NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta työnantajien ja henkilöstön välillä. Uudistuksella pyritään myös lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin vaikutusketjuja, joiden seurauksena uudistuksella tavoiteltavat hyödyt syntyisivät. Keskeisimpien hyötyjen mittaluokasta tulisi esittää suuntaa-antavia määrällisiä ja laadullisia arvioita. Arviointineuvosto katsoo, että uudistuksesta yrityksille aiheutuvasta kokonaiskustannuksesta tulisi esittää suuntaa-antava arvio. Esitysluonnoksessa kuvataan aiheutuvia kustannuksia suhteutettuna yritysten liikevaihtoon, mikä on sinänsä myönteistä, mutta kuvaus ei anna käsitystä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta. Uudistuksen viranomaisvaikutuksista, etenkin yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle aiheutuvista vaikutuksista, tulisi myös esittää tarkempia arvioita.Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite helpottaa pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisikin käsitellä uudistusta myös säädösten sujuvoittamisen näkökulmasta, koska ehdotuksella on sääntelytaakasta aiheutuvia kustannuksia yrityksille. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Fimea pyytävät palautetta kansallisen lääketietovarannon lähtökohtia tarkentavaan raporttiluonnokseen. Nyt kommenteille julkaistava raportti täydentää valmistuessaan aiemmin julkaistua lääketietovarannon selvitystä (STM2021:3). Työn tavoitteena on tarkastella lääketietovarannon toimintaedellytyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja jatkotoimenpiteiden linjaamista varten.Lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten välineiden kehittäminen, kuten kansallinen lääketietovaranto, sisältyvät pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisen lääkeasioiden uudistuksen tavoitteisiin.Keskitettyyn lääketietovarantoon koottaisiin eri viranomaisen tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista- ja aineista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja ravintovalmisteista. Nykytilassa lääkevalmisteen tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden tietovarannoissa ja erilaisilla tavoilla käytettävissä, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä. Toteutuessaan lääketietovaranto olisi useiden toimijoiden tietotarpeisiin vastaava tietovaranto. Tässä valmisteluvaiheessa tarkastelunäkökulma on painottunut lääkehoidon ja -logistiikan tarpeiden lisäksi erityisesti ohjauksen, valvonnan, varautumisen ja tiedolla johtamisen tarpeisiin.Lääketietovarannon toimeksiannon tavoitteena on konkretisoida lääketietovarannon kehittämisen mahdollisuuksia ja antaa keskeisille toimijoille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa näkemyksiään lääketietovarannon kehittämisnäkymiin ja tuoda esiin siihen liittyviä kehittämistarpeita ja mahdollisia riskejä.Kommentoitava raporttiluonnos sisältää muun muassa ehdotuksen lääketietovarantoon koottavista tietoaineistoista ja lääketietovarannon toimintamallista. Lisäksi se sisältää kuvauksen nykytilan puutteista sekä näihin liittyviä muutos- ja ratkaisuehdotuksia. Lopuksi raporttiluonnoksessa ehdotetaan mahdollista vaiheistettua lääketietovarannon kehittämispolkua.Palautteita selvitysraportin luonnokseen toivotaan 26.9.2021 mennessä. Kiitämme jo etukäteen annetusta arvokkaista näkemyksistä. Niiden avulla raportti viimeistellään julkaistavaksi. Raportti luovutetaan STM:lle lokakuun 2021 lopussa.
NordenBladet — Sanna Marinin hallitus on hyväksynyt suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2021. Hallituksen on tarkoitus antaa syysistuntokaudella eduskunnalle 182 hallituksen esitystä ja yhdeksän selontekoa. Samalla hyväksyttiin alustavasti kevätistuntokauden 2022 suunnitelma.Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta valtioneuvosto.fi/lainsaadantosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa istuntokauden aikana.Lainsäädäntösuunnitelma kertoo hallituksen esityksen (HE) valmistelun tilanteen ja arvion ajankohdasta, jolloin valtioneuvosto päättää esityksen antamisesta eduskunnalle. Tarkemmat tiedot lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyvien hallitusten esitysten valmistelusta sekä yksittäisistä hankkeista ovat saatavilla ministeriöiden ylläpitämässä valtioneuvoston hanketietopalvelussa.
NordenBladet — Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 82 kuntaa, ja haettu avustussumma oli yhteensä 144 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 129 euroa asukasta kohden. Korotukseen on käytettävissä enintään 30 miljoonaa euroa.Hakijakuntien väestömäärä vaihteli hieman alle 700 asukkaasta yli 80 000 asukkaaseen. 56:ssä hakijakunnassa on alle 10 000 asukasta, ja viidessä hakijakunnassa oli yli 60 000 asukasta.Kuntien hakemat summat puolestaan vaihtelevat 106 000 eurosta yhdeksään miljoonaan euroon. Vuonna 2020 avustusta haki koronaepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi peräti 148 kuntaa ja sitä myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa.Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto kuntaministeri Sirpa Paateron esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämistä. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin toimiin talouden tervehdyttämiseksi sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin vuoden 2021 aikana, jotka vaikuttavat kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen kriteereissä otetaan huomioon myös koronaepidemian vaikutukset, jotka kuntien oli eriteltävä hakemuksissaan.
NordenBladet — Sisäministeriön järjestämien turvallisuuswebinaarien sarja jatkuu keskiviikkona 29. syyskuuta klo 13.00-16.30. Sarjan toisen osan aiheena on Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä.Webinaari ”Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä” pureutuu arjen turvallisuuden kysymyksiin ja kehittämiskohteisiin. Yksi keväällä hyväksytyn sisäisen turvallisuuden selonteon johtopäätöksistä oli, että erityisesti arjen turvallisuus on hyvin erilainen eri ihmisille. Ikä, sukupuoli, alkuperä, asuinpaikka, äidinkieli, sosioekonominen asema ja muut ominaisuutemme vaikuttavat voimakkaasti siihen, millainen turvallisuutemme ja turvallisuuden tunteemme on. Näin ollen turvallisuuden parantaminen ei onnistu tehokkaasti tarjoamalla ”samaa kaikille”.Webinaarissa pureudutaankin eri ihmisten erilaisiin turvallisuuden tarpeisiin sekä siihen, millaisilla kysymyksillä ja työkaluilla niihin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Webinaarissa on kaksi ohjelmakaistaa, joiden välillä osallistujat voivat valita oman mielenkiintonsa mukaiset esitykset.IlmoittautuminenWebinaarin ilmoittautuminen on avautunut. Ilmoittaudu keskiviikkoon 22.9. mennessä. https://link.webropolsurveys.com/S/F8C84CEA001D0142Sisäisen turvallisuuden webinaarisarjan avasi kesäkuussa järjestetty Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -tilaisuus, joka käsitteli valtioneuvoston toukokuussa hyväksymää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Syksyn myöhemmät osat pureutuvat sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin käytännönläheisimmin, mutta kuitenkin selontekoon ja sen johtopäätöksiin nojaten. Webinaarisarjan kaksi viimeistä osaa järjestetään lokakuussa ja joulukuussa. 27.10. webinaarin otsikkona on Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä ja 2.12. järjestettävän webinaarin Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.Ohjelma13.00 Webinaarin avaus puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman13.15 Huono-osaisuuden kartta – mitä se meille kertoo ja miten sitä voisi hyödyntää turvallisuustyössä? asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen, Diak13.50 Ohjelmakaista 1 Haavoittuvien ryhmien turvallisuus – mitä tiedämme? erityisasiantuntija Heidi Lempiö ja asiantuntija Erkki Mäntymäki, sisäministeriö Kommentti: johtaja Teemu Lehti, Hätäkeskuslaitos13.50 Ohjelmakaista 2 Uusi yritysturvallisuus – yhteisöjen resilienssi osana kestävää taloutta toimitusjohtaja Ilkka Kervinen, Oy Resiliency Group Ltd14.30 Tauko14.45 Ohjelmakaista 1 Väestösuhteet ja turvallisuus – Forssan seudun väestösuhdeohjelma maahanmuuttokoordinaattori Milla Parviainen, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä14.45 Ohjelmakaista 2 Harvaan asutut alueet, monipaikkaisuus ja turvallisuus kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmon kaupunki15.35 Huomisen rikollisuus ja häiriöt analyysipäällikkö Juha Syrjä, Poliisihallitus Kommentti: nuorten näkymiä tulevaisuuden turvallisuuteen16.15 Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanat puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
NordenBladet — Hallitus on päättänyt neuvottelussaan 6. syyskuuta toimista, joilla Suomea voidaan avata ja koronarajoituksista luopua. Hallituksen tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset. Uudistetun hybridistrategian toimeenpano alkaa asteittain jo ennen sitä.Hallituksen on tarkoitus antaa periaatepäätös uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelmasta valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. syyskuuta. Rajoitustoimia voidaan jo ennakoivasti ryhtyä purkamaan ennen tavoiteltavan rokotuskattavuuden saavuttamista. Koronakriisin hallinnan uudistetun hybridistrategian tavoitteena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Tavoitteena on myös vakavien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttäminen, terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen sekä riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien suojaaminen.Elo-syyskuun vaihteessa on arvioitu, että 12-vuotta täyttäneen väestön 80 % rokotekattavuus voidaan saavuttaa lokakuun puoleen väliin mennessä.Epidemiavaiheista luovutaan, alueille yhdenmukainen toimintamalliToimintasuunnitelmalla tuetaan aluehallintovirastojen ja kuntien päätöksenteon oikeasuhtaisuus- ja välttämättömyysarviointia, torjutaan terveydenhuollon ylikuormittumista ja epidemian hallitsematonta leviämistä sekä ohjataan työtä mahdollisimman korkean rokotekattavuuden saavuttamiseksi. Alueellisista epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista luovutaan. Koronakriisin hallinnassa siirrytään kaikilla alueilla yhdenmukaiseen toimintamalliin, jossa epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Toimet ovat aikaisempaa rajatumpia kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja alueeltaan. Rajoitusten tulisi kohdella eri aloja mahdollisimman yhdenvertaisesti riskien suhteen. Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Vaikka alueilla esiintyy tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia. Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Valmistelussa oleva koronapassi olisi tavoitteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan osin rinnakkainen ja täydentävä riskiperusteisten rajoitusten kanssa siten, että koronapassiin vapaaehtoisesti tukeutumalla rajoitusten kohteilla olisi mahdollisuus poiketa näistä rajoituksista.Toimintasuunnitelma sisältää valtakunnallisen hätäjarrumekanismin yllättäviin ja nopeasti heikkeneviin tilanteisiin, jolloin alueelliset toimet eivät riitä tartuntojen kasvun hillintään. Tällöin viruksen torjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisempiin valtakunnallisiin toimiin.
NordenBladet — Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa metsästäjiä jatkamaan villisikakannan verottamista afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Yhdistys jakoi maanantaina Lappeenrannassa tuntuvat rahapalkinnot parhaiten torjuntatyössä menestyneille metsästysseuroille. Sikayrittäjät pitää torjuntatyötä ensiarvoisen tärkeänä elinkeinon kannalta. Palkinnolla halutaan kannustaa seuroja kehittämään edelleen torjuntatyötä.Pääpalkinnon 5000 euroa sai Virolahden Metsästysseura. Sen saalismäärä tammi-elokuussa oli valtakunnan suurin. Suomen Sikayrittäjät palkitsi yhteensä yhdeksän seuraa ja villisian torjuntatyön veteraanin, Metsästäjäliiton Kymen piirin. Riistakeskuksen pitämän tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomessa pyydettiin 764 villisikaa, missä oli lisäystä yli 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.ASF-näytteitä metsästäjät toimittivat ruokavirastolle heinäkuun loppuun mennessä 539 kappaletta. Koko viime vuonna näytteitä toimitettiin 937 kappaletta.Suomen Sikayrittäjät maksaa edelleen toiminta-avustusta metsästysseuroille. Avustuksen suuruus on tällä hetkellä 137 euroa per metsästetty ja Ruokavirastossa ASF-tutkittu villisika.Palkitsemistilaisuudessa mukana ollut MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskoi tuhannen näytteen rajan ylittyvän tänä vuonna. Vuonna 2015 näytteitä toimitettiin 171 kappaletta.Kansliapäällikkö Husu-Kallio kiitti lämpimästi Sikayrittäjiä arvostuksesta, jonka yhdistys osoittaa metsästäjäkunnalle sikaruton torjuntatyössä. ”Villisian metsästys ei todellakaan ole helppoa, vaan se vaatii suomalaista sisua ja taitoa”, hän sanoi. ”Olen kiitollinen metsästäjille ponnistuksesta, jonka ansiosta tuhannen ASF-näytteen raja rikkoutuu tänä vuonna.”Myös palkitsemistilaisuuteen Lappeenrannassa osallistunut Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen korosti metsästyksen merkitystä villisikakannan kurissapitämisessä. Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä villisian metsästykseen liittyvä tiedonvälitys- ja koulutushanke.Suomi on toistaiseksi välttynyt afrikkalaiselta sikarutolta, jota esiintyy Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto johtavat sikaruton vastaista työtä Suomessa. Tilanne on juuri nyt rauhallinen, eikä tautiepäilyjä ole Suomessa ollut viime aikoina. ”Tärkeää on, että villisioille ei pidetä ruokintapaikkoja kannan vahvistamiseksi”, sanoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.
NordenBladet — Kriisi Afganistanissa on nostanut keskusteluun myös Suomen pakolaiskiintiön. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.On odotettavissa, että Afganistanin tilanne lisää maasta pakenevien määrää. EU linjasi elokuun lopussa, että se haluaa tukea Afganistanin lähialueiden maita, jotka vastaanottavat suojelun tarpeessa olevia. Se tapahtuu myös tarjoamalla laillisia väyliä Eurooppaan. Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on konkreettinen tapa osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä.YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2022 kaikkiaan 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. Euroopan komission tavoitteena on, että EU-maat pystyisivät ensi vuonna vastaanottamaan yhteensä ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Yhdessä komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. Komissio tukee jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta maksamalla uudelleensijoittamisen määrärahaa 10 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta. Suomessa varoja käytetään uudelleensijoittamismenettelyn sujuvoittamiseen ja kuntien tukemiseen kuntapaikkatilanteen varmistamiseksi.Näin kiintiöpäätös vuodelle 2022 eteneeAfganistanin tilanteen vuoksi sisäministeriö on esittänyt, että ensi vuodelle pakolaiskiintiötä nostettaisiin nykyisestä 1 050:stä 2 000 kiintiöpakolaiseen. Hallitus neuvottelee pakolaiskiintiöstä tällä viikolla 7.–8.9. budjettiriihen yhteydessä. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjaa myöhemmin tänä syksynä, mistä eri pakolaisryhmistä vuoden 2022 kiintiö koostuu. Sisäministeriö valmistelee ministerityöryhmälle esityksen yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Esityksen pohjana ovat UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle vuoden 2022 pakolaiskiintiöksi. UNHCR on pyytänyt Suomea sisällyttämään vuoden 2022 pakolaiskiintiöön muun muassa Afganistanin kansalaisia Iranista, erityisesti naisia ja tyttöjä. Lopullisesti pakolaiskiintiöstä päättää eduskunta, joka joulukuussa vahvistaa valtion ensi vuoden talousarvion.Suomi valitsee kiintiöpakolaiset itseKansainvälisen suojelun tarpeessa oleva voi saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin, ja heidän tarpeensa kansainväliselle suojelulle arvioidaan Maahanmuuttoviraston toimesta vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella. Turvapaikanhakijat saavat pakolaisaseman Suomessa, jos heille myönnetään turvapaikka. Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä UNHCR:n esityksestä. Kiintiöpakolaisilla on jo Suomeen tullessaan Suomen myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan he muuttavat suoraan kuntiin asumaan. Kuntiin ohjaamisesta vastaavat ELY-keskukset.Kiintiöpakolaisia on otettu Suomeen yli 50 vuoden ajanSuomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo vuodesta 1979 alkaen. Tuolloin Suomi otti vastaan 100 pakolaista Vietnamista.Vuodesta 2001 alkaen Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on kattanut vähintään 750 paikkaa. Vuosina 2014 ja 2015 Suomi korotti pakolaiskiintiötään syyrialaispakolaisten vastaanottamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjattu, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain vähintään 850.Korona on lisännyt pakolaisten ahdinkoa ja hidastanut uudelleensijoittamistaKoronatilanteesta huolimatta Suomen pakolaiskiintiötä on pystytty nostamaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi on saanut tästä kiitosta, sillä esimerkiksi muuttoliikkeeseen vaikuttavat konfliktit eivät ole koronan myötä kadonneet. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, koska moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa.Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien videohaastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.Monissa muissa maissa pandemia on kuitenkin hidastanut kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamista. Viime vuonna EU-mailla oli yhteensä noin 30 000 kiintiöpakolaispaikkaa, joista vain reilut 9 000 kyettiin täyttämään.Keitä Suomeen tuli vuonna 2020?Suomi painottaa kiintiöpakolaispolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien uudelleensijoittamista. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja yksinäiset naiset.Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 % hätätapauksille eli sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Syynä voi olla esimerkiksi sairaus, joka edellyttää välitöntä hoitoa. Hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman kansalaisuus- tai aluerajauksia.Vuonna 2020 Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista. Heistä 510 kuului vuoden 2020 kiintiöön ja 151 vielä vuoden 2019 kiintiöön. Vastaavasti osa vuoden 2020 kiintiössä valituista on tullut Suomeen vasta tämän vuoden puolella.Valinnoissa painottuivat Suomen linjausten mukaisesti esimerkiksi vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten lesket ja yksinhuoltajat. Viime vuonna kiintiöpakolaisten sukupuolijakaumaa kuitenkin tasapainottivat hätätapaukset sekä Libyasta evakuoidut, erityisen haavoittuvassa asemassa olleet pakolaiset, joista suurin osa oli perinteisistä pakolaiskiintiössä saapuvista ryhmistä poiketen miehiä.Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksestaMaahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Nykyään katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan muutaman kerran vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.
NordenBladet — Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään osana jatkuvan oppimisen uudistusta. Työryhmä selvittää, millaisilla menettelyillä työpaikoilla ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamista voidaan edistää ja tehostaa. Samalla helpotetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja ehkäistään työttömyyttä.Osaamisen tunnistamista kehittämällä parannetaan koulutuspanostusten kohdentumista ja vaikuttavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä tekee vuoden 2022 loppuun mennessä ehdotuksen osaamismerkkien ja muiden osaamiskuvausten kehittämisestä sekä mahdollisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta. Lisäksi työryhmä valmistelee ehdotuksen valtakunnallisista periaatteista, joita noudatettaisiin työssä ja muualla kuin koulutusjärjestelmään kuuluvassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisessa. Tunnistamisen periaatteita, välineitä ja malleja testaan piloteilla. Niiden ja muun kerätyn tiedon pohjalta työryhmä jättää lopulliset ehdotuksensa valtakunnallisista periaatteista vuoden 2024 lopulla.Työryhmän puheenjohtajina toimivat opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäsenet edustavat muun muassa työmarkkinajärjestöjä ja keskeisiä ministeriöitä. Valmistelu on osa EU:n elpymistukivälineellä rahoitettavaa Suomen kestävän kasvun elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.Työryhmän toimeksianto ja jäsenetTietoa jatkuvan oppimisen uudistuksesta
NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan rankaisematta jättämistä rikoksesta, jonka tekemiseen ihmiskaupan uhri on pakotettu.Euroopan unionin ihmiskaupan torjuntaa koskeva direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansallisilla viranomaisilla on mahdollisuus jättää ihmiskaupan uhrit syyttämättä tai seuraamuksetta osallistumisesta rikolliseen toimintaan, johon heidät on ihmiskaupparikoksen kohteina pakotettu. Tästä niin sanotusta rankaisemattomuusperiaatteesta määrätään myös Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyssä yleissopimuksessa. Nyt tilatussa selvityksessä tarkastellaan lainsäädäntömme nykytilaa, arvioidaan rankaisemattomuusperiaatteen soveltamisen käytäntöjä sekä mahdollisten haasteiden syitä ja pyydetään suosituksia viranomaiskäytäntöjen ja mahdollisesti lainsäädännön kehittämiseksi. Selvitystyön toteuttaa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja selvitysraportti suosituksineen on pyydetty toimittamaan oikeusministeriölle 30.3.2022 mennessä. Selvityksellä toimeenpannaan valtioneuvoston 6.5.2021 hyväksymää ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa. Valtioneuvoston hyväksymän ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskaupan kaikkia muotoja.Lue lisää ihmiskaupan vastaisesta työstä.
