NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 13. syyskuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä, joista päätetään valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa 14. syyskuuta.Asetus tulisi voimaan torstaina 16.9.2021 ja se olisi voimassa 31.10.2021 asti.Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten keventämistä seuraavastiPerustasolla ei enää vaadittaisi jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa.Kiihtymisvaiheen alueilla ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-01.Aukiolo olisi sallittu klo 05-02.Leviämisvaiheen alueilla ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-23.Aukiolo olisi sallittu 05-24.Lisäksi parantuneen epidemiatilanteen johdosta Pohjois-Karjalassa otettaisiin käyttöön perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille.
NordenBladet — Vanhusasiavaltuutetun virkaa haki määräaikaan mennessä 17 henkilöä. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on uusi, ja se täytetään marraskuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Määräaikaan mennessä hakemuksensa jättivät seuraavat henkilöt:Virpi DufvaKatariina JuholaTimo KoponenHenna NikumaaAleksi NiskanenAnita Näslindh-YlispangarRuut-Päivikki PylvänäinenSoile RidanpääPäivi TopoMarjukka TurunenSirkku WallinLauri VettenrantaVexi VirtanenNeljä hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä.
NordenBladet — Sysmäläinen suomenhevonen, tamma Tähden Piirros on geeniperimmiltään liki maailman tarkimmin tutkittu. 14-vuotiaan hevosen geenit on tutkittu Yhdysvalloissa. Yhtä tarkka tutkimus on tehty aiemmin vain yhdelle amerikkalaiselle hevoselle.Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen esitteli maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tuloksia maanantaina Sysmän Nuoramoisten kylässä Tepoon tilalla, jossa hevosen omistaja Kauko Tuominen pitää ja harjoituttaa työhevoseksi erikoistunutta Tähden Piirrosta.
NordenBladet — Liikkuvat-ohjelmat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen terveysliikunnan kokonaisuus, jolla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsee Liikkuvat-ohjelmista Liikkuva perhe, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja -ohjelmien ansioituneita toimijoita.Ohjelman toimijana ja palkinnon hakijana voi olla kunta, järjestö tai joku muu rekisteröity taho. Jokainen ohjelma palkitsee vähintään yhden ansioituneen toimijan ohjelman tavoitteita edistävästä toiminnasta. Hakuaika on 13.9–1.10.2021. Palkittavien kesken jaettava palkintosumma on 21 000 €. Palkitsemistilaisuus järjestetään 2.12.2021 kello 10 Säätytalolla Helsingissä. Palkitsemiskriteerit ovat ohjelmakohtaisia Liikkuva perhe -ohjelma painottaa valinnassaan matalan kynnyksen ohjattua tai omaehtoista perheliikuntaa, jota toimija on konkreettisesti mahdollistanut tai kehittänyt. Erityisesti arjessa tapahtuvan, eri-ikäisten ihmisten fyysisesti aktiivisen yhdessäolon toteutuminen on ohjelman tavoitteiden keskiössä.Liikkuva aikuinen-ohjelma painottaa valinnassaan innovatiivisella otteella liikunnan yhteistyöverkostojen luomista, työikäisen väestön liikuntaneuvonnan palveluketjuun liittyvää toimintaa ja pitkäjänteistä työtä liikunnan aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Ikiliikkuja-ohjelma painottaa valinnassaan ikäihmisten terveysliikunnan toimintamallien innovatiivista käyttöönottoa, levittämistä tai juurtumista. Toiminnassa on voitu kehittää uusia toimintamuotoja, saatu mukaan uusia liikunnan harrastajia, kehitetty vapaaehtoistoimintaa tai kehitetty toimintaa iäkkäiden itsensä ideoimana.
NordenBladet — Ympäristöministeriön mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen CAP-suunnitelma antaa mahdollisuuksia ympäristölle ja ilmastolle suotuisten toimien toteuttamiseksi. Suunnitelman ympäristö- ja ilmastotavoitteita tulisi kuitenkin tarkentaa ja toimien määrää lisätä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöministeriö on antanut lausuntonsa CAP-suunnitelman (2023-2027) luonnoksesta.
NordenBladet — Suomen kansalliseen CAP-suunnitelmaluonnokseen saatiin lausuntokierroksella 2.7.-10.9. yli 330 lausuntoa. Lausunnot koskivat kaikkia suunnitelman osia, mutta pääpaino oli ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma toimitetaan Euroopan komissiolle joulukuussa 2021.CAP-suunnitelma kattaa sekä maataloustukirahastosta rahoitettaviin suoriin tukiin liittyvät toimet että maaseuturahastosta rahoitettavat maaseudun kehittämisen toimet. Suunnitelman luonnos valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suunnitelman sisältöä kehitetään lausuntojen perusteella. Asiakirjan esitystapa ja yksityiskohdat täsmentyvät vielä syksyn kuluessa sen jälkeen, kun parlamentin ja neuvoston asetukset ja komission toimeenpanoasetukset on lopullisesti hyväksytty.Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen CAP-suunnitelma toimitetaan joulukuussa 2021 Euroopan komissiolle, jonka jälkeen hyväksymisneuvottelut alkavat. Uuden tukikauden on määrä alkaa 1.1.2023. Ahvenanmaan hallintoviranomainen järjestää syksyn kuluessa kansallisesta CAP-suunnitelmasta vielä oman lausuntokierroksensa. Lausunnolla ollut CAP-suunnitelmaluonnos Luonnoksesta annetut lausunnot
NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma on käynnistänyt haun kuntien kokeiluhankkeille, jotka kehittävät kestävyyttä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä.Käynnistyneessä haussa ympäristöministeriö avustaa kokeiluja, jotka testaavat ja kehittävät uusia ratkaisuja, jotka voivat jäädä pysyvästä käyttöön ja levitä muuallekin. Haussa etsitään hankkeita, jotka tavoittelevat pysyviä muutoksia kaupungeissa ja kunnissa. Kokeiluhanke voi pyrkiä esimerkiksi johonkin seuraavista tavoitteista:Kunnan kestävyystyö on asukaslähtöistä ja osallistavaaKunnan sisäinen kestävän kehityksen poikkihallinnollinen yhteistyö ja johtaminen vahvistuuKunnan kestävyystyö ja sen taloudelliset hyödyt on tehty näkyväksiKestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi nyt alkanut valtuustokausi on ratkaisevan tärkeä, ja valtaosaa tavoitteista toteutetaan kunnissa. Kestävä kaupunki -ohjelman ohjausryhmä linjasi avustushaun teeman. Erityisesti ohjausryhmän kuntaedustajien viesti oli selkeä: Asukaslähtöistä toimintaa ja aktivointia tarvitaan, jotta kaikki toimijat saadaan edistämään kestävää kehitystä ja tavoitteisiin päästään.Jaossa on yhteensä enintään noin 800 000 euroa. Hakijana voi olla kaupunki tai kunta. Kumppanina hankkeessa voi olla mikä tahansa toimija, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on erittäin toivottavaa. Hankkeen tulee kytkeytyä vähintään kahteen Kestävä kaupunki -ohjelman teemoista: vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys, terveellisyys. Haku on käynnissä 3.11. asti.Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma on vahvistanut kuntien kestävyyden johtamista. Se on auttanut asettamaan tavoitteita kestävyydelle ja seuraamaan työn toteutumista. Ohjelmaan osallistuneet kunnat ovat ratkoneet yhteisiä haasteita liittyen esimerkiksi osallisuuteen, ympäristön hyvinvointivaikutuksiin ja sosiaalisesti kestävään kiertotalouteen. Tähän mennessä ohjelmassa on käynnistetty yli 40 kehittämishanketta, joihin on osallistunut noin 80 kuntaa ja 50 muuta toimijaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on avannut kyselyn, jolla ministeriö kerää tietoa asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon kannalta välttämättömien asiakirjojen säilytysajoista.Kysely liittyy arvonmääritysprojektiin, jossa selvitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen arvoa ensisijaisen käyttötarkoituksen näkökulmasta eli asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta.Taustalla hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnastaKyselyn taustalla vaikuttaa STM:n käynnistämä hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hanke on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on muodostaa yhtenäinen laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelylle.Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä päivitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysajat. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietoja saa säilyttää ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeen tietojen ensisijaista käyttötarkoitusta varten. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysaikoihin. Lain uudistamisen yhteydessä on oleellista perustella, mihin säilytysaikojen kesto perustuu.Kyselyyn voi vastata 4.10.2021 astiKysely on rakennettu niin, että voit vastata koko kyselyyn tai vain sosiaalihuollon tai terveydenhuollon näkökulmasta. Toivomme, että perustelet vastauksesi lisätietokenttiin. Perustelut ovat erityisen arvokkaita säilytysaikoja määriteltäessä.Kyselyn tulokset analysoidaan lokakuun aikana ja niitä hyödynnetään lainsäädäntötyön yhteydessä. STM:n tavoitteena on, että lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2022.On ensiarvoisen tärkeää, että saamme mahdollisimman laajasti vastauksia. Kysely on avoin ja voit halutessasi välittää kyselyn linkkiä eteenpäin.Vastaajan taustatiedot ovat tärkeitä kyselyn tuloksien analysoinnissa. Vastaukset käsitellään anonyymisti.Kysely: Potilas- ja asiakasasiakirjojen säilytysaikakysely (webropolsurveys.com)Ruotsinkielinen kysely julkaistaan viimeistään 17.9.2021 Lisätietoaerityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, p. 02951 63702, [email protected] hallitusneuvos Joni Komulainen, p. 02951 63453, [email protected]
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtiotieteiden kandidaatti Anni Valajärven selvityshenkilöksi selvittämään taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämistä.Ministeriö kerää syksyllä kyselyllä tietopohjaa taiteen perusopetusta järjestävissä oppilaitoksissa käytettävistä opintohallintojärjestelmistä, tiedonsiirroista Koski-tietovarantoon sekä ylläpitäjien kiinnostuksesta alkaa siirtää tietoja kyseiseen tietovarantoon. Selvityshenkilön tehtävänä on hyödyntää saatuja tietoja selvityksen laatimisessa.Selvityksessä tulee tarkastella koko taiteen perusopetuksen kenttää. Selvityksessä selvitetään taiteen perusopetuksen valmiuksia liittyä Koski-tietovarantoon, taiteen perusopetusoppilaitoksissa tehtävää yhteistyötä lukioiden kanssa lukiodiplomien toteuttamisessa sekä taiteen perusopetusopintojen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä lukioissa. Lisäksi tehtävänä on laatia mahdollisia ehdotuksia siitä, millä uudistamis- ja jatkotoimenpiteillä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista taiteen perusopetuksessa voitaisiin vahvistaa.TaustaaHallitus on antanut Koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle keväällä 2021. Koulutuspoliittisen selonteon yhdeksi tavoitteeksi on asetettu taide- ja kulttuurikasvatuksen ja -opetuksen ja taiteen perusopetuksen tukeminen. Yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu, että ”Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tietopohjaa, kehitetään pedagogiikkaa sekä edistetään taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.”Taiteen perusopetuksen liittäminen kansalliseen opintosuoritusten ja tutkintotietojen Koski-tietovarantoon toteuttaisi tavoitetta osaamisperusteisuuden ulottamisesta läpi koulutusjärjestelmän ja edistäisi jatkuvaa oppimista opiskelijan tarpeista lähtien.Vuonna 2021 taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on 139 oppilaitosta/koulutuksen järjestäjää. Myös osassa vapaan sivistystyön oppilaitoksia on mahdollista opiskella taiteen perusopetusta. Edellä mainittujen lisäksi taiteen perusopetusta annetaan myös oppilaitoksissa, jotka eivät ole opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetuksen piirissä opiskelee noin 128 000 oppilasta, joista noin 10 000 on aikuisia.Selvityksen on määrä valmistua marraskuussa.Pääset tutustumaan kyselyyn täältä
NordenBladet — Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Tiekartta pitää sisällään kolme eri vaihetta. Osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toista vaihetta on selvitetty, millainen potentiaali etätyöllä on liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämisessä.Etätyön yleisyyden kehitystä on tarkasteltu kolmen skenaarion kautta. Selvitys on tarkin tähän mennessä tehty arvio siitä, mikä olisi etätyön merkitys liikenteen päästövähennysten kokonaisuudessa pitkällä aikavälillä. Etätyön vaikutus liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin on selvityksen mukaan maltillinen.Etätyönteko on yleistynyt vähitellen digitalisaation edetessä. Koronapandemian vaikutuksena etätyöskentely lisääntyi merkittävästi.Suomessa oli vuonna 2019 noin 357 000 etätyötä tekevää työllistä. Koronapandemian aikana vuonna 2020 etätyötä tekeviä työllisiä oli noin 790 000. Tämä määrä arvioidaan suurimmaksi mahdolliseksi, mitä nykyisellä alue- ja työpaikkarakenteella voi toteutua. Henkilöautojen ajosuorite oli vuonna 2020 neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Tämä antaa käsityksen etätyön yleistymisen vaikutuksen mahdollisesta suuruusluokasta. On kuitenkin otettava huomioon se, että vuonna 2020 liikennettä vähensivät myös monet muut tekijät kuin etätyö, esimerkiksi lomautukset, harrastustoiminnan rajoitukset ja muut vastaavat pandemian rajoittamiseksi tehdyt toimet.Hankkeessa tehdyn ennusteen mukaan etätyöskentelevien määrä on 577 000 vuonna 2030 ja 582 000 vuonna 2045. Maksimiskenaarion mukaan etätyötä tekeviä on 811 000 vuonna 2045.Etätyön lisääntymisestä johtuva henkilöautoliikenteen CO2-päästöjen vähenemä vuositasolla olisi suurimmillaan noin 125 000 tonnia vuonna 2030. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan uusia päästövähennystoimia tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä vielä noin 1,65 miljoonan tonnin verran. Pitemmällä aikavälillä autokannan päästöjen pieneneminen pienentää etätyön vaikutusta. Vuonna 2045 etätyön yleistymisellä voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa noin 82 000 tonnin päästövähenemä.Etätyön yleistyminen näyttää nyt käytettävissä olevien tietojen ja ennakointien mukaan tapahtuvan riippumatta valtion ja kuntien edistämistoimenpiteistä. Tämän perusteella etätyön yleisyyden ennuste on jatkossa talousennusteen tavoin osa valtakunnallisen liikenne-ennusteen taustatietoja. Ennuste etätyön yleisyydestä voidaan ottaa mukaan valtakunnalliseen liikenne-ennusteeseen ja päästöennusteeseen seuraavalla päivityskierroksella 2022. Siihen asti etätyön yleistyminen on otettava huomioon fossiilittoman liikenteen tiekartan jatkovalmistelussa omana lisätoimenpiteiden tarvetta pienentävänä kokonaisuutenaan, joka ei vielä ole mukana liikenne-ennusteessa eikä CO2-päästöjen kehitysennusteessa.Selvityksen tekivät Ramboll Finland Oy, MDI Public Oy sekä Telia Finland Oy.
