NordenBladet — Oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistävät tänään nuorille aikuisille suunnatun kampanjan, joka rohkaisee ihmisiä toimimaan antirasistisesti omassa arjessaan ja kannustaa pohtimaan rasismin vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa. Kampanja liittyy hallituksen rasismin vastaiseen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan, joka on tarkoitus hyväksyä syksyn aikana.Etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat rasismia Suomessa sekä yksittäisinä rasistisina tekoina että arjessa tapahtuvana syrjintänä ja ulossulkemisena. Rasismia esiintyy laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla niin koulutuksessa, työelämässä kuin julkisissa tiloissakin. Olen Antirasisti -kampanjalla kannustetaan puuttumaan rasismiin sekä toimimaan aktiivisesti rasismia vastaan.Tavoitteena on lisätä tietoisuutta antirasismista ja antaa työkaluja rasismiin puuttumiseen. Rasismin tuomitseminen ei yksinään riitä, vaan yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan myös tekoja.
NordenBladet — Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen NB8-yhteistyön koordinaattorina. NB8-maiden ulkoministerikokous järjestetään 15.9. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Samassa yhteydessä 14.9. järjestetään NB8-maiden yhteiskokous Visegrád-maiden (V4) kanssa ulkoministeritasolla. V4-maaryhmään lukeutuvat Unkari, Puola, Slovakia ja Tshekki.Pohjoismaiden, Baltian ja Visegrád-maiden kokoonpanolla (NB8+V4) kokoonnutaan yhdeksättä kertaa ja ensimmäisen kerran Suomessa. Kokouksessa puhetta johtavat ulkoministeri Pekka Haavisto ja nykyinen V4-puheenjohtaja, Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó. Kokouksessa keskustellaan sekä elpymiseen liittyvistä kysymyksistä kuten energiasiirtymästä ja ilmastodiplomatiasta, että ajankohtaisista kansainvälisisistä aiheista kuten Länsi-Balkanista, Valko-Venäjästä ja Afrikasta.NB8-kokoonpanolla käsitellään ulkoministeri Haaviston johdolla mm. Afganistanin tilannetta, ajankohtaisia YK- ja ETYJ-kysymyksiä sekä Suomen puheenjohtajuuden läpileikkaavana teemana COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten lievittämistä mm. ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Vuosittainen NB8-ulkoministerikokous on keskeinen osa Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä yhteistyötä.”Olen iloinen, että voimme tavata ministereiden kanssa jälleen kasvotusten. Nämä yhteistyöjärjestelyt tarjoavat tärkeän areenan näkemysten ja kokemusten vaihdolle osallistujamaiden kesken”, sanoo ulkoministeri Haavisto.
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeet ja valmistelemaan tarvittavat lainmuutokset.Vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki tulivat voimaan vuonna 2006. Vuonna 2015 lakeihin tehtiin laajoja muutoksia. Tuolloin esimerkiksi tapaamisia ja muutoksenhakua koskevat säännökset uudistettiin. Lait ovat olleet voimassa noin 15 vuotta, ja soveltamiskäytännössä on havaittu useita muutostarpeita. Lainsäädännön tarkastelu on tarpeen myös yhteiskunnassa yleisesti tapahtuneiden muutosten sekä kansainvälisessä ja kansallisessa laillisuusvalvontakäytännössä esitettyjen huomioiden vuoksi.Työryhmän tehtävänä on selvittää vankeuslain ja tutkintavankeuslain muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi. Työryhmän toimikausi kestää huhtikuun loppuun 2023. Työryhmä laatii ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.Oikeusministeriön lisäksi työryhmässä on jäseniä sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, eri vankiloista ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä.
NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierailee Ahvenanmaalla 13.-14. syyskuuta.Vierailunsa aikana ministeri keskustelee Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja maakuntapäivien edustajien kanssa. Lisäksi ministeri vierailee myös muun muassa kalankasvatuslaitos Fifaxilla, laivayhtiö Viking linella sekä Ahvenanmaan lyseossa.
NordenBladet — Ulkoministeriö pyytää kiinnostuneita henkilöitä ilmoittautumaan valittavaksi Suomen ehdokkaaksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä GREVIOn jäsenvaaliin. GREVIO seuraa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa. Ilmoittautuminen tulee tehdä 27. syyskuuta 2021 mennessä.Istanbulin sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti velvoittava asiakirja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ihmisoikeusloukkauksena. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2011 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2015. GREVIO on osa Istanbulin sopimuksen seurantajärjestelmää, johon kuuluu myös Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea. GREVIOn tehtävänä on seurata sopimuksen täytäntöönpanoa.
NordenBladet — Hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman puitteissa. Päästövähennyksiä toteutetaan ja nieluja vahvistetaan lisäksi myös maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä sekä kansallisen CAP- suunnitelman toimenpiteillä. Maatalouden kustannuksia lisäävät toimet kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti.LULUCF-joustoa hyödynnetäänEU taakanjakosektorin vuoden 2030 velvoitteen päästövähennyksistä osa on mahdollista toteuttaa päästökauppasektorilla ja maankäyttösektorilla. Hallitus hyödyntää tämän mahdollisuuden ja käyttää päästökauppasektorilla one-off –joustoa ja maankäyttösektorilla LULUCF-jousto päästöjen vähentämiseksi. Parhaillaan valmisteltavana olevassa maankäyttösektorin ilmasto-suunnitelmassa huolehditaan, että Suomelle osoitettu EU:n LULUCF-nettopäästövähennysvelvoite ylittyy jouston käytön edellyttämällä tavalla. Selvitystyötä maankäyttöluokan muutosmaksusta jatketaan linjattavaksi maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman yhteydessä.Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa lisärahoitusta osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRF).Maataloussektorilla lukuisia ilmastotoimiaMaatalouden päästövähennykset jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden kansallinen toimeenpano linjataan syyskuussa 2021 päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Toimeenpanon yhteydessä päätetään tarvittavista päästövähennyksiä tuottavista toimista kannattava ruoantuotanto ja sen kokonaiskestävyys turvaten.Hallituksen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisen rehun osuutta markkinoilla muun muassa sekoitevelvoitteen ja verokannusteiden avulla. Ilmastoystävällisempien rehujen kehitykseen, tutkimukseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa jatketaan ja sille ohjataan 1,0 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitys- ja selvitystyöhön osoitetaan 0,7 miljoonaa euroa. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannusteiden ja neuvonnan avulla. Hallitus haluaa edistää valkuaisomavaraisuutta sekä kosteikko- ja märkäviljelyä, jossa vedenpinnan korkeutta nostamalla rajoitetaan turpeen hajoamista ja maaperäpäästöjä. Tavoitteena saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn.Hiilensidonnan markkinoita ja kannusteita kehitetään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi. Hiilensidonnan vahvistamiseksi edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hiilensidontamarkkinoiden pelisääntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti.Hallitus linjasi budjettiriihessä myös työllisyystoimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Yhtenä näistä toimista maatalouden luopumistuen ansiotuloraja poistetaan pysyvästi. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja teknologiaympäristöjä kehitetäänLuonnonvarakeskuksella on tavoitteena rakentaa Ruukkiin monipuolinen turvepeltotutkimuksen tutkimusympäristö. Turvepeltojen päästövähennystutkimuksen vahvistaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita kestävän maatalouden osalta ja siihen osoitetaan 1,1 miljoonaa euroa.Luonnonvarakeskukselle osoitetaan myös 1,0 miljoonaa euroa Minkiön ja Maaningan maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen. Uudistaminen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.Biokaasun käyttöä edistetäänFossiilittoman liikenteen tiekartan lähtökohtana on 2,5 TWh biokaasun käyttö. Hallitus asettaa kokonaistavoitteeksi yhteensä 4 TWh tuotannon, jonka kasvu painottuu lannan ja muiden maatalouden jakeiden hyödyntämiseen ja synteettisen ja orgaanisen metaanin käyttöön. Samalla huolehditaan orgaanisen mädätteen jalostuksen ja loppukäytön tarkoituksenmukaisuudesta siten, ettei sillä ole vesistöjen tilaa heikentäviä vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamisen lähtökohtana on kansallisen biokaasuohjelman toimeenpano. Biokaasun käyttöä edistäviä investointeja rahoitetaan muun muassa Suomen kestävän kasvun rahoituksella ja maaseutuohjelman rahoituksella sekä erilaisia rahoitusinstrumentteja hyödyntäen.Hallitus selvittää miten biokaasun tuotannossa voitaisiin vähentää lannan metaanipäästöjä. Ravinnekiertokorvauksen valmistelua jatketaan, pyrkimys on saada korvaus mahdollisimman pikaisesti käyttöön.Hallitus on linjannut, että biokaasu säilyy verottomana muussa kuin liikennekäytössä. Biokaasualan toimijoiden ja polttoaineen jakelijoiden kanssa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön 100% biokaasu tieliikenteessä vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi Green Deal-menettelyn avulla. Yhteensopivuus jakeluvelvoitteen kanssa huomioidaan.Budjettiesityksen valmistelu eteneeHallitus kokoontui Säätytalolle 7.–9.9.2021 neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9.2021, kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema luonnos valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveysalan valtionavustuksista liittyen Euroopan unionin elpymis- ja palautumismekanismin toteuttamiseen lähtee lausuntokierrokselle. Elpymistoimet ovat osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2021-2025. Asetuksen on määrä tulla voimaan 15.12.2021 alkaen.Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. 1) Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa2) Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville3) Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi4) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ovat pilari 4 ja osin pilari 3, joiden toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksilla. Suomen kokonaissaanto elpymis- ja palautumistukivälineestä täsmentyy myöhemmin.Lausunnot pyydetään toimittamaan 11.10.2021 klo 16:15 mennessä ensisijaisesti Lausuntopalvelu.fi -järjestelmään (lausuntopyynnön diaarinumero VN/22611/2021 ).Lausuntopalvelu
NordenBladet — Pohjoismaiset yhteistyöministerit kokoontuvat ministeri Thomas Blomqvistin johdolla Maarianhaminassa 13.-14.9.2021. Ministerit valmistelevat kokouksessaan ministerineuvoston budjettia vuodelle 2022 sekä pureutuvat pohjoismaisten rajaesteiden tilaan tavatessaan Rajaesteneuvostoa. Suomen puheenjohtajuuskauden neljäs yhteistyöministerikokous järjestetään tiiviissä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa ja se juhlistaa myös Ahvenanmaan 100-vuotista taivalta itsehallintoalueena.Kokouksessaan ministerit valmistelevat Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia vuodelle 2022 sekä keskustelevat kestävän kehityksen tavoitteista yhteistyössä. Pohjoismaisen yhteistyön visio on olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Kokouksessa on vieraana Rajaesteneuvosto puheenjohtajansa Kimmo Sasin johdolla. Keskustelussa on tarkoitus luoda perusta tulevien vuosien rajaestetyölle ja pureutua rajaestetyön ajankohtaisiin näkymiin, joita varjostaa pandemian vuoksi käyttöönotetut ja kansalaisten arkea hankaloittaneet rajoitukset. Ministerit saavat niin ikään katsauksen pohjoismaisesta pandemia-ajan yhteistyöstä, pohjana jatkotoimille ja kriisaikojen yhteistyömallien kehittämiselle. Vieraana on yhteistyöministereiden nimittämä selvitysmies Jan-Erik Enestam, joka on ministereiden toimeksiannosta tekemässä selvitystyötä yhteistyön vahvistamisesta kriisiaikoina. Kokouksessa käsitellään myös ministerineuvoston sihteeristön talous- ja hankehallinnon vahvistamista.
NordenBladet — Maailmassa on luotava olosuhteet, jossa investoidaan ihmisten ja ympäristön terveyteen, riittävästi resursoituun, riskeihin varautuneisiin ja innovatiiviseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ympäristön suojeluun ja muihin niitä tukeviin järjestelmiin, toteaa Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen yleiseurooppalainen terveyden ja kestävän kehityksen komissio loppuraportissaan.Riippumattoman komission tehtävänä on ollut kerätä parhaat opit siitä, miten eri maiden terveysjärjestelmät ovat vastanneet koronaviruspandemiaan sekä tehdä suosituksia sosiaali- ja terveysjärjestelmien tarvitsemista investoinneista ja uudistuksista niiden kestävyyden parantamiseksi. Komission puheenjohtajana on toiminut Italian entinen pääministeri, professori Mario Monti.Komission viesti on, että sosiaali- ja terveydenhuolto on kohotettava sosiaaliseksi ja poliittiseksi prioriteetiksi ja niiden kriittisyys kestävälle kehitykselle ja sosiaaliselle yhtenäisyydelle on tunnistettava.Raportti perustelee miksi tulevaisuuden kriisinhallinta edellyttää investointeja terveyteen ja kestävään kehitykseen ja esittää uusia tapoja ajatella terveyttä ja sen taustatekijöitä pandemiasta saatujen oppien perusteella. Koronaviruspandemia ei ole vaikuttanut vain terveyteen ja hyvinvointiin, sillä on myös ollut laajat vaikutukset muun muassa talouteen, sosiaaliseen yhtenäisyyteen ja koulutukseen. Myös sen vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti eri ryhmiin.Suomea komissiossa on edustanut presidentti Tarja Halonen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun esityksestä. Puheenjohtajana kahdessa eri työryhmässä toiminut presidentti Halonen on muun muassa pitänyt esillä haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.– Raportin laaja-alainen lähestymistapa koronapandemiaan on lähtökohta niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kantokyvylle. Valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin korona iskee pahemmin ja se tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Näitä ihmisiä tulee inhimillisistä syistä tukea nykyistä paremmin. Tämä vaikuttaa myös yhteiskunnan kokonaiskestävyyteen. Epäkohtien korjaaminen pandemian jälkeen olisi tehokasta ennalta ehkäisyä tulevaisuutta silmällä pitäen, kiteyttää presidentti Tarja Halonen.– Investointi kestäviin terveysjärjestelmiin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja mielenterveyteen on investointi kriisinkestäviin yhteiskuntiin, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. WHO: Drawing light from the pandemic: A new strategy for health and sustainable development (2021)
NordenBladet — Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 781 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 559 miljoonaa euroa. Asukasta kohden nettomaksu oli 141 euroa vuodessa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.Korjattu 10.9. klo 14.40: Kolmanneksi suurin nettosaaja asukasta kohden oli Luxemburg, ei Latvia.Kaikkien jäsenmaiden maksut unionille nousivat selvästi viime vuonna koronapandemian vuoksi.”EU ryhtyi ripeästi koronatoimiin hyödyntämällä EU:n lisätalousarvioita ja ottamalla käyttöön uusia tukivälineitä. Nyt näyttää siltä, että nopeat toimet ovat tepsineet: pahin on toivottavasti takanapäin ja Euroopan talous kasvaa vauhdilla”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Laskelma ei ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta.Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 141 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,23 prosenttia toissa vuonna).Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.Suomen saamat tulot kasvoivat hiemanSuomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan toissa vuodesta 16 miljoonalla eurolla 1 558 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,06 prosenttia (1,15 prosenttia toissa vuonna).Suomi sai EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta, Horisontti 2020:sta, 29 miljoonaa euroa enemmän kuin toissa vuonna ja Verkkojen Eurooppa -instrumentista 24 miljoonaa enemmän. Rakennepoliittiset tuet pysyivät 203 miljoonassa eurossa.Suomen saamat tulot laskivat erityisesti maatalouden rahoituksessa (maatalouden suorissa tuissa ja maatalouden kehittämisessä). Tulot supistuivat yhteensä 57 miljoonalla eurolla, ja kokonaissumma jäi 823 miljoonaan euroon.Noin 53 prosenttia Suomen saamista tuloista muodostui kuitenkin maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja Horisontti 2020 -ohjelma muodostivat kumpikin noin 13–15 prosenttia Suomen saannosta. Suomi sai 2,2 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelmasta EU-maille jaetusta rahoituksesta. Osuus on selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin (1,65 prosenttia), mikä kertoo siitä, että Suomi on onnistunut saamaan hyvin rahoitusta tästä ohjelmasta.Suomen maksut unionille kasvoivat selvästiViime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,65 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 318 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen eli valtion talousarviosta tilitettävään osuuteen liittyvät maksut kasvoivat 302 miljoonalla eurolla (15 prosentilla) toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 309 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 881 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 155 miljoonaa euroa.Viime vuonna Suomi keräsi 174 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 139 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 35 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.Tanska suurin nettomaksaja, Unkari nettosaajaJäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,45 prosenttia), Britannia (0,44 prosenttia) ja Tanska (0,41 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttuu: Tanska oli suurin nettomaksaja (228 euroa asukasta kohden). Seuraavina tulivat Saksa (186 euroa) ja Ruotsi (184 euroa). Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) olivat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (4,53 prosenttia), Kroatia (4,41 prosenttia) ja Unkari (3,62 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli: Liettua (766 euroa asukasta kohden), Viro (600 euroa) ja Luxemburg (579 euroa).Suomi oli edelleen pieni nettomaksajaSuomen nettomaksuasema kasvoi viime vuonna, koska Suomen EU-maksut kasvoivat enemmän kuin saanto. Suomea pienempiä nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Italia, Belgia ja Irlanti.”Kaikilla jäsenvaltioilla EU-maksut nousivat, kun EU-budjetin kokonaismenoja jouduttiin kasvattamaan etenkin koronapandemian takia. EU antoi poikkeuksellisena vuotena lukuisia lisätalousarvioita, jotka kasvattivat Suomen maksuja noin 220 miljoonalla eurolla sovitusta varsinaisesta talousarviosta”, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.
