NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön ja sitä koskevan lausuntopalautteen takia hallitus on päättänyt, että pienyritysten tilintarkastukseen liittyvään lakiin ei tässä vaiheessa esitetä muutoksia. Tulevia muutoksia harkittaessa otetaan huomioon kansainväliset standardit, joita uudistetaan paraikaa. Hallituksen esitystä pienyritysten yleisluonteisen tarkastuksen käyttöönotosta ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Nykytilaa selkiytetään ja yhdenmukaistetaan tilintarkastusvalvonnan ja alan edustajien välisellä, entistä tiiviimmällä vuoropuhelulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on osaltaan sitoutunut osallistumaan keskusteluun näkemysten yhdenmukaistamiseksi.Uusi kansainvälinen standardi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastukselleYksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastusta kehitetään niin sanotussa LCE-hankkeessa (Less Complex Entity). Hankkeen tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa tilintarkastuksen sisältövaatimuksia ja tarjota tarkastuksen kannalta yksinkertaisina pidettävien yhteisöjen tilintarkastukselle nykyisiä ISA-standardeja (International Standards of Auditing) tarkoituksenmukaisempi viitekehys.Kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja laativa IAASB julkaisi ensimmäisen luonnoksen uudeksi standardiksi yksinkertaisten yhteisöjen tilintarkastuksiin heinäkuussa 2021 ja sen kuulemiskierros päättyy tammikuussa. Uusi standardi hyväksytään mahdollisesti jo loppuvuonna 2022. Suomessa arvioidaan hankkeen edistyessä, missä määrin se tarjoaa ratkaisua pienyritysten tilintarkastuksen kehittämiseen. Kansainvälinen kehitys huomioidaan mahdollisia tulevia kansallisia uudistuksia tehtäessä.Työryhmän mietintö herätti keskustelua ja jakoi mielipiteitäTEM:n asettama työryhmä valmisteli muutoksia, joita lakisääteistä tilintarkastusta kevyemmän tarkastuksen käyttöönottaminen edellyttäisi lainsäädäntöön. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Mietintöä ja sitä edeltäviä esityksiä tilintarkastusvelvollisuuden rajojen nostamisesta sekä annettua lausuntopalautetta voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevissa hankkeissa. Ministeriö järjesti työryhmän mietinnöstä lausuntokierroksen syksyllä 2020. Lausuntoja annettiin 42 kappaletta. Lausunnoissa annettu palaute nykytilasta ja kehittämistoimenpiteistä ei ollut yksimielistä. Suurin osa lausuntopalautteesta vastusti mietinnön sisältänyttä esitystä. Esitystä vastustavat tahot vetosivat etenkin siihen, että muutoksella ei saavutettaisi asettamispäätöksen tavoitteita yritysten hallinnollisen taakan keventämisestä. Lisäksi esityksen nähtiin heikentävän harmaan talouden torjuntatyötä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on aloittanut vaalitietojärjestelmän uudistamisen. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.Hankkeen tavoitteena on uusi vaalitietojärjestelmä, joka käyttää uutta teknologiaa ja jonka käytettävyys on nykyistä järjestelmää parempi. Oikeusrekisterikeskus valmistelee ja toteuttaa uudistuksen oikeusministeriön toimeksiannosta. Hankkeen esiselvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä ja tarjouskilpailu avataan vuoden 2022 keväällä, kun myös tarvittavat rahoituspäätökset on tehty. Uudistuksen kokonaiskustannusarvio on 16,4 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset pitävät sisällään kustannuksia uuden ja vanhan järjestelmän päällekkäisestä käytöstä, mikä on välttämätöntä vaalivarmuuden kannalta. Mikä on vaalitietojärjestelmä? Vaalitietojärjestelmää käytetään yleisiin vaaleihin liittyvän tiedon käsittelyssä. Järjestelmästä löytyvät tiedot mm. äänestyspaikoista, ehdokkaista ja äänioikeutetuista. Myös vaalien tuloslaskenta ja tuloksen julkaisu tapahtuvat järjestelmän avulla. Käyttäjät ovat vaalivirkailijoita, joita on useita tuhansia jokaisissa vaaleissa. Lue lisää vaalitietojärjestelmän uudistamisesta vaalit.fi-sivustolta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut hanketyöryhmän selvittämään julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä hyvinvointialueilla. Selvitystyö tehdään ajalla 25.10.2021–31.5.2022.Hankkeen tavoitteena on selkeyttää julkisomisteisten yhtiöiden toimintaedellytysten jatkuvuus sote-uudistuksessa ja arvioida, millaisia lakimuutoksia tämä mahdollisesti vaatii. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miltä osin lainsäädännössä voidaan ylipäätään kohdella eri tavalla julkisesti ja yksityisesti omistettuja yhtiöitä ja olisiko tarvetta säätää erikseen julkisesti omistettujen yhtiöiden asemasta ja toiminnasta.Eduskunta edellytti selvitystä, kun se hyväksyi sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen kesäkuussa 2021.Hanketyöryhmässä ovat edustettuina valtiovarainministeriön ohella oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Selvitys tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa selvityksen kohteena olevien julkisomisteisten yhtiöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio hyväksyivät tänään päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.”Tarvitsemme lisää tarmokkaita toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Paljon on jo tehty, mutta työn vaikutukset näkyvät valitettavan viiveellä”, Suomen delegaation johtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Lyypekissä. ”Suomen aloitteesta ohjelmaan saatiin vahvempia tavoitteita rehevöitymisen hillintään ja kiertotalouteen sekä merenkulun ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Baltic Sea Action Plan on käytännössä osoittanut yhteistyön voiman ja välttämättömyyden näissä asioissa”, Mikkonen korosti.Ministerikokous antoi julistuksen, jossa korostuu Itämerellä tapahtuvan yhteistyön tärkeys myös globaalisti. HELCOM-työ edistää globaaleja kestävän kehityksen, ilmaston, luonnon ja mertensuojelun tavoitteita. HELCOMin työtä alueellisessa mertensuojelussa pidetään esimerkillisenä muun muassa YK:ssa.Suunnitelmaan lisää toimia Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksiPäivitetty Baltic Sea Action Plan sisältää lähes 200 toimenpidettä Itämeren meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Osaa näistä valtiot toteuttavat erikseen ja osaa yhdessä.Ohjelmassa Itämeren valtiot ja EU sopivat HELCOMin pahimpien saastuttajien eli niin sanotun hot spot -listan täydentämisestä vuoteen 2025 mennessä. Samoin sovittiin ravinteiden kierrätyksen strategiasta ja toimenpiteistä sekä Itämeren suojelusopimuksen maatalouden kuormitusta koskevan liitteen modernisoinnista. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia Itämeren merialueesta suojellaan vuoteen 2030 mennessä yhtenäisellä, tehokkaalla, hyvin hallinnoiduilla ja ekologisesti edustavalla merisuojelualueverkostolla.Alkuperäiseen toimintaohjelmaan nähden ohjelma laajeni siten, että se nyt entistä vahvemmin torjuu meren roskaantumista, estää vedenalaisen melun haittoja, parantaa ravinteiden kierrätystä sekä merenpohjan ja luonnon ennallistamista. Ilmastonmuutosta käsitellään koko ohjelman läpileikkaavana aiheena, koska sen vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja suojelutoimiin on merkittävä.Suomi ajoi päivitystä koskevissa neuvotteluissa erityisesti rehevöitymisen hillintään liittyvien toimenpiteiden vahvistamista sekä teki aloitteen ravinteidenkierrätyksen strategian laatimiseksi ja johti sen valmistelua. Suomi johti myös merellisten toimintojen, kuten merenkulun ja kalastuksen, haitallisten vaikutusten hillintään liittyvien toimenpiteiden laatimista.Baltic Sea Action Plan on parantanut Itämeren tilaa, mutta hyvä tila on edelleen saavuttamattaItämeren hyvää tilaa ei onnistuttu saavuttamaan alkuperäisen Baltic Sea Action Planin asettamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Meren tila on monelta osin edelleen heikentynyt, ja rehevöityminen on jopa lisääntynyt. Myönteistäkin kehitystä on: Ravinnekuormitus on pienentynyt, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on nyt hyvä.Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. HELCOM sopi vuonna 2007 Baltic Sea Action Planissa ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen ylärajoista ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet.Alkuperäisessä vuoden 2007 toimintaohjelmassa oli yhteensä 177 toimenpidettä, joista yhteisten toteutus eteni kansallisesti toteutettavia toimia paremmin. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viiveellä, joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.Suomelle osoitettuja toimia on toteutettu etenkin kansallisten vesienhoitosuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman kautta. Vuosina 2015–2018 hallitus tuki vesien- ja merensuojelua noin 40 miljoonalla eurolla ja vuosina 2019–2023 hallitus on sopinut tehostavansa toimenpiteiden toteutusta jopa 69 miljoonalla eurolla.Itämeren ympärysvaltioiden merensuojelusta vastaavat ministerit ja Euroopan komission meri- ja ympäristökomissaari kokoontuivat ensimmäiseen fyysiseen kokoukseen sitten koronapandemian alun. Kokousta emännöi HELCOMin puheenjohtajana vuosina 2020–2022 toimiva Saksa.Ministerikokouksen tiedote HELCOM:in sivuillaPäivitetty Itämeren toimintaohjelma (Updated Baltic Sea Action Plan)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä tulee säilyä kyky turvata toimintansa erilaisissa häiriötilanteissa siirryttäessä hyvinvointialueiden rakenteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille, sairaanhoitopiireille ja aluehallintovirastoille ohjauskirjeen valmiuden turvaamisesta ja kehittämisestä tulevaisuuden siirtymävaiheessa ja tulevilla hyvinvointialueilla.Nykyisen lainsäädännön mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri ohjaa erityisvastuualueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valmiussuunnittelua. Kyseisten säädösten toimeenpanoa varten STM on asettanut valtakunnallisen ohjausryhmän ajalle 1.4.2021 – 31.12.2023. Säädösten alueellinen toimeenpano toteutetaan viiden alueen mallilla yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin ja niiden keskuskaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden ohjauksessa ja johdolla. Toimeenpanossa oleellisia toimijoita ovat sairaanhoitopiirit ja niiden alueiden kunnat. Viiden alueen mallilla turvataan valmiussuunnittelun ja tilannekuvan luomisen yhtenäisyys sekä alueellinen ja paikallinen kyvykkyys häiriötilanteiden ennakoinnissa ja niihin vastaamisessa. Toimintamalli koskee julkisen sektorin järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siinä on huomioitava erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostama kokonaisuus. Lisäksi on huomioitava yhteistyö pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille 1.1.2023. Hyvinvointialueiden valmiudesta ja varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Järjestämislain sisältämät säädökset on yhteen sovitettu jatkumoksi edellä kuvattujen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain nykyisten säännösten kanssa. Valtioneuvoston asetuksella tullaan säätämään tarkemmin muun muassa häiriötilanteiden hoitamisesta, valmiuden huomioimisesta yhteistyöalueiden sopimuksissa ja tulevista valmiuskeskuksista.Siirtymävaiheessa on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat päivitetään kaikilla alueilla huomioiden tuleva hyvinvointialuerakenne. Valmiussuunnittelu perustuu keskeisiin kansallisen riskinarvion uhkakuviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisen valmiuden ja varautumisen turvaamisen lisäksi alueiden tulee vahvistaa suorituskykyään erityistilanteissa tukemaan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Valmiuden ja varautumisen ohjaus on osa hyvinvointialueiden ohjausta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi 20.10.2021 mietintönsä valtion metsien avohakkuita koskeneesta kansalaisaloitteesta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Metsähallitus pitävät aloitteen myötä virinnyttä keskustelua metsienkäsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista erittäin tärkeänä.Eri kasvatusmenetelmien etuja ja haittoja käsitellään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä monipuolisesti useasta eri näkökulmasta. Valiokunta kuuli käsittelyn aikana aiheesta eri sidosryhmien edustajia ja sai käyttöönsä lukuisia kirjallisia lausuntoja. Aiheesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus.Johtopäätöksenään valiokunta toteaa, että jatkuvan kasvatuksen osuuden lisääminen valtion metsissä on perusteltua ja toivottavaakin. Sen säätäminen pääasialliseksi metsänkasvatuskeinoksi ei kuitenkaan välttämättä tukisi kansalaisaloitteen tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, vesistöjen tilan parantamisesta ja virkistys- ja retkeilymahdollisuuksien lisäämisestä. Avohakkuukiellon seuraukset voisivat päinvastoin olla joissakin tapauksissa jopa negatiivisia puuntuotannon, monimuotoisuuden, ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamisen näkökulmasta.Jokaiseen metsikköön tulee valiokunnan mielestä valita kulloisellakin hetkellä ja kuhunkin kasvupaikkaan parhaiten soveltuva kasvatusmenetelmä, joka toteuttaa parhaiten myös muita omistajan kyseiselle kohteelle asettamia tavoitteita. Kun eri kasvatusmenetelmiä yhdistellään sopivasti toisiinsa, tulos on valiokunnan mukaan usein parempi kuin kumpikaan menetelmä yksin käytettynä.”On erinomaista, että parhaat asiantuntijat ovat nyt arvioineet erilaisten hakkuutapojen hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Kyse on tässäkin kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sitä kautta parhaan ratkaisun löytämisestä. Keskustelun myötä on havahduttu myös nykytietämyksessä oleviin puutteisiin, jotka liittyvät muun muassa eri puulajien luontaiseen uudistumiseen jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa eri kasvupaikoilla. Tutkimusrahoitusta osataan nyt osoittaa paremmin lisäselvitystä vaativiin kohteisiin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoaPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvissa Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös Metsähallituksen liiketoiminnalle tälle vuodelle asetetussa tulostavoitteessa, joka on merkittävästi viime vuotta pienempi.Peitteellisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisista hakkuista lisätään uusien linjausten mukaisesti 25 prosenttiin, ja lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käytetään niille soveltuvilla kasvupaikoilla erityisesti silloin, kun peitteisyyden ylläpitäminen on myös alueen muiden käyttömuotojen vuoksi tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä muut virkistyskäyttöpainotteiset metsät.Eri asiantuntijoiden kansalaisaloitteesta antamat – osittain myös toisistaan poikkeavat – lausunnot osoittavat, että jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan lisää kokeellista kenttätutkimusta, pelkkä mallinnus ei riitä.”Tarvitsemme lisää tietoa muun muassa taloudelliseen kannattavuuteen, hiilensidontaan sekä uhanalaisten lajien säilymiseen liittyen”, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Tätä varten Metsähallitus perusti kaksi vuotta sitten kolme 5 000 hehtaarin suuruista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joissa muun muassa kyseisiä asioita tutkitaan.”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltuvuutta eri kasvupaikoille tutkitaan parhaillaan myös useissa Kansallista metsästrategiaa ja maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa”, muistuttaa ministeri Leppä. Aktiivista kehitystyötä tässä suhteessa tullaan hänen mukaansa jatkamaan myös tulevina vuosina yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi lausumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa lausumissa mainitut eduskunnan edellyttämät selvitykset maa- ja metsätalousvaliokunnalle asetettujen aikataulujen mukaisesti.Maa- ja metsätalousvaliokunta: Metsien käytön tulee olla kokonaiskestävää (eduskunnan tiedote 20.10.2021)Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVM 13/2021 vp)Uudet omistajapoliittiset linjaukset laskevat Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitetta (MMM-tiedote 18.2.2021)Kansallisen metsästrategian uusilla hankkeilla edistetään aktiivista metsätaloutta ja kestävyyden eri näkökulmien yhteensovittamista (MMM-tiedote 11.3.2021)Ks. myös Hiilestä kiinni –hanke: Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit (luke.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Fingrid Oyj:lle hankeluvan Suomen ja Ruotsin välisen rajan ylittävän 400 kilovoltin voimajohdon rakentamiseen. Rajayhdysjohto lisäisi Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä siirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 MW ja Suomesta Ruotsiin 900 MW.”Uusi rajajohto Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeä sähkön siirron turvaamiseksi ja Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisen kannalta. Yhteys hyödyttää kansantaloutta, sekä sähkön käyttäjiä sadoilla miljoonilla euroilla. Toimivat siirtoyhteydet ovat tärkeä osa teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymisen tukemista”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj haki kesällä ministeriöltä sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa Vuennonkoski–Viitajärvi väliselle voimajohdolle. Rajayhdysjohdon on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppupuolella.Hankkeen merkitys on tunnistettu myös EU:ssa, sillä yhdysjohto on osa Aurora Line -hankekokonaisuutta, joka valittiin marraskuussa 2017 Euroopan yhteisen edun mukaisten hankkeiden (Projects of Common Interests, PCI) -listalle.Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Hankeluvassa ei määrätä sähköjohdon reittiä.Hankkeen taustalla on sähkönsiirron lisäkapasiteetin tarve Ruotsin ja Suomen välillä. Maiden välinen rajasiirtokapasiteetti on usein riittämätön, jolloin sähkömarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti ja sähkön hinnat eriytyvät. Tuontitilanteessa tämä nostaa sähkön hintaa Suomessa. Lisäksi hyvien olosuhteiden myötä kasvava tuulivoimatuotanto pohjoisessa Suomessa ja Ruotsissa lisää sähkönsiirtotarvetta.Sähkön hinta laskisi – sähkönkäyttäjät hyötyisivät satoja miljoonia euroja vuodessaHakijan mukaan keskeisin hyöty uudesta sähkönsiirtoyhteydestä on sähkönhintojen tasaantuminen Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä, jolloin hinta laskee Suomessa. Rakennettavan siirtoyhteyden arvioidaan vähentävän Suomen ja Pohjois-Ruotsin tarjousalueiden sähkön hintaeroa. Arvion mukaan yhteys laskee sähkön hintaa Suomessa ja Baltian maissa noin 3 e/MWh vuoden 2025 tilanteessa ja noin 8 e/MWh vuoden 2035 tilanteessa. Voimajohtohanke on arvioitu kansantaloudellisesti kannattavaksi. Fingridin mukaan sen kansantaloudellisten hyötyjen arvioidaan olevaan Suomelle noin 59 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2025 ja vuoden 2035 tilanteessa noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisille sähkönkäyttäjille kohdistuva hyöty on arvioitu vuoden 2025 tilanteessa noin 400 miljoonaksi euroksi vuodessa ja vuoden 2035 tilanteessa noin 1,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi merkittäviä kansantaloudellisia haittoja. Rakennettava siirtojohto muodostaisi kolmannen vaihtosähköyhteyden Suomen ja muun pohjoismaisen synkronialueen välille, mikä parantaa sähköjärjestelmän vikasietoisuutta. Yhteys laskisi Suomen ja Ruotsin välisten vaihtosähköyhteyksien yhtäaikaisesta vikaantumisesta aiheutuvaa Suomen ja muun pohjoismaisen synkronijärjestelmän saareketilanteen todennäköisyyttä 98 %. Uusi siirtoyhteys parantaa merkittävästi myös sähkön toimitusvarmuutta. Suomessa käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti on selvästi sähkön huippukulutusta pienempi, ja Suomi on riippuvainen sähköntuonnista erityisesti talvikauden kulutushuippujen aikana. Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käyttöönotto parantaa tehotasapainoa lähitulevaisuudessa, mutta sähkötehon riittävyyteen liittyy silti huolenaiheita tulevina vuosina. Yhteiskunnan sähköistymisen arvioidaan lisäksi nostavan sähkön kysyntää tulevan vuosikymmenen aikana merkittävästi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa ja ne on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon.Pohjois-Pohjanmaalle on tarkoitus perustaa yhteensä 47 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 560 hehtaaria. Näistä valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin 33 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 35 984 hehtaaria. Luonnonsuojelualueista 14 perustettaisiin ympäristöministeriön asetuksella. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 576 hehtaaria.Edustavia dyynejä, hiekkarantoja, lehtoja, metsiä, soita ja kosteikoitaLuonnonsuojelualueet perustettaisiin monipuolisesti Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa edustavien dyynien, hiekkarantojen, lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueet turvaisivat myös rakennetun kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien ylläpitämistä ja tukisivat retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Reisjärven, Siikajoen, Siikalatvan, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kuntien tai kaupunkien alueella.Alueet säilytetään luonnontilaisina, hirven metsästys sallitaan suurella osalla alueistaSuojeltavat alueet säilytetään luonnontilaisina. Niiden häiriötön kehitys turvataan tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Alueet palvelevat jokamiehenoikeuksien puitteissa myös retkeilyä, luontoharrastusta, tutkimusta ja opetusta.Asetusluonnoksen mukaan hirven metsästys sallittaisiin perustettavilla yli sadan hehtaarin suuruisilla luonnonsuojelualueilla lukuun ottamatta kahta luonnonsuojelualuetta, joilla metsästystä ei ole aiemmin harjoitettu sekä Pilpasuon, Häyrysenniemen – Purjekarin ja Olkijokisuun – Pattijoen pohjoishaaran luonnonsuojelualueita, joilla on tai sijaintinsa perusteella tulee olemaan virkistyksellistä merkitystä. Eräiden kanalintujen sekä jäniksen ja rusakon metsästys sallittaisiin sellaisilla alueilla, joissa niitä on aiemminkin metsästetty, ja joissa siihen on paikallisesti esitetty olevan hyvät edellytykset ilman, että metsästys olisi ristiriidassa alueiden suojelutavoitteiden tai muiden käyttötarkoitusten kuten luontoretkeilyn kanssa. Ketun, minkin ja supikoiran metsästys sallittaisiin lintujen suojelualueilla lajiston pesinnän turvaamiseksi kuitenkin pesintä- ja muuttoajan ulkopuolella. Luonnonsuojelualueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka ovat kuulleet laajasti eri tahojen näkemyksiä paikallisissa tilaisuuksissa ja keskusteluissa.Lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 20. lokakuuta oli esillä energiahintojen nousu sekä muut lokakuun Eurooppa-neuvoston asiat.Energiahintojen nousua käsitellään 21. ja 22. lokakuuta järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sekä ylimääräisessä energianeuvostossa 26. lokakuuta. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja myös Euroopan komission 13. lokakuuta asiasta antamaan tiedonantoon. Suomi pitää hinnan nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana, ja komission esittämiä toimenpidevaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Suomi katsoo, että ratkaisuja etsittäessä on huomioitava, että hinnan nousulle on useita selittäviä tekijöitä, joista merkittävin on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuvan ja muun päästöttömän energian osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä myös auttavat suojaamaan hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. On myös tärkeää, että hintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja. Hintojen noustessa on kansallisissa toimissa tärkeää kiinnittää huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.Lokakuun Eurooppa-neuvoston muita asioita ovat EU:n koronatoimet, digitalisaatio, muuttoliike ja kauppapolitiikka sekä ulkosuhdeasioissa muun muassa Itäisen kumppanuuden huippukokous, ASEM-huippukokous sekä Glasgow´n COP26-ilmastokokous.Suomi katsoo, että covid-19-rokotteiden tuotantoa on yhä vauhditettava, myös jotta EU pystyy vastaamaan sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin.Suomi pitää tärkeänä, että digitalisaatiolle asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita. Perusoikeuksien toteutumisesta, tietoturvasta sekä kuluttajan- ja tietosuojasta on huolehdittava. Suomi korostaa sisämarkkinoiden kehittämistä ja digitalisaation kytkemistä osaksi vihreää siirtymää, ja pitää tärkeänä datan hyödyntämistä. Kriittisten komponenttien jakeluketjujen ja saatavuuden turvaamista on tarkasteltava huomioiden toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne, tasapuolisen toimintaympäristön tarve ja tulevaisuuden käyttötarpeet. Suomi tukee EU:n digi- ja kyberpolitiikkaan liittyvien ulkosuhteiden sekä EU:n kybertoimintakyvyn vahvistamista.Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Kuluvalla rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta on pyrittävä ratkaisuihin. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Keskustelu keinoista tällaisiin yrityksiin vastaamiseksi on tarpeellinen. EU:n ulkorajavalvonnan tulee toimia tehokkaasti ja uskottavasti. On noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.Suomi tukee komission EU:n kauppapolitiikalle asettamia tavoitteita avoimuudesta, kestävyydestä ja määrätietoisuudesta. EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. EU:lla on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan tärkeää tukevaa roolia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä on yhä vahvistettava.Suomi katsoo, että EU:n yhtenäisyyden kannalta on hyvä, että Eurooppa-neuvosto käsittelee valmistautumista tuleviin huippukokouksiin sekä COP26- ja COP15-kokuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ahvenanmaan asioista vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on joutunut peruuttamaan tämän päiväisen vierailunsa Ahvenanmaalle. Peruutus johtuu huonosta säästä, joka estää lentämisen.Ministeri Anna-Maja Henrikssonin oli tarkoitus puhua Maarianhaminassa Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa seminaarissa. Henrikssonin puheenvuoro kuullaan tilaisuudessa nyt videoituna.Seminaari järjestetään osana Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Keskiviikkona 20.10. 2021 tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevan kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi