NordenBladet — Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila on vaikuttanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelujärjestelyihin ja siten oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin jo puolentoista vuoden ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella tuetaan korkeakouluopiskelijoiden ohjausta ja hyvinvoinnin vahvistamista sekä hidastuneiden opintojen etenemistä. Erityisavustuksen haku avautui 6. syyskuuta.Erityisavustus on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluville korkeakouluille, opiskelijajärjestöille, ylioppilaskunnille ja opiskelijakunnille. Määrärahaa on käytettävissä avustuksiin 6 miljoonaa euroa.Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo lähtökohtaisesti yhtä hakemusta kustakin hallinnonalan korkeakoulusta. Valmistelussa on hyvä tehdä yhteistyötä korkeakoulun ja sen opiskelijakunnan tai ylioppilaskunnan välillä. Avustuksella voidaan esimerkiksi järjestää ohjausta ja tukea itseohjautuvuutta, lieventää yksinäisyyden kokemusta, kehittää tukitoimintaa tai vahvistaa yhteisöllisyyttä.Avustuksilla tuettavien erityistoimien lisäksi lähiopetuksen lisäämisellä syksyn aikana on merkittävä vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin. Mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymiseen on erittäin tärkeää opintoihin kiinnittymisen varmistamiseksi, mutta myös koko korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi.Hyvinvointia ja ohjausta tuettiin myös tammikuussaTammikuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriö tuki korkeakouluja sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntia niin ikään yhteensä 6 miljoonan euron erityisavustuksilla.Kyseessä oli vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion määräraha. Avustuksia haettiin tuolloin yli 16 miljoonan euron edestä. Avustuksia myönnettiin 38 hankkeeseen. Erityisavustukset on tarkoitettu koronaepidemian vuoksi toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tukea.Hakuilmoitus: Erityisavustus koronapandemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden oppimisvajeen tasoittamisen ja opintojen etenemisen, ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2021Tammikuussa 2021 myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta tietoaineistojen laatukriteereiksi julkiselle hallinnolle. Lausuntoja voi antaa kirjallisesti Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 4.10. asti.Laatukriteereiden tavoitteena on lisätä tietojen käyttömahdollisuutta ja yhtenäisyyttä sekä laajentaa tiedon käyttöä yhteiskunnan ja yritysten päätöksenteossa.Tietoaineistojen laatukriteerit helpottavat julkishallinnon tiedon laadun yhtenäistä todentamista, kuvaamista ja arviointia. Niiden avulla julkishallinnon tietoa pystytään hyödyntämään laajemmin. Laatukriteerit koskevat Suomen julkisen hallinnon toimijoita tiedon tuottajina ja tiedon käyttäjinä.
Tietoaineistojen laatukriteerit on järjestetty tiedonkäyttäjän näkökulmasta neljän kysymyksen alle: 1) Mitä tieto koskee? 2) Miten tieto kuvaa todellisuutta? 3) Miten hyvin tieto on kuvattu? 4) Miten tietoa voi käyttää? Kullekin kriteerille on määritelty sitä kuvaavat mittarit.Laatukriteerit on tarkoitettu joustavaksi työkaluksi; kaikki kriteerit tai varsinkaan mittarit eivät välttämättä ole merkityksellisiä kaikissa tilanteissa tai tietoaineistoissa. Lisäksi on hyvä huomata, että käyttötarkoitus määrittää sen, millaista tasoa laatukriteerin kuvaaman tiedon laadun osalta tavoitellaan.Tietoaineistojen laatukriteerit on laadittu Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen (TiHA) hankkeessa osana pääministeri Marinin hallitusohjelman tietopolitiikan tavoitteita. Laatukriteerit on luotu Tilastokeskuksen vetämässä TiHAn osahankkeessa ”Tiedon laatukehikko” kymmenen organisaation kesken. Valmistelussa on tehty laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Valmisteluun kuului kaikille avoin laatukriteerien kommentointikierros helmikuussa 2021, sekä lisäksi pilotointia, työpajoja ja TiHA-hankkeen seminaareja kevätkaudella 2021.Laatukriteerit ja niiden mittarit viimeistellään lausuntokierroksen jälkeen vuoden 2021 loppuun mennessä. Viimeistelyssä huomioidaan myös syyskauden 2021 pilotointi sekä suoraan Tietoaineistojen laatukriteerit -verkkosivulta saatava palaute. Hyväksymismenettely päätetään myöhemmin ja toimeenpanoa valmistellaan.Kirjalliset lausunnot ehdotuksesta pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 4.10.2021 kello 16:15 mennessä.Lausuntomateriaali lausuntopalvelussa
Tietoaineistojen laatukriteerit -verkkosivu
Lue lisää Tiedon laatukehikko -osahankkeesta
Lue lisää TiHA-hankkeesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on kutsunut kokkolalaisen hallintotieteiden maisteri Tiina Isotaluksen erityisavustajakseen. Kuntaministerin esikunnassa Isotalus vastaa kuntien ja maakuntien asioista sekä mediasuhteista. Isotalus aloitti tehtävässään 6. syyskuuta.Isotalus on työskennellyt aikaisemmin muun muassa SDP:n kaupunkipoliittisena koordinaattorina ja Kalajoen kaupungin hallintosihteerinä. Lisäksi Isotalus on Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2021 matkailijoiden kulutus pienenee 30–40 prosenttia Suomessa. Jos matkailun elpyminen alkaa marras-joulukuussa 2021, kulutus supistuu noin 30 prosenttia eli yli 5 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta keväällä 2022, kulutus vähenee noin 40 prosenttia eli yli 6 miljardia euroa.Tiedot ilmenevät matkailukysynnän kehitystä kuvaavassa arviossa, joka julkaistiin Business Finlandin What’s up: Ennusteet & ennakointi –seminaarissa 6.9.2021. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin. Arviot kulutuksen supistumiseen ovat optimistisempia kuin alkukeväällä. Myönteistä kehitystä selittää kotimaanmatkailun vilkastuminen tänä kesänä. Alan kokonaiskysynnässä ei ole kuitenkaan mahdollista päästä pandemiaa edeltäneelle tasolle ilman rajat ylittävän matkustamisen mahdollistamista.Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli ennakkotiedon mukaan 16,3 miljardia euroa vuonna 2019. Kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 lukuihin. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin. Myös vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmäksi aikaa aikaisempaa pienemmäksi, on varauduttava. Kansainvälisessä matkustamisessa kulutus supistuu yhä rajusti. Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 70–80 prosenttia eli 3,8–4,3 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Suomalaisten ulkomaanmatkailusta syntyvä kulutus Suomessa vähenee noin 76–86 prosenttia eli noin 1,7–2,0 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia, tänä vuonna enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista. Kotimaanmatkailusta aiheutuva kulutus pysyy arvioiden mukaan lähes vuoden 2019 tasolla. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–87 prosenttiin. Alueellinen matkailutilinpito: ulkomaalainen matkailu keskittyi Uudellemaalle ja Lappiin vuonna 2019Samassa Business Finlandin tilaisuudessa julkaistiin myös alueellinen matkailutilinpito, joka kuvaa maakuntakohtaisesti matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia. Matkailun merkitys vaihtelee suuresti alueellisesti. Vuosina 2017–2019 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,5 mrd. eurosta 11,0 mrd. euroon eli noin kahden prosentin (211 milj. euron) vuosivauhtia. Merkittävintä kasvu oli Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuosina 2017–2019 ulkomaalaisten Suomeen suuntautuva matkailu kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui lähes yksinomaan Uudellemaalle ja Lappiin. Yli puolet (8,2 mrd. euroa) matkailun kokonaiskysynnästä kohdistui Uudellemaalle.Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2019 koko maassa 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia työvoimasta. Osuus oli tätä korkeampi Ahvenanmaalla (21,4 %), Lapissa (8,4 %), Uudellamaalla (6,5 %) ja Etelä-Karjalassa (6,1 %).  Uudellamaalla matkailualoilla työskenteli 60 800 työllistä eli noin 40 prosenttia matkailualojen työllisistä. Tilastokeskuksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona toteuttama alueellinen matkailutilinpito –raportti sisältää vuoden 2018 tiedot sekä vuoden 2019 ennakkotiedot maakuntakohtaisesta matkailukysynnästä, matkailun aikaansaamasta arvonlisästä (bkt) ja työllisyydestä matkailutoimialoilla. Koko maata koskevat tiedot selviävät Visit Finlandin julkaisemasta kansallisesta matkailutilinpidosta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat päätteen käyttöön 6. syyskuuta alkaen.Näiden ministeriöiden henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös kaikki muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen. Oikeusministeriö ja valtioneuvoston kanslia ovat jo siirtyneet uuteen päätteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20. syyskuuta alkaen ja ulkoasiainhallinto marraskuussa.Korkeaa varautumista ja turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee govsec.fi. 4. lokakuuta alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected] Aikatauluihin voi tulla muutoksia.Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvostoon. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte valittiin, koska se on helposti tunnistettava ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson on myöntänyt lähes 40 miljoonaa euroa koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen.Avustusta myönnettiin 278 varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestäjälle. Avustuksen erityisenä tavoitteena on varmistaa heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden oppimista ja kehitystä. Lisäksi tuetaan niitä lapsia ja nuoria, joiden syrjäytymisen riskiä koronaepidemian pitkittyminen on lisännyt ja ehkäistään koulupoissaoloja ja koulupudokkuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Fortum [Power and Heat Oy] toimitti 6.9.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) jossa on selvitetty Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia.Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa marraskuussa 2020. Siinä yhtiön suunnitelmat ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi todettiin riittäviksi, kunhan ministeriön lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon.Lausunnossaan TEM pyysi tarkennuksia muun muassa laitoksen ikääntymisen hallinnasta, ilmastonmuutoksen ja, jäähdytysvesien huomioon ottamisesta arvioinnissa, onnettomuuksien seurauksien ja niiden ehkäisemisen kuvaamisesta sekä ydinjätehuoltoon liittyvistä arvioinnista.Fortumin YVA-selostuksessa on arvioitu myös hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen sekä ympäristöön, vesistöön, pohjavesiin, kalatalouteen, luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen.Fortumin YVA-prosessissa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien Loviisan molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto nykyisten lupajaksojen (2027 ja 2030) päättymisen jälkeen.Fortumin arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.tem.fi/loviisan-yva-selostus TEM tulee pyytämään siitä lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä, sekä järjestää kuulemisen kansalaisille ja yhteisöille. Kuulemisaika on 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Yleisölle suunnattu kuulemistilaisuus järjestetään Loviisassa 7.10.2021 kello 18-21. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä annetaan tammikuussa 2022. Aikanaan YVA-selostus liitetään laitoksen jatkoa koskevaan käyttö- tai käytöstäpoiston lupahakemukseen.Hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii TEM ja kansainvälisen kuulemisen osalta ympäristöministeriö (YM).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen luopua tilojen käytön edellytyksenä olevan lähikontaktin määritelmästä ja ilmaantuvuusrajasta tartuntatautilaissa.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevaa 58 d §:ää. Pykälä koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku. Poistettavaksi ehdotetulla lähikontaktin määritelmä tarkoitetaan nykyisen säädöksen mukaan ihmisten oleskelua sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Jatkossa lähikontaktin määrittelisi aluehallintovirasto tai kunta päätöksessään tilannekohtaisesti. Tartuntatautilain tilojen käytön edellytyksiä koskevat säännökset ovat voimassa tämän vuoden loppuun asti.Ehdotus ei muuttaisi viranomaisten oikeutta ja velvollisuutta tehdä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi päätöksiä tilanteen niin edellyttäessä. Esityksen mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan päätökset tilojen käytön edellytyksistä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan merkittäviä tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Satakunnassa otetaan käyttöön kiihtymisvaiheen rajoitukset ja Rovaniemen kaupungissa perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan maanantaina 6.9.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 6.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 6.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan ja Lapin maakunnissa 6.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi