NordenBladet — Euroopan komissio on julkaissut päivityksiä luontodirektiivin soveltamista koskeviin ohjeisiin. Päivitykset liittyvät Natura 2000 -alueiden menetelmäohjeisiin sekä luontodirektiivin tiukasti suojelemia eläinlajeja koskevaan ohjeeseen. Luontodirektiivi ja Natura 2000 -verkosto ovat Euroopan unionin tärkeimpiä keinoja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.Päivitetyt ohjeet koskevat luontodirektiivin 6. artiklan kohtien 3 ja 4 soveltamista. Ohjeet käsittelevät Natura 2000 -alueisiin mahdollisesti vaikuttavien suunnitelmien ja hankkeiden arviointia. Kaikista suunnitelmista ja hankkeista, jotka vaikuttavat merkittävästi Natura 2000 -verkostoon, on tehtävä asianmukainen vaikutusten arviointi.Ohjeen uudistuksessa on käytetty hyödyksi luontodirektiivin täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöjä sekä aihepiirin tieteellistä näyttöä ja tapaustutkimuksia. Lisäksi uudistuksessa on kuultu palautetta EU:n jäsenvaltioiden viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Edellinen vastaava ohjeistus on 20 vuoden takaa. Uudet menetelmäohjeet koskevat jäsenvaltioiden viranomaisia ja kansallisia virastoja, suunnitelmien ja hankkeiden toteuttajia, konsultteja, aluehallintoa, alan toimijoita sekä muita sidosryhmiä. Kaikkien toimijoiden tulee tarkistaa, että suunnitelmien ja hankkeiden arvioinnit vastaavat säännöksen velvoitteita. Oppaan liitteessä esitellään menetelmäohjeiden käytännön sovelluksia, jotka perustuvat eri jäsenvaltioiden esimerkkeihin.Päivitetty ohje luontodirektiivin eläinlajien tiukasta suojelustaEuroopan komissio on julkaissut uudistetun ohjeasiakirjan luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta.Päivitetty ohjeasiakirja korvaa aiemman, vuonna 2007 julkaistun ohjeen. Ohje koskee luontodirektiivin 12 ja 16 artiklan velvoitteiden soveltamista ja perustuu unionin tuomioistuimen tuomioihin sekä eri jäsenvaltioissa käytössä olevien suojelujärjestelmien esimerkkeihin. Ohjeen päivityksessä on otettu huomioon käytännön kokemukset, joita luontodirektiiviin sisältyvien lajien suojelua koskevien säännösten toimeenpanosta on saatu viimeisen 15 vuoden aikana.Asiakirja antaa tietoa ja ohjeita kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, suojeluelimille ja muille luontodirektiivin täytäntöönpanosta vastaaville sekä sidosryhmille. Sen tarkoituksena on auttaa toimijoita kehittämään tehokkaita ja käytännöllisiä tapoja säännösten soveltamiseen ja oikeudellisen kehyksen noudattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille jätelain muuttamista koskevan lakiluonnoksen. Muutoksia ehdotetaan jätealan rekisterisääntelyyn sekä jätteen ammattimaisen kuljetus- ja välitystoiminnan hyväksymisedellytyksiin. Lausuntoja voi antaa 29.11. asti.Lausunnoille lähetetty lakiesitys sisältää muutokset, joiden jatkovalmistelu irrotettiin EU:n jätesäädöspaketin toimeenpanoa koskevasta jätelain muutoksesta.Esityksen mukaan Suomen ulkopuolella sijaitsevien jätteen kuljettajien ja välittäjien, joilla on Suomeen ulottuvaa toimintaa, olisi haettava hyväksyntää jätehuoltorekisteriin. Hyväksymisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että kuljettajilta ja välittäjiltä vaadituista vakuuksista luovuttaisiin, ja niiden sijaan jätteen kuljettajilla tulisi olla yhteisön liikennelupaa. Toiminnanharjoittajien, joiden toiminta ei edellytä liikennelupaa, täytyisi olla luotettavia. Toimijan luotettavuus arvioitaisiin Harmaan talouden selvitysyksikön tekemien velvoitteidenhoitoselvitysten perusteella. Muutoksen tavoitteena on varmistaa mahdollisimman yhdenmukainen vaatimustaso kaikille toimijoille.Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön kaksi uutta tietopalvelua, jotka parantaisivat jätealan rekistereihin merkityistä toiminnanharjoittajista tarjolla olevaa tietoa. Jätehuoltorekisteriä koskevasta tietopalvelusta olisi tarkistettavissa jätehuoltorekisteriin merkityt jätteen kuljettajat ja välittäjät. Tuottajarekisteriä koskevasta tietopalvelusta voisi tarkistaa tuottajarekisteriin hyväksytyt tuottajat, tiedot tuottajayhteisöstä ja sen jäsenyrityksistä.Käyttöön otettaisiin myös uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakirjoista. Se täydentäisi EU:n jätedirektiivin täytäntöönpanoa ja parantaisi siirtoasiakirjavelvoitteen piiriin kuuluvien jätteiden kuljetusten valvontaa ja seurantaa sekä jätteistä tarjolla olevaa tietoa. Siirtoasiakirjavelvoitteen piiriin kuuluvat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä lietteet.Lisäksi jätelakiin tehtäisiin rekisterinpitäjien vastuita selkeyttäviä ja henkilöiden tietosuojaa parantavia täydennyksiä.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi postilain muuttamisesta sekä sanomalehtien määräaikaista jakelutukea koskevasta asetusluonnoksesta. Molempien lausuntoaika päättyy 28.11.2021.Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että nykyisestä postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun.Samaan aikaan kolmipäiväiseen jakeluun siirryttäessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakeluun myönnettävä valtionavustus niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua, ja joilla ei ole saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Postilakiin lisättäisiin avustusta koskevan sääntelyn reunaehdot.Esitysluonnoksen mukaan yleispalvelun tarjoajan tulisi ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle keräily- ja jakelupäivänsä vähintään kuusi kuukautta ennen keräilyn ja jakelun aloittamista kyseisinä päivinä. Laista ehdotetaan poistettavaksi yleispalvelun tarjoajalle säädetty hankintamenettely. Lisäksi esityksessä määriteltäisiin Posti Oy:n nykyisellään hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät ja tarkennettaisiin niitä koskevaa sääntelyä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella.Ehdotukset perustuvat valtiosihteerityöryhmän loppuraporttiin.Postilain mukaan koko maassa on oltava pysyvästi tarjolla postipalvelujen yleispalvelu, joka on saatavilla tasapuolisin ehdoin. Nykyisellään postin yleispalvelulähetykset on keräiltävä ja jaettava viitenä päivänä viikossa. Viisipäiväinen sanomalehtijakelu halutaan turvataSanomalehtijakelun tuesta ehdotetaan säädettävän valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen ehdotetaan olevan voimassa 31.12.2027 asti. Tuen piiriin kuuluisi pääasiassa varhaisjakeluna toimitettava sanomalehtien jakelu niinä päivinä, kun Posti ei ole velvoitettu postilain mukaiseen yleispalveluun.Asetusehdotuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen lehtijakelun toteutumiselle alueilla, joilla sitä ei ole saatavilla, ja näin osaltaan varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus, tukea uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.Avustuksensaajat valittaisiin kilpailuttamalla, ja ne sitoutuisivat tukea vastaan hoitamaan jakelun tukikauden ajan kilpailutuksessa tarkemmin määritellyn hinnan perusteella.Valtioneuvoston asetuksen jakelutuesta on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun postilain muutosesitys tulee voimaan.Mitä seuraavaksi?Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain ja asetuksen valmistelu jatkuvat virkatyönä.Hallituksen esitys laiksi postilain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2021 tai viimeistään alkuvuodesta 2022.Sanomalehtijakeluun myönnettävää avustusta koskevien säännöksien tulisi olla voimassa vuoden 2022 alkupuolella, jos avustettu lehtijakelu halutaan ottaa tavoitteiden mukaisesti käyttöön viimeistään vuoden 2023 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden tasa-arvo- ja HLBTI-asioista vastaavat ministerit kokoontuivat virtuaaliseen kokoukseen maanantaina 18. lokakuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Ministerit keskustelivat kokouksessa yhteistyöstä ja keinoista kansainväliseen anti-gender-liikehdintään vastaamiseksi. Lisäksi aiheena oli YK:n koordinoima kansainvälinen Generation Equality kampanja, jonka tavoitteena on vauhdittaa tasa-arvon edistymistä. Ministerit käsittelivät hyväksi todettuja pohjoismaisia työskentelytapoja, joita hyödyntäen tasa-arvoa ja HLBTI-ihmisten oikeuksia voidaan turvata ja edistää vastustuksesta huolimatta. Sukupuolten tasa-arvon ja HLBTI-ihmisten oikeuksien vastustus on kasvanut kansainvälisesti viime vuosina. Yhteispohjoismaisilla ratkaisuilla maat voivat saavuttaa parempia tuloksia kuin kukin maa yksinään. – Pohjoismaiden tulee olla vahvoja ja yhtenäisiä ja käyttää johtajuuttaan tasa-arvon, HLBTI-ihmisten oikeuksien ja demokratian edistämisessä, sanoo ministeri Blomqvist.– Työssä anti-gender-liikehdintää vastaan on erityisen tärkeää tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, erityisesti tasa-arvoa, HLBTI-ihmisten oikeuksia ja demokratiaa edistävien järjestöjen ja liikkeiden kanssa. Suomen ajama ihmisoikeuksiin pohjaava ulkopolitiikka painottaa vahvasti kansalaisjärjestöjen rahoittamista eri puolilla maailmaa sekä niiden toiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuoden 2021. Suomen puheenjohtajuuskauden pääteema on edistää pohjoismaiden pääministereiden visiota: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision strategiset painopistealueet ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Genomikeskuksesta ja terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä. Lakiesitys on lausunnolla 18.10.- 26.11.2021. Ehdotetun lain tarkoituksena on tukea genomitiedon vastuullista, yhdenvertaista ja tietoturvallista käyttöä ihmisten terveyden hyväksi.Sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin pyytänyt lausunnon tätä lakiehdotusta edeltäneistä genomikeskustyöryhmän arviomuistiosta sekä kahdesta luonnoksesta hallituksen esitykseksi genomilaiksi. Laissa säädettäisiin Genomikeskuksesta ja sen tehtävistäLakiehdotuksessa esitetään Suomeen perustettavaksi Genomikeskus, joka olisi genomitiedon käsittelyä ja terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä koskevien asioiden kansallinen asiantuntijaviranomainen. Genomikeskuksesta asiantuntijaviranomainenGenomikeskuksen tehtävänä olisi toimia genomitiedon käsittelyyn liittyvien seikkojen asiantuntijaviranomaisena. Genomikeskus toimisi myös asiantuntijana terveyteen liittyvissä geneettisiä analyysejä koskevissa asioissa. Kansallinen genomitietorekisteri vaatii lisävalmistelua Lain valmistelussa on ilmennyt, että kansalliseen genomitietorekisteriin liittyvät seikat vaativat vielä lisävalmistelua. Tästä johtuen genomitietoon liittyvä lainvalmistelu on päätetty vaiheistaa kahteen rinnakkain valmisteltavaan lakiesitykseen, joista nyt lausunnolle lähtevä luonnos on ensimmäinen. Vaiheistamisesta johtuen Genomikeskukseen liittyvän sääntelyn antaminen sekä Genomikeskuksen perustaminen eivät kohtuuttomasti viivästy. Lisäksi genomitietorekisterin valmistelun kannalta on katsottu parhaaksi ensin perustaa Genomikeskus, jotta valmiudet genomitietorekisterin perustamiseen ovat vahvemmat Genomikeskuksen itse voidessa osallistua valmistelutyöhön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tapahtumaa, jossa keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisesta. Näin vastataan arkkiatri Risto Pelkosen Terveysfoorumissa keväällä 2021 tekemään ehdotukseen priorisointia käsittelevästä kansallisesta kokouksesta. Varsinainen tapahtuma on tarkoitus järjestää loppuvuodesta 2022.Voimavarat on kohdennettava niin, että kokonaisuutena saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia ja terveyttä. Tällöin on pohdittava sekä yksilön että yhteisön oikeuksia. Tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa resurssien käytön vaikuttavuus ja tehokkuus. Priorisointi ymmärretään kuitenkin usein virheellisesti säästötoimeksi taikka yksittäisiin väestöryhmiin kohdentuvaksi. ”Tarpeet voivat olla rajattomat ja mahdollisuudet lähes rajattomat, mutta resurssit ovat aina rajalliset. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista resursseista vaan myös osaavan henkilöstön saatavuudesta. Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuoltoon yleiset priorisoinnin periaatteet, jotka ovat avoimesti kaikkien tiedossa ja joihin voidaan nojata päätöksissä eri tasoilla”, sanoo kansliapäällikkö Kirsi Varhila.”Perinteisesti priorisointikeskustelu on kohdistunut terveydenhuoltoon. Nyt haluamme mukaan myös sosiaalihuollon, jotta keskustelua voidaan käydä rinnakkain. Keskusteluun tarvitaan erilaisia näkökulmia – kansalaisten ja ammattilaisten ajatuksia sekä poliittista, strategista, juridista ja eettistä katsantoa”, toteaa kansliapäällikkö Varhila.Tapahtuman valmistelu alkaa syksyllä 2021. STM aikoo kutsua mukaan valmisteluun laajasti eri toimijoita, sillä keskustelusta halutaan saada aidosti monitieteinen ja moniarvoinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen aiheina 19. lokakuuta Luxemburgissa on lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Eurooppaministerit keskustelevat lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.) päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheita ovat koronapandemia, digitalisaatio, energian hintojen nousu, muuttoliike sekä kauppa- ja ulkosuhteet.”Olemme kaikki havainneet energian hintojen nousun. On tärkeää lisätä uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta energiapaletissa. Se suojaa meiltä myös hintashokeilta pidemmällä aikavälillä”, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo. Yleisten asioiden neuvosto käy myös vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelun Euroopan komission heinäkuussa antaman tiedonannon pohjalta. Keskustelu keskittyy tiedonannon yleiseen osaan. Keskustelu jatkuu marraskuussa oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista.”Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi Euroopassa on jatkettava. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa unionin ja sen jäsenvaltioiden toiminnassa”, eurooppaministeri Tuppurainen painottaa.Lisäksi yleisten asioiden neuvosto saa tilannekatsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä. Kansalaiskeskustelut ovat käynnissä sekä EU-tasolla että jäsenmaissa. Konferenssin seuraava täysistunto järjestetään 22.–23. lokakuuta Strasbourgissa ja etäyhteyksin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Syksyn 2021 kuntatalousohjelman yhteydessä julkistetun kuntakohtaisen painelaskelman valtionosuustiedoissa on ilmennyt virhe, joka on nyt korjattu valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkistettuun painelaskelmaan. Korjaus koskee kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2023–2025.Korjauksen vuoksi peruspalvelujen valtionosuuksien yhteismäärä on vuodesta 2023 lähtien noin 340 miljoonaa euroa suurempi kuin aiemmin julkistetuissa laskelmissa. Kuntakohtainen vaikutus on kaikille kunnille yhtä suuri eli valtionosuus kasvaa noin 62 euroa asukasta kohden vuodesta 2023 lähtien.Korjauksella ei ole vaikutusta ministeriön verkkosivuillakin julkistettuun sote-uudistuksen siirtolaskelmaan, joka on tehty vuoden 2022 tasossa ja päivitetty viimeksi toukokuussa 2021. Korjaus ei myöskään vaikuta vuoden 2022 valtionosuuksien määräytymiseen ja maksatuksiin. Korjaus on siis informatiivinen ja tarkoitettu huomioitavaksi kuntien lähivuosien taloussuunnittelussa. Korjauksesta huolimatta kuntakohtaiseen painelaskelmaan on suhtauduttava erityisen varauksellisesti muun muassa koronaepidemian vaikutusten epävarmuuden takia sekä siksi, että sote-uudistuksen siirtolaskelma on edelleen alustava. Sekä kuntakohtainen painelaskelma että sote-uudistuksen siirtolaskelma päivitetään seuraavan kerran keväällä 2022. Sote-uudistuksen siirtolaskelma tehdään ja määritetään lopullisesti vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2023 loppukesästä vuoden 2022 tilinpäätösten valmistuttua. Painelaskelmat päivitetään puolestaan aiempaan tapaan kaksi kertaa vuodessa kuntatalousohjelman julkistuksen yhteydessä keväisin ja syksyisin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi valtioneuvosto on koonnut periaatepäätökseen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Osana tiekarttaan liittyviä vaikutusten arviointia on arvioitu myös sitä, millaisia kustannuksia tieliikenteen polttoaineen hinnannoususta aiheutuisi eri toimialoille.Selvityksen mukaan polttoaineiden hinnannousun seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousisivat vuoteen 2025 mennessä, mutta nousu vaihtelisi toimialoittain ja alueittain.Useimmille toimijoille polttoaineen hinnannoususta tulevat kustannusten muutokset olisivat melko maltillisia, ja niiden merkitys riippuisi talouden suhdanteista. Vuonna 2025 hintojen nousun kustannusvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin liikenteen ja kemianteollisuuden toimialoille, joissa liikenteen polttoaineiden käytön osuus on suuri. Toimialarakenteen seurauksena kustannusten lisäys olisi suurinta suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomessa sekä Helsingissä ja Uudellamaalla.Tutkimuksessa käytettiin hintaskenaarioita, joiden vertailukohtana oli perusura, jossa muun muassa öljyn maailmanmarkkinahinnat ja biopolttoaineiden jakeluvelvoite ovat erilaiset kuin nykytilanteessa.Polttoaineen hintojen muutoksen seurauksena yritysten tuotantokustannukset nousevat kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vuoteen 2025 mennessä keskimäärin noin 0,08 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen ja vuoteen 2030 mennessä nousu on keskimäärin 0,07–0,38 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna kustannusten nousu on suurinta tieliikenteen tavara- ja henkilökuljetuspalveluissa, missä kustannukset nousisivat hintaskenaariosta riippuen 0,7–4,0 prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen tilanteeseen.Hinnannousua kotimarkkinoilla, mahdollisia vaikutuksia kilpailukykyynLiikenteen polttoaineiden hinnannoususta johtuva kustannusten nousu olisi selvityksen mukaan maltillista verrattuna yritysten keskimääräiseen kustannusten nousuun. Yritysten mahdollisuudet siirtää kustannusten nousu hintoihin kuitenkin vaihtelee toimialoittain ja maantieteellisin alueittain. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kilpailutilanne ja markkina-asema.Kotimaan markkinoilla tuotantokustannusten lisäys voidaan pääosin siirtää välituotteiden ja lopputuotteiden hintoihin, koska polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Lopulta polttoaineiden hinnannousu näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden, kulutustavaroiden ja asuntojen hinnoissa.Vientiteollisuudessa kustannusten siirtäminen täysimääräisesti tai edes osittain tuotteiden myyntihintoihin riippuu kansainvälisestä markkinatilanteesta ja on pääsääntöisesti vaikeaa. Polttoaineiden hinnannousu heikentää yritysten kilpailukykyä, jos muissa maissa ei tapahdu vastaavia hinnannousuja. Viennin osuus on merkittävä esimerkiksi metsäteollisuudessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, metalliteollisuudessa ja muussa teollisuudessa.Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi joukkoliikenteessä dieselkäyttöisten linja-autojen liikennöintikustannuksiin ja vaikuttaisi osin myös lippujen hintoihin. Linja-autojen päästöjen odotetaan kuitenkin vähenevän merkittävästi EU-sääntelyn kiristäessä kaluston päästöstandardeja. Erityisesti kaupunkiliikenteen odotetaan sähköistyvän, mutta pitkän matkan liikenteessä dieselkäyttöinen kalusto säilyy liikenteessä myös tulevaisuudessa.Tarkastelussa sovellettu malli ei ota huomioon talouden ja yritysten sopeutumista kustannusten nousuun.  Mikäli yritykset muuttaisivat toimintaansa kustannusnousun vaikutuksesta, olisivat kokonaisvaikutukset selvityksen tuloksia pienemmät.Kompensaatioissa mahdollista hyödyntää osin jo käytössä olevia keinojaSelvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisia kompensaatiokeinoja. Jos polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvia lisäkustannuksia päätettäisiin kompensoida, voitaisiin tukien kohdentamiseen käyttää mahdollisten muiden ratkaisujen rinnalla myös nykyisen kaltaisia tukimuotoja. Näitä ovat esimerkiksi kuorma-autojen käyttövoimaveron pienentäminen EU:n sallimalle minimitasolle ja alueellinen kuljetustuki.Kompensaation perusteltavissa olevaan suuruuteen vaikuttaa olennaisesti se, missä määrin hinnannousu johtuu valtion toimista ja kuinka kuljetuskustannukset kokonaisuutena kehittyvät kilpailijoihin verrattuna.Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy. Selvityksen ohjausryhmässä edustettuina olivat liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen vierailevat 18.10.2021 Tukholmassa. Ohjelmassa ovat muun muassa tapaaminen Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmarkin kanssa ja vierailu Samhall-yhtiössä. Suomi on ottanut Samhallista mallia perustettaessa uutta valtionyhtiötä, joka edistää vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä.Samhall on Ruotsin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka tarjoaa työpaikkoja osatyökykyisille henkilöille, jotka eivät itse kykene löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta. Samhall-yhtiöstä saatuja hyviä kokemuksia on hyödynnetty Suomessa, kun on valmisteltu uuden erityistehtäväyhtiön perustamista.”Ruotsin Samhall-yhtiö on ollut toimiva konsepti, johon myös minä ja me hallituksessa uskomme”, työministeri Haatainen sanoo.”Suomeen perustettava uusi valtionyhtiö on ennen kaikkein työkalu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistämiseen, eli sen ryhmän, joka on aiemmin jäänyt sivuun ja näkymättömäksi”, Haatainen jatkaa.Hallitus antaa 21.10.2021 eduskunnalle esityksen uudesta erityistehtäväyhtiöstä. Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana.Osatyökykyisten työllistymisen lisäksi työministerin vierailulla onesillä muun muassa maahanmuuttajien työmarkkinoille asettuminen. Vierailuun sisältyy myös tutustuminen Ruotsin valtiolliseen sovitteluinstituuttiin (Medlingsinstitutet). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi