NordenBladet — EU:n puheenjohtajavaltio Slovenia järjestää epävirallisen televiestintäministereiden videokokouksen 14.10.2021. Suomea kokouksessa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan valtiosihteeri Pilvi Torsti.Kokouksessa käydään politiikkakeskustelu tekoälyasetusehdotuksesta. Kyseessä on epävirallinen videokokous, jossa ei tehdä muodollisia päätöksiä.Euroopan komissio antoi tekoälyä koskevan asetusehdotuksen huhtikuussa 2021. Komission tavoitteena on luoda yksi horisontaalinen tekoälyn sääntelykehys, jota sovellettaisiin eri sektoreilla. Komissio haluaa edistää tekoälyjärjestelmiä, jotka ovat turvallisia ja perusoikeuksia kunnioittavia.Valtioneuvosto toimitti kantansa asetusehdotukseen eduskunnalle 27.5.2021. Asian käsittely eduskunnassa on vielä kesken.Lisätietoa:erityisasiantuntija Kaisa Kopra, p. 050 44 18 005 EU:n neuvosto: Televiestintäministerien epävirallinen videoneuvottelu, 14. lokakuuta 2021 Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 27.5.2021: Tekoälyn harmonisoitu sääntely etenee – hallitus lähetti eduskunnalle kirjelmän EU:n asetusehdotuksesta
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat Luxemburgissa 11.-12. lokakuuta. Asialistalla oli monta ajankohtaista keskustelua niin metsätaloudesta kuin maatalouspolitiikasta. Neuvosto päätti myös Itämeren kalastuskiintiöistä. Kalastuskiintiöitä koskevasta päätöksestä tietoa MMM:n toisesta tiedotteesta (alla). Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelivat EU:n uudesta vuoteen 2030 ulottuvasta metsästrategiasta. Jäsenvaltiot korostivat kansallista päätäntävaltaa metsiin liittyen, paikallisten ratkaisujen ja olemassa olevien kansallisten strategioiden ja metsäinventointien merkitystä sekä FOREST EUROPE metsäministeriprosessin tekemää pitkäjänteistä työtä kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin liittyen.”Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, ja tästä tulee pitää kiinni tulevien aloitteiden valmistelussa. Meillä on pitkät perinteet metsien seurannassa, ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä tiedon harmonisoimiseksi tulee jatkaa. Kynnysarvoista tulee voida päättää kansallisella tasolla”, ministeri Jari Leppä painotti.Ministerit keskustelivat 55-valmiuspaketin vaikutuksista ja haasteista maa- ja metsätalouteen. Merkittävimpinä komission ehdotuksista nostettiin esiin LULUCF-asetus, taakanjaon asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi.”EU:n kiristyvä päästövähennystavoite maataloudelle on haastava, ottaen huomioon ruuantuotannon heikon kannattavuuden. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin hajanaisista, biologisista päästölähteistä, joita on vaikeampi hallita kuin monen muun sektorin päästöjä. Tärkeää on löytää kustannustehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi.Maankäyttösektorin päästöjen vähentämistoimet voivat olla erilaisiin viljelymenetelmiin ja –teknologioihin liittyviä ratkaisuja, joilla edistetään hiilen sitomista, hiilivarastojen kasvattamista ja ylläpitämistä”, ministeri Leppä totesi neuvoston keskustelussa.Ministerit keskustelivat myös kansallisten CAP-suunnitelmien laadinnan tilanteesta. Suunnitelmien laadinta on hyvässä vauhdissa monessa jäsenvaltioissa, mutta vuodenvaihteen 2021-2022 määräaika suunnitelmien toimittamiselle komissioon on monen jäsenvaltion mielestä haastava. Tiukasta aikataulusta huolimatta jäsenvaltiot ovat konsultoineet sidosryhmiä laajasti ja arvelivat, että toimitus onnistuu aikataulussa.”Suomessa sidosryhmät ovat olleet laajasti mukana alusta alkaen CAP-suunnitelman valmistelussa. Kaiken kaikkiaan tuhannet ihmiset – maatalousyrittäjät, sidosryhmien edustajat ja maaseudun toimijat – ovat osallistuneet Suomen CAP-suunnitelman valmisteluun”, Leppä sanoi neuvoston keskustelussa.Neuvostossa keskusteltiin myös sianlihamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Vientikysynnän väheneminen, afrikkalainen sikarutto ja jatkuva tuotantokustannusten nousu ovat syynä Euroopan sianlihamarkkinoiden huonoon tilanteeseen. Suomi oli mukana yhteensä 19 maan pyynnössä komissiolle seurata sianlihamarkkinoiden tilannetta tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen helpottamiseksi.Lisäksi ministerit keskustelivat mm. eläinten hyvinvoinnista ja ns. kaupan pitämisen vaatimusten päivittämisestä. Jäsenvaltiot kannattivat yksimielisesti vaatimusten päivittämistä Pellolta pöytään –strategian mukaisesti. Suomi nosti keskustelussa esiin myös elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen laajentamisen kuluttajien toiveiden mukaisesti.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaisen kouluruuan kehittämisohjelman. Ohjelma kattaa peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailuun liittyvät teemat. Sen keskeinen tavoite on lisätä kouluruuan arvostusta ja kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä.Kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta pyritään parantamaan ja tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua kehitetään. Esimerkiksi välipala halutaan tuoda jokaiseen kouluun osaksi kouluruokaa.Ohjelman laadintatyö valmistuu aikataulun mukaan lokakuussa 2022. Valmistelussa halutaan laajasti kuulla kouluruokailuun liittyviä sidosryhmiä ja erityisesti sen asiakkaita eli oppilaita. Laadinnan lisäksi työryhmä huolehtii, että ohjelman kehittämisehdotuksia viedään käytäntöön ja kouluruokailuun liittyvä yhteistyö vahvistuu.– Suomi on jo yli seitsemänkymmentä vuotta ollut edelläkävijä tasa-arvoisen, terveellisen, kaikille oppilaille maksuttoman kouluaterian tarjoamisessa. Parhaimmillaan ruokailu tuo iloa koulun toimintaan ja lisää viihtyvyyttä, koulumyönteisyyttä ja oppimistuloksia. Kouluruokailun vaikutukset kantavat elinikäisinä ruokamuistoina, makumieltymysten avartumisena ja mallina hyvästä syömisestä. Olen tyytyväinen, että laaja-alainen ja kovaa ammattitaitoa omaava työryhmä aloittaa tavoitteenaan, että kaikki syövät kouluateriansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.– On hyvä muistaa, että laadukkaan ja kattavan kouluruuan takeena on elinvoimainen kansallinen ruuantuotanto ja sen kokonaiskestävyys. Siksi olemme linjanneet vastuullisista julkisista ruokahankinnoista, joissa kestävyys huomioidaan aina pellolta pöytään saakka, Leppä jatkaa.
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi tiistaina vuoden 2022 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen päätökseen.”Nyt hyväksytty ratkaisu on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja Suomen tavoitteiden mukainen. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Itämeren lohikantojen tilanne paranee edelleen. Neuvosto päätti kieltää kaupallisen lohenkalastuksen Itämeren pääaltaalla ja myös vapaa-ajan kalastusta rajoitetaan pääaltaalla merkittävästi. Näin Suomen rannikkovesiin ja jokiin pääsee aiempaa suurempi määrä lohia”, ministeri Jari Leppä sanoo.Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennetään 32 prosentilla 63 811 loheen, mutta komission ja muut Itämeren rantavaltiot tunnustivat Suomen onnistumiset lohenkalastuksen säätelytoimissa ja sitoutuivat mekanismiin, jolla Suomen kiintiötaso täytetään. Näyttääkin vahvasti siltä, että lohen kaupallinen kalastus voi jatkua Suomen rannikolla nykytasollaan.Suomi pyrki siihen, että myös vapaa-ajankalastus Itämeren pääaltaalla oltaisiin tieteellisen neuvon mukaisesti kielletty, jotta alueen heikkoja luonnonlohia suojeltaisiin. Tältä osin ratkaisu ei ollut Suomen tavoitteiden mukainen. Jatkossa voidaan vetouistelussa ottaa saaliiksi yhden eväleikatun lohen päivässä kalastajaa kohden, myös Suomen merialueilla. Joka tapauksessa vetouistelun luonnonlohisaaliit tulevat suurella todennäköisyydellä vähenemään merkittävästi. Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla leikattiin 45 prosenttia, mikä heikentää merkittävästi suomalaisen laivaston kalastusmahdollisuuksia. Toisaalta Suomen troolikalastuksen mahdollisuudet paranevat merkittävästi Pohjanlahdella, jossa kiintiömäärä heti vuoden alusta on aiempia vuosia huomattavasti suurempi. Myös kilohailikiintiö suureni 18 prosentilla.”Kokonaisuutena olen tyytyväinen ratkaisuun. Se on hyvin vastuullinen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden”, ministeri Leppä summaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021-2032 huhtikuussa 2021. Eduskunta on ottanut suunnitelmaan kantaa.Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii siitä yhteenvetoraportin. Ensimmäinen yhteenvetoraportti julkaistiin 12.10.2021.Yhteenvetoraportissa luodaan katsaus liikennejärjestelmän rahoitukseen sekä liikennejärjestelmän eri osa-alueita koskevien toimenpiteiden etenemiseen. Yhteenvetoraportti kattaa lähinnä valtion toimenpiteiden etenemisen. Tietoa hyödynnetään tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa ja se palvelee vuorovaikutteista liikennejärjestelmätyötä eri suunnittelutasoilla.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelmassa ei juurikaan esitetty uusia rahoitusta edellyttäviä toimenpiteitä vuodelle 2022, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee näkymään.Toimenpiteet, jotka eivät edellytä rahoitusta, etenevät suunnitelman mukaisesti.Liikennejärjestelmän tilannetta ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmäanalyysissä. Ensimmäinen versio liikennejärjestelmäanalyysistä julkaistiin 4.10.2021.
NordenBladet — Ympäristöministeriö, Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisen Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen green deal -sopimuksen, jolla pyritään vähentämään yhdyskuntien jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta.Vapaaehtoisella sopimisella on suuri merkitys vesiensuojelussa: se kehittää joustavasti puhdistamoiden toimintaa ympäristölupamääräysten vaatimuksia korkeammalle tasolle ja edistää vesiensuojelua. Nyt allekirjoitettu green deal -sopimus on jatkumoa vuonna 2012 solmitulle ensimmäiselle vapaaehtoisuuteen pohjautuvalle suositussopimukselle. Uudessa sopimuksessa puhdistamoiden ympäristötavoitteet ja niitä toteuttavat toimet muodostuvat yhä kunnianhimoisemmiksi.”Nyt solmittu green deal on kunnianhimoinen askel yhdyskuntajätevesien parempaan puhdistamiseen. Sopimus ennakoi hyvin tulevaa yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamista ja tukee myös kaikkia toimijoita vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Valtakunnallisia, määrällisiä tavoitteitaSopimuksessa asetetaan kaikille yhdyskuntajätevesidirektiivin piirissä oleville taajamien jätevesiä käsitteleville puhdistamoille valtakunnallisia määrällisiä tavoitteita. Direktiivin piirissä olevat puhdistamot käsittelevät vähintään 2 000 henkilön vuorokaudessa tuottaman keskimääräisen kuormituksen verran jätevesiä. Tähän viitataan asukasvastineluvulla 2 000. Myös pienempiä ympäristöluvanvaraisia jätevedenpuhdistamoja kannustetaan mukaan työhön jätevesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vuoden 2027 loppuun mennessä tavoitteena on, että yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoilla 90 % kaikkien kyseisen kokoluokan puhdistamoiden kokonaisuutena tarkasteltavista tuloksista on ympäristöluvissa tuloksille asetettuja raja-arvoja parempia. 2 000–10 000 asukasvastineluvun puhdistamoilla vastaava tavoite on 80 %. Ympäristölupien mukaisesti tarkkailtavia tuloksia ovat esimerkiksi jäteveden typen ja fosforin pitoisuus.Lisäksi tavoitellaan, että vähintään 2 000 asukasvastineluvun puhdistamoiden yhteenlaskettu vuosittainen todellinen biologinen hapenkulutus on enintään 2 600, fosforikuorma 100, ammoniumtyppikuorma 400 ja typpikuorma 2 800 tonnia.Sopimus tukee alan kehitystä vapaaehtoisin toiminAvainasemassa ovat vesihuoltolaitokset ja jätevedenpuhdistamot, jotka tekevät vapaaehtoisen sitoumuksen toteuttaakseen toimia, jotka vähentävät edelleen yhdyskuntien jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta. Laitokset voivat asettaa toiminnalleen myös omia tavoitteita.”Vesistöjen suojelussa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on tärkeä rooli. Jatkuva toiminnan kehittäminen ja lupaehtoja paremman puhdistustuloksen tekeminen on jätevedenpuhdistamoilla yleinen toimintatapa. Sopimuksen myötä toivottavasti vakiintuu käytäntö, jossa lupapäätöksen tarkastamiselle ei ole tarvetta, mikäli jätevedenpuhdistamo sitoutuu tekemään vapaaehtoisesti luvassa määriteltyä parempaa tulosta. Tämä vapauttaisi resursseja muuhun työhön niin vesihuoltolaitoksilla kuin viranomaispuolella”, toteaa Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.Sopimuksen allekirjoittaneet yhdistykset kannustavat jäseniään, kuntia, vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoita tekemään omat sitoumuksensa sopimukseen. Ympäristöministeriö ja yhdistykset asettavat yhteistyössä yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevia tavoitteita, tunnistavat olennaiset kehityskohteet ja linjaavat strategisia tavoitteita vesihuoltolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi ne edistävät vesiensuojelun kehittämishankkeita ja muita toimia, joilla tuetaan sopimuksen tavoitteita. Ministeriö laatii yhteenvedot toimenpiteistä ja tuloksista sekä arvioi tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen vaikuttavuutta.”Kunnat ovat omistajina suurimmassa osassa maamme yhdyskuntajätevesien puhdistamoja. Jätevesien puhdistus on jo vuosikymmeniä ollut vaikuttavimpia kuntien ympäristönsuojelutoimia. Uusi sopimus kannustaa kuntia omistajaohjauksessa edelleen ratkaisuihin kohti yhä kestävämpää elinympäristöä”, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion, elinkeinoelämän ja kuntasektorin välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Jätevedenpuhdistamoilla on tärkeä merkitys vesiensuojelussa. Suomessa on lähes 400 yhdyskuntien jätevesiä puhdistavaa laitosta. Noin 85 prosenttia maamme asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä. Yhdyskuntajätevesien merkittävimmät ympäristön kuormittajat ovat orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus, kiintoaine, fosfori ja typpi.Sitoumus2050.fi: Yhdyskuntajäteveden puhdistamisen deal -sopimusSitoumus2050.fi: Aiemmat green deal -sopimukset
NordenBladet — Kotoutumisen sanaston ruotsinkielinen käännös on julkaistu. Sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä.Kotoutumisen sanasto julkaistiin alun perin suomenkielisenä ruotsinkielisten vastineiden kanssa kesäkuussa 2021. Nyt sanastoon on lisätty ruotsiksi myös termien määritelmät ja huomautukset.Sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumisen sanastotyö määrittelee kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja keskeisiin kotoutumispalveluihin liittyviä käsitteitä. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin. Uudet termit korostavat yhdenvertaisuuttaTermejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanasto korostaa, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa. Ruotsinkielistä termiä invandrad voi käyttää invandrare-termin tilalla. Termiä invandrare käytetään erityisesti säädöksissä, mutta sillä katsotaan olevan negatiivinen sävy. Ruotsinruotsissa käytetään myös lainsäädännössä termiä nyanlända invandrare.Kotoutuminen on monensuuntainen prosessi Kotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin. Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella, koska sen voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä Kotoutumisen sanasto on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjassa kaksikielisenä 1. laitoksena. Sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä. Käsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019. Työryhmään on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia
NordenBladet — ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta 2019 eduskuntavaaleihin nähden.Sosiaalisessa mediassa toimivia automatisoituja bottitilejä on viime vuosina käytetty vaalivaikuttamisen välineenä ympäri maailmaa.Aalto yliopiston Tietotekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoiden yhteisessä ELEBOT-2021-hankkeessa tutkittiin Twitterissä esiintyvää automatisoitua toimintaa kuntavaalien aikaan touko-kesäkuussa 2021. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös, missä määrin tuolloin Twitterissä käydyssä poliittisessa keskustelussa esiintyi alustan jäädyttämiä tai poistamia pysäytettyjä tilejä.Raportin tulosten mukaan botin kaltaisia tilejä oli vähän ja niiden vaikuttavuus poliittiseen keskusteluun jäi matalalle tasolle. Asiassa ei ole tapahtunut suurta muutosta, sillä myös vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan bottien määrä ja vaikuttavuus oli vähäistä.Pysäytettyjä tilejä esiintyi kuntavaalien yhteydessä hyvin vähän. Eduskuntavaalien 2019 aikaan pysäytettyjä tilejä oli havaittavissa enemmän.Hankkeessa selvitettiin myös botin kaltaisten tilien ja pysäytettyjen tilien yhteyttä erilaisiin mielipidekupliin.Tutkijat keräsivät 1 124 550 viestistä koostuvan aineiston touko-kesäkuussa 2021.Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää työkalu suomen kieltä käyttävien bottien tunnistamiseen, jotta bottien toimintaa voitaisiin perusteellisemmin seurata.Oikeusministeriö on rahoittanut ELEBOT-2021-hankkeen. Hankkeessa on toistettu vuoden 2019 ELEBOT-tutkimus, jossa tutkittiin bottivaikuttamista vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Tutkimusraportti edustaa tutkijoiden näkemyksiä. Tutkimuksesta saatua tietoa hyödynnetään muodostettaessa kokonaiskuvaa vaalivaikuttamisesta ja vaalihäirinnästä Suomessa.Linkki tutkimusraporttiin: ELEBOT-2021 loppuraportti
NordenBladet — Mitkä näkökulmat pitäisi huomioida Euroopan laajuisessa ilmastokeskustelussa? Mitä viestejä Joensuun ja Pohjois-Karjalan asukkailla on, kun puhutaan ilmastotoimien toteuttamisesta käytännössä? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kutsuu alueen asukkaat keskustelemaan Euroopan kestävästä tulevaisuudesta maanantaina 25. lokakuuta Joensuussa järjestettävään tilaisuuteen.”Ilmastokriisin torjunnassa voimme onnistua vain yhdessä. Haluamme kuulla, mitkä oman elämän ja kotikunnan kannalta tärkeät näkökulmat pitäisi huomioida, kun Euroopan unionissa suunnitellaan ja toteutetaan ilmastotoimia. Välitämme saadut viestit EU:n tulevaisuuskonferenssin keskusteluihin. Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen ja tuo oman näkemyksensä julki. Erityisesti kannustan nuoria osallistumaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen rohkaisee.Aika: maanantai 25.10.2021 kello 13.30–15.00Paikka: Joensuun Tiedepuisto, Temple of Challenge -seminaaritila, 3A-rakennus, Länsikatu 15, 80110 Joensuu. Saapumisohje Tiedepuistoon.Osallistuminen paikan päällä edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä.Ilmoittaudu tilaisuuteenSeuraa verkkolähetystäTilaisuuden ohjelma:13.00–13.30 Kahvia tarjolla13.30–15.00 Tilaisuuden puheosuusTilaisuuden avaus, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista MikkonenKaupungin tervehdys, strategiajohtaja Sami Laakkonen, Joensuun kaupunkiPaneelikeskustelu: Euroopan kestävä tulevaisuus – miten ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa Pohjois-Karjalassa. Keskustelussa mukana ministerin lisäksi mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Pitkänen.Yleisöllä mahdollisuus kysyä ja kommentoidaLähetä kysymyksesi ministerille jo etukäteenYleisö voi esittää kysymyksiä tilaisuudessa paikan päällä ja verkkolähetyksen yhteydessä. Kysymyksiä voi myös lähettää etukäteen verkkolomakkeella.Lähetä kysymyksesi ministerille tai terveisesi EU:n tulevaisuuskonferenssiinTilaisuuden järjestää ympäristöministeriö yhteistyössä Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.Eurooppa olemme me -kiertue kuulee kansalaisten toiveitaJoensuussa järjestettävä tilaisuus on osa suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertuetta. Ministerit kiertävät syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.Kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysistuntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.
NordenBladet — Uusi Opetushallitukseen perustettu osaamiskeskus vahvistaa Suomen roolia oppimisen kriisin ratkaisuissa. Keskus edistää suomalaisen opetusalan osaamisen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja tukee koulutuksen laadun ja inklusiivisuuden vahvistamista kehittyvissä maissa. Samalla se myös vahvistaa suomalaisten opetusalan toimijoiden valmiuksia toimia kehitysyhteistyötehtävissä.Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus tarjoaa asiantuntijatukea opetussektorin järjestelmätason kehittämiseen osana muuta opetusalan kehitysyhteistyötä. Osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin opetusalan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kehittyvien maiden, EU:n toimielinten sekä YK-järjestöjen ja kehityspankkien kanssa. ”Koulutus on Suomelle juuri sellainen vahvuusalue, jossa meillä on hyvä mahdollisuus tukea kestävää kehitystä. Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa suomalaisen opetusalan asiantuntemuksen hyödyntämisen kehitysyhteistyössä aiempaa laajemmin ja pitkäjänteisemmin”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskuksen toiminta rahoitetaan ulkoministeriön hallinnoimista kehitysyhteistyövaroista. Vuosille 2021–2023 on varattu 4 miljoonaa euroa. Osaamiskeskuksessa työskentelee kolme asiantuntijaa, ja sen työ käynnistyy Opetushallituksessa syksyn 2021 aikana. Keskus kokoaa suomalaisia opetusalan asiantuntijoita opetusalan kehitysyhteistyön asiantuntijaverkostoon. Verkoston asiantuntijat voivat olla esimerkiksi koulutuksen kehittämistehtävissä toimivia virkamiehiä, arvioinnin ja laadunvarmistuksen asiantuntijoita, korkeakouluissa opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen parissa työskenteleviä, kokeneita koulutuksen kentällä toimivia kehittäjiä tai opetusalan kehitysyhteistyön parissa kansalaisjärjestöissä tai yrityksissä työskenteleviä asiantuntijoita. Osaamiskeskus järjestää verkoston asiantuntijoille myös koulutusta.Verkoston asiantuntijoita voidaan lähettää keskuksen kautta eri pituisiin tehtäviin kansainvälisiin järjestöihin ja kehittyviin maihin ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeiden tueksi. Lisäksi keskuksen tarjoama tuki voi olla tiettyyn tehtävään määriteltyä lyhytaikaista tai osa-aikaista asiantuntijatukea kehitysyhteistyön kumppanimaille tai monenkeskisille toimijoille. Päätökset tuen kohdentamisesta osaamiskeskus tekee yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. ”Pidämme tärkeänä sitä, että koulutuksen merkitys kehitysyhteistyössä on laajasti tunnustettu ja siihen panostetaan, mistä uuden osaamiskeskuksen perustaminen on hyvä esimerkki. Osaamiskeskuksen toimintaa lähdetään kehittämään tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön, opetusalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa”, johtaja Samu Seitsalo Opetushallituksesta kertoo.Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus (linkki Opetushallituksen verkkosivustolle)Lisätietoa: Johtaja Samu Seitsalo, Opetushallitus, puh. +358 295 338 589, [email protected] Neuvonantaja Paula Malan, ulkoministeriö, puh. +358 295 350 424, [email protected]
