NordenBladet — Webinaari on lähtölaukaus tuoreutusprosessille, jonka tavoitteena on luoda rakentavan keskustelun malli pohjoismaisesta ruokakulttuurista ja sen muutosvoimista kohti kestävää elämäntapaa.Webinaari järjestetään 27.9.2021 klo 12:00-15:00 Zoomin välityksellä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään perjantaina 10. syyskuuta sivuakkreditoinneista.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Bogotán suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Antti Kasken Panamaan, Kairon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pekka Kososen Sudaniin ja Mexicon suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Päivi Pohjanheimon El Salvadoriin.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 10.9.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Inarin kunnan alueelle lähelle Inarijärveä on perustettu yksityinen luonnonsuojelualue Lapin ELY-keskuksen ja Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän yhteistyössä. Tälvitupejävri-Talvitupajärvi luonnonsuojelualueen koko on noin 695 hehtaaria, mikä tekee siitä yhden suurimmista tällä hallituskaudella suojelluista kohteista. Kauppa tehtiin 28.6.2021.Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Utsjoen Porotilojen yhteismetsä ja ympäristöministeriöUuden suojelualueen puusto on vanhaa keskimäärin yli 200-vuotiasta männikköä ja lahopuuta alueella on paikoitellen runsaasti. Kasvupaikkatyypiltään alue on pääosin kuivahkoa kangasta ja noin 75 % alueesta on uudistuskypsää metsää, jossa on runsaasti arvokkaita lajiesiintymiä. Suojelupäätös turvaa myös saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen harjoittamisen alueella. “Alue on tärkeä talvilaidunalue paliskunnalle: vanhaa, hyvää luppometsää. On myös tärkeää, että alueilla säilyy metsästys- ja kalastusoikeudet”, sanoo Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän puheenjohtaja Ilmari Tapiola. “Olemme tällä hallituskaudella laajentaneet vapaaehtoisen metsiensuojelun myös Pohjois-Suomeen. Toivon, että Utsjoen Porotilojen Yhteismetsän päätös kannustaa myös muita maanomistajia tarjoamaan omistamiaan kohteita suojeluun”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Vuonna 2020 osoitettuja erillismäärärahoja suunnataan erityisesti vanhojen metsien suojeluun Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa, jotka eivät ole METSO-ohjelman toiminta-alueella. Toimenpiteitä kohdennetaan luonnonsuojelun kannalta tärkeimmille painopistealueille. Rahoitusta on vielä jäljellä, ja sillä pyritään saamaan tämän tyyppisiä suuria kohteita suojelun piiriin. Rahoitusta tarjolla vuoden 2022 loppuun asti.“Vanhojen metsien suojeluun suunnattu määräraha on Lapissa hyvin tervetullut ja rahoituksella saadaan aikaiseksi merkittäviä satsauksia vapaehtoisen metsiensuojelun saralla. Tämä metsiensuojelu on koettu Lapissa tarpeelliseksi ja hakemuksia onkin saapunut ELY-keskukselle ilahduttavasti”, sanoo johtaja Timo Jokelainen.Luonnonsuojelu yksityismaillaYksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita on lähes 7800. Maanomistaja ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voivat sopia alueen rauhoittamisesta joko kokonaan tai tiettyjen toimenpiteiden osalta enintään 20 vuodeksi kerrallaan. Suojeluohjelmarajauksiin sisältyvien alueiden lisäksi voidaan luonnonsuojelulain nojalla perustaa luonnonsuojelualueeksi myös muu yksityisen omistama alue vapaaehtoisen suojelun keinoin. Valtio voi myös ostaa maa-alueita käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä luonnonsuojelualueena korvausta vastaan. Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääsääntöisesti ennallaan. Luonnonsuojelualueen perustamispäätös on pysyvä, ja siitä tehdään merkintä kiinteistörekisteriin. Luonnonsuojelualue voidaan perustaa joko maanomistajan tai viranomaisen aloitteesta. Perustamispäätöksen tekee ELY-keskus. Maanomistaja voi tehdä hakemuksen suojelualueen perustamisesta omistamalleen maalle tai antaa suostumuksen ELY-keskuksen tekemään ehdotukseen.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ulkoministeriö käynnistää yhteisöllisen tietoturvatestauksen osaan julkisista verkkopalveluistaan 22.09.2021. Tämä niin sanottu palkkionmetsästys- eli bug bounty -ohjelma toteutetaan yhdessä Hackrfi-yrityksen kanssa. Siinä tietoturvatutkijoille ja hakkereille annetaan sääntöjen puitteissa mahdollisuus tutkia ja etsiä haavoittuvuuksia valituista kohteista. Haavoittuvuuksien raportoinnin perusteella osallistujille maksetaan mahdollisia palkkioita.
Ulkoministeriö pilotoi ohjelmaa joulukuun 2019 ja toukokuun 2020 välillä. Tällöin hakkerit toimittivat yhteensä yli 100 haavoittuvuusraporttia, joista 32 osalta maksettiin palkkio. Nyt ohjelma on hankittu pysyväksi osaksi ulkoministeriön tietoturvan toteuttamista ja siihen valittavia kohteita tullaan ohjelman kehittyessä vaihtelemaan.”Ulkoministeriön verkkopalveluita tutkitaan, halusimme tai emme. Tiedostamme olevamme ulkopuolisten jatkuvan mielenkiinnon kohteena, ja kaikilla heillä tarkoitusperät eivät välttämättä ole hyviä. Ohjelman avulla pyrimme saattamaan tietoomme ja korjattavaksi sellaisia haavoittuvuuksia, jotka muutoin olisivat jääneet huomaamatta”, ulkoministeriön tietoturvapäällikkö Matti Parviainen kertoo.Testauksen kohteeksi valikoituu ensisijaisesti verkkopalveluita, jotka ovat jokaisen käytettävissä suoraan internetistä. Palveluissa korostuu luottamuksellisuuden lisäksi niin tiedon saatavavuus kuin eheys. Esimerkiksi testauksen kohteena oleva matkustusilmoitus.fi -palvelu on yksi tärkeimmistä välineistä saada tietoa ja tavoittaa kriisialueella olevat Suomen kansalaiset.Ulkoministeriön yhteisöllinen tietoturvatestaus onnistui – bug bounty -ohjelmasta pysyvä testausmuoto (Tiedote 2.10.2020)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö avaa 6. lokakuuta uudet rahoitushaut, joilla rahoitetaan maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimikokonaisuuteen liittyviä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämishankkeita. Uusia hankkeita rahoitetaan yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla. Haut ovat avoinna 4.11.2021 asti.Vuonna 2020 käynnistettyä Hiilestä kiinni -kokonaisuutta täydentävät hankkeet ovat osa hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin lisätoimia, joilla tavoitellaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä. Rahoitettavien hankkeiden odotetaan edistävän maa- ja metsätalouden hiilensidontaa ja -varastointia, vähentävän maankäyttösektorin päästöjä sekä tukevan sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin.Uusien kehittämishankkeiden toivotaan tukevan erityisesti paikallista ilmastotyötäKäytännönläheisten kehittämishankkeiden toivotaan edistävän erityisesti paikallista ilmastotyötä. Hankkeita rahoitetaan haussa noin 8 miljoonalla eurolla.Kehittämishankkeet voivat esimerkiksi edistää ilmastokestävien ja sopeutumista tukevien maanviljely- ja metsänhoitomenetelmien käyttöönottoa ja oikeudenmukaista siirtymää. Hankkeet voivat myös ehkäistä metsäkatoa ja turvepeltojen raivausta, ja niissä voidaan kehittää ja pilotoida esimerkiksi turvetuotannosta vapautuvien maiden jatkokäyttöä, kosteikkoviljelyä tai vesitalouden valuma-aluetason toimintamalleja. Kehittämishankehaussa on tavoitteena rahoittaa myös hiilimarkkinakokeiluja sekä edistää kasvihuonekaasujen sidontakertoimien kehittämistä eri viljelytavoilla ja maalajeilla.Kehittämishankehaun toivotaan kannustavan toimijoita paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Rahoitusta voidaan myöntää eri sektoreiden toimijoille, muun muassa korkeakouluille, kunnille, maakunnille, Metsähallitukselle, neuvontajärjestöille, oppilaitoksille, paliskunnille, seurakunnille, tutkimusorganisaatioille ja virastoille, yhdistyksille sekä yrityksille.– Meillä on nyt poikkeuksellisen hyvä tilaisuus panostaa käytännön ilmastotoimiin alueilla. Kyse on maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyden vahvistamisesta, mutta myös alueiden elinvoimasta ja mahdollisuudesta edistää paikallista osaamista ja parhaiden käytäntöjen leviämistä, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.– Toivon haun kannustavan mukaan laajasti eri toimijoita ratkaisemaan käytännössä niitä kysymyksiä, joita maa- ja metsätalouden ympärillä nyt pohditaan, ministeri jatkaa.Tutkimus- ja innovaatio -ohjelmassa panostetaan nuoriin tutkijoihinLokakuussa avataan myös täydennyshaku Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan. Tutkimusta rahoitetaan haussa noin 5 miljoonalla eurolla. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa uutta tutkimustietoa ja ratkaisuehdotuksia, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeissa tulee huomioida myös muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja ruokaturvaan liittyvät vaikutukset.– Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on vahvistaa edelleen alan tutkimusta ja uudistumista. Kiinnitämme siksi erityistä huomiota tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden työn tukemiseen. Tarjoamme heille koulutusta erityisesti tutkimuksen vaikuttavuudesta sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen, kertoo tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa.Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii toteuttamaan lokakuun hakukierroksen yhteydessä myös Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRF) liittyvän ympäristökestävyyttä ja luontopohjaisia ratkaisuja sekä maankäyttösektorin ilmastokestäviä toimenpiteitä edistävien hankkeiden ensimmäisen rahoitushaun. Vielä valmisteilla olevassa haussa on tarkoitus rahoittaa ilmastokestävää metsätaloutta edistäviä hankkeita yhteensä 7 miljoonalla eurolla.Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman sekä kehittämishankkeiden haut esitellään 7.10. klo 9.00–10.30 järjestettävässä webinaarissa. Vahvistus RRF-haun aikataulusta sekä hakujen hakukuulutukset ja kutsu webinaariin julkaistaan syyskuun aikana maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön kanssa EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä eli koronapassia koskevaa hallituksen esitystä, joka pyritään antamaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä.Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli koronapassin käyttöönottoa 9.9.2021.Koronarajoituksille vaihtoehto: toimija voisi edellyttää asiakkailta koronapassiaKäytännössä koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on jo saatavilla Omakannasta (todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta). Omakanta-palveluun ei siis valmistella erillistä koronapassia. Koronapassin käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että Omakannassa olevaa EU:n koronatodistusta voisi jatkossa käyttää sisäänpääsyn edellytyksenä eri tilaisuuksissa tai tapahtumissa. Vaihtoehtona koronarajoituksille rajoitusten kohteina olevat toimijat voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä ja näyttöä. Koronapassin käyttö perustuisi sen käyttöön ottavien toimijoiden osalta vapaaehtoisuuteen. Koronapassi olisi vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia olisi voimassa.Koronapassi luettaisiin mobiililaitteen sovelluksellaTapahtuman järjestäjä voisi lukea koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu koronatodistuksen lukija -niminen sovellus. Sovelluksella luettaisiin todistuksen QR-koodi, jolloin ruudulle tulisi hyväksytty tai hylätty merkintä. Koronatodistuksen lukija -sovelluksen saisi sovelluskaupasta. Koronatodistuksen lukija on uusi sovellus, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä siinä näy henkilön terveystiedot. Jos sovellus lukee todistuksen hyväksytyksi, ruudulle tulee näkyviin henkilön nimi ja syntymäaika, mutta ei henkilötunnusta. Jos todistus hylätään, ruudulle ei tule nimeä, syntymäaikaa eikä henkilötunnusta.Lisätietoahallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, [email protected] (hallituksen esitys ja lainsäädäntö)
erityisavustaja Jenny Suominen, [email protected] (yleiset kysymykset)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Geologian tutkimuskeskus GTK:n Outokummun koetehdas ja laboratoriot (GTK Mintec) saavat uudet toimisto- ja laboratoriotilat. Tämä mahdollistaa osaltaan kestävän kaivostoiminnan ja kiertotalouden kehittämistä, jolla vastataan ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja digitalisaation vaatimuksiin.Ratkaisulla korvataan vanha sisäilmaongelmainen rakennus, jonka vuoksi GTK Mintec on toiminut väistötiloissa. Valtion 11 miljoonan osuudesta päätti 9.9.2021 valtioneuvoston raha-asiain valiokunta. Päätös vaatii vielä työ- ja elinkeinoministeriön lopullisen päätöksen. Tämän osuuden lisäksi GTK on tekemässä 4 miljoonan euron investoinnit laboratorion tutkimuslaitteistoihin ja digitalisaation kehitykseen. Rakentamistyöt alkavat keväällä 2022 ja tilat valmistuvat loppuvuonna 2023.”Päätös tukee tavoitetta luoda Suomeen toimiva ja kestävä akkuklusteri. Kiertotalous on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi maailman keskittyessä torjumaan ilmastonmuutosta ja pyrkiessä vähentämään fossiilisia polttoaineita. Uutinen on tärkeä myös Outokummulle, kun henkilöstön arvioidaan lisääntyvään nykyisestä 40 henkilötyövuodesta 60:een vuoteen 2025 mennessä”, arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä.”Tämä päätös auttaa tekemään GTK Mintecistä maailman johtavaa kiertotalouden ja mineraaliprosessoinnin pilotointi- ja tutkimusalustaa. Kasvatamme tutkimuskapasiteettia ja osaamista, jotta voimme tarjota kiertotalouden, akkumineraalien ja vesienhallinnan ympäristöystävällisiä ratkaisuja”, kertoo Kiertotalouden ratkaisut -yksikön päällikkö Jouko Nieminen GTK:lta.Hankkeen rakennuttajana toimii valtion toimistiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt. Suunnittelun tueksi Senaatti ja GTK tekivät yhteistyössä hankkeesta vaikutusarvioinnin, jossa yhdessä tunnistettiin, mihin kaikkiin asioihin tiloilla voi vaikuttaa.”Kyse ei ole pelkästään tiloista. Kun uudistamme tiloja niin samanaikaisesti kehitämme toimintaa ja prosesseja. Kun ymmärretään, mihin kaikkeen tiloilla voidaan vaikuttaa, saadaan paras mahdollinen lopputulos”, asiakaspäällikkö Sonja Nybonn Senaatista kertoo.GTK:n Outokummussa sijaitseva mineraali- ja kiertotalousalan tutkimusinfrastruktuuri GTK Mintec on Euroopassa ainutlaatuinen mineralogian ja rikastusteknologian laboratorio ja mineraaliprosessoinnin pilot-timittakaavan koetehdas. GTK Mintec kuuluu Outokumpu Sustainable Mining Solutions Hub-osaamiskeskittymään ja Pohjois-Karjalan tiedeyhteisöön sekä on osa uutta Otaniemen Circular Raw Materials Hub -tutkimusinfrastruktuuria.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Suomi tarvitsee lisää työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuttoa, jotta yritykset löytävät riittävästi osaajia ja Suomen elinvoima ja julkinen talous vahvistuvat. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jonka avulla tavoitteet erityisosaajien, yrittäjien, tutkijoiden ja opiskelijoiden maahanmuutosta voidaan saavuttaa.Hallituksen budjettiriihessä vahvistama tiekartta kokoaa yhteen toimet, joilla Suomesta tehdään houkutteleva maa tehdä työtä ja opiskella ja maahanmuuttoprosessista saadaan helppo ja sujuva. Tavoitteena on vahvistaa merkittävästi Suomen asemaa globaalissa kilpailussa, jota kansainvälisistä osaajista ja opiskelijoista käydään. Erityisesti korkean teknologian kärki- ja kasvualojen työvoimapulaan vastaaminen vaatii, että katse käännetään myös maailmalle. Hallituksen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto sen nykytasosta. Samalla uusien ulkomaisten opiskelijoiden määrän tulisi kolminkertaistua 15 000 opiskelijaan vuodessa, ja heistä 75 prosentin tulisi työllistyä jatkossa Suomeen. Digitaaliset palvelupolut helpottavat Suomeen muuttamistaNäissä tavoitteissa onnistuminen vaatii saumattomasti toimivia digitaalisia palvelupolkuja sekä työnantajille että osaajille. Kaikki viranomaispalvelut ja muut osaajien ja heidän perheidensä kotoutumista tukevat palvelut nivotaan yhteen niin, että Suomeen saapuminen ja asettuminen on sujuvaa. Tavoitteena on maailman paras maahanmuuttokokemus. Tiekartta kokoaa vuoteen 2035 asti ulottuvan, päivittyvän suunnitelman siitä, miten osaajien maahanmuuttoa edistetään: Oleskelulupaprosessien ja muiden viranomaispalveluiden digitalisoiminen ja selkiyttäminen tekevät maahan saapumisesta helppoa. Työnantajille ja -tekijöille suunnatut palveluportaalit ja alueilla toimivat Talent Hub -verkostot saattavat työn ja tekijät yhteen. Yrityksille suunnatut kansainvälisen rekrytoinnin palvelut helpottavat ulkomaisten osaajien palkkaamista.Englanninkieliset koulut ja päiväkotipaikat sekä puolisoille suunnatut ohjelmat helpottavat Suomeen asettumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadukkaat, työelämäläheiset koulutusohjelmat ja mentoriohjelmat auttavat ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden juurtumista Suomeen ja avaavat ovia suomalaisiin verkostoihin. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton toimiala- ja aluekohtaiset tarpeet tunnistetaan nykyistä paremmin tietojohtamista ja ennakointia kehittämällä. Sujuvasti maahan ja osaksi yhteiskuntaa Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta antaa meille pidemmän aikavälin eväät rakentaa vastaanottavan, syrjimättömän työelämän sekä houkuttelevia uramahdollisuuksia. Tavoitteena on onnistunut maahantulokokemus sekä hyvä, turvallinen ja toimiva arki yhteiskunnan tasavertaisina ja aktiivisina jäseninä. Samalla mahdollistamme työnantajille osaajien saatavuuden myös ulkomailta, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Budjettiriihessä osoitettiin lisärahaa hoitotakuun toteuttamiseksi. Hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyn määräaikaa tiukennetaan kiireettömässä hoidossa nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.Uusi lainsäädäntö nopeammasta hoitoon pääsystä tulee voimaan vielä tämän hallituskauden aikana.Hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 tehdään tässä vaiheessa 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän rahoituksen lisäksi. Rahoitus kokonaisuudessaan ratkaistaan vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Hallituksen hoitotakuuta koskevan esityksen antamisen ajankohta linjataan lokakuun 2021 loppuun mennessä. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat. Jos terveyskeskus tai sairaala ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta. Lisätietoajohtaja Eveliina Pöyhönen, 02951 63303, [email protected]
erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 02951 63387, [email protected]
erityisavustaja Matti Hirvola, p. 02951 63603, [email protected]
Lähde: Valtioneuvosto.fi
