NordenBladet — Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin.Ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusKIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Levitys tulee painottumaan Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueille. Kipsinlevitys jatkuu vuosittain päätettävien määrärahojen puitteissa.Hanke on tähän mennessä levittänyt kipsiä yhteensä 75 000 peltohehtaarille Suomen rannikkoalueilla vuosina 2020–2025. Maanparannuskipsi tutkitusti parantaa peltojen rakennetta ja vähentää eroosiota ja fosforikuormitusta vesistöihin sekä savimailla että karkeammilla maalajeilla. Tänä vuonna hankkeeseen on liittynyt runsaasti uusia viljelijöitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet. Lisäksi jo aiemmin mukana olleet viljelijät ovat hakeneet kipsikäsittelyä myös niille peltolohkoille, joita ei ole aiemmin käsitelty. Tämä osoittaa viljelijöiden vahvaa sitoutumista vesiensuojeluun ja halua hyödyntää kipsin tarjoamia mahdollisuuksia ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Kipsikäsitellyn peltoalan laajentaminen on merkittävä askel kohti puhtaampia vesistöjä ja kestävämpää maataloutta.”Kiitos kaikille mukana oleville viljelijöille aktiivisuudesta ja yhteistyöstä”, KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sanoo.”Nyt viimeistään on oikea aika sopia levityksistä urakoitsijan kanssa. Viljelijä voi päättää kipsipäätöksen saatuaankin, haluaako hän levityksen pellolleen”, Kolari muistuttaa.Kipsin levitystä rahoitetaan ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta. Ohjelman tavoite on saada hallituskaudella 2023-2027 ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Kipsin levitys on saanut lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoitusta.
Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin.
NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 23.9.2025 alustavaan sopuun vesien tilaa ja ihmisten terveyttä turvaavien direktiivien – vesipuitedirektiivin, pintaveden ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin ja pohjavesidirektiivin – muutoksista. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.Komissio antoi lokakuussa 2022 ehdotuksen direktiivistä, jolla muutettaisiin vesipuitedirektiiviä, laatunormidirektiiviä ja pohjavesidirektiiviä. Muutoksia merkittävää riskiä aiheuttavien aineiden listaanMuutosdirektiivillä muun muassa päivitetään pintavesiä (järvet, joet, rannikko ja merialueet) koskevien prioriteettiaineiden luetteloa eli luetteloa aineista, jotka aiheuttavat merkittävää riskiä vesiekosysteemeille tai ihmisten terveydelle. Listalle lisätään 25 uutta ainetta tai aineryhmää, kuten lääkeaineita, useita torjunta-aineita ja PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet). Lisäksi listalta poistetaan kuusi aiempaa prioriteettiainetta, koska niiden ei enää katsota aiheuttavan EU:n tasolla riskiä pintavesien kemialliselle tilalle. Vesien kemiallinen tila kuvaa sitä, kuinka paljon pinta- tai pohjavesissä esiintyy vaarallisia tai haitallisia aineita.Joidenkin olemassa olevien prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja on myös tarkistettu uuden tutkimustiedon pohjalta. Ympäristönlaatunormit määrittävät, kuinka suuria prioriteettiaineen pitoisuudet voivat olla ympäristössä aiheuttamatta haittaa ihmisille tai ympäristölle. Lisäksi pohjavesidirektiiviä muutettaisiin niin, että muun muassa PFAS-yhdisteiden ja tiettyjen lääkeaineiden pitoisuuksille asetetut uudet normit eivät saa ylittyä ja niitä käytetään pohjavesien hyvän tilan luokittelussa. Lisäksi pohjavesidirektiiviin lisättiin tarkkailulistamenettely, joka velvoittaa jäsenmaita seuraamaan tietyn ajan komission listaamia haitta-ainetta, jotta niiden esiintymisestä EU-alueella saadaan tietoa.Keskeisin vesipuitedirektiivin muutos liittyy vesien tilan heikentymättömyysvaatimukseen. Direktiiviin lisättiin kaksi uutta poikkeusta, joita jatkossa voi soveltaa muun muassa vesien tilapäiseen ja lyhytaikaiseen vesien tilan heikentymiseen eri hankkeissa direktiivissä asetettujen reunaehtojen puitteissa.Uudistus tulee vaikuttamaan vesien haitta-aineseurantoihin ja vesien kemiallisen tilan luokitteluun eli vesien arviointiin sen perusteella, sisältävätkö ne vaarallisia tai haitallisia aineita yli sallittujen ympäristönlaatunormien. Seuraavissa vesienhoitosuunnitelmissa vuosille 2028–2033 tulisi ottaa huomioon prioriteettiaineiden muuttuneet ympäristönlaatunormit. Euroopan pintavesistä ainoastaan 38 prosenttia ja pohjavesistä 75 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Hyvä kemiallinen tila tarkoittaa, ettei mikään prioriteettiaine ylitä raja-arvoa. Suomen pohjavesistä valtaosa on kemialliselta tilaltaan hyviä. Hyvää kemiallista tilaa ei ole saavutettu yhdessäkään tarkastellussa 6876 pintavesimuodostumassa vuonna 2020 valmistuneen tilaluokittelun mukaan. Pintavesien kemiallista tilaa heikentävät lähinnä kaukokulkeutuvat, pysyvät ja eliöstöön kertyvät aineet. Näistä yleisimmin ympäristönlaatunormin ylittivät palonestoaineina aiemmin käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE). Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Nikkelin ja kadmiumin ympäristölaatunormit jäivät savuttamatta noin 40 vesimuodostumassa. Muiden aineiden enimmäisrajat ylittyivät alle kymmenessä vesimuodostumassa.Sopu on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun direktiivit on virallisesti hyväksytty, jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 21.12.2027 mennessä. LisätietojaJuhani Gustafsson ympäristöneuvos p. 0295 250 338 [email protected]
Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 23.9.2025 alustavaan sopuun vesien tilaa ja ihmisten terveyttä turvaavien direktiivien – vesipuitedirektiivin, pintaveden ympäristönlaatunormeja koskevan direktiivin ja pohjavesidirektiivin – muutoksista. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.
NordenBladet — Hallitus antoi 22.9. eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarviosta. Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 494 miljoonaa euroa, mikä on 239 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen 239 miljoonan euron lisäyksestä suurin osa, noin 235 miljoonaa tulee Valtion asuntorahaston toimintojen siirtämisestä hallinnonalan talousarvioon. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja muita toimintamenosäästöjä kohdistetaan hallinnonalalle lisää 3,3 miljoonaa euroa, jolloin toimintamenosäästöt ovat yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.Valtio vastaa asuntorakentamisen suhdannehaasteisiinValtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään yhteensä 1,135 miljardin euron korkotukivaltuuksia. Lisäksi esitetään 300 miljoonan euron takauslainavaltuuksia sekä 100 miljoonan euron valtiontakauksia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoihin. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille, joissa tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin. Erityisryhmien, joista erityisesti pitkäaikaisasunnottomien ja vammaisten henkilöiden, asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi varaamalla 15 miljoonaa euroa investointiavustuksiin.Korjausavustuksiin on varattu noin 7 miljoonaa euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausten tukemiseen. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävään ohjelmaan varataan 4,65 miljoonaa euroa ja asumisneuvontaan 2,0 miljoonaa euroa.Toimia luontokadon pysäyttämiseksi jatketaanLuonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. METSO-ohjelmaan on varattu 19,5 miljoonaa euroa ja Helmiin 27 miljoonaa euroa.Vesien ja merenhoidon toimenpiteisiin varataan noin 12 miljoonaa euroa. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteillä vähennetään vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita kuten ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä ja valumia, myös meren roskaantumista ja vedenalaista melua. Toimilla edistetään lisäksi pohjavesien suojelua ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista edistetään.Suomen ympäristökeskukselle esitetään yhteensä 2 miljoonaa euroa luontotyyppi- ja ekosysteemitiedon uusien menetelmien kehittämiseen sekä ennallistamisen tutkimukseen.Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin varataan noin 0,5 miljoonaa euroa. Kiertotaloudella vahvistetaan Suomen raaka-aineomavaraisuutta ja talouden perustaa. InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen varataan 19,9 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tiedote 22.9.2025: Esitys valtion vuoden 2026 budjetiksi annettiin eduskunnalleYmpäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma 18.9.2024 (muistio, pdf)LisätiedotTuula Pietilä talouspäällikkö p. 029 525 0107 [email protected]
Hallitus antoi 22.9. eduskunnalle esityksensä vuoden 2026 talousarviosta. Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 494 miljoonaa euroa, mikä on 239 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen 239 miljoonan euron lisäyksestä suurin osa, noin 235 miljoonaa tulee Valtion asuntorahaston toimintojen siirtämisestä hallinnonalan talousarvioon. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimenpiteitä ja muita toimintamenosäästöjä kohdistetaan hallinnonalalle lisää 3,3 miljoonaa euroa, jolloin toimintamenosäästöt ovat yhteensä 8,1 miljoonaa euroa.
NordenBladet — YK:n pääsihteeri Antonio Guterres järjestää ilmastohuippukokouksen 24. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Kokouksen tavoitteena on kirittää maiden ilmastotyötä. Suomea ilmastohuippukokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennystoimia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät karkaa käsistä. On tärkeää, että myös EU saisi päivitettyä sitoumuksensa ennen Belémin ilmastokokousta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korostaa.EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät torstaina Brysselissä yhteisymmärrykseen EU:n viestistä New Yorkin ilmastohuippukokoukseen. EU kertoo aiekirjeessään, että se vähentää päästöjä 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Varsinaisesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) tavoitellaan sopua ennen Belémin kokousta. Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että sopimuksen osapuolet päivittävät päästövähennyssitoumuksensa joka viides vuosi, ja Belémin COP30-ilmastokokous Brasiliassa marraskuussa osuu juuri tähän sykliin.Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokousviikolla johtaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, ja valtuuskunnan varapuheenjohtajia ovat ministeri Multalan lisäksi ulkoministeri Elina Valtonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.Ministeri Multala osallistuu ilmastohuippukokouksen lisäksi useisiin YK:n yleiskokousviikon sekä New Yorkin ilmastoviikon tapahtumiin muun muassa energiasiirtymästä, hiilidioksidin talteenotosta sekä Arktisen alueen roolista. Ilmastohuippukokouksessa Multala osallistuu korkean tason dialogiin varautumisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofeihin ja sään ääri-ilmiöihin.Huippukokouksen aattona ministeri Multala osallistuu kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden liittouman, High Ambition Coalitionin kokoukseen, jossa annetaan maiden yhteinen julkilausuma pohjustamaan valmistautumista COP30-ilmastokokoukseen. Ohjelmassa on myös kahdenvälisiä tapaamisia muiden maiden ja järjestöjen johdon kanssa. Ministeri pyrkii edistämään kokouksen yhteydessä Suomen ilmastoratkaisujen tunnetuksi tekemistä ja kansainvälistä vientiä. LisätietojaLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Marjo Nummelin Suomen pääneuvottelija p. 040 523 3710 [email protected]
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres järjestää ilmastohuippukokouksen 24. syyskuuta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Kokouksen tavoitteena on kirittää maiden ilmastotyötä. Suomea ilmastohuippukokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Muovin kierto -palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa. Pyydämme ehdotuksia palkinnon saajaksi 2.10.2025 mennessä.Kolmannen muovin kierto -palkinnon saajaksi haetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla. Muovitiekartta on laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Muovitiekarttaan on koottu toimia, joillavähennämme ympäristön roskaantumista ja muita muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja,vältämme turhaa muovin kulutusta ja edistämme muovin uudelleenkäyttöä,tehostamme muovin kierrätystä ja muovituotteiden kierrätettävyyttä jakorvaamamme fossiilisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia kierrätetyllä muovilla tai kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla.Palkinnon saajan valitsee muoviraati, joka vauhdittaa kansallista muovitiekarttatyötä ja tuo esiin kansalaisten ääntä muovihaasteen ratkaisemisessa. Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan opiskelijat ovat mukana ehdokkaiden ennakkoarvioinnissa. Ympäristöministeriö jakaa muovin kiertotalouden palkinnon Muovin kierto Muovifoorumissa 7.11.2025. Ehdotuksen voi esittää lomakkeella. Lomake on suomeksi, ja ehdotukset jätetään suomen kielellä.Viime vuonna palkinnon saivat Syken meriroskatutkijat. Syken meriroskatutkijat ovat tehneet pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä meriroskatilanteen selvittämisessä. Työn tulokset lisäävät ymmärrystä muovin ympäristövaikutusten mittakaavasta ja lähteistä. Tutkijoiden tuottamaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tukena.Vuonna 2023 palkinto myönnettiin Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta.
Muovin kierto -palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa. Pyydämme ehdotuksia palkinnon saajaksi 2.10.2025 mennessä.
NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) keräsi lausuntokierroksella yhteensä 154 lausuntoa. Suunnitelma sisältää taakanjakosektorilla toteutettavat päästövähennystoimet.Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) kattaa päästökaupan ulkopuolisen eli niin sanotun taakanjakosektorin päästövähennystoimet, joilla vastataan EU-velvoitteisiin. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt. Lausuntoja saatiin laajasti eri tahoilta, mukaan lukien viranomaisilta, kunnilta, järjestöistä, tutkimuslaitoksista, elinkeinoelämän edustajilta ja yksityishenkilöiltä. Kokonaisuudessaan lausuntokierroksen perusteella suunnitelma on tärkeä askel kohti Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta sen nykyisessä muodossa nähtiin puutteita, jotka liittyvät erityisesti riittävän kunnianhimon, kattavan vaikutusten arvioinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. KAISU:n valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa suunnitelma selontekona eduskunnalle vuoden 2025 lopussa. Lisätietoa Magnus Cederlöf ympäristöneuvos, ympäristöministeriö [email protected] p. 0295 250 060
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) keräsi lausuntokierroksella yhteensä 154 lausuntoa. Suunnitelma sisältää taakanjakosektorilla toteutettavat päästövähennystoimet.
NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 18. syyskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena sopia EU:n aiekirjeestä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kirje käsittelisi EU:n tulevaa päästövähennyssitoumusta (Nationally Determined Contribution, NDC). Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta, joista päätetään myöhemmin. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n päästövähennyssitoumus tärkeä signaali kansainvälisille kumppaneilleEU:n aiekirjeessä kuvattaisiin, miten EU päivittää päästövähennyssitoumuksensa ennen Belémin ilmastokokousta marraskuussa. Pariisin ilmastosopimus velvoittaa sen osapuolia antamaan päästövähennyssitoumuksensa viiden vuoden välein, ja Belémin kokous osuu juuri tähän sykliin. Puheenjohtajamaa Tanska on laatinut luonnoksen EU:n yhteiseksi NDC-lähetteeksi, joka sisältää EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040 ja siitä laskennallisesti johdetun tavoitteen vuodelle 2035. “Meille on tärkeää, että nämä kokouksen kaksi keskustelua kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kysymys on EU:n ilmastopolitiikan ennustettavuudesta. Meillä tulee olla selvä näkymä, että puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa investoida ja että jatkamme globaalina suunnannäyttäjänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa. LisätietojaLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]EU:n päästövähennyssitoumus YK:lle Marjo Nummelin Pääneuvottelija p. 040 523 3710 [email protected]EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 18. syyskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena sopia EU:n aiekirjeestä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kirje käsittelisi EU:n tulevaa päästövähennyssitoumusta (Nationally Determined Contribution, NDC). Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta, joista päätetään myöhemmin. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.Lausuntoja saatiin laajasti eri tahoilta. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti tuuli- ja aurinkovoimarakentamista sekä muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Myös esimerkiksi maakuntakaavaa, aloiteoikeutta ja kumppanuuskaavoitusta, menettelysäännöksiä, pakkokeinoja sekä metsänkäytön rajoituksen korvaamista koskevista säännöksistä saatiin melko paljon lausuntoja.Alueidenkäyttölain valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta. Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn 2025 aikana.Lausuntoyhteenveto ja lisätietoa hankkeesta hankesivulla | AlueidenkäyttölakiAlueidenkäytön lainsäädännön uudistusLisätietojaAnna-Leena Seppälä rakennusneuvos p. 029 525 0242 [email protected]
Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.
NordenBladet — Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita ja toimia, joilla ne vauhdittavat luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotalouden ratkaisujen leviämistä. Mukana on nyt 27 toimijaa. ”Kiertotalouden green deal on ensimmäisen vuoden aikana saanut monia keskeisiä toimijoita edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se on tärkeää, sillä olemme selvästi jäljessä tavoitteistamme. Kierrätysasteen nostaminen on tärkeää luonto- ja ilmastotavoitteidemme kannalta, mutta kiertotalous avaa myös taloudellisia mahdollisuuksia, kun rahan arvoiset materiaalit löytävät uusiokäyttöä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Mukaan kaksi yritystä, kaupunki sekä rakennusteollisuus ensimmäisenä toimialanaFinnfoam Oy valmistaa rakennusten lämmöneristeitä ja on ensimmäinen rakennusmateriaalien valmistaja, joka liittyy kiertotalouden green dealiin. Yrityksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä lisätä uusiomateriaalien osuus tuotannossa 30 prosenttiin ja nostaa kerätyn kierrätysmateriaalin (eristelevyt ja pakkausstyroksi) hyödyntämisaste lähes 100 prosenttiin. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisyritys, joka liikennöi raitiovaunuja ja metroliikennettä sekä ylläpitää joukkoliikenneinfraa. Yritys sitoutuu hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia ylijäämämaa- ja kiviaineksista rakennuskohteelta toiselle, sekä saavuttaa 80 prosentissa purkuprojekteista kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet rakenteiden säilyttämiselle ja materiaalien uudelleenkäytölle. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Rakennusteollisuus RT edistää kiertotalouden green dealin tavoitteita ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä asettamaan kunnianhimoisia kiertotaloustavoitteita. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on laaja jäsenyritysten sitoutuminen kiertotalouden green dealiin. Toteutusta vauhditetaan mm. kehittämällä seuranta- ja raportointityökalu jäsenyritysten käyttöön, järjestämällä koulutuksia ja klinikoita luonnonvarojen käytön tehostamisesta sekä tukemalla jäsenyritysten kiertotaloutta edistävien tavoitteiden asettamista hankinnoille sekä resurssien käyttöasteen ja materiaalien kiertotalousasteen kasvattamiselle. Vantaan kaupunki sitoutuu vähentämään ruokajärjestelmän ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on muun muassa nostaa kasvisruoan osuus koulu- ja päiväkotiruoassa 64 prosenttiin (nykyisin 18 %), pienentää ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä 5 prosenttia vuosittain sekä lisätä kestäviä kalatuotteita ruokalistoilla. Rakentamisen osalta tavoitteena on lisätä maa- ja kiviainesten uudelleenkäyttöä 10 prosenttiin käytetystä kokonaismäärästä sekä nostaa kaupungin tilojen vuokrausaste 95 prosenttiin. Rakentamisen tavoitteisiin päästäkseen kaupunki muun muassa tehostaa maamassojen hyödyntämistä kaavoituksessa, hankkeissa ja seudullisessa koordinoinnissa sekä kehittää toimintamalleja rakennusten käyttöasteiden nostamiseen. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 27Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet Afry, A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE, Orthex, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että ”kotipesiltä”. Kotipesät eli Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.Lisätiedot:Heikki Sorasahi ympäristöministeriö p. 0295 250 080 [email protected]Sari Tasa erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö p. 029 504 8242 [email protected]
Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.
NordenBladet — Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat jäsenmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee eläin- ja kasvilajeja sekä luontotyyppejä, kuten soita, metsiä ja rantoja. Lintudirektiivi keskittyy luonnonvaraisten lintujen suojeluun, kantojen hoitoon ja sääntelyyn.Jäsenvaltioiden on raportoitava kuuden vuoden välein luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä eli suojelutasosta. Raportointi koskee vuosia 2019–2024.Luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista raportoidaan erikseen boreaalisen, alpiinisen ja Itämeren alueen tilanne. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta. Luontodirektiivin mukainen alpiininen alue tarkoittaa Suomessa käytännössä Ylä-Lappia. Lintudirektiivin raportoinnissa ei vastaavaa aluejakoa käytetä.Luontodirektiivin raportoinnissa käytettäviä suojelutasoluokkia ovat 1) suotuisa 2) epäsuotuisa, riittämätön 3) epäsuotuisa, huono 4) tuntematon. Suojelutason lisäksi raportoidaan kehityksen suunta. Luontotyyppien tila valtaosin epäsuotuisa – paranevaa kehitystä on tunnistettu kahdella luontotyypilläUseimmat luontotyypeistä palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsistä niittyihin ovat epäsuotuisassa tilassa.Ylä-Lapissa tilanne on eteläistä Suomea parempi. Siellä suot, vesistöt ja kalliot ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tunturikoivikoiden ja –kankaiden tila on kuitenkin heikentynyt. Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien, esimerkiksi jokisuistojen ja vedenalaisten hiekkasärkkien, suojelutaso on rehevöitymisen vuoksi huono.Luontotyyppien suojelutasot ovat huonontuneet edelliseen 2019 arviointiin verrattuna. Muutokset selittyvät osin tiedon tarkentumisella ja komission määrittämien arviointikriteerien uudistuksella. Uudistus on ohjannut aiempaa tarkemmin arvioinnin toteutusta.Toisaalta myös luontotyyppien lyhyen aikavälin muutosta kuvaavat kehityssuunnat ovat pääosin vakaita tai heikkeneviä. Paranevaa kehitystä on tunnistettu vain kahdella luontotyypillä, merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä, joita on onnistuttu viime vuosina kunnostamaan. Lajien tila vaihteleva Luontodirektiivin lajien kehityssuunnat vaihtelevat, ja vakaana säilyneiden lajien lisäksi myös heikkeneviä lajeja on paljon. Toisaalta osalla lajeista tilanne on parantunut. Kuten luontotyypeillä, myös lajeilla suojelutason muutokset johtuvat monilta osin komission uudistamista arviointikriteereistä ja tiedon tarkentumisesta. Lajien tilanteessa on tapahtunut myös todellisia muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. Isoapollon ja pikkuapollon taantuminen on jatkunut, minkä vuoksi ne ovat nyt huonoimmassa suojelutasoluokassa. Itämerennorpan tilanne on paranemassa, vaikka suojelutaso onkin edelleen koko merialuetta tarkasteltaessa riittämätön. Meressä elävä harjus on huonoimmalla suojelutasolla ja sen tilanne heikkenee edelleen. Hämeenkylmänkukan tilanne on kehittynyt myönteisesti, mutta laji on edelleen epäsuotuisalla tasolla ja suojelutoimien tarpeessa.Monien tavallisten lintulajien kannat ovat vähentyneetLintudirektiivin raportoinnin keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen väheneminen. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii tätä nykyä noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.Raportit laadittu laajassa yhteistyössäSuomen raportit kattavat 68 luontodirektiivin luontotyyppiä ja 139 lajia tai lajiryhmää sekä 255 lintudirektiivin suojelemaa lintulajia. Raporttien laadintaan on osallistunut noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista. Tarkemmat tiedot ja aihealueista vastaavat asiantuntijat löytyvät alle päivittyvistä tiedotteista.Suomen ympäristökeskusMaa- ja metsätalousministeriöSuomen luonnonvarakeskusMetsähallitus LuontopalvelutGeologian tutkimuskeskusLuonnontieteellinen keskusmuseo
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.
