NordenBladet — Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriöSuomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa, Suomen meriympäristön tila, päivitettiin vuonna 2024. Nyt päivitetään suunnitelman toinen osa, seurantaohjelma. Merenhoitosuunnitelman kolmas osa on vuonna 2027 tarkistettava toimenpideohjelma. Päivitetty merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 lopussa.Seurantaohjelman on laatinut Suomen ympäristökeskus yhteistyötahojen kanssa. Seurantaohjelma tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida meriympäristön tilaa ja sen suhdetta hyväksi määriteltyyn tilaan. Ohjelma tuottaa tietoa myös ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista meriympäristön tilaan. Tieto meren tilasta ja meriympäristöön kohdistuvista paineista antaa edellytykset suunnitella ja toteuttaa toimia meren tilan hyväksi sekä arvioida toimien vaikuttavuutta.Seurantaohjelma ulottuu Suomen merialueen rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Ahvenanmaan maakunta on osallistunut seurantaohjelman laadintaan, ja ohjelma kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan rannikkovedet. Seurantaohjelma koostuu 14 ohjelmasta. Ohjelmissa seurataan muun muassa Itämeren luonnon monimuotoisuutta, vieraslajeja, kaupallisia kalakantoja, rehevöitymistä ja ravinnekuormitusta, ympäristön ja ihmisravinnon epäpuhtauksia sekä roskaantumista. Ohjelmien alla on yhteensä 41 alaohjelmaa.Seurantaohjelmasta voi kuka tahansa antaa palautetta 29.1.–27.3.2026. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sähköisesti tai kirjallisesti Lupa- ja valvontavirastoon. Kuulemisasiakirja ja tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi-palvelusta.
Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin uutta säännöstä, joka määrittelisi millainen asunnon lyhytaikainen vuokraus olisi sallittua. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun aikana.Asuntojen lyhytvuokraus on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina myös Suomessa. Laki ei tällä hetkellä tunnista asuntojen lyhytvuokrausta, mikä on johtanut epäselvään tilanteeseen niin asuntojen vuokraajien, taloyhtiöiden, kuntien kuin muiden osapuolten näkökulmasta. Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää tilannetta ja päivittää laki vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Rakentamislain muutosesitys oli lausuntokierroksella alkuvuonna 2025, ja esitystä on muokattu saadun palautteen perusteella. Lakiesitystä varten on tutustuttu myös muiden Euroopan maiden sääntelyyn lyhytvuokrauksesta. Esityksen mukaan asemakaava-alueilla sijaitsevan sijoitusasunnon, tai niin sanotun kakkosasunnon, voisi vuokrata alle 28 päivän jaksoissa enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana ilman lupaa. Kunta voisi kuitenkin sallia lyhytvuokrauksen enintään 180 päivänä vuodessa haluamillaan asemakaava-alueilla. Näin kunta voisi ottaa huomioon oman tilanteensa ja vastata esimerkiksi matkailusesongin aikaiseen kasvaneeseen majoituskysyntään. Kunnan olisi kuultava päätöksenteossa kuntalaisia, eikä asemakaavan toteuttamiselle saisi aiheutua haittaa.
Esityksen mukaan esimerkiksi omaa vakituisessa asuinkäytössä olevaa asuntoa voisi jatkossakin vuokrata vapaasti. Rajoitukset eivät myöskään koskisi loma-asuntoja tai haja-asutusalueiden asuntoja. Lyhytvuokraajan olisi pidettävä kirjaa päivistä, joina se on käyttänyt asuntoa lyhytvuokraukseen ja pyydettäessä esitettävä tiedot rakennusvalvonnalle. Rakentamislain muutosesitys sisältää myös uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) vaatimia muutoksia sekä eräitä muita muutoksia ja korjauksia. Lisätietoja Jaana Junnila Hallitusneuvos p. 0295 250 256 [email protected]Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin uutta säännöstä, joka määrittelisi millainen asunnon lyhytaikainen vuokraus olisi sallittua. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun aikana.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka.“Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus on tärkeä askel kestävämpään rakentamiseen. Jatkossa rakentamisen päästöt on huomioitava aina rakennuksen suunnittelusta sen rakentamiseen, käyttöön ja purkamiseen. Tämä luo selkeän kannustimen vähähiilisempiin ratkaisuihin esimerkiksi rakennusmateriaaleissa ja rakentamisen prosesseissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Rakennusten hiilijalanjälki ja -kädenjälki sekä rakennustuotteet näkyviksiRakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, ja että sille laaditaan ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaatimukset koskevat laajasti kaikkia uusia rakennuksia, kuten rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistoja, liikerakennuksia, sairaaloita sekä suuria varastoja ja halleja, joiden rakentamislupa on tullut vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen. Vähähiilisyysvaatimukset eivät koske esimerkiksi pientaloja, alle 30 neliömetrin rakennuksia tai korjaushankkeita.
Ilmastoselvityksessä rakennuksen hiilijalanjälki arvioidaan laskemalla elinkaaren eri vaiheissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Hiilikädenjälki arvioidaan laskemalla sellaiset mahdolliset ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta. Ilmastoselvitys laaditaan rakennukselle sen loppukatselmusvaiheessa. Rakennustuoteluetteloon sisällytetään tiedot rakennuksessa käytettävistä tuotteista pääpiirustustasoisesti. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle on asetettu raja-arvot, joiden alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksessä. Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi rivitaloille, asuinkerrostaloille, toimistoille, liikerakennuksille sekä sairaaloille ja suurille varastoille ja halleille. Raja-arvot koskevat rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.Tukena vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja päästötietokantaHiilijalanjälki- ja kädenjälkilaskennan tukena ovat ympäristöministeriön julkaisema vähähiilisyyden arviointimenetelmä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Suomen päästötietokanta Co2data. Päästötietokanta tarjoaa tietoa yleisimpien rakennustuotteiden ja rakentamisen prosessien ilmastovaikutuksista.Ympäristöministeriö on tarkastellut kaukolämmön paikallisten päästökertoimien käyttöä rakennuksen vähähiilisyysarvioinnissa eduskunnan vuoden 2025 lausuman edellyttämällä tavalla. Kansalliseen päästötietokantaan tullaan lisäämään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat kaukolämmön verkkokohtaiset elinkaariset päästöarvot, minkä jälkeen niitä voi käyttää rakennuksen käytönaikaisten päästöjen arvioimiseen. Päästötietokannassa kerrottua kaukolämmön kansallista päästökeskiarvoa on mahdollista käyttää myös jatkossa. Ympäristöministeriö on julkaissut arviointimenetelmän tueksi dokumentin, joka selkeyttää rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Julkaisu sisältää sovellusesimerkkejä, suosituksia ja lisätietoja rakentamishankkeeseen ryhtyvälle, suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä rakennusvalvontaviranomaiselle. Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisääntelyyn EU:n edellyttämiä muutoksia Euroopan komissio on julkaissut uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) 7 artiklaan liittyvän delegoidun säädöksen rakennusten ilmaston lämmityspotentiaalin laskennasta. Global Warming Potential (GWP) -laskennan tarkoituksena on yhdenmukaistaa tapaa, jolla EU-jäsenvaltiot arvioivat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.Vähähiilinen rakentaminenRakentamislakiKomission delegoitu säädös GWP-laskennasta (europa.eu)LisätietojaMaria Tiainen Erityisasiantuntija p. 029 525 0394 [email protected]
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, lakiin tehdyt muutokset sekä lain nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastohaitat ja -hyödyt. Säädöskokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2016 saakka.
NordenBladet — Suomi ja Kiina allekirjoittivat 27. tammikuuta 2026 Pekingissä rakennettua ympäristöä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Yhteistyön toivotaan avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan yrityksille Kiinassa.Yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kasvua, energiamurrosta ja kiertotaloutta. Suomalaisyritykset voivat tarjota Kiinaan ratkaisuja esimerkiksi rakennusten energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä puhtaan energian käytössä. Rakennetun ympäristön ja rakennusalan rooli ilmasto- ja luontotyössä on merkittävä.
Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan puolesta Suomen Kiinan suurlähettiläs Mikko Kinnunen ja Kiinan puolelta asumisen asioista vastaava ministeri Ni Hong. Pöytäkirjan allekirjoitus tapahtui osana pääministeri Petteri Orpon vierailua Kiinassa 25.–28. tammikuuta.Yhteisymmärryspöytäkirja jatkaa edellisen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen Kiinan vierailulla lokakuussa 2024 vahvistettua yhteistyötä.Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa Suomen ilmastokädenjälkeä syrjäyttämällä saastuttavia ratkaisuja maailmalla puhtaan teknologian viennin avulla.Valtioneuvoston kanslian tiedote 22.1.2026: Pääministeri Orpo tapaa Kiinan johtoa Pekingissä (valtioneuvosto.fi)Ympäristöministeriön tiedote 1.11.2024 Ministeri Mykkänen: Ympäristö- ja ilmastoteemat vahvasti esillä Kiina-vierailullaLisätietoja Merja Laitinen neuvotteleva virkamies p. 0295 250 153 [email protected]
Suomi ja Kiina allekirjoittivat 27. tammikuuta 2026 Pekingissä rakennettua ympäristöä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Yhteistyön toivotaan avaavan uusia mahdollisuuksia suomalaisille rakennusalan yrityksille Kiinassa.
NordenBladet — Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Lausuntoja voi antaa 16.2.2026 saakka.Tänään lausuntokierrokselle lähetetyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että metsälakiin lisättäisiin metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoituksia koskevat säännökset, joiden nojalla vahvistettaisiin lintujen huomioimista erityisesti pesintäaikana. Lisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa Euroopan unionin lintudirektiivin tavoitteille. Metsälakiin uusia velvoitteita ja rajoituksia Metsälakiin ehdotettavien muutosten tavoitteena on, että metsänhakkuu ja muu metsänkäsittely on myös jatkossa lintudirektiivin vaatimusten mukaista. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnustoa ennen puunkorjuuta ja muita metsän käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Lisäksi puunkorjuuta rajoitettaisiin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesinnän kannalta merkityksellisinä aikoina. Pakollisiksi muuttuvat rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia. Luonnonsuojelulain yleispoikkeuksen laajentaminen Lintulajien yksilöiden tarkoitukselliseen häirintään edellytettäisiin edelleen haettavan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Metsä- ja maataloutta sekä laitteiden ja rakennusten käyttämistä koskevaan yleispoikkeussäännökseen sen sijaan ehdotettaisiin lisättävän poikkeus lintulajien tahallisen häirinnän kieltoon. Esimerkiksi metsätaloutta saisi lintujen häirintäkiellosta huolimatta harjoittaa, jos siitä aiheutuva häiriö ei aiheuttaisi merkittävää haittaa lintulajin kannan tyydyttävän tason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle. Häirintä ei kuitenkaan saisi johtaa uhanalaisen ja harvalukuisen lintulajin pesinnän keskeytymiseen. LausuntopyyntöMuualla sivustollamme: Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin valmistellaan täsmennyksiä EU-tuomioistuimen ratkaisun vuoksi
Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Lausuntoja voi antaa 16.2.2026 saakka.
NordenBladet — Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.Työkoneet ovat yksi Suomen päästölähteistä, ja niiden osuus Suomen taakanjakosektorin kasvihuonepäästöistä oli vuonna 2023 noin 9 prosenttia. Green deal -sopimuksen jatko tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) toimeenpanoa.Yritykset edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttäTyökoneet muodostavat laajan ja monimuotoisen joukon erilaisia koneita, jotka on suunniteltu työkäyttöön. Green deal -sopimukseen sitoutumalla toimialan yritykset asettavat itselleen tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka edistävät työkoneiden sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttä.Ensimmäisellä sopimuskaudella sitoutuneet 16 yritystä onnistuivat muun muassa täyssähkökäyttöisten trukkien, nostinten ja pyöräkuormaajien osuuden lisäämisessä kalustossa.Työkoneiden käyttöajat ovat pitkiä, ja kanta uusiutuu hitaasti, joten päästövähennysten saavuttaminen vie aikaa. Siksi jatkokaudesta sopiminen oli tarpeellista. Uudella kaudella mukaan odotetaan uusia koneluokkia ja yrityksiä, mikä lisää sopimuksen kattavuutta ja parantaa sähköisten ja vähäpäästöisten työkoneiden tarjontaa Suomessa.”Päästöjen vähentäminen työkonealalla vaatii pitkäjänteistä työtä, ja siksi on erittäin tärkeää, että yritykset ovat entistä vahvemmin lähteneet mukaan tähän muutokseen. Yritysten omat sitoumukset vauhdittavat puhtaan teknologian käyttöönottoa. Kun kalusto kehittyy vähäpäästöisemmäksi, vaikutukset näkyvät paitsi ilmastossa myös ihmisten arjessa puhtaampana ilmana ja terveellisempänä työympäristönä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Uudet yritykset toivotetaan tervetulleeksiGreen deal -sopimus kutsuu lisää toimijoita mukaan puhtaaseen siirtymään. Yritysten lisäksi myös kaupunkeja on jo nyt mukana. Yhteistyö tiivistyy myös muiden green deal -sopimusten kanssa, kuten kysyntää lisäävän julkisten hankkijoiden päästöttömiä työmaita koskevan sopimuksen kanssa.Sidosryhmille tarkoitettu tilaisuus järjestetään 12.2.2026. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen ympäristöministeriön sivuilta.Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Työkonealan green deal -sopimus saa jatkoa vuosille 2026–2030. Uusi sopimuskausi kattaa aiempaa laajemmin työkoneita, koneryhmiä ja yrityksiä. Samalla päästövähennystavoitteita kiritetään entistä kunnianhimoisemmiksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ylläpitämä valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta, tulevaisuudesta sekä kehittämistarpeista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Uusi verkkopohjainen kartta täydentää kehityskuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvaa.Suomen ympäristökeskus on julkaissut koko Suomen kattavan tarinakartan maamme yhdyskuntarakenteen keskuksista ja niiden vaikutusalueista saavutettavuuden, työssäkäynnin sekä arkiliikkumisen näkökulmista. Keskusten määrittely perustuu julkisten ja yksityisten palveluiden kartoitukseen. Kartta tarjoaa tietoa maamme palveluverkon ja hallinnollisten aluerajojen arviointiin yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Paikkatietoaineistojen pohjalta on muodostettu hallinnollisista aluerajoista riippumattomia toiminnallisia aluekokonaisuuksia, joita verrataan nykyisiin kunta-, seutukunta- ja maakuntajakoihin. Tarinakartta tekee mahdolliseksi eri alueiden palvelutarjonnan ja vaikutusalueiden tarkastelun. Yleinen kehitys on, että väestö ja työpaikat keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, ja erityisesti laajenevalle Helsingin kaupunkiseudulle. Samalla valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti. Nämä kehityskulut eriyttävät alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä asuntomarkkinoita. Kasvuseuduilla tarvitaan kasvun hallintaa ja väestötappioalueilla sopeutumista alhaisempaan kantokyykyyn. Digitalisaation myötä monet toiminnot ovat paikkariippumattomia ja hoidettavissa tietoverkkojen kautta. Fyysisten palveluiden väheneminen vaikuttaa keskusten palvelutarjontaan, minkä vuoksi palveluja haetaan entistä kauempaa. Monessa kuntakeskuksessa myös osa arjen peruspalveluista on poistunut. Tarinakartta: keskukset ja toiminnalliset vaikutusalueet (Suomen ympäristökeskus)Kaikki tarinakartan aineistot (Suomen ympäristökeskus)Alueidenkäytön kehityskuvaLisätietoja Mika Ristimäki Johtava asiantuntija puh. 029 5250188 [email protected]
Ympäristöministeriön ylläpitämä valtakunnallinen alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta, tulevaisuudesta sekä kehittämistarpeista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Uusi verkkopohjainen kartta täydentää kehityskuvan tilanne- ja tulevaisuuskuvaa.
NordenBladet — Keskisuurten kasvukaupunkien verkoston ja valtion kumppanuudessa tartuttiin eripuolilla maata ajankohtaiseen tavoitteeseen saada tyhjiä ja vajaakäyttöisiä tiloja tehokkaampaan käyttöön. Taustatavoitteena oli vahvistaa kaupunkien elinvoimaa ja tarjota tiloja kulttuurin ja kansalaistoiminnan käyttöön.Uuden käyttötarkoituksen löytäminen vajaakäytössä oleville tiloille on mahdollista esimerkiksi erilaisten väliaikaisten käyttöjen sekä joustavien vuokraus- ja rahoitusmallien avulla. Lähtökohtana on tilojen turvallisuus käyttäjille. Esiin nousi myös ratkaisuja sisäilman laatupulmiin, esteettömyyden toteuttamiseen sekä suojeluarvojen säilyttämiseen muutoksissa. Kaupunkien ja valtion syksyisen työpajasarjan tuloksena syntyi raportti, joka kokoaa kaupungeissa jo käytössä olevia käytäntöjä tilankäytön tehostamiseksi. Ratkaisujen joukossa ovat selkeät tilapolitiikka ja prosessit, jotka saavat tukea kaupungin strategioista. Näin tuodaan näkyväksi myös se, missä tilojen käytön tuottama lisäarvo syntyy. Lisää yhteistyötä kaivataan niin kaupunkiorganisaatioiden sisällä kuin kaupungin eri toimijoiden välillä. Kaupungit valitsivat työskentelyyn ajankohtaisen kehityskohteen. Monet niistä ovat keskeisellä paikalla sijaitsevia vajaakäyttöisiä kiinteistöjä, joiden historia, arkkitehtuuri ja aiemmat käyttötavat voivat toimia inspiraationa uusille sisällöille, tapahtumille ja yritystoiminnalle. Kulttuuriympäristön ja rakennusten identiteetin vaaliminen rakentaa siten elinvoimaa ja ylpeyttä omasta kaupungista. Kumppanuus on osa hallituksen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta Hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa kaupunkipolitiikkaa, joka rakentuu valtion ja kaupunkien välisen reilun kumppanuuden varaan. Tavoitteena on, että vahvoilla ja tasavertaisilla valtion ja kaupunkien kumppanuuksilla saadaan ratkottua erilaisia yhteisiä haasteita aiempaa tehokkaammin. Kumppanuuden tavoitteena on myös tarjota tilaa kokeiluille, joiden kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja ja levittää hyviä käytäntöjä. Kasvukaupunkien verkostosta vajaakäyttöisten tilojen työhön osallistuivat Hämeenlinna, Hyvinkää, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi ja Salo. Verkostoon ovat liittyneet näiden lisäksi myös Kajaani ja Kokkola. ”Työpajojen myötä verkostolle syntyi konkreettinen lista keskeisistä kehityskohteista, joihin pureutuminen tukee kaupunkien elinvoimaponnisteluja, mahdollistaa vaikuttavan yhdessä kehittämisen ja luo samalla uudenlaisia mahdollisuuksia tukea paikallista kulttuuritoimintaa”, toteaa Markku Rimpelä, Hämeenlinnan strategiajohtaja ja verkoston ohjausryhmän puheenjohtaja. ”Syksyn työskentely on konkretisoinut valtakunnallista ongelmaa huomattavasti. On ollut ilahduttavaa nähdä, että tilojen saamiseen käyttöön on kaupunkien eri sektoreilla vahvaa tahtoa ja hyviä malleja. On saatu jäsennettyä toimintatapoja, joilla nykyistä paikkakuntien historiasta kertovaa rakennuskantaa saadaan valjastettua hyvään käyttöön”, kiittää ympäristöministeriön erityisasiantuntija Annukka Lyra. Työpajasarjan kokoava raportti on luettavissa työskentelyä fasilitoineen Motivan sivuilla. Työpajaraportti koostuu työpajoissa tehdyistä kirjauksista. Niitä ei ole jatkojalostettu tai käsitelty osallistuneiden tahojen virallisissa elimissä. Tyhjien tilojen potentiaali käyttöön – Hyviä käytäntöjä kasvukaupunkien ja valtion kumppanuustyöpajoista -raportti Motivan sivuilla Lisätiedot Annukka Lyra erityisasiantuntija p.0295 250 326 [email protected]
Keskisuurten kasvukaupunkien verkoston ja valtion kumppanuudessa tartuttiin eripuolilla maata ajankohtaiseen tavoitteeseen saada tyhjiä ja vajaakäyttöisiä tiloja tehokkaampaan käyttöön. Taustatavoitteena oli vahvistaa kaupunkien elinvoimaa ja tarjota tiloja kulttuurin ja kansalaistoiminnan käyttöön.
NordenBladet — Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tuli 12. joulukuuta 2025 kuluneeksi kymmenen vuotta. Juhlavuoteen osui myös merkittävä hetki kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa: marraskuussa pidettiin YK:n ilmastosopimuksen 30. osapuolikokous. Ulkopoliittisen instituutin ja ympäristöministeriön laatimassa raportissa arvioidaan Pariisin sopimuksen vaikuttavuutta 2015–2025 ja tarkastellaan sen toimeenpanon keskeisiä haasteita tulevaisuudessa.
Kansainvälisen ilmastopolitiikan painopiste on siirtynyt tavoitteiden ja sopimusten muotoilusta käytännön toteutukseen. Niin sanottu toimeenpanon aikakausi ja geopoliittiset muutokset, kuten Yhdysvaltojen vetäytyminen, lisäävät painetta uudistaa YK:n ilmastokokousten toimintatapoja.
NordenBladet — Oikeusministeri Leena Meri, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä ympäristöministeri Sari Multala haluavat selvittää, miten aiheettomiin valituksiin pystyttäisiin jatkossa puuttumaan.Aiheettomat valitusprosessit hidastavat toisinaan kaavoitusta, rakentamista ja kunnan kehittämistä. Joskus oikaisupyyntöjä ja valituksia saatetaan tehdä myös kiusaamistarkoituksessa.Hallitus vei huhtikuussa aiheettomien valitusten karsimisen vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmaan. Suunnitelmaan on kirjattu myös, että hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyjen aiheettomien valitusten maksuja nostetaan. Oikeusministeriö julkaisi esiselvityksen etukäteismaksusta tuomioistuimissa tammikuussa 2025. Etukäteismaksu nostaisi kynnystä tehdä aiheettomia valituksia, mutta merkitsisi myös tosiallisesti tuomioistuimeen pääsyn rajoittamista.Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä asianomaiset ministerit lähtevät nyt yhdessä kartoittamaan kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin sekä arvioimaan niistä perittäviä maksuja. Selvityksen toteutustapaa, esim. virkavalmistelu tai selvitysmiehen asettaminen, pohditaan jatkovalmistelussa.– Etsimme yhdessä aiheettomien valitusten vähentämisen keinoja. Turhat valitukset kuormittavat oikeusjärjestelmää ja viivästyttävät asioiden käsittelyä, toteaa oikeusministeri Leena Meri.– Ihmisten oikeusturvasta tulee pitää kiinni, mutta samalla on löydettävä keinoja puuttua selvästi väärin perustein tehtyihin aiheettomiin valituksiin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo.– Valitusprosessit voivat viivästyttää rakennushankkeita ja investointeja merkittävästi, joten aiheettomia valituksia on saatava vähennettyä. Olen tyytyväinen, että selvitämme tähän uusia keinoja jo linjattujen lisäksi. Kevään aikana eduskuntaan etenevä alueidenkäyttölaki sisältää muun muassa asemakaavoituksen valitusoikeuden rajaamisen asianosaisiin, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Hanke aloitetaan virkavalmistelussa kartoituksella selvitystarpeista ja asiasta tiedotetaan sen edetessä. Tarkoituksena on saada selvitys valmiiksi vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Oikeusministeri Leena Meri, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä ympäristöministeri Sari Multala haluavat selvittää, miten aiheettomiin valituksiin pystyttäisiin jatkossa puuttumaan.
