NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmalla on vaikutettu myönteisesti heikentyneiden elinympäristöjen kunnostus-, ennallistamis- ja hoito-osaamisen, asiantuntijuuden ja yhteistyömallien vahvistumiseen. Ohjelmassa on onnistuttu edistämään myös luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, arvioinnissa todetaan. Arviointiraportin on laatinut asiantuntijapalveluyhtiö MDI.Helmi-elinympäristöohjelmassa parannetaan elinympäristöjen tilaa ympäri Suomen. Ohjelman ensimmäisessä väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman onnistumista tavoitteissaan tähän mennessä. Arviointiraportin mukaan Helmi-ohjelman toteutus on ollut pääosin vaikuttavaa ja ohjelma on tehnyt monessa elinympäristössä pirstaloituneesta ennallistamis- ja luonnonhoitotyöstä koordinoidumpaa ja systemaattisempaa. Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen, hoito ja kunnostus eivät olisi edenneet samalla tapaa ilman Helmi-ohjelmaa.  Vapaaehtoiset luonnonhoito- ja ennallistamistyöt ovat tärkeä osa koko yhteiskuntaa koskettavaa työtä luonnon tilan parantamiseksi. Helmi-ohjelman toimien vapaaehtoisuus maanomistajille nähdään väliarvioinnissa ohjelman keskeisenä vahvuutena sen onnistumisen kannalta. Vapaaehtoisuus vahvistaa ja ylläpitää toiminnan luotettavuutta maanomistajien ja sidosryhmien näkökulmasta sekä lisää maanomistajien halukkuutta osallistua ohjelman tavoitteisiin.  ”Olen tyytyväinen, että Helmi-ohjelma on tuonut resursseja, koordinoituja toimenpiteitä ja yhteistyötä muun muassa arvokkaiden lintuvesi- ja pienvesikohteiden kunnostukseen ja hoitoon. Monen arvokkaan kohteen tila on päässyt vakavasti heikentymään ja vaikka edessä on monella kohteella paljon pitkäaikaista työtä sekä moniongelmaisia kysymyksiä, on ongelmiin Helmi-ohjelman avulla voitu tarttua”, sanoo ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä.  ”Kuten arvioinnissa todetaan, nykyisillä Helmi-ohjelman kunnostustoimilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta, mutta valuma-aluekunnostuksilla voitaisiin saavuttaa laajempia vesistöhyötyjä. Helmi-ohjelman tueksi tarvitaan siis myös muunlaisia toimia”, Väänänen lisää. ”Helmi-ohjelman väliarviointi osoitti, että kansallisella ohjelmatyöllä voidaan paitsi tarjota välttämätöntä rahoitusta ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteisiin, myös vahvistaa luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, tietovarantoja ja yhteistyömalleja. Vaikka ohjelmaan kuuluvat elinympäristöt poikkeavat toisistaan ja toimenpiteiden eteneminen on eritahtista, ohjelmalla arvioitiin olevan sekä suoria vaikutuksia että välillisempää lisäarvoa elinympäristöjen tilan kehitykseen. Väliarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää entistäkin vaikuttavampaan toimintaan ohjelman loppuvuosina. Helmi-ohjelman vuosiseuranta on erinomainen, mikä teki ohjelman tähänastisten tulosten arvioinnista poikkeuksellisen selkeää”, kuvaa asiantuntija Vera Järvenreuna MDI:stä ohjelmatyön saavutuksia. Arvioinnissa nostetaan esiin kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa viestintään, seurantaan ja tiedonhallintaan sekä yhteistyöhön. Arvioinnin mukaan yksityisillä mailla toteutettavien Helmi-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi viestinnän ulottamista aiempaa laajemmalle sidosryhmätasolle. Erityisesti yksityisiä maanomistajia olisi syytä saada laajemmin ohjelman toimenpiteiden toteutuksen piiriin. Maanomistajien aiempaa aktiivisempi tavoittaminen nousee monessa elinympäristökohtaisessa ohjelman teemassa selkeäksi kehittämistarpeeksi.“Tehdystä väliarvioinnista saa hyvän ja ehkä jopa ennakoitua myönteisemmän kokonaiskuvan siitä, missä Helmi-ohjelman toteutuksessa tällä hetkellä mennään. Arviointi antaa myös hyvin pohjaa sille, mihin toimenpiteisiin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota jäljellä olevalla jatkokaudella,” maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Ville Schildt sanoo.Valtaosa toimenpiteistä etenee aikataulussa Arvioinnin mukaan Helmi-ohjelmassa jo käynnistyneistä toimenpiteistä yli puolet on edennyt siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa nykyisellä vauhdilla vuoteen 2030 mennessä. Noin kolmanneksessa tavoitteista ollaan hieman jäljessä ja 15 % tavoitteista merkittävästi jäljessä. Nopeimmin ovat edenneet muun muassa soiden ennallistaminen ja metsäisten elinympäristöjen ennallistamis- ja hoitotoimet, joista monet toimenpiteistä ovat kohdistuneet valtion maille. Tavoitteiden saavuttamista hidastavia tekijöitä ovat tulevina vuosina määrärahatason lasku sekä uudistukset valtionhallinnossa.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tilasivat Helmi-ohjelman väliarvioinnin MDI-yhtiöltä, joka on osa FCG Finnish Consulting Groupia.Helmi-elinympäristöohjelma Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jossa parannetaan soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.  Helmi-elinympäristöohjelman väliarviointi | MDI LisätietojaMaaret Väänänen 
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected] Ville Schildt 
metsäneuvos
maa- ja metsätalousministeriö 
029 516 2190 
[email protected]

Helmi-elinympäristöohjelmalla on vaikutettu myönteisesti heikentyneiden elinympäristöjen kunnostus-, ennallistamis- ja hoito-osaamisen, asiantuntijuuden ja yhteistyömallien vahvistumiseen. Ohjelmassa on onnistuttu edistämään myös luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, arvioinnissa todetaan. Arviointiraportin on laatinut asiantuntijapalveluyhtiö MDI.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää ehdotukset valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä uusista korkotukilainoista perittävistä takausmaksuista. Lausuntoja voi antaa heinäkuun loppuun saakka.Valtion asuntorahasto on talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoja käytetään valtion tukeman asuntotuotannon tukitoimiin, kuten korkotukien ja avustusten maksamiseen. Valtion asuntopoliittiset tuet ovat nykyisinkin talousarviomenettelyn ja osin valtiontalouden kehyssuunnittelun piirissä. Talousarvion rahastomomentilla on myös asetettu enimmäisvaltuudet hyväksyttäville korkotukilainoille ja takauksille, myönnettäville avustuksille ja vuokrataloyhteisöjen tukitoimille. Kun rahastosta luovutaan, nämä tuet maksetaan jatkossa suoraan talousarviosta.Esitysluonnos valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä takausmaksun perimisestä uusista korkotukilainoista I lausuntopalvelu.fiTalouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asuntorahaston lakkauttamisesta (24.6.2024)Hankesivu: Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksutLisätietoja Emma-Stina Vehmanen
ministeri Multalan erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Satu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää ehdotukset valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä uusista korkotukilainoista perittävistä takausmaksuista. Lausuntoja voi antaa heinäkuun loppuun saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamista on valmistellut paikallisten kuntien edustajista koostunut työryhmä. Työryhmän laatimasta ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 30. kesäkuuta 2025 saakka.Merenkurkun luonnonsuojelualueeseen kuuluisi noin 64 589 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnissa sekä Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungeissa. Alueesta 2863 hehtaaria on maa-aluetta ja 61 726 hehtaaria vesialuetta, ja siitä sisävesialuetta 35 hehtaaria.Lausuntopyyntö työryhmän ehdotuksesta Merenkurkun suojelualueen perustamiseksi I lausuntopalvelu.fiLisätietojaTarja Haaranen 
ylijohtaja 
ympäristöministeriö 
p. 029 525 0282 
[email protected] Leila Suvantola 
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295250433 
[email protected] 

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamista on valmistellut paikallisten kuntien edustajista koostunut työryhmä. Työryhmän laatimasta ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 30. kesäkuuta 2025 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suden suojelustatuksen muutoksen luontodirektiivissä sinetöi Euroopan parlamentin tämänpäiväinen äänestys. Asia etenee vielä jäsenmaiden vahvistettavaksi.Suojellun lajin metsästäminen voidaan sallia, kun taas tiukasti suojeltua lajia voidaan metsästää vain poikkeustapauksissa, jos eläimet aiheuttavat vaaraa ihmisille tai kotieläimille.“Toimivalla suurpetopolitiikalla edistetään ihmisen ja suden rinnakkaiseloa ennaltaehkäisten vahinkoja. Hallitus on tehnyt onnistuneesti töitä tämän edistämiseksi. On turvallisuudenkin kannalta olennaista, että kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan samalla, kun susi lajina pysyy suojeltuna”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.“Suden suojeluaseman alentaminen tuo lisää kaivattua joustavuutta kansalliseen suurpetopolitiikkaan. Olemme maa- ja metsätalousministeriössä valmiudessa viedä muutokset ripeästi kansalliseen lainsäädäntöön. Tiedotamme näistä toimenpiteistä pian erikseen”, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Muutoksen taustalla on Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätös suden suojeluaseman muuttamisesta, jota myös Suomi tuki. Komission maaliskuussa tekemällä ehdotuksella muutos saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä suden osalta.Suomessa susi on luokitukseltaan erittäin uhanalainen. Suomen tulee edelleen seurata suden kannan kehitystä sekä huolehtia siitä, että suden metsästys ei ole ristiriidassa suotuisan suojelutason säilyttämisen kanssa.Lisätietoja Lyydia Ylönen  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
p. 050 476 1341  
[email protected] Iina Mattila 
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja   
p. 050 473 6221 
[email protected] Maria Westerman
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 029 525 0031 
[email protected] Sami Niemi
neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö 
p. 029 516 2391   
[email protected]

Suden suojelustatuksen muutoksen luontodirektiivissä sinetöi Euroopan parlamentin tämänpäiväinen äänestys. Asia etenee vielä jäsenmaiden vahvistettavaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään myöntänyt ensimmäistä kertaa poikkeuksen Natura 2000 -verkoston suojelusta. Poikkeus myönnettiin Kokemäenjoen tulvasuojelusuunnitelman mukaisen Säpilän oikaisu-uoman rakentamiseen. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue, ja Säpilän oikaisu-uoma auttaa suojaamaan kaupunkia vakavilta tulvilta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesiluvan. Euroopan laajuiseen Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojeluperusteita ei saa merkittävästi heikentää. Lainsäädäntö kuitenkin sallii poikkeuksen tilanteissa, joissa jokin hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, eikä tavoitteen saavuttamiselle ole vaihtoehtoa. Ratkaisun Suomessa tekee valtioneuvosto. Tulvasuojeluhankkeet ovat keskeisiä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita. Lähes kolmasosa kaikista Euroopan unionissa tehdyistä poikkeuksista Natura 2000 -suojeluun on liittynyt tulvasuojeluun. Hankkeen vaihtoehdottomuutta arvioineet Suomen ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat katsoneet, että Säpilän oikaisu-uoma voi merkittävästi vähentää ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvaa tulvariskiä poikkeuksellisissa vesi- ja säätilanteissa tavalla, jota ei voida saada aikaan ilman Säpilän oikaisu-uomaa. Oikaisu-uomalla voidaan lisätä Kokemäenjoen läpäisykykyä asteittain vaikeutuvassa vesitilanteessa ennakoivasti siten, että yläpuolisiin järviin voidaan saada lisää varastotilaa. Erittäin vaikeassa tulvatilanteessa kyseisiä vesivarastoja hyödyntämällä voidaan hidastaa Kokemäenjoen virtaamaa, jolloin jokeen muodostuu hyydepadoilta suojaava jääkansi. Tulvametsäluontotyypin heikentyminen hyvitetään parantamalla tulvametsäesiintymien tilaa NoormarkunjoellaValtioneuvosto päätti samalla, että Säpilän oikaisu-uoman rakentamisen aiheuttama tulvametsäluontotyypin heikentyminen hyvitetään toteuttamalla Porin kaupungissa Noormarkunjoella sijaitsevilla 9,1 hehtaarin tulvametsäesiintymillä niiden tilaa parantavia toimia. Tämän lisäksi Natura 2000 -verkostoon valmisteltaisiin kaksi yhteensä noin 80 hehtaarin suuruista aluetta, joilla esiintyy yhteensä noin 35 hehtaaria tulvametsiä. Korvaavien toimien kustannuksista vastaavat hankkeen toteuttajat Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue.Poikkeuksia Natura 2000 -verkoston suojelusta myönnetään Euroopan unionissa harvakseltaan. Vuosien 2012–2019 aikana jäsenvaltiot myönsivät poikkeuksen noin sataan hankkeeseen tai suunnitelmaan. Yli puolet hankkeista tai suunnitelmista koski Saksaa. Osa jäsenvaltioista ei ole sallinut yhtään poikkeusta. Suomessa tämä on ensimmäinen kerta, kun Natura 2000 -suojelusta on sallittu poiketa. Aiemmin valtioneuvosto on kaksi kertaa (vuosina 2018 ja 2019) hylännyt poikkeushakemuksen sillä perusteella, että hankkeelle tai suunnitelmalle on olemassa vaihtoehto. Toinen hankkeista koski Sallan matkailualueen laajentamista ja toinen niin sanotun Vuotoksen tekoaltaan rakentamista. LisätietojaLeila Suvantola
Lainsäädäntöneuvos
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
p. 050 7044 323
 

Valtioneuvosto on tänään myöntänyt ensimmäistä kertaa poikkeuksen Natura 2000 -verkoston suojelusta. Poikkeus myönnettiin Kokemäenjoen tulvasuojelusuunnitelman mukaisen Säpilän oikaisu-uoman rakentamiseen. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue, ja Säpilän oikaisu-uoma auttaa suojaamaan kaupunkia vakavilta tulvilta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesiluvan. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Nuuksioon torstaina 8. toukokuuta. Suomi toimii pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025.”On hienoa saada pohjoismaiset kollegani Suomeen ja päästä käymään läpi monia isoja ja ajankohtaisia kysymyksiä, kuten miten voimme yhdessä ratkoa valtavan nopeasti kasvaneen EU:n ulkopuolisen etäkaupan ongelmia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Kestävä ja turvallinen etäkauppa vaatii yhteispeliäEtäkauppa EU:n ulkopuolisista maista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina: Suomeen saapuvien, alle 150 euron arvoisten tavaralähetysten määrä kahdeksankertaistui vuosien 2023–2024 välillä.  Kiihtynyt ostosten tekeminen verkkokaupoissa on herättänyt keskustelua muun muassa etäkaupan turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Pohjoismaiden ministerit keskustelevat Nuuksiossa mahdollisuuksista edistää turvallista ja kestävää etäkauppaa pohjoismaisessa yhteistyössä.Pöydällä uudet keinot luonnon tilan parantamiseksiMinisterit keskustelevat uusista keinoista luonnon tilan parantamiseksi. EU:ssa luonnonarvomarkkinat ovat nousseet vahvaksi kehittämiskohteeksi. Rahoituspohjaa tulee laajentaa, jotta luontokato on mahdollista pysäyttää. Käynnistyessään luonnonarvomarkkinoilla ostetaan ja myydään luontoarvoja. Pohjoismaiden tavoitteena laillisesti sitova muovisopimusKansainvälisestä muovisopimuksesta neuvotellaan jälleen elokuussa Sveitsin Genevessä. Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit käyvät Nuuksiossa läpi Pohjoismaiden tärkeimpiä prioriteetteja tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Ministerit pitävät erittäin tärkeänä, että Genevessä päästään sopuun laillisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta sopimuksesta haastavasta neuvottelutilanteesta huolimatta. Kokouksen asialistalla on myös marraskuussa Brasilian Belémissä järjestettävä ilmastokokous COP30. Ministerit keskustelevat ilmastokokouksen pääteemoista sekä yhteistyömahdollisuuksista ilmastokokouksen alla. LisätietojaLyydia Ylönen
ympäristö- ja ilmastoministeri Multalan erityisavustaja  
p. 050 476 1341
[email protected]  Bo Storrank
neuvotteleva virkamies  
p. 029 525 0346 
[email protected]

Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Nuuksioon torstaina 8. toukokuuta. Suomi toimii pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi palkitsivat keskiviikkona 7. toukokuuta vuoden 2024 parhaat kestävän kehityksen sitoumukset. Tänä vuonna palkituiksi tulivat pääkaupunkiseudun partiolaiset, Väylävirasto, Skanska, Feelia Oy, Unicafe, Scandic Hotels sekä Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy.Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset kestävyyssitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan ja sen yhteistyökumppanien keino kutsua kaikki mukaan vahvistamaan kestävää kehitystä. Sitoumus2050-palvelu kokoaa yhteen laajan joukon kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia edistäviä sitoumuksia sekä ministeriöiden ja toimialojen välisiä green deal -sopimuksia. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist jakoi palkinnot vuoden 2024 vaikuttavimmille sitoumuksille ja green deal -sopimuksille Kestävän kehityksen toimikunnan ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa. Palkituissa sitoumuksissa edelläkävijyyttä ja osallistamista Pääkaupunkiseudun partiolaisten kestävän kehityksen toimenpidesitoumus vauhdittaa monin konkreettisin tavoin partion siirtymää kohti ympäristökestävyyttä. Oman toiminnan kestävyyden vahvistamisen lisäksi sitoumuksella pyritään myös innostamaan muita lippukuntia tekemään oma sitoumus. Väylävirasto on toteuttanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti päästöttömien työmaiden green dealin tavoitteita omilla työmaillaan laajasti eri puolilla Suomea. Feelia Oy puolestaan on lisännyt ravitsemussitoumuksensa puitteissa valikoimiinsa huomattavan määrän ravintoarvoiltaan tuoteryhmänsä sisällä parempia Sydänmerkkituotteita. Unicafen elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus osoittaa sitoutuneisuutta materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseen sekä vahvistaa opiskelijoiden tietoisuutta ruokajärjestelmän kestävyyskysymyksistä. Skanska osallistui aktiivisesti Kiertotalouden green deal -mallin kehittämiseen. Yritys teki oman rakennustuotteiden ehjänä purkamista sekä tuotteiden uudelleenkäytön lisäämistä koskevan sitoumuksensa ensimmäisten joukossa ja on toiminut hyvänä esimerkkinä muille toimijoille. Scandic Hotels taas on esimerkillinen toimija ekologisesti kestävien hankintojen saralla. Yritys on ottanut Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin kattavasti osaksi hankintojaan. Merkit näkyvät muun muassa hotellien sängyissä ja paino- ja tekstiilipalveluissa. Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden konkreettinen ja hyvin tehty rasisminvastainen sitoumus on laadittu yrityksen omista lähtökohdista. Esimerkillinen sitoumus nostaa rohkeasti esiin haasteita ja luo niihin ratkaisuja, osallistaa työntekijöitä ja seuraa toimenpiteiden toteutumista aktiivisesti. Sitoumus tukee työelämän moninaisuutta ja osoittaa, että organisaatio on valmis kehittymään ja edistämään kaikille yhdenvertaista työelämää. ”Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos teille kaikille työstänne kestävän kehityksen edistämiseksi. On erityinen ilo päästä palkitsemaan ensimmäistä kertaa kahden uuden sitoumustyypin, eli kiertotalouden green dealin ja hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon toimeenpanoon liittyvän rasismin vastaisen kampanjan edustajat”, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sanoo. Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa. Samalla voit tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Sitoumus2050 on verkkopalvelu, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat voivat tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. 

Kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi palkitsivat keskiviikkona 7. toukokuuta vuoden 2024 parhaat kestävän kehityksen sitoumukset. Tänä vuonna palkituiksi tulivat pääkaupunkiseudun partiolaiset, Väylävirasto, Skanska, Feelia Oy, Unicafe, Scandic Hotels sekä Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka tukevat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoa. Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 3,75 miljoonaa euroa kuntien ja maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jotka mahdollistavat yhteentoimivan tiedon tuottamisen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton tietoturvallisesti. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana.Ympäristöministeriön avustuksen on tarkoitus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti.  Hae avustusta | haeavustuksia.fiAvustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään Avustettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi henkilöstön osaamisen päivittämiseen, uudistuksen toimeenpanoon, teknisen kyvykkyyden luomiseen ja alueidenkäytön tietojen laadun parantamiseen. Hankkeiden lopputuloksena kuntien ja maakuntien liittojen tulee ottaa Ryhti-järjestelmä käyttöön. ”Rakentamisen lupa- ja alueidenkäytön tietojen toimittaminen tietomallimuodossa Ryhti-järjestelmään vaatii muutoksia kuntien ja maakuntien liittojen käyttämiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Teknisen kyvykkyyden lisäksi lainsäädännön muutokset vaativat kunnilta ja maakuntien liitoilta uutta osaamista ja toimintamallien uudistusta. Tässä avustushaussa priorisoidaan kuntia ja maakuntien liittoja, jotka eivät ole aiemmin saaneet avustusta vastaavaan toimeenpanoon”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki.  Ympäristöministeriö on avustanut vuosien 2023–2025 aikana kuntien ja maakuntien liittojen 30 hanketta, jotka luovat teknistä kyvykkyyttä lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi ja käyttöönottavat Ryhti-järjestelmää. Tähän mennessä avustusta on jaettu kolmella hakukierroksella yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.  Millaisiin hankkeisiin avustusta voi hakea?  Avustus on tarkoitettu sellaisten välttämättömien ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseen, jotka mahdollistavat Ryhti-tietojärjestelmän ja kansallisten tietomallien käyttöönoton. Toimenpiteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kansallinen yhteentoimivuus sekä digitaalinen turvallisuus.  Avustusta voi hakea vain useamman kunnan tai maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jossa kaikki avustuksen saajat ovat kuntia tai maakuntien liittoja. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana. Avustusta voi hakea Haeavustuksia.fi -verkkopalvelussa.  Avustus on käytettävissä 30. syyskuuta 2027 asti. Infotilaisuus avustushausta toukokuussa Avustuksen hakemisesta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus 20. toukokuuta 2025 klo 10–11. Tervetuloa mukaan!Ilmoittaudu infotilaisuuteen kuulemaan lisää avustushausta Lisätietoja Jemina Suikki 
erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 345 
[email protected] 

Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka tukevat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoa. Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 3,75 miljoonaa euroa kuntien ja maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jotka mahdollistavat yhteentoimivan tiedon tuottamisen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton tietoturvallisesti. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jätelakiin ehdotetaan muutoksia eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien velvollisuuteen vastata tuotteiden kunnille aiheuttamien jätehuolto- ja siivoustoimien kustannuksista. Lisäksi ehdotetaan, että nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäiseminen ja siivoaminen lisättäisiin tuottajan kustannusvastuun piiriin. Muutoksilla tavoitellaan viranomaisten ja kuntien työmäärän vähentämistä sekä ratkaisuja nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen.Jätelaissa säädetään eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuusta. Tämä tarkoittaa, että tuottajan on vastattava kustannuksista, joita kunnille koituu tuotteista aiheutuvan roskaantumisen ennalta ehkäisemisestä ja siivoamisesta. Kustannusvastuu koskee nykyään esimerkiksi tiettyjä elintarvikepakkauksia, juomamukeja, kevyitä muovisia kantokasseja sekä suodattimellisia tupakkatuotteita ja tupakansuodattimia.Esityksessä ehdotetaan, että tuottajan kustannusvastuu koskisi vuoden 2026 alusta alkaen myös nikotiinipusseja. Nikotiinipussien tuottajan olisi korvattava kunnalle nikotiinipusseista aiheutuvan jätteen keräämisestä, roskien siivoamisesta ja roskaantumisen ehkäisemiseksi toteutetusta tiedotuksesta koituvia kustannuksia. Tarkoituksena on vähentää nikotiinipusseista aiheutuvaa roskaantumista ja edistää tuottajien yhdenmukaista kohtelua. Vuosina 2023–2024 nikotiini- ja nuuskapussit olivat Suomen rantaroskaseurannassa yksi yleisimmistä merenrannoilta löytyneistä roskista.Esityksessä ehdotetaan myös, että tuottajan kustannusvastuu perustuisi jatkossa kiinteämääräiseen asukaskohtaiseen kustannukseen. Tuottaja olisi velvollinen maksamaan kunnalle vuosittain korvauksen, joka perustuisi kunnan asukasluvun mukaisesti määräytyvään kustannukseen. Kunnan nykyinen velvollisuus ilmoittaa viranomaisille toteutuneet jätehuolto- ja siivouskustannukset korvattaisiin velvollisuudella ilmoittaa viranomaiselle maksutiedot. Näin vähennettäisiin sääntelyn viranomaiselle ja kunnille aiheuttamaa työmäärää sekä parannettaisiin tuottajan kustannusvastuun ennakoitavuutta.Lakiin lisättäisiin kunnille velvollisuus toimittaa viranomaiselle selvitys toteuttamistaan jätehuolto- ja siivoustoimista. Lisäyksen tavoitteena on varmistaa, että kunnat toteuttavat jätehuolto- ja siivoustoimet, jotka tuottajat ovat velvollisia korvaamaan.Lausuntoja voi antaa 30.5.2025 saakka.Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta | lausuntopalvelu.fiLisätietojaEini Lemmelä
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 032
[email protected]

Jätelakiin ehdotetaan muutoksia eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien velvollisuuteen vastata tuotteiden kunnille aiheuttamien jätehuolto- ja siivoustoimien kustannuksista. Lisäksi ehdotetaan, että nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäiseminen ja siivoaminen lisättäisiin tuottajan kustannusvastuun piiriin. Muutoksilla tavoitellaan viranomaisten ja kuntien työmäärän vähentämistä sekä ratkaisuja nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen muovikassien määrää. Tänään käynnistyvä ”Onko tämä viimeinen muovikassisi” -kampanja rohkaisee valitsemaan oman kestokassin muovikassin sijaan.Tänään käynnistyy päivittäistavarakaupan ja ympäristöministeriön yhteinen viestintäkampanja, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen kertakäyttöisten muovikassien kulutusta. EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö on jo vuodesta 2015 edellyttänyt jäsenmailta toimia, joilla pyritään saavuttamaan muovikassien kulutuksen kestävä vähentäminen.Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivatkin jo vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, muovikassisopimuksen. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n edellyttämä muovikassien kulutuksen vähentäminen saavutetaan. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat olleet mukana sopimuksessa alusta alkaen.EU:n uudessa 11.2.2025 voimaan tulleessa pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa säädetään aiempaa selkeämmin jäsenvaltioille määrällinen tavoite kertakäyttöisten muovikassien kulutukselle: vuosittain enintään 40 kassia per henkilö vuodesta 2026 alkaen.Muovikassisopimuksen tavoite on ollut jopa hieman EU:n tavoitetta tiukempi, koska siinä on laskettu tavoitteeseen mukaan myös paksuudeltaan vahvemmat muovikassit, joita käytetään tyypillisesti esimerkiksi vaatekaupoissa.Heti muovikassisopimuksen alkuvuosina kassien kulutus kääntyi nopeaan laskuun, mutta pandemiavuosina hyvä kehitys pysähtyi. Sopimuksen solmimisen jälkeen muovikassien vuosittainen kulutus on vähentynyt noin 45 miljoonan kassin verran, mutta vielä tarvitaan lisätoimia.Vuonna 2023 suomalaiset ostivat noin 344 miljoonaa muovikassia eli yli 61 kassia henkilöä kohti. Päivittäistavarakaupasta ostettuja näistä oli noin 85 prosenttia. Keskimäärin laskettuna jokaisen suomalaisen tulisi ostaa vuosittain 20 muovikassia vähemmän, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen tavoite, 40 kassia per henkilö.– Pallo on kuluttajilla. Toivomme, että suomalaiset pyrkisivät muuttamaan omia kulutustottumuksiaan ja vähentämään kertakäyttöisten kauppakassien ostamista. Tämä on yksi konkreettinen teko muovin määrän vähentämiseksi, jonka jokainen voi ottaa käyttöön, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Salla Koivusalo sanoo.Miten voi vaikuttaa?Kassajonossa muovikassi voi tuntua kätevältä vaihtoehdolta. Se kestää sateen ja sohjon, ja lopuksi sen voi käyttää roskapussina. Ympäristön kannalta muovikassi on kuitenkin kallis valinta, ja roskia varten on parempi ostaa erillinen jätekassirulla. Hinnaltaan se on muovikassia edullisempi ja ohuempana sisältää vähemmän muovia.– Kaupan yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa kiertotalouden saralla. Muovijätteen määrän aktiivinen vähentäminen on osa tätä työtä. Kuluttajat voivat kantaa kortensa kekoon vähentämällä kertakäyttöisten muovikassien ostamista, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.Ota kauppareissulle oma kassi mukaan. Kestokassi, reppu, käytetty muovikassi, kangaskassi – mikä tahansa toimii, kunhan siitä tulee tapa.Älä osta muovikassia roskapussiksi, vaan suosi rullassa myytäviä jätekasseja. Rullassa myytävä jätekassi tulee kappalehinnaltaan huomattavasti edullisemmaksi ja sen muovimäärä on jopa vain viidesosa kaupan muovikassiin verrattuna.– Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on tärkeää käyttää kassia mahdollisimman monta kertaa, ihan materiaalista riippumatta, Nieminen muistuttaa.Onko tämä viimeinen muovikassisi? -kampanja näkyy päivittäistavarakaupoissa kautta maan sekä sosiaalisessa mediassa. Viestintäkampanjan lisäksi muovikassien kulutusta pyritään vähentämään esimerkiksi tarkastelemalla kassivaihtoehtojen asettelua kassalla sekä sijoittamalla myös jätekassirullia myyntiin kassa-alueelle mahdollisuuksien mukaan.LisätietojaSalla Koivusalo
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 5250 289
[email protected] Ilkka Nieminen
johtaja
Päivittäistavarakauppa ry
p. 050 042 2216, 
[email protected]

Ympäristöministeriö ja Kaupan liitto solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää kaupasta ostettujen muovikassien määrää. Tänään käynnistyvä ”Onko tämä viimeinen muovikassisi” -kampanja rohkaisee valitsemaan oman kestokassin muovikassin sijaan.

Lähde: ym.fi