NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on joutunut peruuttamaan tämän päiväisen vierailunsa Ahvenanmaalle. Peruutus johtuu huonosta säästä, joka estää lentämisen.Ministeri Anna-Maja Henrikssonin oli tarkoitus puhua Maarianhaminassa Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa seminaarissa. Henrikssonin puheenvuoro kuullaan tilaisuudessa nyt videoituna.Seminaari järjestetään osana Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Keskiviikkona 20.10. 2021 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta.
NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vierailee Ahvenanmaalla keskiviikkona 20. lokakuuta.Ministeri Anna-Maja Henriksson puhuu Maarianhaminassa Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa seminaarissa, jonka avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Seminaari järjestetään osana Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Keskiviikkona 20.10. 2021 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta.
NordenBladet — Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto USAID:n pääjohtaja Samantha Power ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari julkistivat 19. lokakuuta tavoitteensa edistää yhteistyössä kehittyvien maiden taloudellista tuottavuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia digitaalisaation keinoin.Washingtonissa tavanneet Power ja Skinnari allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä, joka tarjoaa kumppanimaiden hallituksille, kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille tukea digitalisaation poliittiseen suunnitteluun ja toteutukseen.Yhteistyön tavoitteena on nopeuttaa digitaalista murrosta ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Pyrkimyksenä on, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää avoimen ja turvallisen digitaalisen ympäristön tarjoamia etuja ja mahdollisuuksia.“Meidän täytyy panostaa paljon vahvemmin siihen, että uudet teknologiat saadaan laajasti kehittyvien maiden käyttöön, jotta ihmiset ja yritykset voivat toimia, oppia ja olla keskenään kanssakäymisissä entistä tehokkaammin. Samalla pitää varmistaa, että teknologia on keino vahvistaa ihmisten asemaa eikä rajoittaa heidän oikeuksiaan. Suomi antaa mielellään kokemuksensa ja osaamisensa maailman käyttöön yhdessä amerikkalaisten kollegoidemme kanssa”, ministeri Skinnari sanoo.Yksi keskeinen työkalu tässä on yrityshankkeiden rahoitus. Suomen kehitysrahoittaja Finnfund on jo jonkin aikaa investoinut digitaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Finnfundin sijoitukset parantavat kohtuuhintaista pääsyä dataan ja digitaalisiin palveluihin etenkin maaseudulla.”Olen henkilökohtaisesti erittäin innostunut uudesta yhteistyön tasosta USAID:in kanssa. Arvostan suuresti pääjohtaja Powerin sitoutumista kehittyvien maiden ihmisten – etenkin naisten – aseman vahvistamiseen digitaalisaation avulla”, ministeri Skinnari sanoo.Aiesopimus (englanniksi) (pdf, 115, 47 Kt)
NordenBladet — Suomi ja Ruotsi ovat allekirjoittaneet sopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä Tornionlaaksossa. Sen tarkoituksena on tehostaa entisestään maiden välistä poliisiyhteistyötä. Sisäministeri Maria Ohisalo ja Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg allekirjoittivat sopimuksen tiistaina 19.10. Torniossa.-Suomen ja Ruotsin poliisiyhteistyöllä on pitkät perinteet. Nyt tarkoituksena on entisestään parantaa viranomaisyhteistyötä ja ihmisten kiireellistä avunsaantia alueella, jossa rajat ylittävä kanssakäyminen ja yhteistoiminta on hyvin tiivistä muutenkin, kertoo sisäministeri Ohisalo.Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.Valtiosopimus kattaa vakavien rikosten estämiseen liittyvät kiireelliset tilanteetSopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa, ja se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimenpiteet. Pyyntö voidaan esittää naapurivaltiolle, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.Apua voidaan antaa naapurivaltiolle myös ilman erillistä pyyntöä. Poliisiviranomainen voi siis ylittää valtionrajan ja ryhtyä raja-alueella väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan torjua edellä mainittujen tyyppisiä vakavia rikoksia. Tätä sovelletaan vain, jos on olemassa riski, että vaara toteutuu ennen kuin isäntämaan poliisit ehtivät paikalle.Poliisien, jotka toimivat toisen maan alueella sopimuksen perusteella, on toimittava isäntämaan lainsäädäntöä noudattaen ja kansalliseen lainsäädäntöönsä perustuvien toimivaltuuksiensa rajoissa. Sopimuksessa määrätään myös muun muassa rikos- ja siviilioikeudellisesta vastuusta sekä kulujen vastaamisesta.Pohjoismaista poliisiyhteistyötä tehdään niin strategisella kuin operatiivisella tasollaPohjoismaiset poliisiviranomaiset ovat tehneet käytännönläheistä rikostorjuntayhteistyötä jo vuosikymmeniä. Yhteistyö perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, EU-oikeuteen ja kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön, ja sitä tehdään niin strategisella kuin operatiivisella tasolla. Pohjoismainen poliisiviranomaisten yhteistyö on tehokasta ja säännöllistä.Suomen ja Ruotsin rajaseutu on luonteeltaan poikkeuksellista valtioiden raja-aluetta, sillä alueen yhdyskuntarakenne ei noudata valtioiden rajoja (Tornio-Haaparanta-alue) ja rajat ylittävä kanssakäyminen ja yhteistoiminta on eri elämänalueilla ylipäänsä hyvin tiivistä koko Tornionlaakson alueella.Nyt allekirjoitettu sopimus on oikeudellisesti sitova valtiosopimus. Allekirjoituksen jälkeen valmistellaan hallituksen esitys, jolla eduskuntaa pyydetään hyväksymään sopimus ja joka sisältää lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö on saatettava asialliselta sisällöltään sopusointuun sopimuksen kanssa.
NordenBladet — Pohjoisen ryhmän (Northern Group) puolustusministerit tapaavat ministerikokouksessa Brysselissä 20. lokakuuta. Pohjoisella ryhmällä on kiertävä puheenjohtajuus ja Suomi toimii puolustusministeri Antti Kaikkosen johdolla kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana.Pohjoisen ryhmän puolustusministerit keskustelevat alueellisesta turvallisuudesta Pohjois-Euroopassa arktinen alue mukaan lukien. Kokouksessa keskustellaan myös tulevaisuuden haasteista, kuten strategisesta kilpailusta ja murrosteknologiasta, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja niin kutsutusta Green Defence -ulottuvuudesta.”Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on yhteinen intressi Pohjoisen ryhmän maille. Edessämme on myös monia tulevaisuuden kehityskulkuja, kuten uudet teknologiat ja niin kutsuttu Green Defence, jotka haastavat ja antavat mahdollisuuksia puolustushallinnoille. Tällaisista kysymyksistä on mielekästä käydä puolustuspoliittista dialogia tässä ryhmässä”, sanoo puolustusministeri Kaikkonen.Pohjoinen ryhmä on puolustusyhteistyömuoto, johon kuuluu Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Saksa ja Puola.
NordenBladet — Ympäristöministeriö lähetti 15.10.2021 EU-komission ennakkonotifiointimenettelyyn asetusluonnoksen arviointiperusteista, joilla rakentamisessa käytetty betonimurske lakkaisi olemasta jätettä. Notifiointi kestää lyhyimmillään kolme kuukautta. Tavoitteena on saada rakennusalan paljon odottama asetus voimaan keväällä 2022.Asetusluonnosta on muutettu jonkin verran lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Siihen otettiin esimerkiksi mukaan betoniasema-asetuksen mukaiset betoniasemat, jotka murskaavat betonin tuotannossa syntyvää ylijäämäbetonia. Linkki notifiointiin lähetettyyn asetusluonnokseen löytyy uutisen lopusta.Betonimurske on suurin yksittäinen rakennusjätejae ja tärkeä raaka-aine. Sitä syntyy vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia. Asetuksessa säädettäisiin niistä arviointiperusteista, joilla betonijätteestä valmistettu betonimurske lakkaa olemasta jätettä ja määritellään uudelleen tuotteeksi. Näin sitä voitaisiin käyttää asetuksessa määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten vastaavaa uutta tuotetta.Asetus tuo betonijätteen käyttöön uuden väylän. Betonimurskeen nykyiset käyttötavat jäävät voimaan. Näitä ovat esimerkiksi MARA-asetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta) mukainen maarakennuskäyttö. Uuden asetuksen suhdetta muihin asetuksiin ja asetettujen raja-arvojen perusteita selvennetään myöhemmin julkaistavassa taustamuistiossa.Materiaalien jätteeksi luokittelun päättyminen (niin sanottu End of Waste -menettely) on tärkeä mutta monimutkainen kiertotalouden kysymys. Materiaaleja halutaan uusiokäyttöön, mutta samalla on varmistettava, että ne ovat riittävän puhtaita korvatakseen täysin uusia materiaaleja.Uusiomateriaalien tuotteistamisen mahdollisuuksia ja pullonkauloja mietitään parhaillaan muun muassa ympäristöministeriön asettamassa laajapohjaisessa työryhmässä.Valtioneuvosto.fi: Asetusluonnos Hankeikkunassa (pääset asiakirjoihin valitsemalla aikajanalla ’ennakkonotifiointi’)
NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMO:n meriturvallisuuskomitea on päättänyt edistää merenkulun automaatiota ja ehdottaa automaation mahdollistavan sääntelyn valmistelun aloittamista. Suomi osallistui aktiivisesti päätöksen valmisteluun.IMO:n meriturvallisuuskomitea teki automaatiota koskevat päätökset 4.-8.10.2021 pidetyssä kokouksessa. Järjestön tavoitteena on saada aikaiseksi kansainvälisesti sitovaa sääntelyä, joka mahdollistaisi turvallisen meriliikenteen automaation.Jo aiemmin IMO:ssa on valmistunut automaatiota estävän sääntelyn kartoitus. Kartoituksen pohjalta meriturvallisuuskomiteassa päätettiin laatia suunnitelma uudesta sääntelystä, jolla sallittaisiin autonomiset laivat (Maritime Autonomous Surface Ship, MASS). Autonomiset laivat ovat aluksia, joilla on valmius operoida itsenäisesti tai etäohjattuina.Jatkotyö sisältää ohjeistuksen valmistelua, keskeisten käsitteiden määrittelyä sekä yhteistyötä muiden IMO:n komiteoiden kanssa. IMO:n merenkulun sujuvoittamiskomitean (FAL) istuntojen välinen kokous laati raportin säädösesteistä Suomen laatiman kartoituksen pohjalta 12.-14.10.2021.Automaatiotyö on vasta aluillaanNyt tehdyillä päätöksillä IMO luo edellytyksiä meriliikenteen automaatiolle. Sallittuja autonomiset alukset olisivat kansainvälisillä vesillä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.Automaation edistäminen ja sitä koskevan sääntelyn luominen sisältyy IMO:n nykyisen meriturvallisuuskomitean kaksivuotisohjelmaan vuosille 2022-2023 ja seuraavan meriturvallisuuskomitean alustavaan ohjelmaan. Automaation mahdollistavan sääntelyn tavoiteaikataulu on nyt hyväksytyn työohjelmaesityksen perusteella vuonna 2025, mutta todennäköisesti työ jatkuu vielä senkin jälkeen.Suomen tavoitteena on olla edelläkävijämaa merenkulun automaatiossa, sekä teknologiakehityksen että käyttöönoton mahdollistavan lainsäädännön näkökulmasta. Suomi pyrkii automaatiolla turvallisempaan, tehokkaampaan ja kestävämpään vesiliikenteeseen.Pandemia korosti etäkatsastusten tarvettaMeriliikenteen automaation lisäksi meriturvallisuuskomitean kokouksessa päivitettiin merirosvoutta koskevaa päätöslauselmaa ja covid-19-pandemiaa koskevaa päätöslauselmaa yleiskokoukselle hyväksyttäväksi. Kokouksessa päätettiin myös aloittaa alusten etäkatsastusohjeistuksen kehittäminen.Pandemia-aikana jäsenvaltiot hyödynsivät katsastuksissa digitaalisia ratkaisuja, ja kokemusten perusteella on havaittu, että nämä etäkatsastukset voisivat olla jatkossakin vaihtoehtoinen keino varmistaa alusten todistuskirjojen pätevyys. Etäkatsastusten laajempi käyttö edellyttää toimivia etäkatsastusprosesseja, jotta etäkatsastukset voitaisiin suorittaa vastaavalla laadulla kuin aluksilla tehtävät katsastukset.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää Merenkulun automaation aamupäivä -hybriditilaisuuden 2.12.2021 klo 10.30-12.30 Teams-etäyhteydellä ja paikan päällä Helsingissä. Tilaisuus on katsottavissa myös verkkolähetyksenä. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kerrotaan lähempänä ajankohtaa. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, miten edistämme yhdessä ja läpinäkyvästi ihmiskeskeistä vesiliikenteen automaatiota!
NordenBladet — Yritykset ja julkiset toimijat eri puolilla maailmaa ovat pilotoineet YK:n lastenjärjestö UNICEFin kehittämää, Suomen tukemaa Lapset ja tekoäly -ohjeistusta vuoden 2021 aikana. Pilotoinnin tulosten pohjalta kehitetty ohjeistuksen toinen versio julkaistaan marraskuussa 2021. Kuva: Sakari PiippoYK:n lastenjärjestö UNICEF on kehittänyt yhteistyössä Suomen kanssa ohjeistuksen, joka luo kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle. Ohjeistusta on pilotoitu eri puolilla maailmaa, ja Suomessa sen testaamiseen osallistuivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä startup-yritys Someturva.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi. Suunnitelmassa linjataan, miten jätteen syntyä on ehkäistävä ja jätehuoltoa kehitettävä vuoteen 2027 mennessä, jotta voimme siirtyä kierrätyksestä kiertotalouteen. Lausuntoja voi antaa 19.11. asti.Vuoteen 2030 ulottuvaan visioon sisältyy muun muassa, että materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja hillitsevät ilmastonmuutosta, ja että jätteen määrä on saatu laskuun.Jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle asetetaan 15 tarkempaa tavoitetta. Esimerkiksi yhdyskuntajätteestä olisi kierrätettävä 57 prosenttia. Ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja biojätteen kierrätys nostaa 65 prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia.Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään. Valtionhallintoa koskevat toimet olisivat sitovia suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Toimia ehdotetaan myös tuotanto- kulutus- ja jätehuoltoketjun kaikille tasoille ja toimijoille.Jätesuunnitelma kattaa maantieteellisesti koko Manner-Suomen. Suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain kerättävien määrällisten indikaattorien avulla. Suunnitelmakauden puolivälissä tehdään laajempi väliarvio, jolloin selvitetään myös toimenpiteiden toteutumista.Suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksytyksi valtioneuvostossa vuodenvaihteessa.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä vierailee Virossa Team Finland -yritysdelegaation kanssa. Vierailun tavoitteena on keskustella matkailun toipumisesta sekä suomalaisyritysten mahdollisuuksista Virossa.Elinkeinoministeri vierailee Virossa 20.10.2021 yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen edustajien kanssa. Tapaamisen agendalla on muun muassa elpymisrahoituksen ja Viron suurten infrastruktuurihankkeiden tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Lisäksi keskustelussa on Suomen ja Viron välisen matkailun toipuminen koronapandemian väistyessä.”Viro on Suomen tärkeä ja läheinen kumppani. Yhteistyötä on tärkeää tiivistää edelleen matkailun virkoamiseksi sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollisuuksiin tarttumiseksi”, elinkeinoministeri sanoo.Ministeri tapaa vierailun aikana muun muassa Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Taavi Aasin ja julkishallinnon ministeri Jaak Aabin. Ministeri osallistuu yhdessä yritysdelegaation kanssa keskustelutilaisuuksiin matkailusta ja Itä-Virumaata uudistavista hankkeista sekä EU-rahoituksen mahdollisuuksista yrityksille.Team Finland -delegaatioon osallistuvat organisaatiot ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Palta, Tapahtumateollisuus, Suomen Varustamot sekä Helsingin kaupunki.
Kuva: Sakari Piippo