksi sääolosuhteet ja hajupäästöjen leviämisympäristö, kuten maaston muodot.”Hankkeessa saatiin hyvää taustatietoa sille, mihin suuntaan koulutusta ja ohjeistusta tulisi jatkossa kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman monia tahoja”, erityisasiantuntija Paula Vehmaanperä ympäristöministeriöstä kertoo.HAJUTARVE – Hajuhaittoihin liittyvien haasteiden ja kehitystarpeiden selvittäminen (pdf)LisätietojaPaula Vehmaanperä
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 198
[email protected] Tuula Kajolinna
tutkija, VTT
p. 040 562 4379
[email protected]Jenni Latikka
erityisasiantuntija, ilmatieteen laitos
p. 050 453 2163
[email protected]

Ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen HAJUTARVE-projektissa selvitettiin hajuhaittoihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Selvitys toteutettiin kyselyn ja asiantuntijapaneelin muodossa. Kehitystarpeita havaittiin erityisesti ohjeistuksissa ja tiedonjaossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta päättyivät ilman tulosta 1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. ”Valitettavasti neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen, ja tarvitaan jatkoneuvotteluja. Neuvottelujen tähänastisen tuloksen turvaaminen ja valmistelun jatkaminen Busanissa tehdyn työn pohjalta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin liiaksi vesitetty sopimus. Suurimmalla osalla YK-maista on kuitenkin vahva tahtotila vaikuttavan sopimuksen aikaansaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Neuvottelut venyivät myöhään yöhön. Ne kariutuivat pitkälti erimielisyyksiin, jotka koskivat muovin tuotannon ja muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta. Nämä kohdat tiedettiin jo aiempien kokousten pohjalta hankaliksi ennen Busanin neuvotteluita.Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä kertoo, että tunnelma Busanissa on hyvin pettynyt. Toikka toimi myös toisena puheenjohtajana jätehuoltoa käsitelleessä neuvotteluryhmässä. Valtaosalla neuvotteluihin osallistuvista maista on kuitenkin yhteinen tavoite, ja ne tavoittelevat entistäkin päättäväisemmin kattavia ja kunnianhimoisia globaalisti sitovia toimia muovisaastumisen lopettamiseksi.”Lopulta sovun saavuttamisen esteenä oli muun muassa arabimaiden ryhmän haluttomuus sisällyttää uuteen sopimukseen tavoitetta muovin tuotannon hillitsemiseksi ja sääntöjä muovituotteiden haitallisille kemikaaleille, mikä puolestaan oli kunnianhimoista sopimusta edellyttävien maiden tavoite”, Tuulia Toikka sanoo.Neuvotteluissa ei päästy sopuun myöskään rahoituksesta. Kehittyvien maiden ja muovisaasteesta kärsivien pienten saarivaltioiden mukaan niille ei tarjottu riittävää rahoitusta ja tukea sopimuksen toimeenpanemiseksi. Perinteiset rahoittajamaat puolestaan näkevät, että muovisopimuksen rahoituksessa tulee huomioida sopimuksen kaikkien osapuolten vastuu muovin tuotannosta ja muovisaastumisesta. Myös yksityistä rahoitusta on saatava liikkeelle saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jonka tehtävänä oli neuvotella kansainvälinen muovisopimus vuoden 2024 loppuun mennessä. Sopimuksen tuli olla oikeudellisesti sitova ja kattaa muovin koko elinkaari sekä muovin aiheuttama saastuminen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä.Neuvotteluihin osallistui 177 maata, ja lisäksi paikalla oli yli 600 tarkkailijaorganisaatiota.

YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta päättyivät ilman tulosta 1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. ”Valitettavasti neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen, ja tarvitaan jatkoneuvotteluja. Neuvottelujen tähänastisen tuloksen turvaaminen ja valmistelun jatkaminen Busanissa tehdyn työn pohjalta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin liiaksi vesitetty sopimus. Suurimmalla osalla YK-maista on kuitenkin vahva tahtotila vaikuttavan sopimuksen aikaansaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista 28. marraskuuta. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa.Valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa. MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä kaupunkiseutujen kasvulle. Sopimuksilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja. Vauhtia asuntotuotantoon, panostuksia liikenneinfraan ja sujuvaan arkeen Asuntotuotannon vauhdittaminen kaupunkiseuduilla on yksi MAL-sopimusten keskeisistä tavoitteista. Sopimuksilla tavoitellaan vuosina 2024–2027 kaupunkiseuduille yhteensä yli 57 000 uutta asuntoa. Kaupunkiseutujen kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaavoituksessa, että asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset turvataan. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tavoitellaan kestävää, turvallista ja toimivaa liikennejärjestelmää kaupunkiseuduilla. Investoinnit liikenneverkkoon mahdollistavat kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella. MAL-sopimuksiin sisältyy myös tiehankkeita, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla. MAL-sopimusten ja niihin sisältyvien tiehankkeiden rahoitus on osa hallitusohjelman investointiohjelmaa. Tiehankkeista sopimuksiin sisältyvät muun muassa valtakunnallisesti merkittävän E18-tien kehittäminen Raision kohdalla Turun seudulla ja valtatien 12 kehittäminen välillä Mankala–Tillola Lahden seudulla. Raide- ja kaupunkiraitiohankkeista valtio sitoutuu avustamaan muun muassa Vantaan raitiotien toteuttamista, Tampereen raitiotien jatkon rakentamista ja Turun raitiotien jatkosuunnittelua. Kaupunkikehitystä tukevat myös esimerkiksi Oulun henkilöratapihan kehittäminen sekä valtatien 4 ja sen ympäristön kehittäminen Jyväskylän Palokassa ja Lahdenväylällä Helsingissä. MAL-sopimuksissa osoitetaan rahoitusta myös hankkeille, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta. Lisäksi hankkeilla edistetään esimerkiksi kävelyä, pyöräliikennettä ja lähijunaliikennettä sekä korjataan juna-asemia. Mitä seuraavaksi? Valtion ja kaupunkiseutujen on tarkoitus allekirjoittaa MAL-sopimukset joulukuussa 2024. Tämän jälkeen liikennehankkeiden ja muiden sopimusten toimenpiteiden toteutus voi alkaa. Sopimusten toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2024–2027.  MAL-sopimusten osapuolet sitoutuvat kunkin seudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksilla vahvistetaan samalla seutujen kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta. MAL-sopimukset ovat 12-vuotisia siten, että toimenpiteet sovitaan ja sopimukset päivitetään neljän vuoden välein. Valtioneuvoston periaatepäätös Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kuntien kanssa solmittavista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista | valtioneuvosto.fiTiedote 23.9.2024: MAL-sopimusten neuvottelutulokset saavutettu valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa | ym.fiLisätietoja Anna-Leena Seppälä 
rakennusneuvos  
ympäristöministeriö 
p. +358 295 250 242 
[email protected] Hanna Perälä 
liikenneneuvos  
liikenne- ja viestintäministeriö 
p. 0295 342 007 
[email protected] 

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista 28. marraskuuta. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta ja 1.300 miljardin dollarin rahoituksen laajemmasta rahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan.

COP29-ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta ja 1.300 miljardin dollarin rahoituksen laajemmasta rahoitustavoitteesta. Fossiilisista polttoaineista irtaantumisen globaalista seurantamenetelmästä sopiminen jää tulevien ilmastokokousten varaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Paineet yhteisymmärryksen löytämiseen kasvavat, kun YK-maiden edustajat kokoontuvat kansainvälisen muovisopimuksen viimeiseen neuvottelukokoukseen 25.11.-1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa neuvotteluista haastavia.

Paineet yhteisymmärryksen löytämiseen kasvavat, kun YK-maiden edustajat kokoontuvat kansainvälisen muovisopimuksen viimeiseen neuvottelukokoukseen 25.11.-1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa neuvotteluista haastavia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimisi kansallisena kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen. Lupamenettelyjä sujuvoittamalla edistetään investointeja ja vihreää siirtymää.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jonka mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimisi kansallisena kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteviranomaisena. Aluehallintouudistuksen myötä yhteyspisteviranomaisen tehtävä siirtyisi uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026 alkaen. Lupamenettelyjä sujuvoittamalla edistetään investointeja ja vihreää siirtymää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmakausi päättyy. Ilmastotoimet kunnissa ja alueilla ovat vahvistuneet.

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmakausi päättyy. Ilmastotoimet kunnissa ja alueilla ovat vahvistuneet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Liikenneinfrastruktuurin sanasto, Teknisten verkkojen sanasto ja Sitovan tonttijaon tietomalli koodistoineen on vahvistettu ja julkaistu vapaasti hyödynnettäväksi. Hyväksyminen on tehty rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden hallintamallin mukaisesti. Tiedon yhteentoimivuus on tärkeää, sillä yhtenäisesti käytettäviä käsitteitä tarvitaan sujuvaan tiedonsiirtoon eri tietojärjestelmien ja organisaatioiden välillä.

Liikenneinfrastruktuurin sanasto, Teknisten verkkojen sanasto ja Sitovan tonttijaon tietomalli koodistoineen on vahvistettu ja julkaistu vapaasti hyödynnettäväksi. Hyväksyminen on tehty rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden hallintamallin mukaisesti. Tiedon yhteentoimivuus on tärkeää, sillä yhtenäisesti käytettäviä käsitteitä tarvitaan sujuvaan tiedonsiirtoon eri tietojärjestelmien ja organisaatioiden välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi aiemmin syksyllä 2024 lausuntoja ASP- ja asuntolainojen valtiontakauslainsäädännön uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää asuntosäästämistä ja ensiasunnon hankintaa sekä omistusasuntolainojen valtiontakausta koskevaa lainsäädäntöä, jotta se vastaisi paremmin nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia. ASP-järjestelmän peruselementit, lisäkorko, korkotukilaina ja maksuton valtiontakaus, pysyisivät pääosin ennallaan.

Ympäristöministeriö pyysi aiemmin syksyllä 2024 lausuntoja ASP- ja asuntolainojen valtiontakauslainsäädännön uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää asuntosäästämistä ja ensiasunnon hankintaa sekä omistusasuntolainojen valtiontakausta koskevaa lainsäädäntöä, jotta se vastaisi paremmin nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia. ASP-järjestelmän peruselementit, lisäkorko, korkotukilaina ja maksuton valtiontakaus, pysyisivät pääosin ennallaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jätelakiin ehdotetaan säädettäväksi ympäristölupamenettelyn korvaava hyväksymismenettely aineen tai esineen luokittelemiseksi sivutuotteeksi tai jätteeksi luokittelun päättymiseksi. Lausuntoja pyydetään 31.12.2024 mennessä.

Jätelakiin ehdotetaan säädettäväksi ympäristölupamenettelyn korvaava hyväksymismenettely aineen tai esineen luokittelemiseksi sivutuotteeksi tai jätteeksi luokittelun päättymiseksi. Lausuntoja pyydetään 31.12.2024 mennessä.

Lähde: ym.fi