NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastojen ohjelmakauden 2014-2020 viimeinen sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) haku on avattu 11.10. Haettavana on noin 4,5 miljoonaa euroa EU-tukea rahaston tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin. Haku on avoinna 29.10. saakka.Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka liittyvät ulkorajavalvontaan, viisumipolitiikkaan, poliisiyhteistyöhön, rikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallintaan.Haku kohdistuu pääasiassa pakollisten, EU-vaatimuksista aiheutuvien tietojärjestelmämuutosten toimeenpanoon, joilla mahdollistetaan uusien EU-laajuisten tietojärjestelmien (EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS, rajanylitystietojärjestelmä EES) käyttöönotto Suomessa.Lisäksi tuetaan rajatarkastustekniikan uudistamista ja automatisointia. EES-järjestelmän toimeenpanoon sekä automaattisten rajatarkastuslaitteistojen hankintaan on haettavissa molempiin noin 1,5 miljoonaa euroa ja ETIAS-järjestelmään noin 970 000 euroa.Lisäksi haettavissa on pieni määrä rahoitusta muiden viranomaisten tietojärjestelmien, kuten esimerkiksi kansallisen viisumitietojärjestelmän ja matkustajatietojärjestelmän kehittämiseen.Haettaviin toimiin käytettävissä oleva rahoituksen määrä on ilmoitettu hakuilmoituksen liitteessä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu liikenne palveluna -aiheiseen MaaS Summitiin sekä älyliikenteen maailmankongressiin 11.-12.10.2021 Hampurissa.Seitsemättä kertaa järjestettävä MaaS Summit on Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ja MaaS Alliancen yhdessä järjestämä korkean tason keskustelutilaisuus, johon osallistuu lähes 80 liikenteen huippuasiantuntijaa eri puolilta maailmaa.Ministeri Harakan lisäksi tilaisuudessa puhuvat myös liikennekomissaari Adina Vălean ja Maas Alliancen puheenjohtaja Jacob Bangsgaard.– Hiilineutraalisuus on usein yrityksille kilpailuetu. Ennakointi jättää tilaa luovuudelle ja innovaatioille, toisin kuin pelkkä ulkoisen velvoitteen täyttäminen. Tässä liikenne palveluna tulee kuvaan, ministeri Harakka toteaa.– Liikenne palveluna on niin vahva visio, että se onnistuu yhdistämään sekä julkisen, jaetun ja tilatun liikenteen kestävyyden että oman auton käytön. Kestävyyden kannalta MaaS on kokonaisvaltainen vaihtoehto nykyiselle voimakkaasti autoiluun painottuvalle liikennejärjestelmälle, Harakka sanoo.Älyliikenteen ITS World Congressin aikana ministeri Harakka tapaa muun muassa MaaS Alliancen puheenjohtajan Jacob Bangsgaardin sekä osavaltion liikennesenaattorin Anjes Tjarksin.Lisäksi Harakka vierailee näyttelyn pohjoismaisella yhteisosastolla, jolla ovat edustettuina Suomen, Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Viron ITS-organisaatiot. Ministerin ohjelmassa on myös yritystapaamisia.
NordenBladet — EU:n kehitysministerit keskustelevat etäyhteydellä Afganistanin tilanteesta maanantai-iltana 11. lokakuuta. Kokouksessa Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Kokouksessa keskustellaan EU:n yhteisistä keinoista afganistanilaisten tukemiseksi tilanteessa, jossa maan humanitaarinen tilanne on kärjistynyt ja maan peruspalvelut ovat romahtamassa. Afganistanin tilanteen pelätään entisestään pahenevan talven lähestyessä. Erityisen tärkeää tässä tilanteessa on ihmisoikeuksien, eritoten naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaaminen. Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat koordinoivat tiiviisti humanitaarisen avun toimittamista ja käyvät keskustelua kehitysyhteistyön tulevaisuudesta ja sitä koskevista yhteisistä kriteereistä. Lähtökohtana EU:n toimille on, että EU ei tue Taleban-hallintoa. On myös tärkeää pyrkiä tukemaan Afganistanin naapurivaltioita. ”Humanitaarinen katastrofi on estettävä. EU on tässä keskeinen toimija laajan kansainvälisen ja poliittistaloudellisen yhteistyön edistäjänä. Afganistaniin ei saa päästää muodostumaan epäsäännönmukaisen muuttoliikkeen ja huumekaupan lähdettä tai terrorismin kasvualustaa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
NordenBladet — Suomen elintarvikealan tuotannosta vain noin 15 prosenttia menee vientiin. Yhtenä syynä pidetään yritysten puutteellista vientiosaamista. Alan yritykset tarvitsevat kiperästi lisää kansainvälisen kaupan ammattilaisia. Kasvavaan osaamisen tarpeeseen vastataan uudella pysyvällä koulutuksella.Syksyllä 2022 aukeaa avoimessa korkeakoulussa uusi kahdenkymmenen opintopisteen laajuinen elintarvikealan koulutuskokonaisuus. Koulutus on tarkoitettu uusille elintarvikeviennin osaajille ja lisäkoulutukseksi alalla jo toimiville. Opiskelijat saavat sen aikana kattavat perustiedot elintarvikeviennistä. Vientikoulutus toteutetaan käytännönläheisenä, ja opiskelijat luovat sen puitteissa yhteydet elintarvikealan yrityksiin.Koulutuskokonaisuus toteutetaan elintarvikeviennin pilottikoulutusten pohjalta neljän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulut ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Lisätietoa pilottikoulutuksista loppublogista ja Elintarvikeviennin aakkoset -julkaisusta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa 8.10.2021 yhteistyöalueilla tehtävää alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskevan valtionavustushaun. Rahoituksen enimmäismäärä on 12 500 000 euroa. Valtionavustusta voivat hakea yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiirit. Haku päättyy 4.11.2021.Rahoituksen tavoitteena on kehittää alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointia. Tavoitteena on myös tukea osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Tarkoituksena on vakiinnuttaa alueellinen koordinaatio näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotossa ja ylläpidossa.Rahoitus täydentää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ohjattua mielenterveysstrategian rahoitusta. Määrärahalla pyritään myös lieventämään koronavirustilanteesta lapsiin ja nuoriin aiheutuneita vaikutuksia.Lasten ja nuorten vaativien palvelujen osaamis- ja tukikeskusten on määrä tukea verkostomaisella toimintatavalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia siten, että ne lapset, nuoret ja perheet, joilla on monialaisten, integroitujen palvelujen tarve, saavat tarvitsemansa tuen ja palvelun.Nykyisin erilliset ja yksittäiset palvelut eivät riitä vastaamaan kaikkien lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Osa osaamis- ja tukikeskusten kohtaamista tapauksista ovat niin harvinaisia, että asiantuntijuutta ja apua tilanteisiin on mahdollisesti olemassa vain yhdellä yhteistyöalueella. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijaverkosto voi toimia valtakunnallisella tasolla.Haku liittyy parhaillaan käynnissä olevaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden täydentävään valtionavustushakuun.Erillishaun hakuohje ja hakulomake
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa 11.-12. lokakuuta. Kokouksen asialistalla on keskustelut mm. EU:n ilmastotoimien 55-valmiuspaketista, metsästrategiasta ja CAP-strategiasuunnitelmien laadinnasta. Lisäksi ministereiden on tarkoitus päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerit käyvät keskustelun komission ehdottamasta ilmastotoimien 55-valmiuspaketista ja erityisesti sen maatalous- ja metsänäkökohdista. Keskustelu keskittyy valmiuspaketin LULUCF- ja taakanjakoasetuksiin sekä uusiutuvan energian direktiiviin. Ministerit keskustelevat esimerkiksi maa- ja metsätalouden mahdollisuuksista vastata 55-valmiuspaketin tavoitteisiin ja näkemyksistä sektoreiden ilmastotoimien laskennasta tulevaisuudessa.Ministerit keskustelevat myös komission kesällä antamasta vuoteen 2030 ulottuvasta metsästrategiasta. Puheenjohtajavaltio Slovenian johdolla ministerit keskustelevat mm. metsästrategiassa mainituista suunnitelluista komission aloitteista kuten lainsäädäntöehdotuksesta metsien seurantaan ja raportointiin liittyen sekä metsien ja metsäsektorin kokonaiskestävyydestä.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvoston on muun muassa tarkoitus päättää kalastusmahdollisuuksista Itämerellä vuonna 2022. Suomen lähtökohtana on, että kalastusmahdollisuudet vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotista suunnitelmaa ja tieteellistä neuvoa noudattaen.Tieteellisen neuvon noudattaminen on erityisen tärkeää pääaltaan ja Pohjanlahden lohenkalastuksessa. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on suositellut, että kaikenlainen lohenkalastus kiellettäisiin Itämeren pääaltaalla, kuten Suomi on tehnyt jo vuonna 2013. ICES:n neuvon mukaan lohenkalastus voisi jatkua Suomen merialueilla, mikäli se tapahtuu touko-elokuussa rannikon läheisyydessä. Suomenlahdella lohenkalastus voisi kuitenkin jatkua ympäri vuoden.Lisäksi neuvostossa käydään keskustelut maatalousasioista CAP-strategiasuunnitelmien valmistelutilanteesta sianlihasektorin tilanteeseen ja eläinten hyvinvointiin. Lisäksi neuvosto keskustelee ns. kaupan pitämisen vaatimuksista ja niiden uudistamisesta. Uudistaminen on osa komission Pellolta pöytään -strategiaa.
NordenBladet — EU:n sisämarkkinat, eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus, ovat tärkeä pohja Euroopan kasvulle ja taloudelliselle vakaudelle. Euroopan komissio perusti keväällä 2020 työryhmän, joka keskittyy sisämarkkinoiden toiminnan kehittämiseen. Työryhmän ensimmäinen vuosiraportti kokoaa yhteen ensimmäisen vuoden kehitystyötä ja esittelee ensi vuoden uusia projekteja.Euroopan komissio perusti keväällä 2020 jäsenvaltioiden ja komission välisen sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvonnan työryhmän, eli SMET-ryhmän (Single Market Enforcement Taskforce). Työryhmä tarkastelee muun muassa kansallisten lakien yhdenmukaisuutta sisämarkkinasääntöjen kanssa sekä mahdollista perusteetonta ylisääntelyä. Tavoitteena on tiivistää komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Työryhmän ensimmäisen vuoden työstä koottu vuosiraportti julkaistiin tänä syksynä.Työryhmän tavoitteena poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitäEnsimmäisen vuoden aikana työryhmä on toteuttanut pilottiprojekteja, joilla pyritään poistamaan sisämarkkinoiden toiminnan esteitä jäsenvaltioiden toimenpitein. Pilottiprojektina on muun muassa muutettu säänneltyjen ammattien ennakkotarkastusvaatimuksia silloin, kun kyseessä on tilapäinen tai satunnainen palveluntarjoaja. Säänneltyjä ammatteja ovat ammatit, joihin vaaditaan lain perusteella tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus. SMET-työryhmän projektin pohjalta jäsenvaltiot poistivat yhteensä 161 ammatin pätevyyksien ennakkotarkistusvaatimukset. Suomessa ennakkotarkastukset poistettiin kuudelta säännellyltä ammatilta, joita olivat esimerkiksi sairaalakemisti, koulutettu hieroja ja apuvälineteknikko.Toinen pilottiprojekti liittyy protektionistisiin toimenpiteisiin maatalous- ja elintarvikesektorilla. Osassa jäsenmaista on tunnistettu ja poistettu maatalous- ja elintarvikesektorilla kansallisia toimintamalleja ja säännöksiä, jotka ovat EU-sääntelyn vastaisia. Suomessa tarvetta muutoksille ei havaittu. Koronapandemia on lisännyt jonkin verran sisämarkkinoiden esteitä, kuten vientirajoituksia ja rajatarkastuksia. Työryhmä on työskennellyt myös näiden esteiden purkamiseksi. Syksyllä 2021 SMET-työryhmässä käynnistetään kolme uutta pilottiprojektia. Nämä koskevat rakennussektorin kansallisia sertifiointivaatimuksia, lähetettyihin työntekijöihin kohdistuvaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa sekä palveluntarjoajien vakuutusvaatimuksia. Toteutetut pilottiprojektit edistävät sisämarkkinoiden toimivuutta sekä palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella.Työryhmä raportoi työstään säännöllisesti EU:n kilpailukykyneuvostolle ja Euroopan parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajansuoja -valiokunnalle (IMCO). Suomen edustajana ryhmässä toimii työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Antti Neimala. SMET-työryhmän työtä valmistelevassa, niin kutsutussa Sherpa-ryhmässä, Suomea edustavat TEM:n erityisasiantuntijat Isabella Paju ja Niina Etelävuori.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat perjantaina 8. lokakuuta 2021, että Suomi osallistuu EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Mosambikissa enintään viidellä esikuntaupseerilla.TP-UTVA käsitteli suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2022. Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty. TP-UTVA keskusteli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä. Kokouksessa keskusteltiin myös ajankohtaisista Venäjään liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi TP-UTVA käsitteli valmistelevasti siviili- ja sotilastiedustelun painopisteitä vuodelle 2022.
NordenBladet — Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston, IFADin, pääjohtaja Gilbert F. Houngbo vierailee Suomessa 12. lokakuuta kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin kutsumana.Suomi on YK:n alaisen maatalouden kehittämisrahaston IFADin pitkäaikainen tukija ja kumppani. IFAD pyrkii toiminnallaan edistämään ruokaturvaa ja ravitsemusta sekä vähentämään maaseudun köyhyyttä. Toiminta painottuu maaseudun pienviljelijöihin, joita on kolmasosa kaikista maailman viljelijöistä. He ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Vuonna 2020 IFADin tuen piirissä oli yli 128 miljoonaa ihmistä, joista naisia oli 49 prosenttia.”IFAD on erinomainen kumppani Suomelle. Nälkä on lisääntynyt maailmassa hälyttävästi konfliktien, ilmastonmuutoksen ja koronapandemian seurauksena. Yhdessä IFADin kanssa etsimme uusia ratkaisuja nälän ja köyhyyden vähentämiseksi. IFAD myös tukee tärkeää ilmastonmuutoksen vastaista työtä”, sanoo ministeri Ville Skinnari.Vuonna 2020 yli 23 miljoonaan ihmistä pääsi IFADin tuella rahoituspalveluiden piiriin ja 3,7 miljoonaa ihmistä sai koulutusta tuloja tuottavan toiminnan kehittämiseksi. Lähes 1,7 miljoonaa hehtaaria maata saatiin ilmastokestävien toimintatapojen piiriin. Lisäksi lähes 73 000 ihmistä sai rekisteröityä maaomistuksensa tai maankäyttöoikeutensa kansallisiin järjestelmiin.Pääjohtaja Houngbo tapaa vierailullaan ministeri Skinnarin lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion sekä Helsingissä päämajaa pitävän Pohjoismaisen kehitysrahaston (Nordic Development Fund, NDF) johtajan Karin Isakssonin. Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen edustajien kanssa Houngbo keskustelee hiiliviljelyn mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi hän tutustuu suomalaisyritysten tarjoamiin ratkaisuihin. Kansainvälinen maatalouden kehittämisjärjestö IFAD: IFAD (International Fund for Agricultural Development) on kansainvälinen kehitysrahoituslaitos sekä YK:n erityisjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista maatalouden ja maaseutukehityksen rahoittajista köyhimmissä maissa.IFAD suunnittelee ja rahoittaa ohjelmia ja hankkeita, jotka tähtäävät ruokaturvan ja ravitsemuksen edistämiseen sekä maaseudun köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa. Toiminta painottuu tasa-arvo- ja ilmastokysymyksiin. IFADin kahdestoista lisärahoituskausi (2022–2024) on alkamassa. IFAD-12-kauden aikana rahoitetaan 3,8 miljardin euron edestä hankkeita, joiden tavoite on tukea maaseudun köyhiä. IFAD nostaa ilmastorahoitustavoitettaan ja panostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen rinnalla myös sen hillintään. IFAD panostaa myös aiempaa enemmän hauraisiin valtioihin sekä Afrikkaan. Suomi tukee IFADia vuosina 2022–2024 yhteensä 15 miljoonan euron rahoitusosuudella. Lisäksi Suomi neuvottelee niin sanotun kumppanuuslainan myöntämistä IFADille.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka nojalla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19-epidemiasta aiheutuneet välittömät kustannukset. Asetuksen mukaan valtionavustusta myönnetään erityisesti testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon.Kustannukset korvataan valtionavustuksina pääosin laskennallisilla perusteilla. Toimintokohtainen avustuksen määrä määritetään kertomalla lukumäärätieto (esimerkiksi testausmäärä) asetuksessa vahvistetulla yksikkökorvauksella.Korvausten taso mitoitetaan siten, että epidemian hoidosta aiheutuneet kustannukset tulevat valtakunnan tasolla kokonaisuudessaan täysimääräisesti katetuksi. Näin kunnille ei aiheudu koronakustannuksista alijäämää, mutta avustukset eivät myöskään aiheuta merkittävää ylijäämää.Avustuskokonaisuuteen sisältyy myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla katetaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten lisääntynyttä suojavarusteiden käyttöä ja kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia.Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy harkinnanvarainen osuus, jolla on mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuota riittävää kompensaatiota. Kokonaisuudessa otetaan huomioon koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saamat avustukset ja valtion muu rahoitus.Kuntien covid-19-taudin torjuntaan liittyvissä toimissa kyse on lähtökohtaisesti lakisääteisesti kuntien järjestämis- ja kustannusvastuulle kuuluvasta toiminnasta. Poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa on kuitenkin perusteltua, että valtio ottaa laajemman vastuun aiheutuneista kustannuksista.Avustuksia myönnetään kuntien lisäksi sairaanhoitopiireille. Myös kuntayhtymät, jolle kunta on siirtänyt järjestämisvastuutaan, voivat hakea avustusta, mikäli kunta siirtää hakuoikeuden niille.Valtionavustus tulee haettavaksi kahdessa erässä. Ensimmäinen haku aukeaa viikolla 41 ja toinen haku vuoden 2022 alussa.Hakuaineistot julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla:Vuoden 2021 valtionavustushaut
