NordenBladet — Valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu vuosikokoukseensa tiistaina 12. lokakuuta. Suomella on kokouksessa näkyvä rooli, sillä valtiovarainministeri Saarikko johtaa puhetta yhdessä Indonesian valtiovarainministerin Sri Mulyanin kanssa.Ministerit käsittelevät ilmastokoalition työtä toimintavuonna 2020–2021 ja määrittelevät tavoitteita ensi vuodelle. Kokous järjestetään virtuaalisena Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokousviikon yhteydessä.Ministerit keskustelevat muun muassa • ilmastoasioiden tuomisesta osaksi talouspolitiikkaa ja rahoitusratkaisuja; • ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista vaikutuksista taloudelliseen päätöksentekoon ja valtiovarainministeriöiden rooliin osana tätä muutosta ja • muutoksen edellyttämistä uudistuksista, kuten hiilen hinnoittelusta, vihreästä budjetoinnista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.Ministerit myös hyväksyvät koalition vuosiraportin. Vuosikokous toimii valmistelevana kokouksena valtiovarainministerien kokoukselle, joka pidetään YK:n ilmastoneuvottelujen yhteydessä Glasgow’ssa Skotlannissa 3. marraskuuta.Valtiovarainministerien lisäksi vuosikokoukseen osallistuu laaja joukko instituutionaalisia yhteistyökumppaneita. IMF:ää edustaa toimitusjohtaja Kristalina Georgieva ja Maailmanpankkia pääjohtaja David Malpass. Myös London School of Economicsin professori Lord Nicholas Stern osallistuu kokoukseen. Hän toimii koalition neuvonantajana ja Grantham Research Instituten puheenjohtajana.Valtiovarainministerien ilmastokoalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitio on kuuden viime kuukauden aikana laajentunut yli 10 uudella jäsenmaalla. Mukana on nyt 64 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kantava ajatus ja tavoite koalition toiminnassa on ilmastoasioiden tuominen talouspoliittisen ja rahoitukseen liittyvän päätöksenteon ytimeen sekä ilmastoriskien ymmärtämiseen osana rahoitusratkaisujen suunnittelua.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP15 alkaa tänään 11.10. Kiinan Kunmingissa. Kokouksessa pyritään sopimaan tavoitteista ja toimista globaalin luontokadon pysäyttämiseksi. Varsinaisia päätöksiä odotetaan osapuolikokouksen toisesta osiosta, joka järjestetään huhti-toukokuun vaihteessa 2022.Osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa ministerit kokoontuvat pääosin virtuaalisesti. Heidän on tarkoitus hyväksyä Kunmingin julkilausuma, joka linjaa, miten kunnianhimoista lopputulosta maat yhdessä tavoittelevat. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka puhuu korkean tason osuudessa tiistaina 12.10.”Tavoitteena on määritellä raamit tämän vuosikymmenen työlle luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme kipeästi luontoa vahvemmin kunnioittavaa yhteiskunnallista muutosta. Tavoitteisiin on sitouduttava, ja kansainvälisesti on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Koska luontokadon torjunta on aina paikallista työtä, tarvitsemme aktiivisia toimia myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Neuvotteluissa on neljä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen kysymys koskee suojeltujen meri- ja maa-alueiden pinta-alaa, joka halutaan nostaa 30 prosenttiin. EU on jo omassa biodiversiteettistrategiassaan sitoutunut tähän. Myös toinen päämäärä, luonnon kestävä käyttö, sisältyy EU:n voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Muut päämäärät koskevat geenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista sekä luontokysymyksen valtavirtaistamista, eli sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi vastedes osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan päätöksiä ja niiden toteuttamista.Neljän pitkän tähtäimen päämäärän alle tulee yhteensä noin 20 tavoitetta, joilla edistymistä seurataan tiivisti ja joiden takaraja olisi vuodessa 2030.”Tavoitteiden tulisi olla tarkkarajaiset ja määrälliset, jotta ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Lopputuloksena pyritään nettopositiivisuuteen eli siihen, että luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuotetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja, esimerkiksi ennallistamisen avulla”, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.Linjattavat tavoitteet perustuvat tieteellisiin arvioihin, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.Luontokato uhkaa elämän edellytyksiäLuonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja elinympäristöjen kirjoa ja lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoinen luonto tuottaa mm. puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa ja hiilinieluja. Luonto kuitenkin köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin mukaan noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, useat jo seuraavien vuosikymmenten aikana. Suomessakin jo joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. IPBES:n raportin mukaan suurimpia luontokadon aiheuttajia ovat maankäytön muutokset, eläinten ja kasvien ylihyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.Luontokato kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Tämän takia Suomi ja EU korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia myös kansainvälisissä neuvotteluissa.Globaali luonnon monimuotoisuustyö perustuu vuonna 1992 solmittuun YK:n biodiversiteettisopimukseen (CBD). Sopimuksen tavoitteena on ekosysteemien ja kaikkien lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuudesta koituvien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksen on allekirjoittanut 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. Kahden vuoden välein järjestettävä osapuolikokous si (COP, Conference of the Parties) on sopimuksen ylin päättävä elin.Osana kokousta järjestetään myös Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan (MOP-10) ja Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan (MOP-4) osapuolikokoukset.YK:n biodiversiteettisopimusLuonnos uusiksi tavoitteiksiKansainvälinen biodiversiteettipolitiikka
NordenBladet — Tiesitkö, että olet tehnyt yhteistyötä nepalilaisten, somalialaisten ja kenialaisten kanssa ja siten ollut mukana tukemassa tyttöjen koulunkäyntiä, toimittajien koulutusta ja työpaikkojen luomista? Jos yllätyit, ei se mitään. Kehitysyhteistyön tulokset ovat vaikuttavia, mutta me suomalaiset tiedämme niistä aika vähän. Ulkoministeriön 11. lokakuuta alkava kampanja avaa Suomen kehitysyhteistyön saavutuksia ymmärrettävästi.Afganistanin kriisi on nostanut julkiseen keskusteluun kysymyksen siitä, mitä kehitysyhteistyöllä saatiin maassa aikaan ja kuinka työn tulosten käy. Usein juuri maailmalla tapahtuvat kriisit herättävät keskustelun kehitysyhteistyön merkityksestä.Pitkäjänteistä yhteistyötä paremman maailman puolesta tehdään myös silloin, kun kriisit eivät nouse otsikoihin. Olennaista on ymmärtää, että kehitysyhteistyö on yksisuuntaisen avun sijaan yhteistyötä: sitä tehdään yhteistyössä kumppanimaiden ja -organisaatioiden kanssa. Lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat.Kehitysyhteistyön kautta muun muassa vähennämme köyhyyttä, edistämme tasa-arvoa, luomme kestäviä työpaikkoja ja ennaltaehkäisemme uusien kriisien syntymistä eri puolilla maailmaa. Kehitysyhteistyön kautta vaikutamme siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Siten kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikaa.Ulkoministeriö haluaa #Munvaikutus-kampanjalla avata suomalaisille sitä, miten ja missä kehitysyhteistyö koskettaa meitä jokaista. Suomalaisina me kaikki osallistumme yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa ja vaikutamme paremman maailman puolesta – tälläkin hetkellä.”Kehitysyhteistyöhön liitetyt mielikuvat ovat välillä vanhanaikaisia ja yksipuolisia. Haluamme kampanjassa tuoda esiin sitä, millaista tämän päivän kehitysyhteistyö on ja kuinka se on avainasemassa esimerkiksi ilmastokriisiin ja pandemioihin vastaamisessa. Kehitysyhteistyö mukautuu muuttuviin tarpeisiin ja hakee jatkuvasti uusia, tehokkaita tapoja toimia”, sanoo yksikön päällikkö Ville Cantell kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksiköstä. Kampanjassa kehitysyhteistyöstä puhumassa on joukko suomalaisia eturivin vaikuttajia. Yksi heistä on Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tim Sparv, joka kokee kampanjan vastaavan vahvasti omia arvojaan.”Uskon yhdessä tekemiseen ja siihen, mitä kaikkea tiimi voi saavuttaa, kun kaikki tukevat toisiaan. Jalkapallossa yksilö ei ole mitään ilman joukkuekavereita. Meillä kaikilla on omat tavoitteemme ja unelmamme, mutta ilman muita niitä on mahdoton saavuttaa. Minusta yhteistyö on elintärkeää elämässä yleensä. Tässä nopeasti globalisoituvassa maailmassa valtiot ovat sidoksissa toisiinsa enemmän kuin koskaan. Yhteistyö kehittyvien maiden kanssa on keino rakentaa parempaa planeettaa ja olen todella ylpeä työstä, jota Suomi maailmalla tekee.Tähän kampanjaan osallistuminen käy yksinkertaisesti järkeen. Sen ajamat arvot ovat samoja kuin omani ja olen innoissani, että pääsen jakamaan tärkeän työn tuloksia, jotka usein jäävät huomiotta”, Sparv sanoo.Instagramin seuratuin suomalainen, artisti ja somevaikuttaja Joalin Loukamaa haluaa osallistua kampanjaan, koska kokee sen luovan toivoa siitä, että jokainen voi vaikuttaa maailman tilaan. ”Olen elänyt kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa ja päässyt omin silmin näkemään ja kokemaan, miten eriarvoisessa asemassa tytöt ja pojat vielä tänä päivänä olemme ympäri maailmaa. Pääsy mukaan tähän kampanjaan tuo ehdottomasti uskoa siihen, että voimme yhteistyöllä vaikuttaa. Jos saisin päättää, joka ainoa tyttö maailmassa saisi käydä koulua ja joka ainoa äiti tarvitsemaansa tukea”, Loukamaa sanoo.Sparvin ja Loukamaan lisäksi kampanjan pääkasvoja ovat radiojuontaja Anni Hautala sekä artisti-juontaja Cristal Snow.#Munvaikutus-kampanja alkaa 11.10 ja jatkuu 24.10. saakka. Kampanjaa varten tuotettuja sosiaalisen median sisältöjä jaetaan Musiikkitalon seinälle Helsingissä viikolla 41. Radiokampanja osallistaa keskusteluun koko kampanjan ajan. Sosiaalisessa mediassa keskustelua voi seurata tunnisteella #munvaikutus. Kampanjaan voi osallistua osoitteessa munvaikutus.fi.Kampanjan toteuttaa ulkoministeriö ja sen suunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto Måndag.LisätiedotYksikönpäällikkö Ville Cantell, +358 295 351 847Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut runsaat 13 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen. Summa jakaantuu yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen harjoittelukoulujen kesken.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen linjauksen mukaisesti ministeriö on varannut kolme miljoonaa euroa kohdennettavaksi loppuvuodesta 2021 yliopistokeskusten kehittämiseen. Tavoitteena on yliopistokeskusten vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää lokakuun lopussa saatavien hakemusten perusteella yliopistokeskuksille myönnettävän lisärahoituksen kohdentamisesta.– Haluan osoittaa lisätukea korkeakoulujen kehittämiselle, yliopistokeskuksia unohtamatta. Tukemalla yliopistokeskuksia vahvistetaan niiden vaikuttavuutta alueilla ja valtakunnallisesti, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Yliopistokeskukset sijaitsevat Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Yliopistokeskuksilla on tärkeä rooli sijaintikaupunkiensa ja -maakuntiensa elinvoiman parantamisessa, osaamistason nostamisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä.– Päälinja tällä hallituskaudella on nostaa koulutustasoa ja vastata osaajapulaan koko maassa. Tätä linjaa on toteutettu nostamalla korkeakoulujen rahoitusta sekä jakamalla uusia koulutusvastuita ja 10 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluille kautta Suomen, ministeri Kurvinen jatkaa.Ammattikorkeakouluista Centria AMK, Kajaanin AMK, Seinäjoen AMK sekä Karelia AMK saavat kukin 146 000 – 180 000 euron lisätuen toimintansa kehittämiseen strategiansa mukaisesti. Kaikki nämä neljä ammattikorkeakoulua ovat myös saaneet tällä hallituskaudella uusia koulutusvastuita. Lapin AMK saa 200 000 euroa elinkeinoelämän kanssa tehtävän TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus liittyy Kemin äkillisen rakennemuutoksen tukitoimiin.Lisärahoitusta saavat kaikki yliopistot strategiansa mukaiseen kehittämiseen.Lisämäärärahan korkeakoulukohtainen kohdentuminen
NordenBladet — Merivoimat käynnistää Saaristomerellä sukellustyöoperaation, jonka tavoitteena on tyhjentää Beatris-hylyn polttoainetankit öljystä. Hylky voi olla lähitulevaisuudessa mahdollinen öljypäästöjen lähde. Ympäristöministeriön koordinoimassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa tunnistetaan ja saneerataan Itämeren riskihylkyjä, joista on tätä aiemmin saneerattu jo kolme.Ympäristöministeriö, Merivoimat ja RajavartiolaitosNoin kaksi viikkoa kestävä operaatio alkaa merellä 14. lokakuuta ja varsinaisen työn arvioidaan käynnistyvän tämän viikon lopussa. Merivoimat vastaa operaation toteutuksesta. Operaation tukialus on Merivoimien öljyntorjunta-alus Halli. Merivoimien sukeltajien ohella Rajavartiolaitos tukee operaatiota omilla sukeltajillaan. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa selvitetään Suomen aluevesillä sijaitsevat hylyt, jotka saattavat lähitulevaisuudessa olla öljypäästöjen lähde. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä on yli tuhat vanhaa hylkyä, jotka ovat käyttäneet polttoaineenaan öljyä, tai joissa on ollut lastina öljyä tai muita vaarallisia aineita. Näistä arviolta pari kymmentä on korkean riskin hylkyjä eli ne ovat ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.Hankkeessa on saneerattu vuosina 2020-2021 ruoppaaja Veli Hangon edustalla sekä kuivalastialus Hanna-Marjut ja fregatti Fortuna Kihdin selällä. Lisäksi hankkeessa on järjestetty saneeraukseen liittyvää koulutusta sekä tehty tiedustelu- ja tutkimusmatkoja riskihylyille.Saneerauksien jälkeen hylkyjen ympäristövaaran hallinnalle esitetään uutta toimintamallia, jossa otetaan huomioon yksityisen ja viranomaissektorin mahdollinen yhteistyö.Sukellusoperaatiosta on tiedotettu myös muun muassa alueen pelastusviranomaisille. Operaatiossa on varauduttu mahdollisiin työnaikaisiin pieniin öljyvuotoihin. Halli-aluksella on mukana raskasta meripuomia ja imeytyspuomeja varmuuden vuoksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitos asettaa torjunta-aluksensa valmiuteen paikan päälle operaation ajaksi.Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa
NordenBladet — Hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvä aluekierros järjestetään 19.10-17.11.2021 hybriditapahtumina. Kierroksella ovat mukana sote-ministerityöryhmän ministerit Krista Kiuru, Sirpa Paatero, Hanna Sarkkinen, Thomas Blomqvist, Antti Kaikkonen ja Annika Saarikko sekä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet. Ministerit ja virkamiehet vierailevat kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa.Aluekierroksen tavoitteena on välittää ajantasaista tietoa ja keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen sisällöistä sekä toimeenpanosta hyvinvointialueilla. Tilaisuuksien aiheena on myös tammikuussa ensimmäistä kertaa järjestettävät aluevaalit.Aluekierros on suunnattu hyvinvointialueiden edustajille ja sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisille toimijoille. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuuksia. Jokaisen tilaisuuden yhteydessä järjestetään haastattelumahdollisuus.Kiertue alkaa Helsingistä ja jatkuu kunkin hyvinvointialueen järjestämällä tilaisuudella. Hyvinvointi-alueet suunnittelevat ja vastaavat aluekierroksen tapahtumista yhdessä sosiaali-ja terveysministeriön kanssa.Aluekierros hyvinvointialueittain 19.10.2021 Helsingin kaupunki, Helsinki klo 8.30-10.3019.10.2021 Lapin hyvinvointialue, Rovaniemi klo 15.00-17.0020.10.2021 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa klo 9.00-11.00
20.10.2021 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Espoo klo 12.00-14.0022.10.2021 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Oulu klo 9.00-11.0022.10.2021 Kainuun hyvinvointialue, Kajaani klo 15.00-17.0027.10.2021 Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopio klo 11.00-13.0027.10.2021 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Joensuu klo 16.00-18.0029.10.2021 Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampere klo 9.00-11.0029.10.2021 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä klo 14.00-16.009.11.2021 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Seinäjoki klo 8.00-10.009.11.2021 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kokkola klo 12.00-14.009.11.2021 Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasa klo 16.00-18.0010.11.2021 Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Lappeenranta klo 12.00-14.0010.11.2021 Etelä-Savon hyvinvointialue, Mikkeli klo 16.00-18.0011.11.2021 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Porvoo klo 8.00-10.0011.11.2021 Kymenlaakson hyvinvointialue, Kotka klo 11.30-13.3011.11.2021 Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahti klo 16.00-18.0015.11.2021 Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turku klo 9.30-11.3015.11.2021 Satakunnan hyvinvointialue, Pori klo 14.00-16.0017.11.2021 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Hyvinkää klo 9.00-11.0017.11.2021 Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinna klo 12.00-14.00Hyvinvointialueet tiedottavat paikkakuntakohtaisista tilaisuuksista. Tilaisuuksia voi seurata sosiaali- ja terveysministeriön Youtube-kanavalla.
NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään viides hakukierros. Lakiesitys mahdollistaisi jatkoajan kustannustuen myöntämiselle. Tuki myönnettäisiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille.Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai merkittävään asiakaskuntaan. Pelkkää viranomaisen suositusta ei pidettäisi rajoituksena. Tuen myöntäisi entiseen tapaan Valtiokonttori. Lain tavoitteena on koronapandemiasta erityisesti kärsineiden toimialojen ja rajoituksista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä.Kustannustuki perustuu Euroopan komission koronaepidemian takia joustavoittamiin EU:n valtiontukisääntöihin, jotka ovat nykyisellään voimassa 31.12.2021 asti. Komissio on parhaillaan arvioimassa, jatketaanko sääntöjen tilapäisiä lievennyksiä vielä vuoden 2022 puolelle. Kustannustuen valmistelun jatko on riippuvainen komission tulevasta linjauksesta.Lain mukainen kustannustuen hakukausi alkaisi joulukuussa ja päättyisi helmikuussa 2022. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään perjantaina 15.10.2021.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto kiittelee vaarallisten aineiden kuljetusta koskevaa hallituksen esitystä havainnolliseksi ja ymmärrettäväksi. Hyvätasoisesta esityksestä jäi kuitenkin uupumaan ympäristövaikutusten arviointi.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että melko teknistä esitystä vaarallisten aineiden kuljetuksesta on havainnollistettu esimerkeillä ja tilastotiedoilla, jolloin asia konkretisoituu myös asiaa vähemmän tunteville. Esitys on kauttaaltaan hyvin valmisteltu ja vastaa pääosin lainvalmistelun ohjeistuksia. Esityksessä on arvioitu viranomaisvaikutuksia Liikenne- ja viestintävirastolle esimerkillisen hyvin. Vaikka esityksen vaikutuksia on arvioitu kokonaisuutena kattavasti, niin joitakin puutteitakin löytyi.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi arvioida, millaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia uudella sääntelyllä kyetään estämään aiempaa tehokkaammin. Ympäristövaikutusten arviointi puuttuu esityksestä, vaikka esityksen ennakoidaan vaikuttavan myönteisesti ympäristön tilaan. Esityksessä voisi kuvata esimerkiksi vaikutusketjuja, miten pohjavesialueet säilyvät puhtaana tai miten vaarallisten aineiden vuotoja voidaan estää aiempaa tehokkaammin.Arviointineuvosto on antanut lausunnon vaarallisten aineiden kuljetusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Kymmenen EU-maan ministerit kirjoittavat 11.10.2021 useassa eurooppalaisissa sanomalehdessä julkaistussa yhteiskirjoituksessa, että ydinvoima on osa ratkaisua päästöjen vähentämiseksi ja Euroopan energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi. Ministereiden mielestä ydinvoima on otettava mukaan EU:n komission valmistelemaan kestävän rahoituksen taksonomiaan.Elinkeinoministeri Mika Lintilä on yksi yhteiskirjoituksen allekirjoittajista. ”Teollisuuden ja koko yhteiskunnan sähköistyessä oman energiantuotannon merkitys korostuu. Suomelle ydinvoima on tärkeä osa toimitusvarmaa ja päästötöntä sähköntuotantoa. Siksi teemme vaikuttamistyötä yhdessä muiden maiden kanssa ydinvoiman merkityksen tunnustamiseksi ilmastonmuutoksen hillinnässä”, ministeri Lintilä sanoo. Yhteiskirjoitukseen osallistuu Suomen lisäksi ministereitä Ranskasta, Sloveniasta, Tšekistä, Slovakiasta, Kroatiasta, Bulgariasta, Romaniasta, Puolasta ja Unkarista. Ministeri Lintilän mukaan asiasta on käyty aktiivista keskustelua saman mielisten jäsenmaiden kesken ja komission kanssa.”Nouseva energian hinta Euroopassa korostaa tarvetta päästä eroon fossiilista polttoaineista. Ydinvoimalla on tässä uusiutuvan energian rinnalla tärkeä rooli. Valmisteltavan EU-sääntelyn on edistettävä eikä jarrutettava vähäpäästöistä energiantuotantoa Euroopassa”, Lintilä painottaa.Ministerit korostavat kirjoituksessa, että Euroopan on vähennettävä riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiatoimituksista. Päästöjen vähentäminen ja esimerkiksi vedyn käytön kehittäminen lisää sähkön tarvetta. Euroopan komission teettämät tieteelliset arviot ydinenergian ympäristövaikutuksista tukevat ydinvoiman sisällyttämistä taksonomiaan, ministerit muistuttavat. Ministereiden kirjoitus on julkaistu maanantaina 11.10. muun muassa saksalaisessa Die Weltissä, ranskalaisessa Le Figarossa ja italialaisessa La Repubblicassa. Komissio ei toistaiseksi ole antanut esitystä kriteereistä, joiden perusteella ydinvoima voisi kuulua taksonomiaan. Kestävän rahoituksen taksonomia tarkoittaa luokittelua, jonka perusteella esimerkiksi energiantuotantoa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä. Taksonomian tavoitteena on tuottaa tietoa sijoittajille rahoituskohteiden kestävyydestä. Yksi tavoitteista on ilmastonmuutoksen hillintä.Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta linjasi kesällä Suomen tavoitteista ydinvoiman ja taksonomian suhteen. Suomi katsoo, että ilmastonmuutoksen hillintää koskevissa arviointikriteereissä ydinenergian kriteereillä on tärkeä osa. Täten on keskeistä, että komissio antaisi täydentävän delegoidun säädöksen ja ydinenergiaa koskevat arviointikriteerit mahdollisimman pian.
NordenBladet — Luontokadon hillitsemiseen tähtäävän laajan strategisen luontohankkeen valmistelu on käynnistynyt ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Suomen ensimmäisen strategisen luontohankkeen valmistelusta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, jolla on kokemusta lukuisten LIFE-hankkeiden suunnittelusta ja vetämisestä.”Ensimmäisessä hakuvaiheessa vuonna 2022 valmistelemme EU:n komissiolle lyhyen hankekuvauksen. Mikäli hakemus pääsee jatkoon, yksityiskohtainen hankehakemus jätetään vuoden 2023 alussa. Rahoituspäätöksen saadessaan hanke käynnistyisi vuoden 2024 alussa ja päättyisi vuonna 2031”, toteaa Mikko Tiira Metsähallituksen Luontopalveluista.Luontokadon pysäyttäminen vaatii monipuolisia toimia ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Konkreettisten kunnostus- ja hoitotöiden lisäksi tarvitaan toimia, jotka tukevat ja helpottavat luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävää työtä. ”Tavoitteena on, että hankkeen myötä tärkeät luontotiedot löytyisivät käyttäjille helposti ja esimerkiksi metsänomistajille olisi nykyistä paremmin tarjolla talousmetsien monimuotoisuutta tukevia vaihtoehtoja ja neuvontaa. Tämä edellyttää nykyistä sujuvampaa yhteistyötä yli organisaatio- ja maanomistusrajojen”, toteaa Matti Heikurainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Luontohankkeen ytimessä ovat elinympäristöjen kunnostukset. Kunnostusten varmistamiseksi suunnitellaan koulutuksia, joilla parannetaan osaamista laajalla toimijakentällä virkahenkilöistä konkreettisten kunnostustoimien tekijöihin. Kunnostustoimenpiteet keskitetään kohteille, joilla kehitetään tehokkaita, suojelualuerajat ylittäviä toimintatapoja. Luontohankkeen pilottialueilla pyritään lieventämään luontokatoa aiheuttavia ongelmia. Keinoja voivat olla esimerkiksi pienvesien tilaa parantavat kunnostustoimet, haitallisten vieraslajien torjunta tai luontoarvoja tukevat metsänhoitomenetelmät luonnonsuojelualueiden lähistöllä. Hanke perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Maanomistajille tarjotaan mahdollisuuksia saada kunnostusta maillaan sijaitseville luontokohteille ja osallistua eri tavoin luontokadon torjuntaan.Hankkeella lisätään luonnon monimuotoisuuden rahoitustaKoko hankkeen budjetiksi tavoitellaan 50 miljoonaa euroa, josta 60 % tulisi EU:n LIFE –rahastosta. Hanke toteuttaa Natura 2000 -verkoston priorisoitujen toimenpiteiden puiteohjelmaa (PAF), ja tukee vuoteen 2030 ulottuvaa Helmi-elinympäristöohjelmaa. ”Hanke liittyy vahvasti Helmi-ohjelman toimenpiteisiin ja Helmi-alueisiin. Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimijajoukon laajentamista, osaamisen kasvattamista ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. Mielestäni strategisella luontohankkeella voidaan tuoda Helmi-ohjelman toimeenpanoon ja muuhun luonnonmonimuotoisuustyöhön vahva lisäpanos toiminnan kehittämisen kautta”, toteaa Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.”Hankkeen avulla lisätään olennaisesti luonnon monimuotoisuuden tukemiseen kohdentuvaa rahoitusta, kun kansallista rahaa vastaan saadaan 1,5 kertaisesti EU:n LIFE-rahoitusta. Strategisten LIFE-hankkeiden erityinen piirre on se, että ne synnyttävät ympärilleen tavoitteiltaan samankaltaista toimintaa, jolla on oma rahoituksensa, esimerkiksi toisesta EU:n tai yksityisestä rahoituslähteestä. Tämä lisää hanketoimien vaikuttavuutta sekä moninkertaistaa monimuotoisuutta tukevaa rahoitusta”, täydentää erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä.
