NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.Budjettiriihessä hallitus panee toimeen kasvutoimia, jotka tukevat työtä, yrittäjyyttä ja investointeja koko Suomessa. Suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 2027. Hallitus jatkaa investointeja liikenneyhteyksien parantamiseen ja panostaa osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.“Suomen taloudessa on jo paljon myönteisiä merkkejä. Teollisuudessa tilauskirjat ovat täyttyneet nopeammin kuin vuotta aikaisemmin. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Verotusta on kevennetty, palkat ovat nousseet, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihessä tänään tehdyillä päätöksillä vahvistamme entisestään suomalaisten luottamusta talouteen”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.Alkanut talouskasvu näkyy työllisyydessä viiveellä. Työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi hallitus panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen, rakennusalan vauhdittamiseen vuonna 2026, pienyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseen ja jatkaa samalla toimia kasvun edistämiseksi. Hallitus haluaa erityisesti vahvistaa nuorten näkymää työllistymiseen. Hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, painottaen niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään.Rakentamista vauhditetaan vuonna 2026 nostamalla korkotukilainavaltuutta jo päätetystä miljardista eurosta 1,135 miljardiin euroon ja lisäämällä takauslainojen myöntövaltuuksia 200 miljoonaan euroon. Osana työllisyyspakettia on lisäksi sovittu, että vaalikauden jäljellä olevia korkotukivaltuuksia uudelleenjaksotetaan siten, että 135 miljoonaa euroa valtuutta siirretään vuodelta 2027 vuodelle 2026, jolloin vuoden 2027 korkotukilainavaltuuksien taso on 500 milj. euroa.Hallitus huolehtii Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Ukrainassa sotaansa jatkava Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan koko Euroopalle. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen.Julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä on hallitusohjelman keskeisin finanssipoliittinen tavoite. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen myös tuleville sukupolville edellyttävät velkaantumisen taittamista.Velkasuhteen vakauttamiseksi hallitus on jo päättänyt noin 9 miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin kesän ennusteen mukaan heikentynyt keväällä arvioidusta. Valtiovarainministeriön päivittyneen arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttää julkisen talouden vahvistamista vielä noin 1 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Näistä toimista hallitus päätti budjettiriihessä. Säästöjä on haettu niin, että ne kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen. Sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdistu uusia säästöjä.Hallitus ei kohdenna säästöjä myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen eikä luonnonsuojeluun.Hallitus haluaa vahvistaa kotitalouksien, erityisesti perheiden, luottamusta tulevaisuuteen. Äitiysavustusta eli äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon. Opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa vastaamaan kasvaneita kustannuksia.Hallitus korostaa, että Suomen julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava tulevilla vaalikausilla. Syksyn tärkein talouspoliittinen keskustelu koskee eduskuntapuolueiden sitoutumista niin sanottuun velkajarruun. Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EU:n yhteiset taloussäännöt edellyttävät vastuullisen talouspolitiikan jatkamista.Uudet sopeutustoimet kohdentuvat sekä menoihin että tuloihinHallituksen syksyn 2025 budjettiriihessä päättämä uusi julkista taloutta vahvistava kokonaisuus koostuu sekä menoja vähentävistä että tuloja lisäävistä toimista kohdentuen myös yritystukiin. Kokonaisuus on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä julkaistussa taulukossa.Valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta lasketaan 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla siten, ettei säästö kohdennu kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön. Humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 20 miljoonaa euroa lisää. Summasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita puretaan vuoden 2027 alusta lukien siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Määrärahaa leikataan 30 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla.Kela-korvausten kehittämiseen koko vaalikaudeksi varattu valtion rahoitus laskee 335 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset (mm. hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia) säilyvät. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu toteutuu suunnitellusti.Valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on jo aiemmin linjattu kertaluonteinen 15 miljoonan euron säästö vuodelle 2026. Säästöä jatketaan nyt myös vuodelle 2027.T&K-rahoituksessa pidetään edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion 1,2 prosentin bkt-osuudesta vuonna 2030. T&K-rahoituslakia päivitetään kuitenkin vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön talousennustetta. Voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste olisi huomioitu vasta vuoden 2028 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Lakimuutos toimeenpannaan siten, että valtion T&K-panostusten kasvua alennetaan 25 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 80 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Lisäksi Sitran T&K-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta luettaisiin jatkossa osaksi valtion rahoitusosuutta. Vaikutus olisi 15 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Vuonna 2026 T&K-rahoitus kasvaa noin 255 miljoonaa euroa vuoden 2025 kokonaismäärään verrattuna ja vuonna 2027 noin 215 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna.Ensi vuoden alusta toimintansa aloittaa uusi monialainen Lupa- ja valvontavirasto sekä aiempien ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen pohjalta muodostetut kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Jatkona valtionhallinnon uudistamiselle hallitus on päättänyt käynnistää nopealla aikataululla virastorakenneselvityksen, jonka tavoitteena on säästää valtionhallinnon toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Valmistelun perusteella hallitus päättää tarvittavista rakenteellisista muutoksista kevään 2026 kehysriihessä.Lääkekorvausten ehdollisten palautusmaksujen arviota nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia. Palautusmaksujen kasvu 60 miljoonalla eurolla kohdennetaan täysimääräisesti vähentämään valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksesta. Tästä summasta osaksi uutta sopeutuskokonaisuutta on huomioitu 30 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Loppuosa summasta kohdennetaan korvaamaan aiempia säästöpäätöksiä, joiden säästövaikutukset ovat jäämässä aiemmin arvioitua pienemmiksi.Osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Veronkorotukset kohdennetaan alkoholi-, tupakka- (ml. nikotiinipussit) ja/tai jäteveroon ja ne valmistellaan kevään 2026 kehysriiheen päätettäväksi. Lisäksi puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloverokevennystä kohtuullistetaan. Muutos koskisi yli 65 000 euron eläketuloja, ja pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä ja samalla vuosittaista tuloutusta valtion budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2027 tuloutusta kasvatetaan 100 miljoonalla eurolla. Muita julkisen talouden tuloja lisääviä toimia ovat sähköön kohdistuvan huoltovarmuusmaksun korottaminen 1.4.2026 alkaen (56 miljoonaa euroa vuonna 2027) ja Metsähallituksen tuloutusten kasvattaminen (8 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027). Tuloutusten kasvattamista ei toteuteta hakkuita lisäämällä, vaan se perustuu puun hinnan nousuun.Uudet sopeutustoimet kohdentuvat myös yritystukiinBudjettiriihessä päätetyn sopeutuskokonaisuuden myötä yritystukia leikataan noin 141 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla, kun huomioidaan valtuuksien alentaminen. 
Business Finlandin muita kuin T&K-tukia vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen vuotuinen taso säilytetään kuitenkin 10 miljoonassa eurossa. Varmistetaan, että jäljelle jäävissä tuissa säilyy riittävä osuus PK-yrityksille kohdennettaviin tukiin.Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuuksia alennetaan siten, että määrärahatarve vähenee yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2027.  Suurten investointien verohyvitystä laajennetaan puoliväliriihessä sovitulla tavalla EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelman jatkon mukaisesti erilaisiin hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyviin investointeihin.Myös useisiin muihin yritystukiin tehdään yhteensä noin 16 miljoonan euron tasoleikkaus vuodesta 2026 alkaen. Näistä leikkauksista 7,8 miljoonaa euroa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yritystukiin (pääosin elokuvatuotannon tukiin). Hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistaman tilausohjelmapalveluille kohdistuvan maksuvelvoitteen. Maksu kerätään Suomessa suoratoistopalveluita tarjoavilta toimijoilta. Maksutuotot ohjataan kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen. 
Lisäksi yritysten verotukia karsitaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Verotukien vähentämisen tarkemmasta kohdentumisesta päätetään kevään 2026 kehysriihessä, mutta tukileikkauksia ei kohdisteta maatalouden energiaverotukiin.Hallitus tukee kasvua laaja-alaisilla toimillaHallituksen keskeisenä tavoitteena on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Jo hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 tehdyin päätöksin hallitus on toteuttanut muun muassa uudistuksia työmarkkinoihin, mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä investointeja vauhdittavia toimia. Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään merkittävästä uudesta talouskasvua vauhdittavasta toimenpidekokonaisuudesta. Se sisältää muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevia veromuutoksia, joilla parannetaan työnteon kannustimia ja vahvistetaan ostovoimaa.T&K-rahoituslain tavoitteena säilyy valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin bkt-suhde vuonna 2030. Uusimman ennusteen mukaan laskettuna valtion T&K-rahoituksen määrä olisi noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2030, kun aikaisemman ennusteen mukaan määrä olisi ollut noin 4,3 miljardia euroa. Uuden ennusteen mukaan laskettuna vuosittaiset korotukset olisivat noin 240 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Vuonna 2026 valtion T&K-rahoituksen määrä on noin 3,17 miljardia euroa, mikä on noin 1,07 prosenttia suhteessa bkt:hen.Suurimmat rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Korkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen kohdennetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi elinvoimakeskuksille esitetään 8 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotisen kokeilun aloittamiseen. Kokeilulla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.Veropolitiikka tukee työllisyyttäHallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitusohjelmaan sisältyvien verotoimien lisäksi hallitus päätti julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista verotoimista. Kevään 2025 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti useista verotoimista talouskasvun tukemiseksi sekä veronkiristyksistä kasvutoimien rahoittamiseksi.Työnteon kannustimia parannetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Ylimmän marginaaliveron alentamisesta aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa.  Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja Suomeen palaaville kansalaisille otetaan käyttöön veronhuojennus.Ostovoimaa tukee 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokannan alentaminen 13,5 prosenttiin, lahjoitusvähennyksen laajentaminen sekä metsävähennyksen korottaminen. Lisäksi perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan. Verotuottoja laskee vuonna 2026 myös lisäkauppahinnan verotuksen lykkääminen lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuuden ja määrän vahvistumishetkeen. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan aikaisemman päätöksen mukaisesti vuosille 2026–2029. Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia alennetaan.Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus, työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen koskee vain kevään 2025 kehysriihen jälkeen sovittuja polkupyöräetuja. Osakevaihtojärjestelyjen avulla tehtävä osinkoverotuksen minimoiminen estetään. Lisäksi kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuutta laajennetaan. Verotuottoja kasvattavat myös yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotus sekä tupakka-, virvoitusjuoma- ja kaivosmineraaliveron korotukset, kuten myös jo aikaisemmin päätetyt sähköautojen ja lataushybridien ajo-neuvoverotuksen korotus sekä matkailuautojen käyttövoimaveron korotus. Tupakkaveron osalta korotetaan myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden veroa.  Lisäksi poistetaan kaivostoiminnan sähköverotuki 1.1.2026 alkaen. Huoltovarmuusmaksua korotetaan 1.4.2026 alkaen. Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan huomioiden aikaisemmin päätetyt väkevien alkoholijuomien korotukset.Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.Tärkeät väylähankkeet saavat rahoitusta investointiohjelmasta Myös hallituksen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle.Investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Kohteista on pitkälti linjattu kevään 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Hallitus on päättänyt seuraavasti investointihankkeiden etenemisestä mukaan lukien investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet:Seuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 talousarvioon;Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) Korjausvelan purkaminen Savon radan nopeudennosto Pääradan kehittäminen, Riihimäki-Tampere kohtauspaikat ja pääradan peruskorjauksen aloittaminen Uuden tieyhteyden rakentaminen Loviisan ydinvoimalalle (mt 1583 (Atomitie) välillä mt 170-Saaristotie Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää ja Tähtelän liittymää Mt 749, Furuholmintien (mt 7494) ja Rantatien kiertoliittymä, Luoto (osana perusväylänpidon rahoitusta)Lieksanjoen siltaSeuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 täydentävässä talousarviossa, kun suunnitelmat on hyväksytty ja mahd. kustannusjaoista sovittu;Oulu-Liminka kaksoisraide Vt 4 Vestonmäki, Toivakka Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) tiesuunnitelman laatiminenSeuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 ensimmäiseen lisätalousarvioon, kun riittävä suunnitelma- ja kustannustieto on olemassa:Loviisan meriväylän syventäminenKt 51 Kelan risteysVäyläverkon korjausvelan purkamiseen ehdotetaan investointiohjelmasta 118 miljoonaa euroa ja henkilöautojen romutuspalkkioon 20 miljoonaa euroa.Lisäksi Kela-korvausten uudistamiseen ja yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksiin perustuvaan valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun ehdotetaan valtion rahoitusosuutena 60,3 miljoonaa euroa sekä Kelan toimintakuluihin noin 0,8 miljoonaa euroa.Eräiden tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi toimipaikkojen rahoitukseen.Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousisivat yhteensä 3,9 miljardiin euroon tämän talousarvioesityksen myötä. Määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2026 yhteensä 820 miljoonaa euroa. Investointiohjelman rahoittamiseksi vuodelle 2026 ehdotetaan budjetoitavaksi 1,72 miljardia euroa tuloja. Puolustuksen materiaalihankintojen tilausvaltuuksiin miljardien lisäysHallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut edelleen kasvattamaan puolustusrahoitustaan Naton asettaman tavoitteen mukaisesti 3,5 prosentin tasolle vuoteen 2035 mennessä. Puolustusta tukevaan toimintaan tullaan lisäksi panostamaan vuoteen 2035 mennessä 1,5 prosenttia bkt:stä.Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa olevan noin 0,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Tilausvaltuuksista 2 miljardia euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja 4 miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen. Hankintavaltuudet mahdollistavat Puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tilausvaltuuksien nostoon liittyvät menot ajoittuvat pääosin 2030-luvun alkupuolelle. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen, johon liittyy mm. vanhentuvien järjestelmien korvaaminen ja maavoimien suorituskykyjen monipuolinen kehittäminen. Talous on toipunut hitaasti, mutta myönteisiä merkkejä on näkyvissäSuomen talouden toipuminen on ollut hidasta, mutta merkkejä nopeammastakin kasvusta on. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Talouden epävarmuus on kuitenkin kotimaassa ohjannut toistaiseksi lisätuloja enemmän säästämiseen kuin kulutukseen. Investoinneissa on odotettavissa nopeampaa kasvua, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja merkittävästi. Lisäksi rakentamisen odotetaan elpyvän. Talouden kasvua hidastavat toisaalta Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset. Ensi vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa ja ansiotuloverotuksen alentuessa.Poimintoja budjettiesityksestäHallitus vahvistaa apua ja turvaa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Turvakotien rahoitusta vahvistetaan noin 3,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 verrattuna.Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää. Samalla selvitetään mahdollisuuksia arvioinnin pohjalta ohjata lapsi tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä.Hallitus tukee kansainvälisiä liikunnan ja urheilun suurtapahtumia (yleisurheilun EM-kilpailut ja hiihdon MM-kilpailut) 850 000 eurolla.Aiemmin päätettyjen säästöjen vaikutus voimistuu vuonna 2026Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet ovat tulleet voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Hallituksen aiemmin päättämään 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuuteen sisältyvät suoraan valtion budjettitalouteen kohdistuvat toimet ja nyt päätetyt uudet sopeutustoimet vähentävät talousarvioesityksessä budjetin menoja yhteensä noin 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2025. Lisäksi veromuutokset lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2026 tasolla.Kevään 2025 puoliväliriihessä päätettyjen kasvutoimien kokonaisuus heikentää budjettitalouden tasapainoa noin 0,5 miljardilla eurolla vuonna 2026. Tässä on huomioitu veronalennukset sekä niiden rahoittamiseksi päätetyt menosäästöt, veronkiristykset ja muut tulojen lisäykset.Hallitusohjelmassa ja kehysriihissä linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä nyt päätetyt uudet sopeutustoimet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun julkiseen talouteen kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.Tämän budjettiriihen yhteydessä päätettyjä uusia lisäsopeutustoimia on kuvattu tiedotteessa edellä sekä tämän tiedotteen liitteenä olevassa taulukossa. Seuraavassa käsitellään aiemmin päätettyjen kokonaisuuksien vaikutusta budjettitalouden määrärahoihin.Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja sen jälkeen päätettyjen toimintamenosäästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihen yhteydessä osana kasvutoimien rahoitusta kohdistaa valtionhallinnon toimintamenoihin 130 miljoonan euron vuosittaisen lisäsäästön, joka on tässä budjettiesityksessä kohdennettu ministeriöiden ehdotusten pohjalta. Yhteensä vuodelle 2026 kohdistuu toimintamenosäästöjä 399 miljoonaa euroa, mikä on 127 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2025.Hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionavustusten tasoa alennetaan 65 miljoonalla eurolla. Säästö kohdennetaan siten, että korkeakoulutuksen osuus on 52,7 miljoonaa euroa, rakentamisen investointiavustusten osuus 4 miljoonaa euroa, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien osuus 7 miljoonaa euroa ja jatkuvan oppimisen osuus 1,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitun korkeakouluille kohdistuvan säästön lisäksi niiden perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla. Osana puoliväliriihen kasvutoimia linjattu rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kasvualoille sekä avointen korkeakouluopintojen opintoseteliin valmistellaan sisällytettäväksi täydentävään talousarvioesitykseen.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valtionavustuksia alennetaan 6,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan avustusten taso alenee 35 miljoonalla eurolla, josta 10 miljoonaa euroa käytetään keväällä 2025 päätetyn kasvupaketin rahoitukseen.Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahasäästöt kasvavat hallitusohjelmassa ja keväällä 2025 päätetyn seurauksena yhteensä 123 miljoonalla eurolla. Lisäksi kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron kertaluonteista vähennystä.Elokuun 2025 alussa voimaan tuli opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. Tähän liittyvä säästö kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.Hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita vähennetään julkisen talouden vahvistamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Muutoksia ovat muun muassa teknologian hyödyntäminen henkilöstömitoituksen kehittämisessä ja kotihoidossa (50,9 miljoonaa euroa), vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen siten, että laki säilyy erityislakina (13,8 miljoonaa euroa) ja ns. demokratiarahan vähentäminen (5 miljoonaa euroa).Kuntien valtionosuutta vähennetään osana kevään 2025 kehysriihessä kasvutoimien rahoittamiseksi linjattuja sopeutustoimia 75 miljoonalla eurolla.Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen myötä toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuuksia. Kokonaisuudistus vahvistaisi julkista taloutta 48 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisäksi Kelan toimintamenoihin kohdistetaan kertaluonteinen 50 miljoonan euron säästö.Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Talousarvioesityksessä alijäämä pieneneeVuoden 2026 talousarvioesityksen määrärahojen loppusumma on 90,3 miljardia euroa. Se on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vaikka hallituksen tekemät säästöpäätökset alentavat menotasoa, menoja toisaalta kasvattavat muun muassa laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa, mikä on 0,3 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio).Talousarvioesitys on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa velkaantumisesta, sillä alijäämää pienentää Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Kertaluonteinen tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Jos noin 2,3 miljardin euron tuloutusta Valtion asuntorahastosta ei oteta lukuun, on alijäämä 11,0 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta (mukaan lukien toinen lisätalousarvio) vähemmän.Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on kasvanut 1,7 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat pienentyneet noin 1,7 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät vuonna 2025 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen.Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tuottanut valtakunnallisen selvityksen alueiden eriytymisestä. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista, jotka käsittelevät eriytymisilmiötä eri näkökulmista. Selvitys tarjoaa tietoa eriytymiskehityksestä sekä parantaa tietopohjaa eriytymisen ratkaisu- ja sopeutumiskeinojen kehittämiseen. Siinä tarkastellaan muun muassa valtakunnallista aluerakenteen eriytymistä, asuntokannan tyhjenemistä sekä alueiden eriytymisen vaikutuksia vuokra-asuntomarkkinoihin ja taloyhtiöiden talous- ja korjausnäkymiin.Selvityksen mukaan alueidenkäyttöön vaikuttava toimintaympäristö on edelleen voimakkaassa muutoksessa muun muassa ilmastonmuutoksen, energiamurroksen, digitalisaation, turvallisuuspoliittisen tilanteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Väestö- ja työpaikkakehitys keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille ja erityisesti toiminnallisesti laajentuvalle Helsingin kaupunkiseudulle. Samalla valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti.Alueiden kehitys eriyttää voimakkaasti asuntomarkkinoitaErityisesti väestöään menettävillä alueilla haasteena ovat vakituisen asumisen väheneminen, asuntojen ylitarjonta ja vajaakäyttö. Seurauksena asuntojen hinnat laskevat. Asuntojen matalien vakuusarvojen takia peruskorjauksiin on vaikea saada rahoitusta. Tämä lykkää peruskorjauksia ja laskee kiinteistöomaisuuden arvoa. Arviolta kolmannes Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöistä sijaitsee alueella, jossa alhainen hintataso vaikeuttaa asuntojen peruskorjaamista. Tilanne korostaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä, erityisesti ennakoivaa rahoitussuunnittelua, joka tukee rakennusten kunnossapitoa.Digitalisaatio toimii sekä alueiden eriytymisen ajurina että sopeutumiskeinona. Se keskittää työpaikkoja suuriin keskuksiin, mutta samalla mahdollistaa etätyön, hybridityön, yritystoiminnan sekä useat palvelut alueilla, joilla väestö vähenee. Rakennemuutoksen myötä rakennetun ympäristön arvo voi laskea, mikä näkyy esimerkiksi asuntojen hinnan alenemisena. Samalla kehitys voi edistää kulttuuriperinnön säilymistä alueilla, joilla ei ole voimakasta uudisrakentamisen painetta. Inhimillisellä tasolla kyse on monien ihmisten keskeisen omaisuuden arvon laskusta. Olennainen kysymys on, miten koko Suomen voimavaroja hyödynnetään kestävästi.Selvityksen paikkatietoanalyysit ja tilastot tarkentavat ja laajentavat valtakunnallista alueiden eriytymiskehityksen tilanne- ja tulevaisuuskuvaa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät toimet painottuvat kasvun hallintaan ja edistämiseen. Taantuva kehitys ja siihen varautuminen sekä sopeutumisen kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.Toimintaympäristön muutokset tarjoavat mahdollisuuksia kestävään uudistumiseen Alueiden eriytyminen vaikuttaa Suomen kehitykseen monin tavoin. Eriytymisellä ja sen mahdollisilla ratkaisuvaihtoehdoilla on monitahoisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, joten niitä tulee tarkastella ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. llmastotavoitteiden kannalta myönteistä on, että korjausrakentamisen osuus on kasvanut lähes uudisrakentamisen tasolle, vaikka ero muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan onkin yhä merkittävä.Selvitys paljastaa asuntojen käyttöasteen ja purkutilastojen puutteita. Tilastojen ja paikkatiedon kehittämistä tarvitaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteen paikkaan sidotut väestö- ja työpaikkatiedot eivät enää yksin riitä kuvaamaan monipaikkaista asumista ja työntekoa. Tarvitaan uusia, informaatioyhteiskuntaan soveltuvia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen mittareita osana kehittämistoimien tunnistamista ja kohdentamista.Selvitys on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Selvitys tuottaa tietoa alueidenkäytön ja asumisen lainsäädäntövalmisteluun.Selvityksen yhteydessä tehtiin seutukaupungeille asumisen kysely tarkentamaan asuntomarkkinoiden alueellisia eroja Suomessa.Lue koko raportti: Valtakunnallinen alueiden eriytyminen | Julkaisuarkisto ValtoLisätietojaMika Ristimäki 
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 02952 50188 
[email protected]Heli Mäntylä 
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 02952 50189 
[email protected]

Ympäristöministeriö on tuottanut valtakunnallisen selvityksen alueiden eriytymisestä. Selvitys koostuu asiantuntija-artikkeleista, jotka käsittelevät eriytymisilmiötä eri näkökulmista. Selvitys tarjoaa tietoa eriytymiskehityksestä sekä parantaa tietopohjaa eriytymisen ratkaisu- ja sopeutumiskeinojen kehittämiseen. Siinä tarkastellaan muun muassa valtakunnallista aluerakenteen eriytymistä, asuntokannan tyhjenemistä sekä alueiden eriytymisen vaikutuksia vuokra-asuntomarkkinoihin ja taloyhtiöiden talous- ja korjausnäkymiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat tilanneet arvioinnin Suomen kansallisesta maailmanperintöstrategiasta. Syksyllä 2025 toteutettava arviointi tarkastelee strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuottaa suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkolle. Kansallinen maailmanperintöstrategia (2015–2025) ohjaa Suomen toimia Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Tavoitteena on, että Suomen maailmanperintökohteet toimivat esimerkkeinä hyvästä hoidosta, kestävästä matkailusta ja eri toimijoita ja verkostoja osallistavasta toimintakulttuurista. Arviointi tarkastelee kymmenvuotiaan maailmanperintöstrategian tavoitteiden toteutumista kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Samalla se tuottaa suosituksia siitä, miten ohjelman aikaansaannoksia, rakenteita ja toimintatapoja tulisi kehittää sekä arvioi, miten maailmanperintökohteiden luettelon mahdollinen laajentuminen Suomessa vaikuttaa kehittämistyöhön. Arvioinnin toteuttaa konsultointitoimisto MDI. Kansallinen maailmanperintöstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on linjata Suomen roolia ja toimia maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Strategian taustalla on Unescon maailmanperintösopimus vuodelta 1972, jonka tavoitteena on turvata maailman keskeisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden säilyminen tuleville sukupolville. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö ovat tilanneet arvioinnin Suomen kansallisesta maailmanperintöstrategiasta. Syksyllä 2025 toteutettava arviointi tarkastelee strategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuottaa suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkolle. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi haki 16 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.11.2025 alkaen. Se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.Suomen ympäristökeskus SYKE on ympäristöministeriön hallinnonalan monialainen tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviä tehtäviä. 
 
Pääjohtaja johtaa ja kehittää Suomen ympäristökeskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan ympäristöministeriön esittelystä. Hakijat:Hietala Marko                          
Ikävalko Johanna                    
Khalid Hamad                         
Kinnunen Matti                        
Kurkinen Karoliina                  
Lihavainen Heikki                   
Mandelin Anni                         
Mannerberg Jussi                   
Marks Peter
Mekkonen Jussi                      
Nummela Arto                         
Putkonen Tiina                        
Sandelin Kalle                         
Schulman Leif                         
Sorvari Sundet Sanna            
Yrjö-Koskinen Eero               

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi haki 16 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.11.2025 alkaen. Se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli on antanut julkilausuman kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Paneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.Touko-kesäkuussa kokoontuneessa paneelissa koottiin suosituksia ja keinoja, jotka kansalaiset kokevat tärkeinä ja hyväksyttävinä luonnon tilan parantamiseksi. Julkilausuma antaa evästystä ministeriöiden valmistelemaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan, joka toimitetaan Euroopan unionille elokuussa 2026.Julkilausuma sisältää arvion tilannekuvasta, kansalaisten mielestä tärkeimmät ja toivotut keinot luonnon tilan parantamiseksi sekä suositukset siitä, miten varmistetaan ennallistamistoimien oikeudenmukaisuus.Julkilausumassa huomioidaan, että luonnon tilan parantaminen edellyttää sekä vapaaehtoisia että tarvittaessa velvoittavia toimenpiteitä. Toimet eivät saisi heikentää ruoantuotantoa liiaksi Suomessa ja huoltovarmuuden pitäisi säilyä.“Tärkeintä on estää luonnon tilan heikkeneminen entisestään. Tulee varmistaa, ettei luonnontilaa toisaalla heikennetä samalla, kun sitä toisaalla parannetaan”, julkilausumassa sanotaan.
Paneeliin osallistui 44 satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla valittua suomalaista eri puolilta maata.Osallistujat edustivat laajasti eri ikäisiä, eri alueilla asuvia ja eri taustoista tulevia kansalaisia. Virtuaalitapaamisia oli neljä.Ennallistamistoimien vaikutuksia tärkeää tuoda näkyväksiJulkilausuman mukaan ennallistaminen olisi parasta aloittaa rinnakkain uhanalaisimmista luontotyypeistä, vähiten resursseja vaativilla alueilla sekä niillä alueilla, joiden ennallistaminen vie eniten aikaa. Suomen pitää panostaa niihin luontotyyppeihin, jotka ovat suurimmassa vaarassa kadota. 
Ennallistamistoimien vaikutuksia on tärkeää tuoda näkyviksi myös siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat ja havaittavimmat – tämä lisää kansalaisten hyväksyntää.Lisäksi julkilausumassa korostetaan alueiden ekologista kokonaisuutta:“Ennallistettujen ja suojeltujen alueiden on oltava riittävän suuria ja toisiinsa kytkeytyneitä, jotta suunnitelmallisesti mahdollistetaan eläinten liikkuminen vapaasti ja turvallisesti niiden välillä.”Valtion ja kuntien näytettävä esimerkkiäEsimerkkeinä ennallistamisen toimenpiteistä mainitaan ojitettujen soiden vesitalouden palauttaminen, virtavesien vaellusesteiden poisto, perinneympäristöjen laidunnus sekä lähiluonnon elinvoiman vahvistaminen myös kaupungeissa.“Vaikka ennallistaminen aiheuttaa kustannuksia, on myös tekemättömyydellä merkittäviä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ennallistamisasetuksen taloudellisia hyötyjä on vaikea arvioida, ja ne näkyvät usein pitkän ajan kuluessa ja välillisesti luonnon tilan parantuessa”, julkilausumassa sanotaan.
Paneelin mukaan valtion ja kuntien tulee näyttää esimerkkiä suunnitelmallisesta luonnon tilan parantamisesta. Paneelin mielestä ennallistaminen on olennainen osa luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamista.Oikeudenmukaisuus ja osallisuus keskiössäJulkilausumassa painotetaan, että ennallistamisen vaikutukset ja kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti. Päätöksenteon tulee olla osallistavaa, ja kaikkien toimien kohteena olevien tahojen ääni on saatava kuuluviin.Paneeli korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä, mutta hyväksyy myös velvoittavat toimet, mikäli vapaaehtoiset keinot eivät riitä. Tällöin vaaditaan siirtymäaikaa ja taloudellisia kompensaatioita erityisesti yksityisille maanomistajille ja alueille, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin:“Luonnon heikentämisestä tulisi seurata taloudellista vastuuta. Jos aiheuttaa toimillaan luontokatoa, täytyy olla korvausvastuu tai tapa kompensoida aiheutettu haitta”.Lisäksi ehdotetaan taloudellisia kannustimia, kuten tukia ja vero-ohjausta, joilla ohjataan toimijoita luonnon kannalta kestävämpiin valintoihin. Myös haittaverotuksen kehittäminen nähtiin tarpeellisena niille, joiden toiminta aiheuttaa luontokatoa.Kansalaiset toivovat, että paikallista vapaaehtoistoimintaa – kuten vieraslajien torjuntaa tai lähiluonnon kunnostusta – tuetaan aktiivisesti. Viestinnän ja neuvonnan lisääminen kunnissa nähtiin tärkeänä osana osallistumismahdollisuuksien parantamista.“Luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, joka on aina huomioitava. Pitkällä tähtäimellä sekä luonto että ihmiset voittavat, jos oikeasti tehdään asioita luontokadon pysäyttämiseksi. Tähän tarvitaan me-henkeä.”Puntaroivan kansalaispaneelin järjesti ympäristöministeriö, sen osarahoittaja toimi Sitra ja toteutuksesta vastasi Motiva. Maa- ja metsätalousministeriö osallistui paneelin suunnitteluun ja toteutukseen.Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle. Kansalaispaneelin julkilausumaa käsitellään suunnitelmaa valmistelevissa työryhmissä tulevan syksyn aikana.LisätietoaOuti Ala-Honkola
Erityisasiantuntija
p. +358 295 250 431
[email protected]
 

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli on antanut julkilausuman kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. Paneelin mukaan luontokadon pysäyttäminen on asetettava päätöksenteossa yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Juuri valmistuneen selvityksen mukaan suurin osa ehdoista Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistamiseksi Itämeren suurimpien kuormittajien listalta täyttyy. Suomella ei vielä ole edellytyksiä hakea kuormitusta pois Itämeren suojelukomission ylläpitämältä listalta, mutta hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus vuoden 2027 aikana. Ehtojen täyttämiseksi erityisesti kotieläinten lannan käsittelyä ja käyttöä tulee kehittää. Lisäksi maatalouden typpikuormitukseen pitää kiinnittää huomiota.Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta eli Itämeren suojelukomission niin sanotun hot spotin tilannetta luotaava arviointiraportti on valmistunut. Sen tilannetietoja tullaan päivittämään vuosittain. Raportin ovat laatineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.Hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus Itämeren suojelukomissiolle, jotta hot spot voitaisiin poistaa listalta vuoden 2027 loppuun mennessä. Maatalous on Saaristomeren suurin kuormittaja. Typpipäästöistä noin puolet ja fosforipäästöistä noin kaksi kolmasosaa syntyy maataloudessa, kun myös luonnonhuuhtouma otetaan huomioon.”Maatalouden vesiensuojelu edistyy, ja Saaristomeren hyväksi tehty työ kantaa hedelmää. Suurin osa hot spotin poistamiseksi vaadituista ehdoista täyttyy. Meillä on silti töitä jäljellä hot spotin poistamiseksi, ja tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta toimenpiteiden vaikutukset näkyisivät Saaristomeren veden laadussa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”On tärkeää, että Suomella on selkeä tavoite Saaristomeren hot spotin poistamiselle. Alueen tilat ovat tehneet jo paljon, ja on hyvä, että se työ tunnistetaan. Moni kriteeri on jo täyttynyt, esimerkiksi koskien peltojen kasvipeitteisyyttä, maanparannusaineiden käyttöä ja vesistökunnostuksia. Jatkossa keskeistä on löytää maatiloille toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lannankäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen ja tarjota niihin rahoitusta”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.Hot spotin poistolle on useita ehtojaSuomi täyttää Itämeren suojelukomission asettamasta 23 ehdosta 17. Suomi on muun muassa laatinut pitkän aikavälin konkreettisen ympäristötavoitteen, jonka mukaan Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitusta tulee vähentää siten, että se laskee kohti kansallisessa merenhoitosuunnitelmassa asetettuja alustavia vähennystavoitteita.Saaristomeren kokonaiskuormituksessa on ollut havaittavissa vähenevä suuntaus sekä fosforin että typen päästöissä. Maatalouden typpikuormituksessa ei ole kuitenkaan näy vähenemää aikavälillä 1995–2023. Sen sijaan fosforin hajakuormituksella havaittiin vuonna 2023 ensimmäistä kertaa tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi.  ”Meren hyvän tilan saavuttaminen ei kuitenkaan ole ehto listalta pois pääsemiseksi, sillä hot spot -status kohdentuu nimenomaan maatalouden aiheuttamaan kuormitukseen”, ohjelmapäällikkö Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.Täyttymättömät ehdot liittyvät paljolti lannan käsittelyyn ja käyttöön. Suurten eläintiheyksien johdosta lantaa muodostuu liiaksi suhteessa viljelyalaan. Osa lantafosforista tulisi siirtää kasvintuotantoon erikoistuneiden tilojen käyttöön tai pois valuma-alueelta. Lisäksi lantavarastojen kattamista tulisi lisätä ja lietelannan hajalevityksen käyttöä tulisi vähentää. Myös syyslevitys ilman syyskylvöä tai muuta kasvipeitettä voi lisätä ravinteiden huuhtouman riskiä. Lisäksi ravinteiden levitysmäärät ovat paikoin haaste, sillä fosforiasetus mahdollistaa tietyissä tapauksissa muita fosforilannoitteita suurempien lantamäärien levittämisen eikä kannusta vähentämään maaperän korkeita fosforipitoisuuksia ja kierrättämään ravinteita.Suomi on laatinut ehtojen edellyttämän kuormituksen hallintasuunnitelman eli Saaristomeri-ohjelman ja maatalouden vesiensuojelun tiekartan. Tiekartan mukaan tehokkaimpia toimia kuormituksen vähentämiseksi ovat maanparannusaineiden, kuten kipsin käytön laajentaminen, lannan siirron edistäminen ja peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Suomi täyttää ehdot toimien toteutuksen, kuormituksen ja meren tilan seurannasta. Myös ehto ohjelman toteutuksen rahoittamisesta täyttyy muun muassa vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman ja kansallisten ravinnekierrätysohjelmien kautta. Lisäksi käynnissä olevan CAP-suunnitelman toimenpiteet vastaavat monin paikoin toimenpidetarpeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma ja ravinnekiertotuki tukevat ravinteiden kierrätystä edistäviä ja sitä kautta Saaristomeren kuormitusta vähentäviä toimia. Lisäksi edistetään ravinteiden kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen sekä biokaasuun liittyvää osaamista ja yhteistyötä.Itämeren suojelukomission hot spot -kohteita oli Itämeren alueella alun perin 162. Vuoteen 2020 mennessä näistä oli poistettu listalta suurin osa, 122 kappaletta. Suomesta oli listalla alun pitäen kymmenen teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen sekä maatalouden kohdetta, joista Saaristomeren alueen maatalouskuormitus on viimeinen.Raportti on julkaistu englanniksi.

Juuri valmistuneen selvityksen mukaan suurin osa ehdoista Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistamiseksi Itämeren suurimpien kuormittajien listalta täyttyy. Suomella ei vielä ole edellytyksiä hakea kuormitusta pois Itämeren suojelukomission ylläpitämältä listalta, mutta hallituksen tavoitteena on tehdä hakemus vuoden 2027 aikana. Ehtojen täyttämiseksi erityisesti kotieläinten lannan käsittelyä ja käyttöä tulee kehittää. Lisäksi maatalouden typpikuormitukseen pitää kiinnittää huomiota.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kotiseutuyhdistykset, museot ja monet muut toimijat järjestävät tapahtumia rakennusperintökohteissa eri puolilla Suomea. Myös valokuvahaaste sekä lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu houkuttelevat tutustumaan rakennettuihin aarteisiimme ja dokumentoimaan niitä.Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2025 teemalla Rakennettu perintömme. Rakennettu perintö muodostuu eri aikakausien rakennuksista ja ympäristöistä, jotka heijastavat alueen identiteettejä. Kylien, kotitalojen, koulujen ja muiden kokoontumispaikkojen erityispiirteet sekä niihin liittyvät tarinat tekevät niistä merkityksellisiä. Kulttuuriympäristöpäivät näyttää, miten rakennusperintöä voidaan vaalia ja käyttää niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville.Opastettuja kierroksia, avoimia ovia ja paljon muutaKulttuuriympäristöpäivien yleisötapahtumissa pääset tutustumaan esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, vanhaan viinatehtaaseen Rajamäellä ja saunomaan Avoimet lauteet -tapahtumassa Uudenkaupungin seudulla. Suurin osa kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista on maksuttomia.Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat | KotiseutuliittoTaltioi kulttuuriperintöä ja ilmianna oma lempipaikkasiMaailman suurin valokuvauskilpailu Wiki Loves Monuments järjestetään jälleen jälleen 1.–30.9.2025. Kilpailu järjestetään Suomessa jo seitsemättä kertaa. Kilpailu innostaa kuvaamaan rakennettua perintöä ja nostamaan esiin omien kuva-arkistojen aarteita. Tärkeintä kilpailussa on yhteisen kulttuuriperintömme tallentaminen sekä näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen.Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailu Valokuvakilpailuun liittyy rakennetun perinnön vuonna myös kampanja, jossa kerätään tietoa vuonna 2025 merkityksellisenä pidetystä rakennusperinnöstä. Kohde voi olla mikä tahansa itselle tärkeä rakennus tai paikka, kuten asuinalue, puisto, harrastuspaikka tai matkakohde.Ilmoita mukaan oma lempipaikkasi: Rakennettu perintömme -kysely   Entä lasten ja nuorten lempipaikat?Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa halutaan tietoa lasten ja nuorten lempipaikoista rakennetussa ympäristössä. Kilpailuun voivat osallistua 6–17-vuotiaat 1.9.-15.12.2025. Kilpailuun osallistutaan ryhmässä ohjaajan tukemana kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja kerho- ja harrastustoiminnassa.Kulttuuriympäristöpäivät on Euroopan laajin yleisötapahtumien kokonaisuusEuroopan kulttuuriympäristöpäivillä (European Heritage Days) järjestetään vuosittain kymmeniä tuhansia tapahtumia. Päiviä vietetään 48 maassa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta.  Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen Museoliiton kanssa.LisätietojaHanna Hämäläinen 
suunnittelija 
[email protected] 
p. 0295 250 095

Kotiseutuyhdistykset, museot ja monet muut toimijat järjestävät tapahtumia rakennusperintökohteissa eri puolilla Suomea. Myös valokuvahaaste sekä lapsille ja nuorille suunnattu kilpailu houkuttelevat tutustumaan rakennettuihin aarteisiimme ja dokumentoimaan niitä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva käynnistävät elokuussa 2025 vaikuttavuuskiihdyttämön osana vesien ja meren tilaa parantavaa Ahti-ohjelmaa. Tavoitteena on saada ravinteiden kierrätyksen hankkeiden tuotoksia hyödynnettäväksi entistä vaikuttavammin ja laajemmin. Ahti-ohjelma toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman Itämeri- ja Saaristomeri-linjauksia. Hallituksen tavoitteena on parantaa vaikuttavuutta Itämeren, erityisesti Saaristomeren, suojelutoimien kohdentamisessa. Vaikuttavuuskiihdyttämö vastaa tarpeeseen saada jo kertynyttä osaamista ja saatuja tuloksia yhä paremmin ja laajemmin käyttöön.“Ravinteiden kierrätyksen hankkeissa on tehty ansiokasta työtä, ja niissä aikaansaatujen tuotosten laajemmalle leviämisestä hyötyisivät useat tahot. Tavoitteemme on tukea hanketiimien työtä ja varmistaa, että vesien ja merien tilan parantamiseen saadaan uusia käytännön tasolle vakiintuvia ratkaisuja”, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Riikka Malila kertoo.Vaikuttavuusohjelmassa mukana yhdeksän hanketta Vaikuttavuuskiihdyttämössä tarjotaan osallistujille räätälöityä tukea muun muassa hankkeen lopputuloksena syntyvien tuotteiden, palveluiden, tiedon ja osaamisen jalostamiseen käyttökelpoiseen muotoon sekä niiden kehittämiseen, vaikutusten arviointiin, markkinakartoituksiin, kaupallistamiseen ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen ja sitouttamiseen. Syksyn 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana toteutettavassa ohjelmassa osallistujat työskentelevät hankkeensa skaalaustoimien parissa ja saavat mahdollisuuden jatkohankkeiden yhteissuunnitteluun. Syksyn aikana järjestettävien työpajojen jälkeen ohjelma huipentuu keväällä 2026, kun mukana olevien hankkeiden tuotokset esitellään yleisölle.Vaikuttavuuskiihdyttämön hakijoita oli, 14 ja mukaan voitiin valita 9 hanketta.  Valintaperusteina käytettiin hankkeen sopivaa valmiusastetta, käytännön skaalattavuutta ja hankkeiden välistä synergiaa.“Vaikuttavuusohjelmaan valitut hankkeet edustavat monipuolisesti ravinteiden kierrätyksen eri ratkaisuja. Hankkeet ovat potentiaalisia esimerkkejä siitä, kuinka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet voivat johtaa käytännön ratkaisuiksi ja johtaa laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen”, kiihdyttämöä Motivan puolesta toteuttava asiantuntija Elli Saari kertoo.Vaikuttavuuskiihdyttämöön valitut hankkeet ovat:Saaristoravinne, Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa kehitetään saariston ja rannikkoalueen jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi. Pohjoisen kiertotalouden ekosysteemi, Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n hankkeessa toteutetaan Ranualle biokaasulaitos maatalouden lietteille sekä järvibiomassoille, sekä erillinen biokaasureaktori yhdyskunnan jätevesilietteille. Biokaasu jalostetaan ensisijaisesti liikennepolttoaineeksi. Järviruo’sta biokaasuksi 2, Vaasan kaupungin hankkeessa selvitetään ravinteiden kierrätystä järviruo’osta konkreettisilla niittotoimilla, kehittämällä uutta niittolaitteistoa ja pilotoimalla ruokoa biokaasutuotannossa.Baltic Biostimulants, UNDER YTAN AB:n hankkeessa jalostetaan makrolevästä biostimulanttia ja kehitetään erityisesti viherympäristökäyttöön ja maatalouteen soveltuvia tuotteita.Maatuva järviruokoruukku, Ruoco Oy:n hankkeessa kehitetään täysin luonnonmateriaaleista valmistettua viljelyruukkua, joka kestää taimikasvatuksen ja voidaan istuttaa sellaisenaan maahan. Ruokorouhe tekonurmelle – From sea to field, Ruokomestarit – Finnish Premius Reed Oy:n hankkeessa jalostetaan järviruo’osta käyttökelpoista kumirouheen korvaajaa tekonurmikentille. Metsänlannoitukseen optimoidut orgaaniset kierrätyslannoitevalmisteet, Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkitaan erityisesti puhdistamolietepohjaisten orgaanisten lannoitevalmisteiden, orgaanisten haitta-aineiden, lääkejääminen ja haitallisten metallien sekä ravinteiden kulkeutumista metsäekosysteemissä.RAHI 1 ja 2 – Jätevesien ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltainen talteenotto, HSY:n hanke jatkaa ravinteiden ja hiilen hyödyntämistä edistävien teknologioiden tuomista kohti käytäntöä suomalaisilla täyden mittakaavan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla. RUORI – Ravinnekuormitus kuriin: Kiertotalouslaitos Saaristomeren valuma-alueelle, Wega Group Oy:n hankkeessa tehdään biokaasulaitosmädätteen sisältämien ravinteiden hyödyntämiseen liittyviä taustaselvityksiä Varsinais-Suomeen suunnitellun teollisen kokoluokan kiertotalouslaitosinvestointia varten. Suunnitellun laitoksen syötteitä ovat lähialueelta kerätty lanta, peltobiomassat ja elintarviketeollisuuden puhtaat sivuvirrat.Ahti-ohjelman (2023–2027) tavoitteena saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. 

Ympäristöministeriö ja Motiva käynnistävät elokuussa 2025 vaikuttavuuskiihdyttämön osana vesien ja meren tilaa parantavaa Ahti-ohjelmaa. Tavoitteena on saada ravinteiden kierrätyksen hankkeiden tuotoksia hyödynnettäväksi entistä vaikuttavammin ja laajemmin. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.Maisemanhoitoalue sijaitsee Sallan kunnassa Itä-Lapissa, Sallan kirkonkylästä 30 km pohjoiseen. Saijan kylämaisemaa hallitsevat harjujakso ja kylän läpi mutkittelevat vuolaat joet. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla Lapin ELY-keskuksen esityksestä.Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Saijan kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Sallan kunta on tukenut hanketta.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaSaijan maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma Kylä vuolaiden jokien äärellä, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon keinoista. Saijan kylä edustaa tyypillistä pohjoissuomalaista joenvarsiasutusta, jossa on myös rinneasutuksen piirteitä. Tihein asutus on keskittynyt jokirantojen korkeille harjanteille sekä Sarivaaran ja harjujen kupeeseen. Nykyinen Saijan kylä on muodostunut 1940–1950-lukujen jälleenrakennusajan rakennuksista sekä uudemmista tiloista ja pihapiireistä. Jälleenrakennusajan rakennukset ovat Saijalla hyvin aikakauttaan edustavia.Maisemanhoitoalue käsittää Saijan kylän lisäksi läheisiä joenvarsia sekä harju- ja vaara-alueita. Laajuudeltaan alue on 1 406 hehtaaria. Maanomistus on alueella lähes kokonaan yksityistä sisältäen aktiivisen metsätalouden piirissä olevia kiinteistöjä. Yksityisomisteisten maiden lisäksi alueella on muutamia Metsähallituksen hoidossa olevia metsämaakiinteistöjä. Suunnittelualueesta maatalousalueita on 187 hehtaaria, metsiä sekä avoimia kankaita ja kalliomaita 1018 hehtaaria, rakennettuja alueita 78 hehtaaria, soita ja soistumia 55 hehtaaria sekä vesialueita 68 hehtaaria.”Maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön rahoituksella. Käytännön maisemanhoitotoimien toteuttamiseksi on perustettu maisemanhoitotyöryhmä. Lapin ELY-keskus voi myöntää taloudellista tukea maisemanhoitotyöhön vuosittain resurssiensa puitteissa, esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman kautta”, kertoo suunnittelija Sanna Haapala Lapin ELY-keskuksesta.Mitä maisemanhoitoalueet ovat?Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa maakunnallisia ja valtakunnallisia maisemanhoitoalueita. Maisemanhoitoalueiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneutta sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta päättää ympäristöministeriö maakunnan liiton tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä.Lisätietojaerityisasiantuntija 
Martina Reinikainen
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 484 
[email protected]ylitarkastaja
Marjut Kokko
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 380
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)suunnittelija
Sanna Haapala
Lapin ELY-keskus
p. +358 295 037 105
[email protected]
(tavoitettavissa 1.9. alkaen)

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on allekirjoittanut ympäristöministeriön päätöksen perustaa valtakunnallinen maisemanhoitoalue Sallan Saijalle. Maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja näihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.Selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden kerrossala oli vuoden 2024 lopussa 180 miljoonaa neliömetriä ja osuus koko rakennuskannasta 45 prosenttia. Aikakauden rakennusten suuren määrän ja korjaustarpeen ajankohtaisuuden vuoksi erilaisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää saada tietoa.  Aikakauden rakennusten kohdalla esitetään usein kysymys, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Materiaalien kulutuksen ja ilmastopäästöjen kannalta selvitys antaa yksiselitteisen vastauksen: olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen. Vaikka uusi rakennus olisi erityisen energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensoimiseen kuluva aika on vuosikymmeniä tai jopa pidempi kuin uudisrakennuksen odotettavissa oleva elinkaari. Raskaiden, hiili-intensiivisten rakennusosien kuten betonin, hyödyntäminen korjaushankkeessa pienentää materiaalinkulutusta ja hiilijalanjälkeä purkavaa uudisrakentamista matalammiksi. Korjausrakentaminen ratkaisunaSelvityksen esimerkkitapaukset osoittavat, miten rakennettu ympäristö on sidoksissa aikansa yhteiskuntaan. Erityisesti 1970–1990-lukujen julkiset rakennukset kertovat hyvinvointivaltion rakentumisesta ja palvelurakenteen muutoksista. Tuon ajan rakentamista ohjasivat esimerkiksi turvallisuuteen, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tavoitteet, jotka nykyisinkin ovat osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Olemassa olevan rakennuksen hyödyntäminen uudessakin tarkoituksessa säilyttää siihen liittyviä merkityksiä, käyttömahdollisuuksia sekä rakennusajan arkkitehtuuria.Hanke esittelee seitsemän kehittämishanketta, joille yhteistä on niiden ajankohtaisuus monissa kunnissa. Suurin osa modernista rakennuskannasta sijaitsee kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan uutta ja myös puretaan olemassa olevia rakennuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tai tämän päivän vaatimusten täyttämiseksi. Mukana on myös purkukohde, joka kuvaa väestökehityksestä johtuvaa asuntotarpeen pienenemistä.  Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan uusia asuntoja. Uudisrakentamista vähähiilisempiä keinoja vastata kysyntään ovat olemassa olevien rakennusten laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutokset. Peruskorjauksen yhteydessä lisäkerrosten rakentamisen aiheuttamat päästöt ovat 35 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä. Toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamat päästöt ovat tätäkin vähemmän, 25 prosenttia.Viimeisen kymmenen vuoden aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 prosenttia. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 prosenttia uudisrakennusten materiaalimenekistä ja 30 prosenttia rakentamisen päästöistä. Jos korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen suhde onnistuttaisiin kääntämään toisinpäin, vähenisivät talonrakentamisen materiaalimenekki 25 ja päästöt 20 prosenttia.Ympäristöministeriö tilasi selvityksen VTT Oy:ltä, ja se rahoitettiin EU:n elpymisvälineen NextGeneration EU -varoista. VTT: Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen. Korjausvaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja kohteiden
kokonaisvaltainen arvottaminen (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Tutustu myös rinnakkaishankkeen Kestävä rakennettu ympäristö tiivistävään artikkeliin ”Miten tunnistaa rakennusten erilaiset arvot”LisätietojaAnnukka Lyra
erityisasiantuntija
p. +358 295 250 326
[email protected]Terttu Vainio
erikoistutkija
VTT
p. +358405080983
[email protected]

Tuore VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.

Lähde: ym.fi