NordenBladet — Suomeen saapuvilta vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä henkilöiltä edellytetään edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä.Valtioneuvoston asetuksella voidaan vapauttaa matalan riskin maista saapuvat tartuntatautilain rajaterveysturvallisuustoimista. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta suhteessa Suomen ja sen eri alueiden koronavirustilanteeseen erityistä epidemian leviämisen riskiä. Asetuksessa määritelty koronavirustaudin ilmaantuvuusluku perustuu kokonaisarvioon, jossa on otettu huomioon maan eri alueiden erot. Asetus tulee voimaan 16. syyskuuta 2021.Asetuksen mukaan todistusta tai koronavirustestiä ei edellytetä henkilöltä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain Bhutanissa, Hongkongissa, lndonesiassa, Intiassa, Japanissa, Kiinassa, Kuwaitissa, Macaossa, Saudi-Arabiassa, Taiwanissa, Uudessa-Seelannissa, Vatikaanissa tai Norjan Etelä-Varangin, Kaarasjoen, Omasvuonon, Raisin tai Tenon kunnassa.Valtioneuvoston nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 15.10. ja uusi asetus on voimassa 31. joulukuuta 2021 saakka.
NordenBladet — EU:n digitaalinen koronatodistus otetaan kansallisesti käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koronapassi voidaan ottaa Suomessa käyttöön tilanteissa ja tiloissa, joihin kohdistuu rajoituksia. Lisäksi jatketaan tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevia säännöksiä, jotka ehkäisevät ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen.Tasavallan presidentti on vahvistanut koronatodistusta ja maahantuloa koskevan tartuntatautilain muutoksen perjantaina 15.10.2021 ja lakimuutos tulee voimaan 16.10.2021.Koronapassi on vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia on voimassa. Tällaisia rajoituksia voivat olla esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevat rajoitukset. Koronapassi ei kuitenkaan ole vaihtoehto rajoituksille silloin, jos viranomainen on kieltänyt yleisötilaisuuden tai sulkenut tilan kokonaan koronatilanteen vuoksi.Koronapassia voidaan edellyttää ravintoloissa ja yökerhoissa sekä yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, uimahalleissa ja kylpylöissä, tanssipaikoissa ja ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, huvi- ja teemapuistoissa, eläintarhojen sisätiloissa, sisäleikkipuistoissa ja sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa.Koronapassia voidaan edellyttää 16-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, mutta 16–17-vuotiaiden testaaminen koronatodistuksen saamista varten olisi turvattava maksutta julkisessa terveydenhuollossa, jos henkilö ei ole saanut koronarokotteita.Nykyisten koronarajoitusten mukaisesti koronapassia voitaisiin tällä hetkellä edellyttää ravintoloissa niillä alueilla, joilla on koronarajoituksia eli pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Koronapassi on mahdollista ottaa käyttöön laajemmin, jos rajoituksia joudutaan asettamaan myös muille alueille.Koronapassi luetaan mobiilisovelluksellaTapahtuman järjestäjä lukee koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saa maksutta sovelluskaupasta. Koronatodistuksen lukija ei kerää tai tallenna todistusten tietoja.Koronapassi käyttöön -tilaisuus sidosryhmille 15.10.Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja Aluehallintovirastojen kanssa Koronapassi käyttöön -tilaisuuden sidosryhmille perjantaina 15.10. Tilaisuus oli tarkoitettu sidosryhmille kuten julkisille ja yksityisille toiminnanharjoittajille ja tapahtumien järjestäjille eli niille, jotka voisivat ottaa koronapassin toiminnassaan käyttöön. Maahantulosäännösten voimassaoloa jatketaanTartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevilla maahantulosäännöksillä pyritään suojelemaan väestön terveyttää ehkäisemällä ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen. Samankaltaisia terveysturvallisuustoimia on käytössä useissa EU-maissa. Suomeen saapuvilta vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä henkilöiltä edellytetään edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä. Heidän, joilla on todistus ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta koronavirustestistä tai ensimmäisestä koronavirusrokoteannoksesta, tulee käydä toisessa testissä 72–120 tunnin kuluessa maahantulosta. Vaihtoehtoisesti henkilön tulee käydä koronavirustestissä Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 72-120 tunnin kuluessa. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskelleet vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Näistä maista ja alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.Tartuntatautilakiin lisätään myös pysyvästi virka-apua täydentävää sääntelyä. Säännökseen lisätään Tulli virka-apuviranomaiseksi. Muutos mahdollistaa sen, että Tulli voi antaa virka-apua terveystodistusten tarkastamisessa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun kunnille ja sairaanhoitopiireille koronasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Ensimmäinen avustushaku on auki 15.10.–12.11.2021. Toinen avustushaku toteutetaan ensi vuonna. Hakumateriaalit on julkaistu verkkosivuilla:Vuoden 2021 valtionavustushautSTM järjestää torstaina 28.10. klo 12.30-14 kunnille webinaarin, jossa käydään läpi avustusten hakemista. Hakuinfo: Valtionavustukset kuntien koronakustannuksiinHakua koskevia kysymyksiä ja vastauksia kootaan ja päivitetään säännöllisesti verkkosivuille. Usein kysyttyä koronakorvauksista kunnille
NordenBladet — Kiinnostaisiko työskentely Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF)? Virasto hakee palvelukseensa tutkijoita ja asiantuntijoita monipuolisiin tehtäviin. Hakuaika on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9. marraskuuta.Euroopan komissio hakee digitaalisen forensiikan sekä operatiivisen ja strategisen analyysin asiantuntijoita. Lisäksi haussa on petoksentorjuntatutkijoita sekä petoksentorjunnan asiantuntijoita seuraavilla aloilla: EU:n menot ja korruptiontorjunta, tulli ja kauppa, tupakkatuotteet sekä tuoteväärennökset. Palvelukseen otetut tutkijat ja asiantuntijat työskentelevät pääasiassa Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF). Palkkaus tehtävissä vaihtelee palkkaluokasta AD7, eli n. 6500 euron nettopalkasta palkkaluokkaan AD9, eli n. 9000 euron nettopalkkaan.Digitaalisen forensiikan asiantuntijoiden keskeisiin tehtäviin kuuluu digitaalisen rikostutkinnan valmistelu yhdessä tapausten tutkijoiden kanssa, rikostutkinnan kannalta merkityksellisen datan tutkiminen ja määrittäminen, merkityksellisten digitaalisten välineiden talteenotto, datan perusanalysointi sekä raporttien tuottaminen. Operatiivisen ja strategisen analyysin asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu puolestaan esimerkiksi operatiivisten analyysien toimittaminen OLAFin tutkimuksia varten, datan ja tiedon etsiminen ja analysointi, tiedustelu- ja analyysimenetelmien kehittäminen sekä tietojen strateginen analysointi näyttöön perustuvan petosten torjunnan ja ennaltaehkäisyn edistämiseksi. EU:n menoihin ja korruptiontorjuntaan keskittyvien petoksentorjuntatutkijoiden tehtäviä ovat esimerkiksi tutkimukset, jotka liittyvät EU:n tuloihin ja menoihin, korruption torjuntaan ja EU:n henkilöstön vakaviin väärinkäytöksiin. Asiantuntijat sen sijaan suorittavat muun muassa menoja, tuloja ja korruption torjuntaa koskevia tutkimuksia sekä operatiivisia toimia ja antavat niihin liittyvää korkean tason asiantuntijatukea. Tulliin ja kauppaan, tupakkatuotteisiin ja tuoteväärennöksiin keskittyvien petoksentorjuntatutkijoiden keskeisenä tehtävänä on suorittaa tutkimuksia, jotka liittyvät tulliin ja kauppaan sekä tupakkaan ja väärennettyihin tuotteisiin. Asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu samoihin teemoihin liittyviä tutkimuksia ja operatiivisia toimia sekä niihin liittyvä asiantuntijatuki.Suomen EU-edustusto järjestää valintakilpailusta webinaarin perjantaina 22. lokakuuta klo 15-16.
NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa maanantaina 18.10. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n itäinen kumppanuus, Etiopia, Persianlahti sekä Nicaragua. Ajankohtaisina aiheina esillä ovat muun muassa Afganistan, ilmastodiplomatia, Tunisia ja Länsi-Balkan.Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan joulukuussa järjestettävästä itäisen kumppanuuden huippukokouksesta, jonka on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden prioriteetit tuleville vuosille. Suomi pitää huippukokouksen onnistumista tärkeänä ja korostaa, että työohjelmassa tulisi painottaa kattavan talous- ja investointiohjelman ohella oikeusvaltiokehitystä, korruption vastaista toimintaa, hyvää hallintoa, perusoikeuksia ja yhteistä arvopohjaa sekä näihin liittyvää ehdollisuutta. Lisäksi kokouksessa keskustellaan Etiopian ajankohtaisesta tilanteesta ja kartoitetaan, millä keinoin EU voi edistää tulitaukoa ja vuoropuhelua kriisin osapuolten välillä. Ulkoasiainneuvosto käy myös keskustelun Persianlahden tilanteesta. Suomen intressinä on Persianlahden alueellinen vakaus ja dialogin vahvistaminen. Nicaraguan marraskuisten presidentinvaalien toteutukseen kohdistuu huolia, joten EU:n ulkoministerit keskustelevat kokouksessa unionin lähestymistavasta maan tulevaan hallintoon sekä keinoista demokraattisen opposition tukemiseksi. Kokouksessa on määrä hyväksyä päätelmät Bosnia-Hertsegovinasta ja siellä käynnissä olevasta EU:n operaatio Altheasta. Lisätietoa: Ulkoministerin diplomaattiavustaja Laila Clyne, p. +358 295 350 492 Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen p. +358 295 351 780
NordenBladet — Kansainvälistä maisemapäivää vietetään keskiviikkona 20.10.2021. Päivän taustalla oleva Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Maisemapäivän kunniaksi järjestetäänkin kampanjoita, kilpailuita ja ohjattuja maisemakävelyjä, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia tutustua maisemiin uusista näkökulmista.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriöValokuvaa maisemia ja osallistu kilpailuunYmpäristöministeriö järjestää kansainvälisen maisemapäivän kunniaksi valokuvakilpailun, jonka teemana on ”Maisemapäivä 2021”.”Valokuvaaminen on erinomainen tapa havainnoida maisemia. Kuvatessa tulee ehkä helpommin katsottua tuttuakin maisemaa uudesta näkökulmasta ja arvostavasti. Tuomaristo haluaa myös kannustaa etsimään luovia ja monipuolisia lähestymistapoja aiheeseen”, kuvakisan tuomariston puheenjohtajana toimiva ympäristöneuvos Tapio Heikkilä kertoo.Osallistu kilpailuun kuvaamalla maisemia 14.10.-20.10.2021 välisenä aikana ja lähettämällä kilpailukuvasi viimeistään 24.10.2021Kilpailun säännötTuomaristo arvioi kuvat ja voittaja palkitaan 500 € lahjakortilla Rajala Pro Shopiin. Ansioituneita kuvia palkitaan kirjapalkinnoin. Valokuvakilpailun kuvasatoa asetetaan näytteille ympäristöministeriön aulan ikkunoihin ja mahdollisesti sen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kilpailun verkkosivuille.Osallistu maisemakävelylleKansainvälistä maisemapäivää juhlistetaan myös Maa- ja kotitalousnaisten järjestämin maisemakävelyin. Kävelyjä järjestetään eri puolilla Suomea 16.10. ja 20.10.2021, kävelyjen ohjaajina toimivat Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat. Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuva kävely järjestetään virtuaalisesti, eli siihen voit osallistua mistäpäin Suomea tahansa, kunhan ilmoittaudut mukaan 18.10. mennessä!Tarkastele maisemia monipuolisten tehtävien avullaUusia näkökulmia ja syvyyttä maisemien tarkasteluun tuomaan on julkaistu opas, josta löytyy tietoa ja monipuolisia tehtäviä. Opas on suunnattu etenkin opettajille oppilaiden kanssa käytettäväksi, mutta eri tasoisten tehtävien joukosta löytyy aikuisillekin sopivia vinkkejä kokeiltavaksi vaikkapa maisemapäivän kunniaksi. Mitäpä jos havainnoisitkin maisemaa näköaistin sijaan kuulo-, haju-, tunto-, tai makuaistin avulla? Tai jos tarkastelisit maisemaa pohtien, millä kaikilla tavoilla ihmisen toiminta näkyy siinä?Arvioi maisemiaJos edellä mainittu maisemaan tutustuminen eri aistein kuulosti kiinnostavalta, niin kannattaa tutustua myös m.Envirate.net-palveluun. Mobiililaitteen web-selaimella käytettävän palvelun avulla voit tallentaa aistinvaraisen ympäristökokemuksesi, valokuvan ja sijainnin kartalle paikasta, jossa juuri sillä hetkellä olet.Palvelussa pääset tarkastelemaan myös muiden käyttäjien kuvia ja arvioita eri paikoista. Aikavälillä 6.9.-20.10.2021 arviointeja tehneistä palkitaan sekä eniten arviointeja tehnyt että kaikkien arvioijien joukosta arvottava henkilö kirjapalkinnoin.Osallistu valokuvakampanjaan InstagramissaKansainväliseen maisemapäivään on valmistauduttu jo etukäteen Instagramissa syyskuussa alkaneella arjen maisemia juhlistavalla #arkimaisema-valokuvakampanjalla. Käy katsomassa kuvia, osallistu myös itse ja innosta muitakin havainnoimaan arjen maisemia. Liity myös seuraamaan kampanjatiliä @arkimaisema.Maisemapäivän taustalla Euroopan neuvoston maisemayleissopimusKansainvälistä maisemapäivää vietetään Euroopan neuvoston aloitteesta vuosittain kaikissa Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen kuuluvissa maissa. Maisemayleissopimuksen tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella maisemia. Siihen kuuluvat sekä erityisen arvokkaiksi tunnistetut että arkiset maisemat, niin maaseudulla kuin kaupungeissa.Kansainvälistä maisemapäivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana yhteistyössä ovat Suomen Kotiseutuliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Museovirasto ja Viherympäristöliitto. Maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.
NordenBladet — Hallitus on päättänyt käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun. Tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Oikeusministeriö valmistelee selonteon.Selonteon tarpeen nosti keväällä esiin eduskunnan lakivaliokunta. Huoli oikeusvaltiosta ja oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä on ollut esillä koko vaalikauden ja hallinnonalan resursseja on myös toistuvasti lisätty puutteellisen perusrahoituksen vuoksi. Samalla on tullut selväksi, että oikeusvaltion viranomaisten resursseja on katsottava myös kokonaisuutena. Tämä toteutetaan selonteolla, ja tavoitteena on toimintaedellytysten turvaaminen yhtä vaalikautta pitkäkestoisemmalla tarkastelulla.– Kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että oikeusvaltiomme perusta on vakaa ja toimiva. On erinomaista, että saamme selonteon avulla kokonaiskuvan oikeudenhoidon tilasta Suomessa. Tämä on ensimmäinen oikeudenhoitoa koskeva selonteko ja se tulee toimimaan tärkeänä työkaluna tuleville hallituksille, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Selonteossa tullaan antamaan kattava ja yhteismitallinen tilannekuva oikeudenhoidon nykytilasta ja lähiajan kehityssuunnasta sekä ehdotetaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Oikeudenhoidon määrärahoista päätetään aina kehys- ja budjettimenettelyssä.Selonteon kohteena ovat tuomioistuinlaitos, Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Oikeusrekisterikeskus sekä oikeusapu- ja edunvalvonta.Selonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2022.
NordenBladet — Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) muodostavat opettajan kelpoisuuksien ja eri opettajankoulutusten yhteisen ytimen. Opettajankoulutusta kehitettiin ja yhtenäistettiin yliopistoissa laajassa yhteistyössä 2000-luvun alkupuoliskolla. Myös ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat vuosien ajan kehittäneet opettajankoulutusta yhteistyössä. Yleisen pedagogisen kelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen on kuitenkin havaittu alkaneen eriytyä toisistaan.Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi yhteistyössä Opettajankoulutusfoorumin kanssa dosentti Riitta Jyrhämältä opettajan pedagogisia opintoja koskevan selvityksen. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjolla olevien opettajan pedagogisten opintojen nykytila. Selvitys liittyy Opettajankoulutusfoorumin laatiman Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoon. Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan opettajan pedagogisten opintojen kehittämiskohteita.– Olen ylpeä sekä erinomaisista opettajistamme että loistavasta opettajakoulutuksestamme. Tuore selvitys auttaa meitä huolehtimaan siitä, että opettajakoulutus on jatkossakin ajanmukaista ja laadukasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Selvityksen perusteella näyttää siltä, että opettajan pedagogiset opinnot ovat osin pirstaleisia ja että korkeakoulut tarjoavat hyvin erilaisia opettajan pedagogisia opintoja.– Yleisen opettajakelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen määrä lähentelee sataa. On haastavaa puhua yhtenäisestä ja yleisestä pedagogisesta kelpoisuudesta, tiivistää selvityksen tekijä Riitta Jyrhämä.Rakenteellisesti tarkasteltuna erilaisuus ei ole aivan yhtä suurta, sillä esimerkiksi yliopistot ovat pyrkineet luomaan omille pedagogisille opinnoilleen yhteisen rakenteen, jossa kuitenkin opintojaksojen nimet ja laajuus saattavat vaihdella tavoitellun opettajakelpoisuuden mukaan.Selvityksessä nostetaan esille kysymyksiä, joiden merkitystä on laaja-alaisen opettajakelpoisuuden osalta aiheellista yhteisesti arvioida. Näitä ovat muun muassa pedagogisten opintojen kasvatustieteen tieteenala-aineksen määrä ja sisältö, opetusharjoittelun määrä ja luonne, ”kestävän” opettajankoulutuksen ja ajan ilmiöiden tasapaino koulutuksessa ja eri koulutusympäristöjen tuottamien opettajakelpoisuuksien keskinäiset erot.– Selvityksen pohjalta aloitamme Opettajankoulutusfoorumissa laajassa yhteistyössä keskustelun siitä, että mitä yleinen pedagoginen kelpoisuus edellyttää pedagogisilta opinnoilta tulevaisuudessa, toteaa Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Jari Lavonen.Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021 -raportti julkistettiin perjantaina 15. lokakuuta Opettajankoulutusfoorumin syysseminaarissa.Seminaarissa asiaa lähestyttiin seuraavien kysymysten kautta ja tutkimustietoa hyödyntäen: Mikä on opettajan pedagogisten opintojen tehtävä? Kuinka pitkälle pedagogisten opintojen tulisi olla yhteneväiset ja miksi eroavaisuuksia tarvitaan? Mikä on tulevaisuuden opettajien ydinosaamista, joka tulisi huomioida opettajan pedagogisissa opinnoissa? Miten osaaminen karttuu opettajan perustutkinnon jälkeen?Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:41; Riitta Jyrhämä.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman ja ilveksen metsästyskiintiön kaudelle 2021–2022. Hoitosuunnitelma on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja kantojen hoitoa.Ilveskanta on Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja ilves on luokiteltu lajina elinvoimaiseksi. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua ilvestä voi tavata kaikkialla Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin. Tänään vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin ilvesten elinalueilla asuvien ihmisten kuin ilveskannan suojelun tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.– Ilveskannan hoidossa tavoitteena on edelleen säilyttää ilveskannan suotuisa suojelutaso ja samalla jatkaa toimenpiteitä, jotka on todettu toimiviksi. Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi ilveskannan seurannan sekä tutkimuksen, ilvesten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen ja kannanhoidolliset toimet, toteaa erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Hoitosuunnitelma tukee myös monilajista kannanhoitoa eli kannanhoidossa huomioidaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi Suomessa ilves käyttää monenlaista ravintoa. Ravintovalikoima vaihtelee alueittain ja läntisessä Suomessa jäniseläinten rinnalle nousevat ravintona pienet hirvieläimet. Vaikka ilves voikin tappaa paikallisesti runsaastikin pieniä hirvieläimiä, niin se ei välttämättä pysty säätelemään saalistamiensa lajien kantoja.– Tiheillä valkohäntäpeura- ja metsäkaurisalueilla näiden kantojen pienentämiseksi tarvitaan ensisijaisesti metsästäjien sitoutumista ja arvokasta työpanosta. Monilajisessa kannanhoidossa – ilves mukaan lukien – on edelleen tarvetta niin tutkimustiedolle kuin riistahallinnon hoitosuunnitelmien yhteensovittamiselle, toteaa Vesa Ruusila.Hoitosuunnitelman toimeenpanoIlveskannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa. Edellinen vahvistettu ilveskannan hoitosuunnitelma on vuodelta 2006. Hoitosuunnitelman päivitys tehtiin Suomen riistakeskuksen johdolla ja hoitosuunnitelma sekä sen taustaosio olivat lausunnoilla vuoden vaihteessa 2017–2018. Saapuneet lausunnot (14 kpl) otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille syyskuussa 2021 tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta.Ilveksen metsästyksellä säädellään ilveskantaaIlveskannan hoitosuunnitelman kannanhoidollisiin toimiin kuuluu ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman asetuksen mukaisesti metsästyskiintiö on 320 ilvestä metsästyskaudella 2021–2022 poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa. Kiintiö on 13 ilvestä suurempi kuin edellisellä kaudella ja verotus on noin 15 prosenttia. Tänään voimaan tulevan asetuksen kiintiön tavoitteena on tihentymäalueiden kannan pienentäminen ja sitä kautta ilveksen sosiaalisen kestävyyden varmistaminen. Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella.– Ilveksen metsästyksen ja kannan säätelyn tavoitteena on ylläpitää ilveksen ihmisarkuutta. Jos ilveksiä on alueellisesti tiheämmin, seuraa siitä enenevässä määrin ilvesten liikkumista sekä saalistusta pihapiireissä ja niiden tuntumassa. Metsästyksen tavoitteena on lisäksi vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ilveskanta on ollut jo toista vuotta kasvussa. Viimeisimmän eli vuoden 2021 kanta-arvion mukaan ilveskanta oli kasvanut noin 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2020 kanta-arviossa kasvu oli 11 prosenttia. Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat vuosittain noin miljoona euroa. Vuonna 2020 summa oli noin 1,22 miljoonaa euroa. Poronhoitoalueelle ei aseteta omaa ilveskiintiötä. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta alueellisesta kohdentamisesta muualla Suomessa.
