NordenBladet — EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 käynnistyy 1.11.2021. Valtioneuvosto on antanut viimeiset ohjelmakautta koskevat asetukset lokakuussa ja lainsäädäntökokonaisuus on nyt valmis.Säädöspohja muodostuu kolmesta laista ja neljästä asetuksesta, jotka sisältävät säännökset muun muassa ohjelmakauden toimeenpanoon osallistuvista viranomaisista ja muista toimijoista sekä alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavista hankkeista.Toimeenpanolaki ja -asetus muodostavat aluekehittämisjärjestelmän selkäranganAlueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, toimeenpanolaki) säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä toimijoineen, viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. Laki sisältää myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmien, eli Interreg-ohjelmien, toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021, toimeenpanolaki) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus) täsmentää toimeenpanolain säännöksiä kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja yhteensovittamisesta. Asetus tuli voimaan 1.9.2021. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus)Rahoituslaki sekä tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset täydentävät alue- ja rakennepolitiikan rahastojen EU-sääntelyäLaki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki) täsmentää ja täydentää tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovelletaan ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki)Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus) annetaan kansalliset säännökset ohjelmakaudella rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, käytettävissä olevista kustannusmalleista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä, hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä menettelyistä.Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus)Valtioneuvoston asetuksella alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) annetaan säännöksiä tuen käyttökohteista, tuen hakemisesta, päätöksenteosta, tuen maksamisesta ja hankkeen muutostilanteista ja menettelyistä. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus)Tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset tulivat voimaan 15.10.2021.Yritystukilain ja -asetuksen mukaiset avustukset on suunnattu erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseenLaki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki) koskee kahta ELY-keskusten yritystoiminnan kehittämiseksi myöntämää avustusta, joita ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustusohjelmia käytetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 sekä kansallisesti rahoitettaviin avustuksiin. Laki tulee voimaan 1.11.2021.Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki)Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 sisältää tarkemmat säännökset muun muassa yrityksen kehittämisavustuksen ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen enimmäismääristä, avustuksen käyttökohteista, avustuksen myöntämisessä käytettävistä kustannusmalleista sekä avustusta myönnettäessä sovellettavista Euroopan unionin valtiontukisäännöistä. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028Asetus tulee voimaan 1.11.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esitti 21.10.2021, että Tasavallan presidentti vahvistaisi uuden sähköisiä tietullijärjestelmiä koskevan lain. Laki koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 23.10.2021. Voimaan tullessaan uusi laki kumoaisi nykyisen samannimisen lain.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta.Lakiesitys sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista. Kyseinen lainsäädännön valmistelu tapahtuu erikseen ja siitä vastaa valtiovarainministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2022.Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2691. Työeläkeindeksi nousee noin 2,28 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,501. Vuoteen 2021 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,46 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 21.10.2021 eduskunnalle esityksensä asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisesta sekä uuden lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.Lakien tarkoitus on sujuvoittaa asepalvelusta.Asevelvollisuuslakiin tehdään muutoksia vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pandemiatilanteissa kutsunnat olisi mahdollista järjestää etänä. Tällöin poikkeusmenettelyistä päättäisi puolustusministeriö. Asevelvollinen sen sijaan ei voisi päättää kutsuntoihin osallistumisen tavoista. Samasta syystä aluetoimistoille lisättäisiin mahdollisuus perua kertausharjoituksia ja peruuttaa harjoitusmääräyksiä pandemiatilanteissa.Tällä hetkellä laissa ei ole yhtenäistä säännöstä siitä, milloin asepalvelus tulisi viimeistään aloittaa. Lakiehdotuksessa esitetään aikarajaksi, että varusmiespalvelus pitäisi aloittaa viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta.Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakemista aikaistetaan noin kuudella viikolla. Hakemukset tulisi jättää viimeistään 15. tammikuuta. Muutos mahdollistaa naisten valintatilaisuuden järjestämisen kutsuntojen kanssa samanaikaisesti. Myös valintoihin liittyvät terveystarkastukset saadaan näin samaan rytmiin miesten kanssa.Naisten oikeutta keskeyttää vapaaehtoinen palvelus lyhennetään 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen palveluksen aloittamisesta. Näin estetään keskeyttäminen tehtyjen koulutushaaravalintojen jälkeen ja niistä aiheutuvat siirrot perusyksiköiden välillä.Siviilipalveluslakiin esitetään muutosta, joka selkeyttäisi siviilipalveluksesta jo kertaalleen kieltäytyneiden ja tuomittujen asemaa. Vapauttavan tuomion saaneita ei enää määrättäisi uudelleen palvelukseen rauhan aikana.Ehdotettujen lakimuutosten ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Asevelvollisuuslain säännöstä viimeisestä mahdollisesta varusmiespalveluksen aloittamisajankohdasta sovellettaisiin vasta 1.1.2024 jälkeen varusmiespalveluksen aloittaviin varusmiehiin.Hallituksen esityksiin ei kuulu sellainen asevelvollisuusjärjestelmän ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen laajempi kehittäminen, jota arvioidaan valtioneuvoston 5.3.2020 asettamassa parlamentaarisessa komiteassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että joitain marraskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatkettaisiin vuoden 2022 loppuun asti. Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää.Työttömyysturvan suojaosan korotusta sekä liikkuvuusavusta ja yritystulon sovittelua koskevia poikkeuksia ei esitetä jatkettavaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää työttömyysvakuutusmaksuihin 0,20 prosentin korotusta ensi vuodelle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,05 prosenttia palkasta.Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,74 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 1,18 prosenttia palkasta.Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,49 prosenttia palkasta.Omavastuumaksun palkkasummarajoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräinen omavastuumaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi vähintään 35 160 000 euroa. Omavastuumaksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi enintään 2 197 500 euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2021. Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan kalenterivuosittain.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää sotilasavustukseen lisättäväksi suojaosaa. Suojaosan suuruus olisi 200 euroa.Muutos koskisi varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa olevia sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka henkilö saa tienata ilman että se vaikuttaa hänen sotilasavustuksensa suuruuteen.Voimassa oleva sotilasavustuksen tulokäsite on tiukka ja se poikkeaa muiden Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien etuuksien tulokäsitteistä. Tulokäsite on koettu epäoikeudenmukaiseksi, koska palveluksen aikana tehdystä työstä saatu palkka vähennetään täysimääräisesti maksettavasta avustuksesta. Hallitus linjasi osana vuoden 2022 talousarvioesitystä nopeavaikutteisista työllisyyttä vahvistavista toimista. Sotilasavustuksen suojaosan tarkoitus on tehdä palveluksen aikana tehtävästä työstä kannattavampaa ja kannustavampaa. Kosketuksen säilyttäminen työelämään tai omaan yritystoimintaan on hyödyllistä palveluksen jälkeisen työllistymisen ja toiminnan kannalta. Laki tulisi voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että ilmailulakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja täsmennettäisiin vastaamaan muun muassa EU-sääntelyn viimeaikaisia muutoksia. Lakiluonnosten keskeiset muutosehdotukset selkeyttävät ilmailuviranomaisten ja eräiden ilmailun toimijoiden toimivaltaa. Tavoitteena on parantaa edelleen siviili-ilmailun korkeaa turvallisuutta.Lakiluonnoksissa täydennettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston toimivaltuuksia kansallisena siviili-ilmailun turvallisuusviranomaisena. Viraston roolia täsmennettäisiin muun muassa lentoliikenneoikeuksien käytön rajoittamisen ja EU:n turva-asetuksen soveltamisen osalta. Lisäksi lentokenttäavustusten myöntäminen siirtyisi liikenne- ja viestintäministeriöltä viraston tehtäväksi.Kansallisten ilma-aluksien lentokelpoisuuden tarkastamista sujuvoitettaisiin siten, että lentokelpoisuustarkastajalla olisi oikeus myöntää tarkastustodistus. Nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto myöntää todistuksen tarkastajan suosituksesta.Lakiluonnoksessa on täsmennetty eräitä lennonvarmistuspalveluita sekä lentomenetelmien suunnittelua koskevia vastuita ja laajennettu ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelutehtävissä olevien toimijoiden oikeutta saada tehtävään liittyviä välttämättömiä tietoja. Lisäksi matkustajien kuljetustoiminnasta historiallisilla ilma-aluksilla tulisi jatkossa ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle, jos toiminta ei kuulu muun luvan- tai ilmoituksenvaraisuuden piiriin.Samassa yhteydessä tarkistettaisiin myös ilmailua koskevia sanktiointeja, kuten rikoslain liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevaa tunnusmerkistöä. Keskeinen muutos olisi se, että EU-säännösten vastainen miehittämätön ilmailu katsottaisiin rikkomukseksi ja siitä olisi seuraamuksia.Miehittämättömän ilmailun osalta ilmailulailla annettaisiin eräille toimijoille oikeus havainnoida luvatonta miehittämätöntä ilmailua esimerkiksi lentoasemaympäristössä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen 21.10.2021 eduskunnalle antama muutosesitys koskee ilmailulakia, liikenteen palveluista annettua lakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, rikoslakia ja puolustusvoimista annettua lakia.Esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Tarkoitus on, että muutokset tulisivat voimaan viimeistään vuoden 2022 alusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin. Muutoksella täytäntöönpannaan EU:n neuvoston direktiivin vaatimus, jonka mukaan jokaisella kalastusaluksella on oltava miehistöluettelo, jonka kopio on toimitettava maissa oleville valtuutetuille henkilöille.Hallitus esittää, että velvollisuus koskisi vain niitä aluksia, joilla on palkattua miehistöä. Soveltamisalan ulkopuolelle ehdotetaan jätettäväksi itsenäisesti kalastusta harjoittavat sekä muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa kalastavat ammatinharjoittajat.Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 21.10.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 19.12.2021, jolloin Suomen tähän asti noudattaman poikkeuksen määräaika päättyy. Poikkeuksen mukaan miehistöluettelon toimittaminen koskee vain yli 24-metrisiä kalastusaluksia.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomeen perustetaan uusi, valtion omistama erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy. Sen tehtävä on edistää vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Yhtiö tukisi työllistettävien valmiuksia niin, että he Työkanavassa ensin työskenneltyään saisivat työpaikan avoimilta työmarkkinoilta.Yhtiön perustamisen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoite edistää osatyökykyisten työllistymistä ja kehittää uudella tavalla välityömarkkinoita.Hallitus antoi yhtiötä koskevan lakiesityksen eduskunnalle 21. lokakuuta 2021. Tavoite on, että yhtiö käynnistäisi toimintansa vuoden 2022 aikana. Työkanava Oy:n mallina on käytetty soveltuvin osin Ruotsissa jo pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä.”Oikeus ja mahdollisuus työhön kykyjensä mukaan on sekä osatyökykyiselle ihmiselle että koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeää. Työkanava Oy voi jatkossa työllistää tästä joukosta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan ei ole aiemmin onnistuttu merkittävästi lisäämään työllistymistä edistävillä toimilla ja palveluilla. Yhtiön toiminnan käynnistäminen on yksi osoitus myös siitä, että Suomi toimeenpanee kansainvälisiä velvoitteitaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Työkanava Oy:n omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Toiminta käynnistyisi vaiheittainTarkoitus on, että Työkanava Oy toimisi koko maassa, mutta toiminta käynnistyisi asteittain. Työkanava voisi hyödyntää olemassa olevia palveluja ja toimia yhteistyössä muiden eri välityömarkkinatoimijoiden kanssa.Työkanavan toiminta rahoitettaisiin osoittamalla sille valtion talousarviossa 20 miljoonan euron peruspääoma Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (EU:n elpymis- ja palautumistukiväline RRF). Lisäksi yhtiölle annettaisiin 10 miljoonan euron vuotuinen määräraha, jolla tavoitellaan 1000 henkilön työllistymistä pidemmällä aikavälillä. Yhtiö saisi tuloja myös palvelujensa myynnistä. Työntekijä saisi työsuhteen Työkanavassa – viranomaisena toimisi TE-toimistoTyökanavaan työllistyminen olisi viimesijainen vaihtoehto, kun muut keinot eivät ole johtaneet työllistymiseen. TE-palveluissa työnhakijoina on nyt yli 30 000 työtöntä, joilla on diagnoosi työkyvyn aleneman takia. Heistä vaikeimmassa asemassa ovat sellaiset henkilöt, joilla on vamma tai sairaus ja jotka ovat yli 55-vuotiaita ja joilla on matala koulutustaso.Työntekijä palkattaisiin suoraan yhtiön palvelukseen työsuhteeseen. Henkilön palkkaus ja muut työehdot määräytyisivät työlainsäädännön ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.Yhtiöllä ei olisi julkisia hallintotehtäviä eikä se käyttäisi julkista valtaa. Työkanava voisi hyödyntää työntekijöiden valinnan väylänä ainoastaan TE-toimistoa, joka toimii viranomaisena. TE-toimisto ohjaisi keskitetysti työttömiä osatyökykyisiä Työkanava Oy:n palvelukseen yhtiön tarpeiden mukaisesti.”Työnantajien asenteet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämiseen ovat koko ajan myönteisempiä, mistä olen erittäin iloinen. Osatyökykyisillä on monenlaista ammattiosaamista ja koulutustausta on laaja ja monipuolinen. Työkanavan kautta toivottavasti vielä madallamme entisestään kynnystä osatyökykyisten työllistämiseen”, toteaa ministeri Haatainen.Yhtiön hinnoittelun oltava markkinaehtoistaYhtiön taloudelliseen toimintaan sovellettaisiin kilpailulain säädöksiä kilpailun tasapuolisuuden turvaamisesta julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä (ns. kilpailuneutraliteettivaatimus). Siten yhtiö toimisi niin, ettei se vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaan palvelujen tarjontaan nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön tuottamien palvelujen hinnoittelu olisi markkinaehtoista. Hinnoittelua ja yhtiön markkinaosuutta seuraisivat erillinen neuvottelukunta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä työ- ja elinkeinoministeriö osana omistajaohjausta. Työkanava Oy on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuuttaHallituksen tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää myös osatyökykyisten osallistumista nykyistä enemmän työelämään. Tavoitteen saavuttamiseksi ja osana hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta on käynnissä Työkykyohjelma. Sen tarkoitus on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista. Yksi ohjelman käytännön toimenpiteistä on Työkanava Oy:n toiminta.Työ-ja elinkeinoministeriö toimeenpanee Työkykyohjelmassa lisäksi useita muita osatyökyisten työllistymistä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi TE-toimistoihin lisätään työkykykoordinaattoreita ja TE-palvelupiloteissa parannetaan TE-palvelujen osuvuutta osatyökykyisille. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisen näkökulma on mukana hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa sekä juuri perustetun yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toiminnassa.Työkykyohjelman lisäksi on käynnissä useita samaan suuntaan vieviä isoja uudistuksia, jotka auttavat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä työllistymään. Näitä ovat muun muassa TE-palvelujen uudistustyö, johon kuuluvat muun muassa TE-palvelujen järjestämisvastuun siirto kuntiin vuonna 2024, pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto ja palkkatuen uudistus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi