NordenBladet — EU:n komission 26.2. julkaisema puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal) keskittyy erityisesti kolmeen yhtäaikaiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen seurauksineen, kilpailukykyhaasteisiin ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamiseen. Kiertotalous tulee olemaan prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä. Komission tavoitteena on nostaa materiaalien kiertotalousaste nykyisestä 11,8 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.Puhtaan teollisuuden ohjelma tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden modernisointia. Energiaintensiiviset teollisuudenalat – kuten teräs-, sementti-, alumiini- ja kemikaaliteollisuus – vastaavat yli viidenneksestä EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Puhtaan teollisuuden ohjelman viesti on, että niiden on muutettava tuotantoprosessejaan, käytettävä puhdasta energiaa, hankittava enemmän kierrätettyjä materiaaleja ja siepattava jäljelle jäävä hiilidioksidi. Puhtaan teollisuuden suunnitelmassa on useita toimia, jotka edistävät kiertotalouden mukaisia ratkaisuja ja liiketoimintaa (suluissa lanseerausajankohta), kuten:EU:n kiertotaloussäädöksen tavoitteena on merkittävästi edistää kiertotaloussiirtymää hyödyntäen EU:n sisämarkkinoita. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa kierrätettyjen raaka-aineiden laatua, lisästä niiden saatavilla olevaa määrää ja helpottaa niiden liikkumista sisämarkkinoilla. Säädöksen tarkoituksena on muun muassa tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa sähkö- ja elektroniikkaromua koskevia sääntöjä uudistamalla. Lisäksi komissio aikoo yhdenmukaistaa jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä, kehittää tuottajavastuuta ja tukea kysyntää julkisilla hankinnoilla. Siirtyminen fossiilisista raaka-aineista kierrätettyihin ja bioperäisiin materiaaleihin edellyttää toimia. (Q4/2026)Teollisuuden hiilestä irtautumista vauhdittava säädös (Industrial Decarbonisation Accelerator Act) tähtää teollisuuden luvituksen nopeuttamiseen ja tuo mukanaan uusia kriteerejä, jotka vahvistavat kestävyyttä ja kriisinkestävyyttä energiaintensiivisillä aloilla. Näiden kriteerien (esim. puhtaus, kestävyys, kiertotalous ja kyberturvallisuus) tavoitteena on lisätä kysyntää Euroopassa valmistetuille vähäpäästöisille tuotteille. Kriteereitä voidaan käyttää mm. EU:n budjetissa, kansallisissa tukiohjelmissa sekä julkisissa ja yksityisissä hankinnoissa. (Q4/2025)Teollisuuden siirtymää pyritään vauhdittamaan lisäämällä EU-rahoitusta ja yksityistä rahoitusta sekä uudistamalla valtiontukisääntelyä. Uuden teollisuuden hiilestä irtautumispankin (Industrial Decarbonisation Bank) tavoitteena on saada aikaan yli 100 miljardin euron rahoitus. (Q2/2026)Perustetaan keskus tukemaan EU:n kriittisten raaka-aineiden yhteishankintoja. (Q4/2026)Vihreä arvonlisäverohanke etsii ratkaisuja käytetyissä tuotteissa maksetun arvonlisäveron huomioon ottamiseksi, jotta verotus kannustaisi edistämään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. (4/2026)Perustettavien alueidenvälisten kiertotalouden keskusten tarkoituksena on edistää kierrätysliiketoiminnan mittakaavan kasvattamista. (Q4 2026)Ohjelma nostaa myös esiin tarpeen edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta globaalissa yhteistyössä mm. kauppasopimuksilla ja investointikumppanuuksilla. Ohjelmassa korostetaan myös osaavan työvoiman, päivittyvien taitojen ja koulutuksen sekä oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä.

EU:n komission 26.2. julkaisema puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal) keskittyy erityisesti kolmeen yhtäaikaiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen seurauksineen, kilpailukykyhaasteisiin ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamiseen. Kiertotalous tulee olemaan prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä. Komission tavoitteena on nostaa materiaalien kiertotalousaste nykyisestä 11,8 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka täytetään 1.6.2025 lukien viiden vuoden määräajaksi.Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies, joka johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.Virkaa hakivatJuhani Damski
Heta-Elena Heiskanen
Katariina Juhola
Spöge Kosonen
Peter Marks
Antti Tamminen
Eero Yrjö-KoskinenLisätietojaIsmo Tiainen
ylijohtaja
p. 0295 250 294
[email protected]

Ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka täytetään 1.6.2025 lukien viiden vuoden määräajaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi ja Viro järjestivät Helsingissä tiistaina 25. helmikuuta yhteisen seminaarin luonnonarvomarkkinoista.EU:ssa luonnonarvomarkkinat ovat nousseet vahvaksi kehittämiskohteeksi. Käynnistyessään luonnonarvomarkkinoilla ostetaan ja myydään luontoarvoja – ja saadaan yksityinen raha paremmin liikkeelle luontotyöhön.LisätietojaSuvi Borgström
Erityisasiantuntija
p. 0295250342
[email protected]

Suomi ja Viro järjestivät Helsingissä tiistaina 25. helmikuuta yhteisen seminaarin luonnonarvomarkkinoista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Teppo Lehtisen 1.3.2025–28.2.2030 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston päällikkönä.Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa muun muassa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksen ja kehittämisen valmistelutehtävistä. Lisäksi osasto vastaa esimerkiksi alueiden käytön suunnittelua ja maakunnan suunnittelun ohjausta, maapolitiikkaa, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristön laadun kehittämistä koskevista asioista. Ylijohtajan virkaan nimitetty Teppo Lehtinen on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Lehtinen on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2020 lähtien rakennetun ympäristön osaston ylijohtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt vuodesta 2002 alkaen yksikön päällikkönä, ryhmäpäällikkönä ja ylitarkastajana ympäristöministeriössä. Lehtisellä on johtamiskokemusta noin 20 vuottaLisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
[email protected]

Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Teppo Lehtisen 1.3.2025–28.2.2030 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston päällikkönä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle esityksen asuntosäästöjärjestelmästä ja asuntolainojen valtiontakauksista. Tarkoitus on korvata nykyinen ASP- ja omistusasuntolainojen valtiontakausten lainsäädäntö. Uudet lait tulisivat voimaan vuonna 2026. Lakihankkeessa on pyritty siihen, että ensiasunnon ostamisen helpottamiseksi luotu ASP-järjestelmä olisi asunnon ostoa suunnittelevan ja lainansaajan näkökulmasta mahdollisimman ymmärrettävä ja käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa.Asunnon ostaminen ja asuntolainan nostaminen on monille taloudellisesti merkittävin yksittäinen päätös elämän aikana. Se vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja tavoitteellista säästämistä ja varsinkin ensimmäisellä kerralla perehtymistä moniin täysin uusiin asioihin. Asuntosäästöjärjestelmän on tarkoitus tukea tässä varsinkin sellaisia asunnonostajia, joilla ei valmiiksi ole asunnon ostoon tarvittavaa varallisuutta.  Ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia saada selko siitä, millaiseen tukeen he ovat oikeutettuja. Tarkoitus on, että asuntosäästäjä ja lainansaaja ymmärtäisi, miten järjestelmä toimii ja mikä on hänen tilanteessaan paras tapa säästää asuntoa varten tai rahoittaa omistusasunto. Vakiintunut lyhenne ASP viittaisi jatkossa asuntosäästöpolkuun, jota seuraamalla ensiasunnon ostaja voi toteuttaa toiveensa omistusasunnosta. ”Suurin osa nuorista aikuisista haaveilee omistusasunnon hankkimisesta. Hallituksen tavoitteena on edistää mahdollisuuksia ensiasunnon ostamiseen. Tärkeä askel tässä on suositun, mutta monen mielestä vaikeaselkoisen ASP-järjestelmän uudistaminen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Hallituksen esitys sisältää muutoksia, jotka vaikuttavat sekä nykyisiin että tuleviin asuntosäästäjiinUudistettu lainsäädäntö tulee ottamaan paremmin huomioon asunnonostajan ja lainansaajan tilanteen sekä siinä tapahtuvat muutokset. Järjestelmästä saadaan näin joustavampi ja selkeämpi sekä ensiasunnon ostajien, lainansaajien että asuntolainojan myöntävien pankkien näkökulmasta. Muutoksia ehdotetaan muun muassa säästämisen aloittamisen ikärajoihin, talletusajan laskemiseen, lisäkoron maksuajankohtaan ja lyhennysvapaisiin. Asuntosäästötilin avaamisen yläikäraja poistettaisiin, mutta alaikäraja (15 vuotta) säilyisi jatkossakin. Tarkoituksena on tukea niitä ensiasunnon ostajia, jotka säästävät asunnon omarahoitusosuuden itse. Uudistuksen myötä ensimmäinen asuntosäästötalletus olisi pakollinen, minkä jälkeen asuntosäästötilille voi tallettaa kuukausittain 50–1500 euroa. Talletuksia pitäisi tehdä vähintään 20 kertaa. Talletuksille maksettava lisäkorko maksettaisiin nykyistä aiemmin niin, että se on asunnonostajan käytössä, kun asunto ostetaan. Lakiuudistuksen jälkeen olisi mahdollista saada aiempaa enemmän lyhennysvapaata, neljä vuotta nykyisen kahden sijaan, kuitenkin enintään kaksi vuotta kerrallaan. Kysymyksiä ja vastauksia ehdotetuista muutoksista | ym.fiEsitykseen sisältyvät muutokset vaikuttavat sekä nykyisiin että tuleviin asuntosäästäjiin, ensiasunnon ostajiin ja lainansaajiin. Muutoksia sovellettaisiin pääsääntöisesti sekä olemassa oleviin että uusiin asuntosäästösopimuksiin ja lainoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden lainsäädännön edut tulevat kaikille, eikä asunnon ostoa tai säästämisen aloittamista ole tarpeen tästä syystä lykätä. ASP-järjestelmän vakiintuneet osat, asuntosäästäminen, lisäkorko, korkotukilaina ja maksuton valtiontakaus, pysyvät ennallaan.
Hankkeen yhteydessä on uudistettu myös muille kuin asuntosäästäjille tarkoitetun asuntolainan valtiontakauksen lainsäädäntö. Valtion tarjoaman täytetakauksen ehdot ja rajoitukset säilyvät muuttumattomina uudistuksen jälkeen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2026Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskuntaan, joka käsittelee sitä kevään ajan. Eduskunnassa lakeihin voi tulla vielä muutoksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan noin vuoden kuluttua siitä, kun eduskunta on ne hyväksynyt, näillä näkymin kesäkuussa 2026. Pankit ovat uudistuksen toteuttamisessa keskeisessä roolissa, ja ne tarvitsevat noin vuoden siirtymäajan ennen lakien voimaantuloa. LisätietojaSatu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen asuntosäästöjärjestelmästä ja asuntolainojen valtiontakauksista. Tarkoitus on korvata nykyinen ASP- ja omistusasuntolainojen valtiontakausten lainsäädäntö. Uudet lait tulisivat voimaan vuonna 2026. Lakihankkeessa on pyritty siihen, että ensiasunnon ostamisen helpottamiseksi luotu ASP-järjestelmä olisi asunnon ostoa suunnittelevan ja lainansaajan näkökulmasta mahdollisimman ymmärrettävä ja käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät tänään alustavaan sopimukseen jätepuitedirektiivin muutoksesta, jossa asetetaan sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja vahvistettiin tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luominen jäsenmaihin.Tekstiilien valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan tuottajavastuuseen, eli niiden on vastattava tuotteiden jätehuollon erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kustannuksista. Tuottajavastuu koskee pääosaa kotitalouksien tekstiileistä, asusteista ja jalkineista sekä samanlaisia tuotteita yrityksissä. Tekstiilien tuottajavastuun yhtenä tavoitteena on pidentää tekstiilien käyttöikää ja lisätä tekstiilien ja jalkineiden kestävää kulutusta. Suomenkin neuvotteluissa edistämä mahdollisuus kohdistaa tuottajavastuumaksuja tekstiilien käyttöiän ja kestävyyden mukaan säilyi neuvottelujen aikana.”Suomi on tukenut EU:ssa ultrapikamuodin sääntelyn kiristämistä. Neuvottelutulos on Suomen toivoma: jäsenmaat voivat direktiiviä toimeenpannessaan päättää, että pika- ja ultrapikamuodin tuottajat maksaisivat korkeampia tuottajavastuumaksuja. Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että yhä huonolaatuisempia vaatteita tuotetaan ja kulutetaan yhä enemmän ja nopeammin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Tekstiilien tuottajavastuu kohdistuu yhdenvertaisesti kaikkiin tekstiilien valmistajiin ja maahantuojiin. Mikroyritykset saavat tuottajavastuuvelvoitteen hoitamiseksi vuotta pidemmän siirtymäajan kuin suuremmat yritykset. Tällä kevennetään mikroyritysten hallinnollista taakkaa.Jäsenmaille tulee oikeudellisesti sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätettä tulee vähentää 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä 30 prosenttia asukasta kohden yhteisesti vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa verrattuna vuosien 2021–2023 keskiarvoon.Komission täytyy tarkastella ja arvioida jätepuitedirektiiviin uusia velvoitteita: muun muassa laajennetun tuottajavastuun rahoitusta (vuoteen 2029 mennessä) sekä alkutuotannon roolia elintarvikejätteen synnyssä, tuotantomäärien muutosten vaikutusta elintarvikejätteen vähentämiseen ja mahdolliset päivitetyt tavoitteet niin sanotun aiemmin syömäkelpoisen elintarvikejätteen eli ruokahävikin vähentämiseksi vuosille 2030 ja 2035 (vuoteen 2027 mennessä).Sopu valmiiksi neuvotellusta jätepuitedirektiivin muutoksesta on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Sen jälkeen, kun jätepuitedirektiivin muutos on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 20 kuukautta aikaa saattaa direktiivi osaksi omaa lainsäädäntöään.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaatteiden ja jalkineiden jätemäärä on 5,2 miljoonaa tonnia, mikä on 12 kiloa jätettä henkeä kohti vuodessa. Elintarvikejätettä syntyy Suomessa noin 116 kiloa henkilöä kohden, mikä on hieman vähemmän kuin EU:n keskiarvo 132 kiloa. Suurin osa elintarvikejätteestä syntyy kotitalouksissa (45 %) toiseksi suurin elintarvikejätteen tuottaja on elintarviketeollisuus (25 % elintarvikejätteestä). Lisätiedot:Sirje Stén
neuvotteleva virkamies
[email protected]
p. 0295 250 276

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät tänään alustavaan sopimukseen jätepuitedirektiivin muutoksesta, jossa asetetaan sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja vahvistettiin tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän luominen jäsenmaihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuvat Italian Roomaan 25.-27.2.2025. COP16.2-kokous jatkaa neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Tavoitteena on saada sopu maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista ja rahoituksesta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Biodiversiteettisopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Roomassa pyritään yhteiseen näkemykseen seurantakehikosta, eli tavasta, joilla maat raportoivat toimistaan. Sen ytimessä ovat noin 45 indikaattoria, jotka kertovat etenemisestä suojelualueiden ja ennallistettujen alueiden määrässä sekä esimerkiksi luontorahoituksen lisäämisestä, vieraslajien torjumisesta, luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien vähentämisestä ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Lisäksi pyritään sopuun siitä, miten yhteistä etenemistä kohti tavoitteita arvioidaan (global review). Suomi neuvottelee kokouksessa osana EU:ta.”Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Raportoinnin ja arvioiden avulla saamme tilannekuvan siitä, onko toimeenpano tehokasta ja etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan. On tärkeää, että raportointi tehdään kattavasti, avoimesti ja läpinäkyvästi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.“Näissä teemoissa EU näyttää hyvää esimerkkiä. Raportoimme tänä kesänä esimerkiksi lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanosta ja samoin työn alla on ennallistamissuunnitelmat kaikissa jäsenmaissa. Samanlaista systemaattista toimeenpanoa ja seurantaa tarvitaan maailmanlaajuisesti”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo. Rahoitus keskeinen neuvotteluteema Calin kokous venyi pitkälti rahoitukseen liittyvien kiistakysymysten vuoksi. Mailla on erimielisyyksiä erityisesti siitä, miten YK:n biodiversiteettisopimuksen rahoituksen arkkitehtuuria kehitetään ja millaisia tavoitteita rahoituksen liikkeelle saamiseksi asetetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.Kehittyvät maat haluavat perustaa uuden rahaston suoraan osapuolikokouksen alle, vaikka Maailman ympäristörahaston (GEF) alle perustettu globaali biodiversiteettirahasto aloitti toimintansa vasta reilu vuosi sitten. EU ja Suomi ovat korostaneet, että uusien rahastojen luominen pirstaloisi edelleen rahoituskenttää ja että tärkeämpää on kehittää ja tehostaa jo olemassa olevia rahoituskanavia. GEF toimii rahoitusmekanismina kuudelle keskeiselle kansainväliselle ympäristö- ja ilmastosopimukselle, ja siksi sen on helpompi vastata hankkeillaan keskinäisriippuvaisiin ympäristöongelmiin.Kokouksen puheenjohtajamaa Kolumbia julkaisi perjantaina 14.2. oman esityksensä kompromissiratkaisuksi rahoituskysymyksistä. Kolumbia pyrkii esityksessään tunnistamaan kriteerejä rahoitusarkkitehtuurin parantamiseksi. Esitys sisältää myös tiekartan vuoteen 2030 saakka siitä, miten rahoitusta luonnon vahvistamiseksi lisätään kaikista lähteistä.Kansainvälinen biodiversiteettirahoitus kehittyville maille on OECD:n mukaan yli tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja näyttää lupaavalta, että vuodelle 2025 asetettu tavoite, 20 mrd USD vuodessa, saavutetaan. EU ja sen jäsenmaat ovat suurimmat tukijat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi kehittyvissä maissa. Arvioitu rahoitustarve luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kokonaisuudessaan on kuitenkin 200 miljardia USD vuoteen 2030 mennessä.“Suomelle on tärkeää, että rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi lisätään kaikista lähteistä. Luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi avainasemassa on taloudellisten kannusteiden kehittäminen, elinkeinojen luontovaikutusten tunnistaminen sekä haitallisiin toimiin ja tukiin puuttuminen. Vaikuttavat toimet tehdään hyvässä yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa”, ministeri Multala painottaa.Joulukuussa julkaistut IPBES-raportit sävyttävät keskusteluja Roomassa käytäviä neuvotteluja sävyttävät joulukuussa julkaistut kansainvälisen luontopaneelin IPBESin raportit. Ne tuovat esiin, miten laajasti luonnon köyhtyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien vakauteen uhkaamalla mm. ruuantuotantoa ja puhtaan veden saantia. Keskeinen viesti on, että luontokadon taittamiseksi tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia yli sektorirajojen ja kokonaisvaltaista systeemistä muutosta.“Raportit korostavat, ettei luonnon köyhtyminen ole vain ympäristökysymys vaan myös talouskysymys. Jos luontokatoa ei saada pysäytettyä ja heikennämme luontopääomaamme, yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset kasvavat merkittävästi. Viisas luontopolitiikka onkin myös viisasta talouspolitiikkaa”, ministeri Multala korostaa.Suomen kansallinen monimuotoisuusstrategia viimeisteltävänä lausuntokierrokselle Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon keskeinen väline ovat kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat. Helmikuun puolivälissä 46 maata on toimittanut strategiansa ja toimintaohjelmansa biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lisäksi 124 maata on jakanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi. Suomen kansallisen strategian ja toimintaohjelman päivitys on poliittisessa käsittelyssä. Tavoitteena on saada strategia lausunnoille alkukevään aikana. Luonnokset Suomen kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.Lisätietoja Lyydia Ylönen 
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
(Roomassa 25.-28.2.) Marina von Weissenberg 
Suomen pääneuvottelija YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa 
p. +358 50 307 0806 
(Roomassa 24.-28.2.) Laura Rajaniemi (rahoitus) 
lähetystöneuvos 
ulkoministeriö 
p. +358 50 477 1612 
(Roomassa 24.-28.2.) Joona Lehtomäki (kansalliset biodiversiteettistrategiat, seurantajärjestelmä) 
erityisasiantuntija 
p. 050 598 6162 (ma 24.2. alkaen)Riikka Lamminmäki (Ministeri Multalan ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana) 
viestintäpäällikkö 
p. 050 576 2604
(pe 21.2. alkaen, Roomassa 24.-28.2.) YK:n biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen tavoitteena on elinympäristöjen, lajien ja luonnon suojeleminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Luonnon monimuotoisuutta turvataan toimilla, jotka lisäävät luonnon, eliölajien ja niiden geenivarojen arvoa ja tilaa. Sopimuksen on hyväksynyt 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. USA ei ole sopimuksen osapuoli. Kansainvälisen luontopaneelin arviointiraportit luontokadosta on hyväksyttyYK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta Puheenjohtajamaa Kolumbian esitys kompromissiratkaisun elementeistä rahoituskysymyksissä: Reflection note by the President of the sixteenth meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity in relation to agenda item 11 | cbd.int  Suomen biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle ilmoittamat luonnokset kansallisiksi tavoitteiksi | cbd.int

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuvat Italian Roomaan 25.-27.2.2025. COP16.2-kokous jatkaa neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Tavoitteena on saada sopu maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanon seurannasta, arvioinnista ja rahoituksesta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön avustus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun keväällä 2025, jolloin haettavaksi avataan 3,75 miljoonaa euroa.Avustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään. Tällä hakukierroksella avustusta saa kymmenen kuntien hanketta ja kaksi maakuntien liittojen hanketta. Hankkeet ovat yhteishankkeita, joissa on mukaan aina vähintään kolme kuntaa tai kaksi maakuntien liitoa.  ”Tällä hakukierroksella saimme enemmän hakemuksia, kun aiempina vuosina. Edellisten vuosien tapaan hankkeissa luodaan teknistä kyvykkyyttä tietomallimuotoisen tiedon tuottamiseksi ja toimittamiseksi Ryhti-järjestelmään. Saimme myös hyviä hakemuksia Ryhdin käyttöönottoon tähtäävistä hankkeista, joissa toimeenpannaan uusia lakivelvoitteita. Valtakunnallisen siirtymän kannalta on ilahduttavaa nähdä, että kunnat ja maakuntien liitot ovat hakeneet aktiivisesti avustusta, jotta siirtymäaikojen puitteissa uusia velvoitteita on mahdollista soveltaa” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) tiedon tallentamisen palvelut ovat valmistuneet ja avoimet tietopalvelut ovat avautumassa  Ryhti-järjestelmän palvelujen ja rajapintojen testausta on tehty aktiivisesti kuntien ja maakuntien liittojen kumppanitestaushankkeissa. Nyt avustusta saaneet hankkeet pääsevät myös yhteiskehittämään Ryhti-järjestelmää, testaamaan teknisiä ratkaisuja ja antamaan niistä palautetta. Mukana on myös hankkeita, joissa tuotetaan voimassaolevaa kaava-aineistoa Ryhti-järjestelmään. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että avustusten painopiste siirtyy enemmän uusien ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöönottoon.    Avustettavien hankkeiden keskeinen tavoite on sujuvoittaa tiedonhallintaa ja kehittää kuntajärjestelmien teknisiä kyvykkyyksiä siten, että ne ottavat huomioon kuntien rakennetun ympäristön viranomaisprosessit. Avustusta saaneet kunnat ja maakuntien liitot tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin, jotta tiedon tietomallimuotoinen tuottaminen ja toimittaminen on mahdollista. Myös muut kunnat hyötyvät hankkeiden tuloksista.  Avustusta saavat kunnat  Marraskuussa 2024 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 2,3 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 26 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Avustettavissa hankkeissa on mukana yhteensä 65 kuntaa ja 4 maakuntien liittoa.   Avustusta saivat päähakijana seuraavat kunnat ja maakuntien liitot Espoon kaupunki         225 000 €  Muuramen kunta        120 000 €  Ylivieskan kaupunki    135 000 €  Järvenpään kaupunki    325 000 €  Tampereen kaupunki    185 000 €  Mäntyharjun kunta         200 000 €  Espoon kaupunki        300 000 €  Helsingin kaupunki         285 000 €  Ulvilan kaupunki         190 000 €  Sodankylän kunta         68 000 € Varsinais-Suomen liitto    185 000 € Pirkanmaan liitto         90 000 €  Lisätiedot Jemina Suikki 
erityisasiantuntija 
[email protected]
0295 250 345 

Ympäristöministeriön avustus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun keväällä 2025, jolloin haettavaksi avataan 3,75 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän edistämään Saaristomeren tilan parantamiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyvää työtä sekä kokoamaan yhteen keskeiset työhön osallistuvat toimijat. Seurantaryhmän puheenjohtaja on Turun yliopiston emeritusprofessori Kalervo Väänänen.Ryhmä seuraa ja vaikuttaa siihen, miten Saaristomeri-ohjelman työ meren tilan parantamiseksi etenee. Saaristomeri-ohjelman tärkein tavoite on kääntää pysyvään laskuun maatalouden hajakuormitus Saaristomereen ja poistaa hajakuormitus Itämeren suojelukomission ylläpitämältä pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. ”Saaristomeri, ja koko Itämeri, on arvokas ja tärkeää saada kuntoon. Tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia – voimme samalla parantaa Suomen omavaraisuutta, kun estämme ravinnehuuhtoumia vesistöihin.  Keskeistä on ravinteiden kiertoon saaminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto. Seurantaryhmällä on tärkeä tehtävä auttaa onnistumaan tässä työssä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Seurantaryhmä kokoaa yhteen, osallistaa ja sitouttaa keskeiset toimijat, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden hallintaan, pitää ravinteet tallessa ja käytössä ja estää valumia vesistöihin ja mereen. Seurantaryhmä yhteensovittaa eri hallinnonalojen, yksityisten tahojen ja järjestöjen toimintaa ja edistää ohjelman toimeenpanoa. Tarkoituksena on huolehtia erityisesti, että toimia toteutetaan ja ne ovat vaikuttavia ja tavoitteisiin nähden riittäviä. Työryhmän varapuheenjohtaja on ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Jäsenet edustavat seuraavia organisaatioita: Apetit, Atria, Hkfoods, Kesko Oyj/K-ryhmä, Munax, Raisio, SOK/S-ryhmä, Valio, Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, ProAgria Keskusten liitto, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., John Nurmisen Säätiö, Baltic Sea Action Group, WWF Suomi, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri, Varsinais-Suomen maakuntaliitto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, eduskunta, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
 
Seurantaryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Sen toimikausi kestää 31.12.2027 saakka.Petteri Orpon hallitusohjelma jatkaa Saaristomeriohjelmaa. Sen työtä linjaa Saaristomeren maatalouden vesiensuojelun tiekartta (2022) ja Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024-2027. Alueellista Saaristomeri-työtä johtaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. 

Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän edistämään Saaristomeren tilan parantamiseen ja kuormituksen vähentämiseen liittyvää työtä sekä kokoamaan yhteen keskeiset työhön osallistuvat toimijat. Seurantaryhmän puheenjohtaja on Turun yliopiston emeritusprofessori Kalervo Väänänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta ympäristönsuojelulain muutokseksi, jolla halutaan sujuvoittaa ampumaratojen ympäristölupamenettelyä. Yhä suurempi osa nykyisistä ampumaradoista siirrettäisiin ilmoitusmenettelyn piiriin, jonka käsittelyajat ovat keskimäärin lyhyemmät kuin ympäristölupamenettelyssä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 25. maaliskuuta.Ulkona sijaitsevat ampumaradat tarvitsevat toimintaansa joko ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoituksen tai ympäristöluvan. Nykyään ilmoituksenvarainen on ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. Muu kuin ilmoituksenvarainen ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristölupaa. Ampumarataa koskevan ilmoituksen tai ympäristölupahakemuksen käsittelee pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.Esityksellä ilmoituksenvaraiseksi säädettäisiin ulkona sijaitseva ampumarata, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 50 000 laukausta vuodessa ja jossa ei ole lyijyhauleilla tapahtuvaan haulikkoammuntaan tarkoitettua rataa. Muutos nostaisi samalla vastaavasti ampumaratojen ympäristöluvanvaraisuuden rajaa.Esitys on osa toimia hallitusohjelman ampumaratoja koskevien linjausten toteuttamiseksi. Muita käynnissä olevia toimenpiteitä ovat ympäristöministeriön hanke ampumaratameluasetuksen uudistamiseksi ja sisäministeriön hanke ampumaratojen toiminnan turvaamiseksi. Hallitusohjelman mukaan hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista sekä sujuvoittaa ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että Suomessa on noin 1 000 ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä.Lausuntoaikaa on 25.3.2025 asti. Anna lausunto | Lausuntopalvelu.fiLisätietojaSami Rinne
neuvotteleva virkamies
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
p. 0295 250 361Ajalla 14.2.-3.3.2025
Oili Rahnasto
hallitusneuvos
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
p. 0295 250 244

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta ympäristönsuojelulain muutokseksi, jolla halutaan sujuvoittaa ampumaratojen ympäristölupamenettelyä. Yhä suurempi osa nykyisistä ampumaradoista siirrettäisiin ilmoitusmenettelyn piiriin, jonka käsittelyajat ovat keskimäärin lyhyemmät kuin ympäristölupamenettelyssä. Lausuntoja pyydetään viimeistään 25. maaliskuuta.

Lähde: ym.fi