NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset, joissa on huomioitu tartuntatautilain muutokset ja siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa. Suositukset on päivitetty vastaamaan voimassa olevia koronaepidemiaan liittyviä muita suosituksia ja valtioneuvoston linjauksia. Suosituksen tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvallista järjestämistä ja tilojen turvallista käyttöä koronaepidemian aikana. Suosituksia noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistumisia. Jos alueellisia tartuntarypäitä ilmenee, epidemiaa torjutaan ensisijaisesti paikallisilla ja alueellisilla toimilla tartuntatautilakiin perustuen. Uudet suositukset korvaavat elokuussa annetut vastaavat suositukset.Suositukset maskin käytöstä voivat vaihdella alueellisestiKoronaviruksen tartuntariski varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannassa ollut pieni, eikä kasvomaskin käytöstä ole tarvetta enää antaa yleistä valtakunnallista opetussektoria koskevaa suositusta. Alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat epidemiatilanteen mukaan antaa omia täydentäviä tai rajatumpia suosituksia, jotka perustuvat heidän riskinarvioonsa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät vastaavat opiskeluympäristön turvallisuudesta ja voivat antaa omia opetus- ja tenttitiloja koskevia maskisuosituksia. Suositukset maskin käytöstä oppilaitoksissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voivat siksi vaihdella alueellisesti ja oppilaitoksittain.Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset toimenpiteistä koronaepidemian ehkäisemiseksi ovat voimassa 31.12.2021 asti. Tartuntatautilain mukaan on edelleen huolehdittava tilojen tehostetusta puhdistamisesta ja siitä, että esimerkiksi käsien puhdistamiseen on mahdollisuus. Tartuntatautilaista on poistettu aiempi kahden metrin väljyysvaatimus. Oleskelu on silti edelleen hyvä järjestää mahdollisimman väljästi. Riittävä etäisyys ja lähikontaktien välttäminen estävät tartuntoja. Valtakunnallisesta suosituksesta pitää opetusryhmät erillään voidaan luopua. Samoin luovutaan aiemmasta kahden metrin valtakunnallisesta turvavälisuosituksesta.Menettelyissä ollaan siirtymässä tartuntatautilain mukaisiin toimivaltuuksiinValtioneuvoston 9.9.2021 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aiemmin alueellisiin epidemiavaiheisiin (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) perustuneista rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun riittävä rokotuskattavuus on saavutettu. Rajoituksia voidaan alueilla purkaa asteittain jo aiemmin, jos tautitilanne sen sallii. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa menettelyt perustuvat niiden toimintaa sääteleviin lakeihin sekä ensisijaisesti tartuntatautilain mukaisiin toimivaltuuksiin.Mahdollisten tartuntojen leviämisen estämiseksi kaikkien on tärkeää noudattaa käytäntöä, jossa oireisena tai sairaana ei osallistuta varhaiskasvatukseen, opetukseen ja muuhun oppilaitosten tiloissa järjestettävään toimintaan.OKM-THL suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)OKM-THL suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (PDF)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 11. kerran keskiviikkona 13. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vähähiilisen kiertotalouden sopimus, jolla pyritään vauhdittamaan keväällä 2021 valmistuneen kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista.Hallitus teki kiertotalousohjelmasta periaatepäätöksen huhtikuussa 2021. Sen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen, ja siten ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Jo pelkkä luonnonvarojen käytön vähentämisen tavoite ohjaa oikeaan suuntaan – tämän olemme nähneet ilmastotyössä yleisemmin. Tavoitteen tueksi etsimme nyt eri sektoreille konkreettisia toimia, jotka edistävät siirtymää kiertotalouteen. Talousjärjestelmän murrokseen tarvitaan mukaan kaikki toimijat”, pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Yksi keino edistää kiertotalousohjelman tavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Sitoumukset pohjaisivat skenaarioihin, joissa organisaatiot laativat askelmerkkejä hiilineutraaliin tulevaisuuteen yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Näiden skenaarioiden pohjalta toimijat asettaisivat omat tavoitteensa, joihin ne sitoutuvat. Skenaarioprosessit voivat myös syöttää vähähiilitiekarttoihin, joita monet toimialat ovat laatineet viime vuosina, ja joiden päivittäminen ja täydentäminen on ajankohtaista. Vaikuttavampien toimien toteuttamiseksi kootaan osaajien verkostoa, joka tarjoaa työkaluja, etsii sopivia rahoituslähteitä sekä auttaa pullonkaulojen ratkomisessa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 12. lokakuuta, että valtiovarainministeriön ohjaamasta Maakuntien tilakeskus Oy:sta muodostetaan hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluita.Osaamiskeskuksen muodostamisesta hyvinvointialueille on säädetty laissa. Muodostettavan osaamiskeskuksen omistus siirretään hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.Valtion omistusosuus yhtiössä täsmentyy jatkovalmistelussa. Omistuksen siirrossa ja hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun osallistumisessa kuullaan hyvinvointialueita. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus osallistuu hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun. Lisäksi osaamiskeskus päivittää strategiansa sekä kehittää palvelujaan ja niiden hinnoittelua.  Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluitaYhteisellä tilatietojärjestelmällä taataan ajantasainen vertailutieto hyvinvointialueiden toimitiloista ja mahdollistetaan tarvittaessa yhdenmukainen vuokranmääritys. Tilatietojärjestelmä sisältää kiinteistökohtaiset tiedot hyvinvointialueen hallinnassa olevista toimitiloista, niiden laajuudesta ja kunnosta. Tiedoilla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden investointisuunnitelmia laadittaessa. Erityisesti kuntien tilatiedot ovat keskenään hyvinkin erilaisia ja sijaitsevat eri tietolähteissä. Kuntien kiinteistöjen tasearvo on noin 35 miljardia euroa, ja sairaanhoitopiireille on valmistumassa kymmenen seuraavan vuoden aikana arviolta 5 miljardin euron investointihankkeet.Osaamiskeskuksella on velvollisuus antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtioneuvostolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitiloja koskevista investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen talouteen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen, jossa perustetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä varten itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Kiinteistöjen tai tilojen omistusta tai hallintaa ei keskitetä edellisen hallituskauden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa suunnitelulla tavalla.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajien valtionrahoitus vähenee kompensaatiosta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 43 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tuottojen vähenemä ensi vuoden budjetissa on nyt kohdennettu hallituksen kehysriihessä päättämien jakosuhteiden mukaisesti.Marinin hallituksen kehysriihessä linjaaman mukaisesti vuodelle 2022 rahapelitoiminnan tuottojen vähenemistä kompensoidaan yhteensä 330 miljoonalla eurolla. Hallitus linjasi asiasta kehysriihessä keväällä 2021.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatioksi ensi vuodelle hallitus on sopinut 174 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen nähden hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Näiden leikkausten tarkempi kohdentaminen on nyt linjattu.Taiteeseen ja kulttuuriin osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta noin 18,4 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna (11 %). Leikkaukset kohdennetaan siten, että niiden haitallinen vaikutus jäisi mahdollisimman vähäiseksi sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen, lainsäädäntöön perustuvien tehtävien, kansainvälisten sopimusten velvoitteiden sekä taide- ja kulttuuripolitiikan linjausten toteuttamisen kannalta.Leikkauksia ei kohdennettaisi muun muassa lakisääteisiin valtionosuuksiin eikä avustuksiin, kuvataiteen tekijöiden lakisääteisiin apurahoihin eikä kulttuuritapahtumia koskeviin avustuksiin.Suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenee noin 15 prosentilla. Sen mukaisesti vähenevät avustukset eri taiteenaloille, mediakasvatukseen, kulttuuriin osallistumiseen ja sen saavutettavuuden edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen, kulttuurivientiin, erikoismuseoille, alan yhteisöille sekä lastenkulttuuriin ja kulttuuri-instituuteille.Taiteen ja kulttuurin alalla keskimääräistä vähemmän leikataan muun muassa kansallisten taidelaitosten sekä kulttuuripoliittisen tutkimussäätiö Cuporen toimintaan osoitettavaa rahoitusta, joita leikataan 5 prosenttia ja yleisten kirjastojen kehittämiseen varattuja määrärahoja, joita leikataan 6 prosenttia.  Elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen ja jakelun edistämiseen varattuja määrärahoja leikataan 8 prosenttia ja kulttuurilehdille kohdistettuja avustuksia 9 prosenttia.Merkittävimmät prosentuaaliset leikkaukset (noin 50 %) kohdentuvat valtion taideteostoimikunnan rahoitukseen, kulttuuritilojen hankkimista, perustamiskustannuksia ja peruskorjauksia koskeviin avustuksiin, seurantalojen korjausavustuksiin ja neuvonta- ja ohjaustyöhön sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Kulttuurimatkailun kehittämisavustusten sekä taiteen eri alojen opetusjärjestöjen toiminnan rahoitus laskee noin neljänneksellä. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kirjastoille maksettavan kulttuurilehtien tilaustuen rahoitukset on tarkoitus lopettaa kokonaan.Nuoriso- ja liikuntatyön sekä tieteen ja tutkimuksen osuus rahapelitoiminnan tuotoistaNuorisotyöhön osoitettavat rahapelitoiminnan tuotot ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 4,3 milj. euroa vuonna 2022. Nuorisotyön budjetti pienenee kokonaisuutena noin 4,5 miljoonaa euroa (5,5 %). Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustuksiin käytettävissä oleva määräraha pienenee noin 700 000 euroa (4 %). Saman suuruinen 700 000 euron vähennys kohdistuu paikallisen harrastustoiminnan tukiin. Etsivää nuorisotyötä ei enää rahoiteta rahapelitoiminnan tuotoilla lainkaan, mutta sillä on merkittävä rahoitus yleisten budjettivarojen puolella.Liikuntaan ja urheiluun osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 11,9 milj. euroa vuonna 2022. Säästöt on pyritty kohdentamaan niin, että ne kohdistuisivat mahdollisimman vähäisesti toimintaan kuten urheiluseuroihin.Suurin leikkaus vuoden 2022 liikuntabudjetissa kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen. Myös liikunnan kansalaistoiminnan avustamiseen tarkoitetut määrärahat pienevät 2,8 miljoonaa euroa (noin 6 %). Käytännössä valtakunnallisten järjestöjen avustuksia ja seuratukia ei kuitenkaan jouduta vähentämään, koska seuratukiin pystytään käyttämään edelliseltä vuodelta siirtyvää rahoitusta.Tieteen ja tutkimuksen edistämiseen osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 8,3 miljoonaa euroa (10,9 %) kuluvaan vuoteen verrattuna. Siitä noin 40 % kohdistetaan yksityisen arkistotoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuslaitosten saajaryhmiin ja etenkin niille, joille veikkausvoittovarojen rahoitusosuus on vähäinen.Pienempiä leikkauksia kohdistetaan tieteen yhteisten tietojärjestelmien ylläpitämiseen.
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien tuki vähenee keskimäärin 8 prosenttia, Heurekan ja muiden tiedekasvatuksen edunsaajien rahoitus supistuu 7 prosenttia ja poliittisten ajatuspajojen rahoitus 5 prosenttia. Tieteellisten seurain valtuuskunnan avustus laskee 3 prosenttia.Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen rahoitus on siirretty yleisten budjettivarojen puolelle.Leikkausten kohdennuksissa on otettu huomioon toiminnan tiedepoliittinen merkitys ja rahapelitoiminnan tuoton painoarvo edunsaajan rahoituksen kokonaisuudessa. Linjauksissa on otettu huomioon myös valtiosopimukset, jotka sitovat Suomea rahoittamaan toimintaa tietyllä tasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission 16. kokous ja puheenjohtajatapaaminen järjestetään Helsingissä 14.10.2021. Talouskomission puheenjohtajina toimivat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Venäjän teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov. Kokouksessa käsitellään Suomen ja Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä, potentiaalisia yhteistyösektoreita ja talouskomission työryhmien ajankohtaisia asioita. Ministerit tapaavat myös suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajia.Talouskomission tehtävänä on tukea yritysten toimintamahdollisuuksia ja luoda yhteyksiä yritysten välille Suomessa ja Venäjällä. Talouskomission alaisuudessa toimii toimialakohtaisia ja alueellisia työryhmiä. Edellisen kerran talouskomission kokous järjestettiin Pietarissa vuonna 2018. Talouskomission puheenjohtajat tapasivat edellisen kerran Pietarissa tämän vuoden kesäkuussa Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä.   Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (vas) ja teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov.”Talouskomission työ on tärkeää suomalaisten Venäjällä toimivien yritysten kannalta ja myös keskeinen väylä viranomaisten yhteistyössä. Olen iloinen, että voimme järjestää kokouksen täällä Helsingissä tänä vuonna. Odotan keskustelua ministeri Manturovin kanssa erityisesti yhteistyömahdollisuuksista metsäsektorilla. Meillä on myös erillinen tapaaminen suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. ”Tämän tapaamisen osalta tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja East Office.”Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa ministeri Manturovin talouskomission kokouksen yhteydessä. Keskusteluaiheina ovat ajankohtaiset teemat työ- ja elinkeinoministeriön hoitamien talouskomission työryhmien osalta.”Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista bio- ja kiertotalouden sekä energiateknologian aloilla ja uskon, että talouskomissioyhteistyön avulla voimme kasvattaa kaupallis-taloudellista yhteistyötä entisestään. Suomella ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita muun muassa energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä”, Lintilä sanoo.Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 15 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa. Kauppaa käydään Venäjän kanssa sekä EU:n talous- ja sektoripakotteiden että Venäjän vastapakotteiden asettamissa rajoissa. Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin vuoksi EU:n Venäjälle asettamista pakotteista pidetään edelleen kiinni.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaan Slovenian järjestämässä epävirallisessa terveysministereiden videokokouksessa 12.10.2021 keskustellaan muun muassa koronavirusrokotteista, lääkkeiden saatavuudesta, EU:n varautumisesta terveyshätätilanteisiin sekä terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisesta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronaviruspandemia on nostanut esille haasteita lääkkeiden saatavuudessa. Suomi kannattaa EU-yhteistyötä lääkintähankinnoissa sekä muiden välttämättömien tarvikkeiden saannin turvaamisessa. EU-tason hankinnat eivät kuitenkaan saa rajoittaa kansallisia varautumistoimintoja. Erityisesti pitää varmistaa mahdollisuus kansallisiin huoltovarmuuden kannalta kriittisiin hankintoihin. Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen ja tukee rokotteiden saatavuutta kansainvälisen COVAX-rokotusyhteistyön kautta. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi. Kolmansien maiden rokotuskattavuuden edistäminen palvelee myös EU:n terveysturvallisuutta ja taloutta. 
 
Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen epidemioiden ja muiden pitkän aikavälin terveysuhkien varalta on yksi uuden EU4Health -terveysohjelman keskeisiä tavoitteita. Suomi pitää tärkeänä, että koronaviruspandemian myötä entistä ajankohtaisemmiksi tulleiden kokonaisturvallisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä tukevien toimien rinnalla uusi terveysohjelma painottaa myös edelleen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio toivoo laajasti vastauksia kyselyynsä koskien niin sanottua antiboikottiasetusta. Kysely on avoinna 4.11.2021 puoleen yöhön saakka Suomen aikaa.Neuvoston asetuksen muutoksella on tarkoitus torjua EU:n ulkopuolisten maiden laittomien pakotteiden soveltamista EU:n toimijoihin.Samalla on tarkoitus yksinkertaistaa EU:n sääntöjen soveltamista, esimerkiksi pienentää kustannuksia, joita säännösten noudattamisesta koituu EU-kansalaisille ja yrityksille. Komissio etenee lakimuutoksen muotoilussa saamiensa vastausten pohjalta.Kysely on avoin kaikille yksityishenkilöille, yrityksille ja organisaatioille ja siihen voi vastata suomeksi tai millä tahansa muulla EU:n virallisella kielellä.Kyselyyn pääsee vastaamaan Euroopan komission verkkosivuilla. Linkki vie kyselyn englanninkieliselle verkkosivulle, mutta sivun yläosasta voi vaihtaa kielen suomeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat helpottaneet viime vuosina olennaisesti metsiä koskevan tiedon käyttöä. Hyvä niin, koska metsävara-, luonto- ja muuta tietoa tarvitaan koko ajan lisää metsiä koskevan päätöksenteon ja kehitystyön tueksi.Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja metsäteollisuustuotteiden osuus vientituloista on noin viidesosa. Metsien hoidosta ja käytöstä päättää yli 660 000 metsänomistajaa, joiden päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja toimivia palveluita.  Metsät ovat lisäksi olennaisessa roolissa Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa, ja metsiä koskevalle tiedolle on myös siksi paljon tarvetta ja käyttöä.Metsien valtakunnallista inventointia (VMI) on tehty Suomessa yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan, ja muukin metsätieto ja sen hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmät ovat maailman huippua. Metsätiedon laatu on kehittynyt viime vuosina olennaisesti laserkeilausaineistojen saatavuuden parantuessa, ja tietoa on lisäksi standardoitu, jotta sitä voidaan siirtää sujuvasti tietojärjestelmästä toiseen. Myös metsänhoidon suositukset ovat nykyään saatavissa digitaalisessa muodossa, ja metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja on muutenkin kehitetty. Esimerkiksi suuren suosion saanutta uutta joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea alusta asti sähköisesti.– Aikaisemmin meillä oli käytössä kahdeksan eri julkaisua metsänhoidon suosituksista, nyt ne kaikki löytyvät suomeksi ja ruotsiksi digitaalisina versioina nettipalvelusta. Toimijat voivat lisäksi rajapintojen kautta hyödyntää metsänhoidon suosituksia omissa järjestelmissään. On hienoa, että suositukset pystytään nyt integroimaan eri toimijoiden toiminnanohjausjärjestelmiin ja toimijoiden maanomistajille tuottamiin palveluihin. Sitä kautta saamme ajantasaiset tiedot nopeasti ja tehokkaasti kaikkien metsäsektorin toimijoiden käyttöön, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksiköstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministerit haluavat tänä syksynä kuulla suomalaisten näkemyksiään tulevaisuuden EU:sta. Maanantaina 18.10. Kokkolassa keskustellaan elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla siitä, miltä Euroopan tulevaisuus näyttää yrityksien ja elinkeinoelämän näkökulmasta.Millaisia mahdollisuuksia EU:n vihreä siirtymä ja valmiuspaketti-55 tarjoavat suomalaisille yrityksille? Miltä EU:n tulevaisuus näyttää yritysten näkökulmasta? Muun muassa näistä teemoista elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa keskustella Elpymisestä kestävään kasvuun -keskustelutilaisuudessa. ”Kokkola on yksi Suomen keskeisistä akkuteollisuuden keskittymistä. Olemme Suomessa rakentamassa maailmanlaajuisesti johtavaa, kestävää akkujen arvoketjua osana eurooppalaisia markkinoita. Akkuteollisuus on voimakkaasti kasvava teollisuuden ala. Myös EU:n tavoitteena on luoda maanosaan innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus, johon meillä on paljon annettavaa”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.Ministeri Lintilän lisäksi tilaisuudessa puheenvuoron pitää Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen pitää tilaisuudessa videotervehdyksen. Elinkeinojen tulevaisuus ja yrittäjyys -paneelikeskusteluun osallistuvat ministerin lisäksi Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting ja Nord Starin hallituksen puheenjohtaja Olli Lindkvist.Eurooppa olemme me -kiertueella ministerit kuulevat suomalaisten ajatuksia EU:staEuroopan tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jolla ne haluavat kuunnella kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia suomalaiset ministerit kutsuvat suomalaisia ympäri maan keskustelemaan EU:sta ja sen tulevaisuudesta Eurooppa olemme me -kiertueelle.Kiertueelle osallistuu yli puolet suomalaisministereistä. Jokaisella tilaisuudella on oma teemansa ja tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa-ja metsätalousministeriön rahoittama Kestävästi pellolta pöytään –seminaari pidettiin 8. lokakuuta Maarianhaminassa. Seminaari on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa. Pohjoismaiset alustajat käsittelivät puheenvuoroissa ruoka-alan kestävyysnäkökulmia omista lähtökohdastaan.Kriisien, kuten Covid 19:n, vaikutusta ruokailutottumuksiin valaisi ruokakulttuuriasiantuntija, dosentti Richard Tellström. Tutkimusten mukaan perinteinen ruoka kiinnostaa nyt aiempaa enemmän, verkkokaupat kukoistavat ja kotona laitetaan jälleen ruokaa. Ihmisten välillä on kuitenkin eroja. Kun toiset ovat muuttaneet elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, niin toiset syövät entistä enemmän epäterveellistä ruokaa.Sweden Food Arenan Marie Gidlundin mukaan elintarvikesektori on kuluvan vuosikymmenen uusi kasvumoottori. Hänen mukaansa Pohjoismailla on fantastiset mahdollisuudet tuottaa hyvää ruokaa niin puhtaan ympäristömme kuin innovaatio-osaamisemme ansiosta. Sara Jervfors MatLust –nimisestä EU-hankkeesta puolestaan kertoi Tukholman alueen kestävyystyöstä. Hanke tarjoaa pienille ja keskisuurille ruoka-alan yrityksille ilmaisia kehitysohjelmia Diet for a green planet –konseptin mukaisesti.Mattias Eriksson Ruotsin maatalousyliopistosta tutkii hävikkikysymyksiä. Hänen mukaansa pandemia on merkittävä stressitesti ruokajärjestelmän toimivuudelle. Baltic Sea Action group taas pyrkii Itämeren alueen ekologisen tasapainon palauttamisteen. Projektipäällikkö Anne Antman kertoi maatalousmaan hiilensidonnan edistämisestä. Työtä viedään Suomen ruotsinkielisillä alueilla eteenpäin koulutuksella, seminaareilla, peltopäivillä ja pienryhmätoiminnalla.Niko Micklin, VisitÅland ja MatÅland 2022, kertoi Ahvenanmaan monipuolisesta työstä kestävän ruokamatkailun saralla. Matkailusektori on Ahvenanmaalla erittäin tärkeä toimiala. Monet alan yritykset ovat jo saaneet Green Key -kestävyyssertifikaatin tai pohjoismaisen Joutsen –ympäristömerkin merkiksi kestävästä toiminnastaan. Projektipäällikkö Erika Gustafsson, Educating Professionals on Islands in GastroTourism, valaisi matkailijoiden ruokailukokemuksia. Matkailijat ovat usein hyvin kiinnostuneita perinteisestä paikallisesta ruuasta ja juomasta, ja Ahvenanmaalla on paljon tarjottavaa tällä sektorilla!Lopuksi projektipäällikkö Bettina Lindfors esitteli hiljakkoin aloitettua pohjoismaista keittiömanifestityötä. Vuonna 2004 laadittu manifesti on Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny nordisk mat/Uusi pohjoismainen ruoka –ohjelman strateginen perusta. Sitä tuoreutetaan nyt niin, että ruoka-alan vastuullisuuden eri osa-alueet otettaisiin huomioon siinä entistä vahvemmin. Manifesti katalysoi ruoka-alan pohjoismaista vuoropuhelua ja luo siihen arvopohjaa. Tuoreutustyössä kuullaan erityisesti nuoren ammattilaissukupolven näkemyksiä kestävyydestä ja luodaan työkalu vuoropuhelulle. Tuoreuttamisprosessi sisältää osallistavia seminaareja, työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia, viestintää ja dialogia Pohjoismaissa vuosina 2021–2022Hybridimuotoinen seminaari, jota toiminnanjohtaja Lotta Nummelin luotsasi, järjestettiin Högskolan på Ålandin kanssa osana Artesaaniruoka 2021 –tapahtumaa.Voit katsoa seminaarin tallenteen YouTubesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi