NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 18. syyskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena sopia EU:n aiekirjeestä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kirje käsittelisi EU:n tulevaa päästövähennyssitoumusta (Nationally Determined Contribution, NDC). Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta, joista päätetään myöhemmin. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n päästövähennyssitoumus tärkeä signaali kansainvälisille kumppaneilleEU:n aiekirjeessä kuvattaisiin, miten EU päivittää päästövähennyssitoumuksensa ennen Belémin ilmastokokousta marraskuussa. Pariisin ilmastosopimus velvoittaa sen osapuolia antamaan päästövähennyssitoumuksensa viiden vuoden välein, ja Belémin kokous osuu juuri tähän sykliin. Puheenjohtajamaa Tanska on laatinut luonnoksen EU:n yhteiseksi NDC-lähetteeksi, joka sisältää EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040 ja siitä laskennallisesti johdetun tavoitteen vuodelle 2035. “Meille on tärkeää, että nämä kokouksen kaksi keskustelua kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kysymys on EU:n ilmastopolitiikan ennustettavuudesta. Meillä tulee olla selvä näkymä, että puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa investoida ja että jatkamme globaalina suunnannäyttäjänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa. LisätietojaLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]EU:n päästövähennyssitoumus YK:lle Marjo Nummelin Pääneuvottelija p. 040 523 3710 [email protected]EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 18. syyskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Ympäristöneuvostossa on tavoitteena sopia EU:n aiekirjeestä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kirje käsittelisi EU:n tulevaa päästövähennyssitoumusta (Nationally Determined Contribution, NDC). Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta, joista päätetään myöhemmin. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.Lausuntoja saatiin laajasti eri tahoilta. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti tuuli- ja aurinkovoimarakentamista sekä muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Myös esimerkiksi maakuntakaavaa, aloiteoikeutta ja kumppanuuskaavoitusta, menettelysäännöksiä, pakkokeinoja sekä metsänkäytön rajoituksen korvaamista koskevista säännöksistä saatiin melko paljon lausuntoja.Alueidenkäyttölain valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta. Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn 2025 aikana.Lausuntoyhteenveto ja lisätietoa hankkeesta hankesivulla | AlueidenkäyttölakiAlueidenkäytön lainsäädännön uudistusLisätietojaAnna-Leena Seppälä rakennusneuvos p. 029 525 0242 [email protected]
Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.
NordenBladet — Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita ja toimia, joilla ne vauhdittavat luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotalouden ratkaisujen leviämistä. Mukana on nyt 27 toimijaa. ”Kiertotalouden green deal on ensimmäisen vuoden aikana saanut monia keskeisiä toimijoita edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se on tärkeää, sillä olemme selvästi jäljessä tavoitteistamme. Kierrätysasteen nostaminen on tärkeää luonto- ja ilmastotavoitteidemme kannalta, mutta kiertotalous avaa myös taloudellisia mahdollisuuksia, kun rahan arvoiset materiaalit löytävät uusiokäyttöä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Mukaan kaksi yritystä, kaupunki sekä rakennusteollisuus ensimmäisenä toimialanaFinnfoam Oy valmistaa rakennusten lämmöneristeitä ja on ensimmäinen rakennusmateriaalien valmistaja, joka liittyy kiertotalouden green dealiin. Yrityksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä lisätä uusiomateriaalien osuus tuotannossa 30 prosenttiin ja nostaa kerätyn kierrätysmateriaalin (eristelevyt ja pakkausstyroksi) hyödyntämisaste lähes 100 prosenttiin. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisyritys, joka liikennöi raitiovaunuja ja metroliikennettä sekä ylläpitää joukkoliikenneinfraa. Yritys sitoutuu hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia ylijäämämaa- ja kiviaineksista rakennuskohteelta toiselle, sekä saavuttaa 80 prosentissa purkuprojekteista kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet rakenteiden säilyttämiselle ja materiaalien uudelleenkäytölle. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Rakennusteollisuus RT edistää kiertotalouden green dealin tavoitteita ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä asettamaan kunnianhimoisia kiertotaloustavoitteita. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on laaja jäsenyritysten sitoutuminen kiertotalouden green dealiin. Toteutusta vauhditetaan mm. kehittämällä seuranta- ja raportointityökalu jäsenyritysten käyttöön, järjestämällä koulutuksia ja klinikoita luonnonvarojen käytön tehostamisesta sekä tukemalla jäsenyritysten kiertotaloutta edistävien tavoitteiden asettamista hankinnoille sekä resurssien käyttöasteen ja materiaalien kiertotalousasteen kasvattamiselle. Vantaan kaupunki sitoutuu vähentämään ruokajärjestelmän ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on muun muassa nostaa kasvisruoan osuus koulu- ja päiväkotiruoassa 64 prosenttiin (nykyisin 18 %), pienentää ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä 5 prosenttia vuosittain sekä lisätä kestäviä kalatuotteita ruokalistoilla. Rakentamisen osalta tavoitteena on lisätä maa- ja kiviainesten uudelleenkäyttöä 10 prosenttiin käytetystä kokonaismäärästä sekä nostaa kaupungin tilojen vuokrausaste 95 prosenttiin. Rakentamisen tavoitteisiin päästäkseen kaupunki muun muassa tehostaa maamassojen hyödyntämistä kaavoituksessa, hankkeissa ja seudullisessa koordinoinnissa sekä kehittää toimintamalleja rakennusten käyttöasteiden nostamiseen. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 27Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet Afry, A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE, Orthex, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että ”kotipesiltä”. Kotipesät eli Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.Lisätiedot:Heikki Sorasahi ympäristöministeriö p. 0295 250 080 [email protected]Sari Tasa erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö p. 029 504 8242 [email protected]
Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.
NordenBladet — Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat jäsenmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee eläin- ja kasvilajeja sekä luontotyyppejä, kuten soita, metsiä ja rantoja. Lintudirektiivi keskittyy luonnonvaraisten lintujen suojeluun, kantojen hoitoon ja sääntelyyn.Jäsenvaltioiden on raportoitava kuuden vuoden välein luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä eli suojelutasosta. Raportointi koskee vuosia 2019–2024.Luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista raportoidaan erikseen boreaalisen, alpiinisen ja Itämeren alueen tilanne. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta. Luontodirektiivin mukainen alpiininen alue tarkoittaa Suomessa käytännössä Ylä-Lappia. Lintudirektiivin raportoinnissa ei vastaavaa aluejakoa käytetä.Luontodirektiivin raportoinnissa käytettäviä suojelutasoluokkia ovat 1) suotuisa 2) epäsuotuisa, riittämätön 3) epäsuotuisa, huono 4) tuntematon. Suojelutason lisäksi raportoidaan kehityksen suunta. Luontotyyppien tila valtaosin epäsuotuisa – paranevaa kehitystä on tunnistettu kahdella luontotyypilläUseimmat luontotyypeistä palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsistä niittyihin ovat epäsuotuisassa tilassa.Ylä-Lapissa tilanne on eteläistä Suomea parempi. Siellä suot, vesistöt ja kalliot ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tunturikoivikoiden ja –kankaiden tila on kuitenkin heikentynyt. Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien, esimerkiksi jokisuistojen ja vedenalaisten hiekkasärkkien, suojelutaso on rehevöitymisen vuoksi huono.Luontotyyppien suojelutasot ovat huonontuneet edelliseen 2019 arviointiin verrattuna. Muutokset selittyvät osin tiedon tarkentumisella ja komission määrittämien arviointikriteerien uudistuksella. Uudistus on ohjannut aiempaa tarkemmin arvioinnin toteutusta.Toisaalta myös luontotyyppien lyhyen aikavälin muutosta kuvaavat kehityssuunnat ovat pääosin vakaita tai heikkeneviä. Paranevaa kehitystä on tunnistettu vain kahdella luontotyypillä, merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä, joita on onnistuttu viime vuosina kunnostamaan. Lajien tila vaihteleva Luontodirektiivin lajien kehityssuunnat vaihtelevat, ja vakaana säilyneiden lajien lisäksi myös heikkeneviä lajeja on paljon. Toisaalta osalla lajeista tilanne on parantunut. Kuten luontotyypeillä, myös lajeilla suojelutason muutokset johtuvat monilta osin komission uudistamista arviointikriteereistä ja tiedon tarkentumisesta. Lajien tilanteessa on tapahtunut myös todellisia muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. Isoapollon ja pikkuapollon taantuminen on jatkunut, minkä vuoksi ne ovat nyt huonoimmassa suojelutasoluokassa. Itämerennorpan tilanne on paranemassa, vaikka suojelutaso onkin edelleen koko merialuetta tarkasteltaessa riittämätön. Meressä elävä harjus on huonoimmalla suojelutasolla ja sen tilanne heikkenee edelleen. Hämeenkylmänkukan tilanne on kehittynyt myönteisesti, mutta laji on edelleen epäsuotuisalla tasolla ja suojelutoimien tarpeessa.Monien tavallisten lintulajien kannat ovat vähentyneetLintudirektiivin raportoinnin keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen väheneminen. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii tätä nykyä noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.Raportit laadittu laajassa yhteistyössäSuomen raportit kattavat 68 luontodirektiivin luontotyyppiä ja 139 lajia tai lajiryhmää sekä 255 lintudirektiivin suojelemaa lintulajia. Raporttien laadintaan on osallistunut noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista. Tarkemmat tiedot ja aihealueista vastaavat asiantuntijat löytyvät alle päivittyvistä tiedotteista.Suomen ympäristökeskusMaa- ja metsätalousministeriöSuomen luonnonvarakeskusMetsähallitus LuontopalvelutGeologian tutkimuskeskusLuonnontieteellinen keskusmuseo
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.
NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn uuden toimintakauden (2026−2030) on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi on lausuntokierroksella 9.9 -13.10.2025.METSO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin sekä niiden suojeluun ja luonnonhoitoon erilaisin keinoin.”Laajan hyväksynnän maanomistajilta ja sidosryhmiltä saanut vapaaehtoinen METSO-ohjelma on juurtunut osaksi luonnonsuojelua. METSO on menestystarina, joka tarvitsee jatkonsa yhä vahvempana”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vapaaehtoisen, metsäomistajien keskuudessa hyväksi koetun METSO-ohjelman jatkoon vuodesta 2026 alkaen. METSO-ohjelma tukee muita toimenpiteitä, joilla pyritään osaltaan kääntämään metsäisten elinympäristöjen ja lajien kehitys myönteiseen suuntaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Päätösehdotuksessa esitetään muun muassa luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä yksityisillä ja valtion mailla sekä kuntien omistamilla alueilla, Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston vahvistamista sekä talousmetsien luonnonhoidon ja monimuotoisuuden edistämistä.Päätösehdotuksessa esitetään myös METSO- ja Helmi-ohjelmien yhteistyön vahvistamista, luontotiedon kehittämistä sekä metsäalan toimijoiden koulutusta sekä uusien keinojen pilotointia.Lisäksi esitetään toimenpiteitä METSO-ohjelman viestinnän, yhteistyön, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, seurannan, sekä luonnonsuojelualueita koskevan tietojärjestelmän uudistamisen osalta.METSO-ohjelma laajentuisi kattamaan koko maanPäätösehdotuksen mukaan METSO-ohjelma jatkuu vapaaehtoisuuteen perustuvana ja laajenee myös pysyvän suojelun osalta koko maahan. Pohjois-Suomessa pysyvässä suojelussa keskitytään vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun. Ohjelman kestoksi esitetään vuosia 2026–2040.Ohjelmakausi jaetaan kahteen jaksoon: vuosille 2026–2030 esitetään määrällisiä tavoitteita, ja vuosien 2031–2040 tavoitteet sovitetaan yhteen kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden kanssa. METSO-ohjelma on samalla myös osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä ja luonnoksen on määrä valmistua elokuussa 2026.Päätösehdotuksen mukaan METSO-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Helmi-elinympäristöohjelman kanssa. Helmi-ohjelmaan tällä hetkellä kuuluva vapaaehtoinen soidensuojelu siirrettäisiin osaksi METSO-ohjelmaa Helmi-ohjelmakauden päättyessä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä toteutettavassa METSO-ohjelmassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät muun muassa organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin sekä aluehallinnon tulevaan rakenteeseen.Päätösehdotus pohjautuu syksyllä valmistuneen Metso-ohjelman seurantaryhmän valmistelumuistioon.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn uuden toimintakauden (2026−2030) on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi on lausuntokierroksella 9.9 -13.10.2025.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnoksen avustusjärjestelmästä, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.Avustusjärjestelmän toteuttamiseksi ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnosta tulosperusteisen tuen pilotoinnista maatalouden vesiensuojelussa vuosina 2026–2036. Työtä on tehty yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisäksi valmistelun kuluessa on tehty yhteistyötä muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n kanssa.Viljelijöille myönnettäisiin avustusta, johon sovellettaisiin myös EU:n valtion tukea koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että viljelijä voisi Saaristomeren valuma-alueella hakea avustusta vuoden 2026 alkupuolelta alkaen. Valtionapuviranomaisena toimisi vuoden alussa aloittava Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimialueellaan. Pilottia rahoitettaisiin vesien ja meren tilan parantamisen AHTI-ohjelmasta. Avustusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa. Lausuntoja voi antaa 6.10.2025 saakka. Kuka tahansa voi antaa lausunnon. Lausuntopyynnössä on myös vastausohjeet. LisätietojaMaria Timonen erityisasiantuntija p. 0295 250 249 [email protected]Asetuksen luonnos Erja Werdi lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 312 [email protected]
Ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnoksen avustusjärjestelmästä, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.
NordenBladet — Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard allekirjoittivat 5.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa ja varastoida hiilidioksidia Tanskaan.Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää teknisten nielujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä monin tavoin. Suomen ja Tanskan välinen yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin energiaministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä 5.9.2025. Tekninen hiilenpoisto, jota kutsutaan myös teknisiksi nieluiksi, käsittää ratkaisuja, joilla hiilidioksidia otetaan talteen suoraan esimerkiksi tehtaiden piipuista ja varastoidaan geologisiin muodostumiin. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä lukuisia hankkeita hiilidioksidin, etenkin bioperäisen hiilen, talteenoton ja käytön edistämiseksi.Tiettyjen kansainvälisten sopimusten ohella Suomen ja Tanskan välinen yhteisymmärryspöytäkirja antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa hiilidioksidia Suomesta Tanskaan varastoitavaksi. Tanska on edistynyt merkittävästi hiilen talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehittämisessä Euroopassa ja on muun muassa myöntänyt seitsemän tutkimuslupaa koskien varastointiin soveltuvia meri- ja maa-alueita ja luonut oikeudelliset puitteet toiminnalle. ”Hiilidioksidin talteenottoratkaisujen edistäminen on yksi hallituksen ilmastopolitiikan kärkiteemoja. Tanskan kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja on Suomelle merkittävä askel kohti hiilidioksidin talteenoton laajamittaista toimeenpanoa ja valtion rajat ylittäviä varastointiratkaisuja”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi poistaa osan niistä päästöistä, joita on vaikea hillitä, minkä vuoksi se on merkittävä ilmastotyökalu. Alan tulee kuitenkin kasvaa ja levitä useisiin maihin, jotta sitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Tämä järjestely Suomen kanssa merkitsee edistymistä molemmissa maissa, ja odotan innolla yhteistyötämme”, sanoo Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard. Epävirallisen energiaministereiden kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin myös yhteisymmärryspöytäkirja Suomen ja Norjan välillä.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard allekirjoittivat 5.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa ja varastoida hiilidioksidia Tanskaan.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt rakentamisen luvituksen tietomalleihin liittyvän asetuksen EU:n tekniseen notifiointimenettelyyn. Asetus on valmisteltu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja se määrittelee rakennuslupien liitteinä toimitettavien suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt sekä rakennuksen ydintiedot. Ydintiedoilla tarkoitetaan kaikkia niitä tietoja, joita tarvitaan rakentamisluvan käsittelyyn.Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä pyrkii varmistamaan, että rakennushankkeissa käytettävät tietomallit ovat yhteentoimivia ja koneluettavia. Valtakunnallisesti yhtenäiset tietomallit mahdollistavat, että tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Asetus sisältää muun muassa: rakennuksen suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt rakennuksen ydintiedot, jotka on aina merkittävä lupaa haettaessa ydintietoihin sisältyvistä rakennusten ja huoneistojen tiedoista EU-notifiointi on osa kansallisen sääntelyn yhteensovittamista EU:n vaatimuksiin. Komissiolla ja jäsenvaltioilla on nyt kolme kuukautta aikaa kommentoida asetusta. Tämän jälkeen asetus palautuu ympäristöministeriölle tekniseen viimeistelyyn, jonka aikana asetukseen tai sen liitteisiin ei lähtökohtaisesti esitetä enää sisällöllisiä muutoksia. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä | TRIS – Euroopan komissioLisätietojaVesa Putkonen erityisasiantuntija puh. 029 525 0440 [email protected]Jaakko Rastas erityisasiantuntija puh. 0295 250 217 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt rakentamisen luvituksen tietomalleihin liittyvän asetuksen EU:n tekniseen notifiointimenettelyyn. Asetus on valmisteltu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja se määrittelee rakennuslupien liitteinä toimitettavien suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt sekä rakennuksen ydintiedot. Ydintiedoilla tarkoitetaan kaikkia niitä tietoja, joita tarvitaan rakentamisluvan käsittelyyn.
NordenBladet — Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål allekirjoittivat 4.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla mahdollistetaan hiilidioksidin kuljettaminen rajan yli Norjaan pysyvää varastointia varten.Yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin Kööpenhaminassa energiaministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä.Yhteisymmärryspöytäkirja on merkittävä edistysaskel maiden välisessä yhteistyössä hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa (CCS) ja kuljettamisessa. Sen myötä yritykset voivat kuljettaa hiilidioksidia Suomesta Norjaan varastoitavaksi geologisiin muodostumiin merenpohjan alle.Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää teknisten nielujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä monin tavoin. Tekniset nielut ovat ratkaisuja, joilla hiilidioksidia otetaan talteen suoraan esimerkiksi tehtaiden piipuista. Suomessa on käynnissä lukuisia hankkeita, joilla edistetään hiilidioksidin, etenkin bioperäisen hiilen, talteenottoa ja käyttöä.Suomen maaperä ei sovellu hiilidioksidin pysyvään varastointiin, kun taas Norjalla on yli 28 vuoden kokemus hiilidioksidin turvallisesta ja pysyvästä varastoinnista. Norjan hallitus kehittää edelleen varastointimahdollisuuksia Norjan mannerjalustaan sekä hiilidioksidin kaupallista varastointia palveluna ja markkinamahdollisuutena päästölähteille.”Hiilidioksidin talteenottoratkaisujen edistäminen on yksi hallituksen ilmastopolitiikan kärkiteemoja. Tämä Norjan kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja on Suomelle merkittävä askel kohti hiilidioksidin talteenoton laajamittaista toimeenpanoa ja valtion rajat ylittäviä varastointiratkaisuja”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Norja on sitoutunut kehittämään turvallisia hiilidioksidin varastointiratkaisuja eurooppalaisille kumppaneille. Suomen kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja vahvistaa yhteisiä ponnistelujamme ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja tukee kaupallisten markkinoiden kehittämistä hiilidioksidin varastoinnille”, sanoo Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål.Yhteisymmärryspöytäkirja täydentää kansainvälisiä sopimuksia, jotka luovat oikeudelliset puitteet hiilidioksidin valtioiden rajat ylittäville kuljetuksille pysyvää varastointia varten. Tämä merkittävä virstanpylväs heijastelee Suomen ja Norjan yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen innovatiivisten yhteistyöratkaisujen avulla.LisätietojaLyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Sari Multalan erityisavustaja [email protected] p. +358 50 476 1341Hanne Siikavirta neuvotteleva virkamies [email protected] p. +358 295 250 049
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål allekirjoittivat 4.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla mahdollistetaan hiilidioksidin kuljettaminen rajan yli Norjaan pysyvää varastointia varten.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi ehdotuksensa eurooppalaisen ilmastolain muuttamiseksi heinäkuussa. Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Komissio ehdottaa unionin laajuisen, 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen asettamista vuodelle 2040 verrattuna 1990 tasoon. Lisäksi komissio ehdottaa asetukseen sisällytettäväksi 18-kohtaista listaa seikoista, joilla ohjattaisiin vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanon valmistelua.Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Euroopan komission ehdotus EU:n ilmastolain muuttamisesta on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa. Valtioneuvosto tukee ehdotusta vähentää EU:n nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, edellyttäen että komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. Valtioneuvoston mukaan ehdotettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vahvistaisi EU:n ilmastopolitiikan toimien johdonmukaisuutta ja varmistaisi etenemisen kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta. Suomi on vaikuttanut ehdotukseen jo pitkään tukemalla 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen asettamista. Lisäksi Suomi on ennakkovaikuttamisessaan korostanut tavoitteen toimeenpanossa tarvetta kustannustehokkaille päästövähennystoimille, teknisten nielujen kannustimille, teknologista neutraliteettia sekä maankäyttösektorin nykytilanteen ja epävarmuuksien huomioimista. Valtioneuvosto edellyttää, että nämä asiat huomioidaan riittävällä tavalla komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina. Lisäksi kilpailukyvyn ja kansalaisten ostovoiman varmistamiseksi valtioneuvosto pitää välttämättömänä riittäviä vaikutusarviointeja, ja että kaikki jäsenvaltiot tekevät osansa edettäessä kohti EU-tason 2050-ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. ”Suomi edistää johdonmukaista ja pitkäjänteistä EU:n ilmastopolitiikkaa. Komission ehdotus vahvistaa investointivarmuutta puhtaisiin ratkaisuihin ja siten edistää myös eurooppalaista omavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista. Samoin komission ehdotuksessa on mukana Suomen ennakkovaikuttamisen avainkohtia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.EU:n jäsenmaiden yhteistä kantaa komission ehdotukseen tavoitellaan ylimääräisessä ympäristöneuvostossa 18. syyskuuta.Komissio esittää ilmastotavoitteen toimeenpanoon kansainvälisiä päästöhyvityksiä ja joustojaEuroopan komissio ehdottaa, että vuodesta 2036 alkaen voitaisiin vuoden 2040 ilmastotavoitteen kattamiseen käyttää Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisia, korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä, eli kolmansissa maissa toteutettavia hillintätoimia enintään määrä, joka vastaa kolmea prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä. Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisten korkealaatuisten ilmastoyksiköiden käytöstä. Yksiköitä ei valtioneuvoston näkemyksen mukaan tulisi kuitenkaan käyttää EU:n päästökaupan velvoitteiden täyttämiseen, jotta EU:n päästökauppa ohjaa päästövähennyksiin sekä uusien päästöjä vähentävien teknologioiden, kuten teknisten nielujen, käyttöön EU:n sisäisesti. Lisäksi valtioneuvosto tukee ehdotusta sektoreiden välisiksi joustoiksi, sillä tämä olisi välttämätöntä ilmastotavoitteen vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle toimeenpanolle. Joustot tulisi suunnitella huolellisesti, jotta ne eivät muun muassa heikennä kannustimia päästöjen vähentämiseen. Samalla joustoissa tulisi huomioida eri sektoreiden erityispiirteet. Valtioneuvosto katsoo, että joustojen avulla jäsenvaltioiden tulisi voida kompensoida ilmastotoimien hidasta etenemistä yhdellä sektorilla ripeämmin edistyneiden sektoreiden toimilla. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tekniset hiilinielut sisällytetään EU:n päästökauppaan ja että biogeeniset nielut rinnastetaan suoraan ilmasta talteen otettavaan hiilidioksidiin.Lisäksi valtioneuvosto pitää yleisesti perusteltuna komission ehdotuksia vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanon valmistelua ohjaavaksi kehikoksi, ja korostaa ilmastotavoitteen toimeenpanon realistisuutta, keskittymistä kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin sekä teknologian kehitystä.LisätietojaLyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Sari Multalan erityisavustaja [email protected] p. 050 476 1341Laura Aho Neuvotteleva virkamies [email protected] p. 0295 250 135
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa eurooppalaisen ilmastolain muuttamiseksi heinäkuussa. Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.
