NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja kuntaministeri Sirpa Paatero edustavat etäyhteyksin Suomen hallitusta EU:n tulevaisuuskonferenssin toisessa täysistunnossa, joka järjestetään 22.-23.10.2021 Strasbourgissa. Suomea edustaa myös kansalaisedustajaksi nimetty Ninni Norra.Tulevaisuuskonferenssin täysistunnon keskustelua valmistellaan yhdeksässä temaattisessa työryhmässä, jotka käynnistävät työnsä perjantaina. Työryhmät valmistelevat tulevaisuuskonferenssin täysistuntokeskusteluita. Työryhmät käsittelevät muun muassa asioita, joita kansalaiset nostavat esiin ympäri Eurooppaa järjestettävissä kansalaistilaisuuksissa, EU-tason kansalaispaneeleissa sekä verkkofoorumissa. Valtioneuvostossa Euroopan tulevaisuuskonferenssista vastaava eurooppaministeri Tuppurainen edustaa Suomea työryhmässä, jonka teemana on arvot, oikeudet, oikeusvaltio ja turvallisuus. Kuntaministeri Paatero puolestaan edustaa Suomea digitalisaatio-työryhmässä. ”Suomi on Euroopan kärkeä digitalisaatiossa, ja se antaa meille mahdollisuuksia vaikuttaa. Toimimme EU:ssa sen puolesta, että eurooppalainen visio digitaalisesta tulevaisuudesta on ihmislähtöinen ja yhdenvertainen”, sanoo julkisen hallinnon digitalisaatiosta vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.Eurooppaministeri Tuppurainen käyttää Suomen hallituksen puheenvuoron lauantaina täysitunnossa. Lauantaina istunnossa käsitellään muun muassa EU-tason kansalaispaneelien, jäsenmaissa järjestettyjen kansalaistilaisuuksien sekä verkkofoorumin tähänastisia aihenostoja. Suomessa kansalaisten näkemyksiä ja toiveita kootaan muun muassa ministerien Eurooppa olemme me –kiertueella. Viisi ensimmäistä tapahtumaa on jo järjestetty ja useita muita on vielä tulossa eri puolilla Suomea. ”On tärkeää, että tulevaisuuskonferenssi säilytetään vahvasti kansalaisia lähellä olevana projektina. Tämän täytyy näkyä myös täysistunnossa ja työryhmissä. Meidän on käytettävä täysimääräisesti tämä mahdollisuus kuulla laaja-alaisesti eurooppalaisten ajatuksia ja entisestään lisätä unionin läpinäkyvyyttä”, toteaa ministeri Tytti Tuppurainen.Suomalaiset voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö avaa 9.11.2021 uuden rahoitushaun osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta. Hausta rahoitetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevia kehittämis- ja koulutushankkeita yhteensä noin seitsemällä miljoonalla eurolla.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyy yhteensä 10 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan  metsätalouden ilmastokestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin vuosina 2022–2025. Määrärahasta rahoitetaan kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.Marraskuussa avautuva ensimmäinen rahoitushaku on auki 15.12.2021 asti. Hankkeet voivat käynnistyä aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja ne on saatava valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Hakemuksia toivotaan erityisesti laajoilta hankekokonaisuuksilta.Hankehaussa rahoitetaan hankkeita, joissakehitetään ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä huomioiden myös peitteisen metsänkasvatuksen kehitystarpeet,parannetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa arvonmuodostusta, tehostetaan metsätoimenpideketjuja ja kehitetään uusia kansallisesti ja globaalisti hyödynnettäviä innovaatioita taiedistetään ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevien metsätalouden käytänteiden jalkauttamista koulutuksen avulla.Metsätaloudessa pyritään menetelmäkehityksen avulla siirtymään kohti ns. täsmämetsätaloutta, eli paremmin kohdennettuja ja monimuotoisempia hakkuu- ja kasvatusmenetelmiä, joissa muun muassa maaperä ja luontoarvot sekä vesien suojelu huomioidaan nykyistä vahvemmin.”Tämä on erinomainen mahdollisuus Suomen metsäsektorille viedä eteenpäin kestävää kasvua ja vahvistaa entisestään metsien ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsissä”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Rahoituksen myöntäminen perustuu Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 tukevaan valtioneuvoston asetukseen maankäyttösektorin ilmastokestävistä toimenpiteistä, ja hankehaku on osa maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Suomen kestävän kasvun ohjelmaa toteuttavien hankkeiden on noudatettava ”Ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Haun tavoitteista ja kriteereistä kerrotaan tarkemmin hakuilmoituksessa.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelmaAiheesta lisää:Hakuilmoitus (PDF)Suomen kestävän kasvun ohjelma (investoinnin P1C5I2 kuvaus sivulla 95)Valtioneuvoston asetus 5/2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueiden talous ja työllisyys ovat lähteneet koronakriisin helpottumisen ja rajoitusten purkamisen myötä vahvaan kasvuun. Odotukset lähitulevaisuudesta ovat eri puolilla maata positiiviset ja työvoiman kysyntä on vilkasta. Käytännössä kaikilla alueilla tulevaisuuden näkymiä vaimentaa kuitenkin huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. Arviot perustuvat 22.10.2021 julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden keskeisten aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu syyskuun 2021 aikana.”Hienoa nähdä, että kaikkialla Suomessa on vahvaa talouskasvua ja uskoa huomiseen. Koronakriisin varjo alkaa hiljalleen väistyä, myös palvelusektorilla”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. ”Alueiden huoli osaavan työvoiman saatavuudesta tulee ottaa vakavasti. Hallitus tekee hartiavoimin töitä, jotta työt ja tekijät kohtaisivat entistä paremmin”, ministeri Lintilä jatkaa. Alueiden kasvua vauhdittavat teollisuuden näkymät ja palvelujen kysynnän kasvuTeollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet hyvin ja vienti on vahvassa kasvussa. Käynnissä ja suunnitteilla on useita suuria teollisuuden investointeja muun muassa Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa ja monilla muilla alueilla. Akkuteollisuus on nyt vahvassa nosteessa. Metsäteollisuudessa on samanaikaisesti menossa isoja investointeja ja tuotantolaitosten lakkauttamisia. Rakentaminen on kasvukeskuksissa vilkasta, mikä pohjautuu ennen muuta asuntorakentamiseen ja aktiiviseen korjausrakentamiseen.Koronapandemia on koetellut erityisesti palvelusektoria, kuten matkailua, majoitus- ja ravitsemisalaa sekä tapahtumatuotantoa. Palvelujen kysyntä on kasvanut muun muassa kotimaan matkailun ja kaupan osalta. Silti tulevaisuus näyttäytyy edelleen epävarmana. Esimerkiksi matkailun osalta Venäjältä tulevien matkailijoiden puute nakertaa yritysten liikevaihtoa muun muassa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lentoliikenne on alkanut elpyä, mutta edelleen pääkaupunkiseudulle tärkeän työllistäjän, Helsinki–Vantaan lentoaseman, matkustajamäärät ovat vain neljäsosa siitä mitä ne olivat ennen koronakriisiä.Osaavan työvoiman saatavuus ja pitkäaikaistyöttömyys edelleen alueiden huolenaOsaavan työvoiman saatavuuden ongelmat ovat koko korona-ajan pysyneet pinnalla. Talouden elpymisen myötä ne ovat kärjistyneet entisestään ja koskevat yhä useampia toimialoja ja ammatteja. Pahimmillaan työvoiman saatavuusongelmat vaimentavat alueiden kasvunäkymiä.Työttömien määrä on laskenut ripeästi kautta maan. Työllisyyden kasvu pohjautuu pitkälti lomautusten vähenemiseen ja työvoiman kysynnän vilkastumiseen. Työttömyyden pitkittyminen nähdään alueilla haasteena, vaikka tuoreimpien tietojen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuvan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvosto keskusteli Brysselissä torstaina 21. lokakuuta korkeista energian hinnoista, EU:n oikeusvaltiotilanteesta, koronapandemiasta sekä kauppapolitiikasta. Lisäksi ulkosuhdeasioissa nousivat esille Glasgow’n COP26-ilmastokokous, Itäinen kumppanuus ja ASEM-huippukokous. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin. Kokous jatkuu perjantaina.Eurooppa-neuvosto kävi laajan keskustelun energian hintojen nousun vaikutuksesta kansalaisiin ja yrityksiin. Komissiota ja neuvostoa pyydetään harkitsemaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan estää liiallista hintojen vaihtelua. Samalla halutaan vahvistaa EU:n energian joustava käyttö ja varmistaa vihreä siirtymä. Ylimääräinen energianeuvosto kokoontuu 26. lokakuuta Luxemburgissa harkitsemaan jatkotoimia.Suomi katsoo, että hintashokkien välttämiseksi on tärkeää luopua fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kasvatettava uusiutuvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta. Hintojen noustessa on kiinnitettävä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.Varsinaisen asialistan ulkopuolella EU:n valtiojohtajat käsittelivät myös jäsenmaiden oikeusvaltiotilannetta. Keskustelussa nostettiin esille huoli EU-oikeuden etusijan kyseenalaistamisesta. Suomi katsoo, että toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi Euroopassa on jatkettava. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Eurooppa-neuvosto totesi rokotusten edistäneen merkittävästi Covid-19:n vastaista taistelua. Rokotuskattavuutta on edelleen nostettava muun muassa torjumalla disinformaatiota. Rokotteiden tuotantoa on niin ikään vauhditettava myös siksi, että EU voi vastata sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin varautunut kriiseihin.Eurooppa-neuvosto kävi strategisen keskustelun kauppapolitiikan tavoitteista. Suomi katsoo, että EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, ja sillä on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan on myös vahvistettava kestävän kehityksen tavoitteita.Ulkosuhteissa Eurooppa-neuvosto käsitteli valmistautumista ASEM-huippukokoukseen 25. ja 26. marraskuuta sekä itäisen kumppanuuden huippukokoukseen 15. joulukuuta. Glasgow’n COP26-kokouksen osalta EU:n valtiojohtajat peräävät kunnianhimoisia globaaleja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Eurooppa-neuvosto huomioi myös Kiinan Kunmingissa järjestettävän luonnon biodiversiteettia käsittelevän COP15-kokouksen valmistelut. Luonnon monimuotoisuuden kadon estämiseksi tarvitaan kunnianhimoisia toimia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu perjantaina 22.10.2021 Naton puolustusministerikokouksen toisen kokouspäivän työistuntoon, jonka aiheina ovat geostrategiset haasteet sekä EU-Nato-yhteistyö.
”Nato on keskeinen transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Suomelle on tärkeää päästä säännöllisesti vaihtamaan näkemyksiä Naton ja sen liittolaisten kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Nato-maiden lisäksi kokoukseen on kutsuttu Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Kokous järjestetään Naton päämajassa Brysselissä.

Lisätietoa kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Outi Nieminen, puh. +358 295 140 079 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen eli datahubin käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tulevat voimaan 27.10.2021. Niitä ovat laki sähkömarkkinalain muuttamisesta ja laki eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa nämä lakimuutokset perjantain esittelyssä.Datahub otetaan käyttöön 21.2.2022, mutta sen viiden kuukauden pituinen käyttöönottojakso alkaa jo 1.11.2021. Datahubin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia erityisesti sähkökauppojen selvitykseen jakeluverkoissa ja sähkön vähittäismyynnin markkinaprosesseihin.Keskitetty ja standardoitu rajapinta sähkönkulutustietoon edistää älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia- ja palveluita kuten energiatehokkuuspalveluita, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaa ja kysyntäjouston tarjoamista markkinoille, helpottaa hajautetun sähköntuotannon käsittelyä sekä lisää kilpailua vähittäismarkkinoilla.Suomen vähittäismarkkinoilla toimii 77 jakeluverkonhaltijaa ja 64 vähittäismyyjää. Vuoden aikana Suomessa tapahtuu noin miljoona muuttoa, yli 200 000 myyjänvaihtoa ja mittaustietoja vaihdetaan 3,5 miljoonasta käyttöpaikasta päivittäin. Osapuolten välisiä tiedonvaihtosanomia lähetetään vuodessa yhteensä useita satoja miljoonia. Tiedonvaihto perustuu määrämuotoisiin sähköisiin sanomiin ja menettelytapoihin, joita osapuolien on velvollisuus noudattaa. Datahubin käyttöönotto edellyttää, että kaikki jakeluverkonhaltijat ja vähittäismyyjät siirtyvät samanaikaisesti uuden keskitetyn tiedonvaihdon käyttäjiksi. Datahubin käyttöönotto on massiivinen tietojärjestelmien kehitys- ja yhteensovittamishanke. Käyttöönottoa valmistelee kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Se myös ohjaa ja koordinoi vähittäismyyjien ja verkonhaltijoiden valmistelutoimenpiteitä.Käyttöönottojakson tavoitteena on, että vähittäismarkkinoilla toimivien sähköalan yritysten välisten keskinäisten menettelytapojen muutos ei vaikuttaisi asiakkaiden palveluihin ja niiden saatavuuteen. Tällä pyritään turvaamaan datahubin aikataulun mukainen käyttöönotto sekä varmistamaan, että asiakkaiden sähkönsaanti ja palvelujen saatavuus sekä sähkön vähittäismarkkinoiden toiminta eivät vaarantuisi datahubin käyttöönoton mahdollisissa ongelmatilanteissa. Uusi lainsäädäntö sisältää aiempaa joustavampia ja tarkemmin säänneltyjä menettelytapoja käyttöönottoon liittyvien mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Mahdollisissa asiakkaisiin vaikuttavissa ongelmatilanteissa vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat tulevat informoimaan asiakkaitaan ja antamaan heille tarvittavat toimintaohjeet. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Fingrid tulevat näissä tilanteissa antamaan asiakkaille toimintaohjeita eri tiedotuskanavien kautta. Merkittävien käyttöönotto-ongelmien tilanteissa datahubin käyttöönottoa ja käyttöönottojaksoa voitaisiin siirtää valtioneuvoston asetuksella enintään vuodella eteenpäin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisesta (HE 215/2020 vp; EV 126/2021 vp)UlkoministeriöOlli Kantanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 359
– Valtuuskunnan asettaminen Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon Kööpenhaminassa 1.-4.11.2021Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiMaa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Myönnetään valtuudet tehdä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä 1 päivään toukokuuta 2024 noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä.Liikenne- ja viestintäministeriöJenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 115/2021 vp; EV 130/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä (HE 116/2021 vp; EV 135/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 21.10.2021 eduskunnalle esityksen laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain muuttamisesta. Laki saatettaisiin vastaamaan sisällöltään sähkön sisämarkkinoista annetun EU-asetuksen vaatimuksia resurssien riittävyyden arvioinnin sekä kapasiteettimekanismien käyttöönoton osalta.Esityksen tavoitteena on kehittää tehoreservijärjestelmää vastaamaan strategisia reservejä koskevia uusia EU-sääntelyn vaatimuksia. Tehoreservijärjestelmällä pyritään jatkossakin varmistamaan sähkön riittävyys talvikauden huippukulutuksen aikana.Tehoreservin tarve ja määrä arvioitaisiin jatkossa vähintään kahden vuoden välein. Arviointi pohjautuisi sähkömarkkina-asetuksen mukaiseen eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia täydentävään kansalliseen arvioon. Lisäksi Energiaviraston tulisi tehoreservin määrää mitoittaessaan ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä asetettava sähkön toimitusvarmuuden tavoitetaso.Tehoreserviin voisivat jatkossa osallistua voimalaitosten ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden lisäksi myös tekniset vaatimukset täyttävät energiavarastot sekä näiden yksiköiden yhdistelmät (aggregointi). Tehoreservi on aiemmasta poiketen ilmoitettava Euroopan komissiolle valtiontukena. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 21.10.2021 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja päätti sen toimittamisesta Euroopan komissiolle. Ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään erikseen ohjelmaan myöhemmin tehtävällä ohjelmanmuutoksella. Ohjelma koskee Manner-Suomea. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa omasta ohjelmatyöstään.”Uusi seitsenvuotinen Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma tarjoaa raamit pitkäjänteiselle alueiden kehittämiselle. Ohjelman rahoituksella esimerkiksi tuetaan yritysten TKI-toimintaa, edistetään osaavan työvoiman saatavuutta, vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään nuorten osallisuutta – ohjelmalla edistetään siis kestävää kasvua ja ihmisten hyvinvointia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Ohjelma tukee kestävän kehityksen mukaista uudistumista, osaamisen kehittämistä ja osallisuuttaUudistuva ja osaava Suomi -ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Nämä sisältyvät kaikkeen toimintaan. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia kohdistetaan ilmastotoimenpiteisiin.Ohjelmassa on kuusi toimintalinjaa:Innovatiivinen Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Rahoituksella vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää digitalisaatiota kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi.Hiilineutraali Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen.Saavutettavampi Suomi (EAKR): Tavoitteena on tukea pk-yritystoimintaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kehittämällä paikallista tieliikenneinfrastruktuuria harvaan asuttujen alueiden erillisrahoituksella.Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja joustavia koulutuspolkuja.Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä.Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+): Tavoitteena on auttaa heikommassa asemassa olevia tarjoamalla tukea elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan. Samanaikaisesti pyritään tarjoamaan muita palveluja, joilla avunsaajien tilannetta parannetaan.Ohjelman julkinen rahoitus noin 3,2 miljardia euroaUuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelman julkinen rahoitus on 2,493 miljardia euroa, joista 1,469 miljardia on EU-rahoitusta ja 1,024 miljardia kansallista vastinrahoitusta. Myöhemmin vahvistettava oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus tulee olemaan yhteensä noin 0,7 miljardia euroa.Ohjelman toimeenpano käynnistyy marraskuussaJokainen jäsenmaa laatii kutakin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta koskevan ohjelman, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus EU:n ohjelmakautta koskevien säädösten mukaisesti. Suomen ohjelma on valmisteltu laajassa kumppanuudessa ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Euroopan komission odotetaan antavan lopullinen hyväksyntä ohjelmalle maalis–huhtikuussa 2022. Ohjelman toimeenpano käynnistyy asteittain hankehauilla loppuvuoden 2021 aikana. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä tehdään keväällä 2022. Rahoitusta myöntävät maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Ruokavirasto. Ohjelman uudet verkkosivut avautuvat marraskuussa osoitteessa www.rakennerahastot.fi. Verkkosivuille kootaan tietoa muun muassa tulevan ohjelmakauden avautuvista hankehauista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus korostaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallitus pitää periaatteellisesti tarpeellisena, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Nykymuotoinen komission ehdotus ei kuitenkaan ole hallituksen mielestä tarkoituksenmukainen. Erityisesti hallitus kritisoi ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta suoriin tulonsiirtoihin EU:n talousarviosta ja painottaa, että päällekkäisiä kompensaatiojärjestelmiä tulisi välttää.Hallitus linjasi kantaansa komission ehdotukseen uuden ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. Rahaston perustaminen linkittyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin, johon hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti. Uuden päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää näitä negatiivisia vaikutuksia. Komission ehdottaman rahaston koko olisi 72,2 miljardia euroa, ja se toimisi määräaikaisesti vuosina 2025-2032.Hallitus pitää yleisellä tasolla hyvänä, että uuden päästökauppajärjestelmän huutokauppatulojen avulla pystyttäisiin kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia haavoittuvimmissa asemissa oleville kotitalouksille ja muille toimijoille sekä toisaalta tukemaan puhtaita investointeja. Hallitus pitää myös hyvänä, että komissio kiinnittää huomiota ilmastotoimien oikeudenmukaiseen toteutumiseen. Esitys ei kuitenkaan nykymuodossaan ole tarkoituksenmukainen. Hallitus korostaa, että ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavaan EU-tason lisäarvoon, kustannustehokkuuteen sekä hallinnolliseen taakkaan. Myös rahaston suureen kokoon hallitus suhtautuu varauksellisesti.Hallitus suhtautuu kriittisesti monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen ja siihen, että EU rahoittaisi suoria sosiaalietuuksiaRahasto rahoitettaisiin siten, että jäsenmaat luovuttaisivat neljäsosan uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi. Ehdotus edellyttää muutoksia EU:n omia varoja koskevaan päätökseen. Lisäksi päätöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi muutettava. Hallitus suhtautuu näihin erittäin kriittisesti. Rahaston varojen hyödyntäminen edellyttäisi jäsenmaakohtaisen suunnitelman laatimista ja hyväksyttämistä komissiossa. Rahastosta myönnettävät avustukset voisi jäsenvaltioissa käyttää toimiin, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edesauttaisivat siirtymää kohti vähä- ja nollapäästöistä liikennettä ja rakennusten lämmitystä. Tämän lisäksi ehdotus mahdollistaa sen, että jäsenmaat voivat suunnitelmissa osoittaa suoria tulonsiirtoja haavoittuville kotitalouksille, liikenteenkäyttäjille ja mikroyrityksille. Hallitus toteaa, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta osana sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmiään. Valtioneuvosto suhtautuu erityisen kriittisesti siihen, että EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana.Hallitus linjaa kannassaan, että sillä on valmius tarkastella vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eduskunnan kantojen ja Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen ratkaisun. Tämä arviointi voidaan tehdä, mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tai Suomen tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen sitä vaatii.”Sosiaalirahasto herättää paljon kysymyksiä ja epäilyksiä – ja aivan syystä. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä iso kuva. Komission ehdotukset päästökaupan laajentamisesta ja sosiaalirahaston perustamisesta linkittyvät tiivisti toisiinsa. Jos sosiaalirahastoa ei perusteta eikä uutta päästökauppaa tule, menetetään tehokas keino vähentää fossiilisia päästöjä kaikkialla EU:n alueella ja erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa on meitä vähäisemmät velvoitteet päästökaupan ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että Suomen kanta ei ole kategorinen ei, ja vaihtoehtoja selvitetään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Miten työ etenee?Komission ehdottama uusi rahasto on osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Paketilla pannaan toimeen EU:n velvoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius EU:n tasolla vuoteen 2050 mennessä.Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi