NordenBladet — Oikeusministeriön koordinoima Tietoa syrjinnästä -hanke järjestää 25.10. tilaisuuden, jossa keskustellaan sateenkaaripolitiikan tavoitteista sekä julkaistaan selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa.Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voitaisiin paremmin edistää Suomessa? Entä miten tietoa tulisi paremmin hyödyntää päätöksenteossa? Näistä ja muista sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvistä aiheista keskustellaan oikeusministeriön HLBTIQ-keskustelutilaisuudessa tänään 25.10.Tilaisuudessa julkaistaan myös selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea -selvitys sisältää tilannearvion seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta sekä ehdotuksia lähivuosien sateenkaaripolitiikan tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Selvitys kattaa laajasti eri hallinnonalat sekä elämänalueet. Selvityksen tavoitteena on tukea systemaattista sateenkaari-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä valtioneuvostossa. Lisäksi tilaisuudessa julkaistaan infolehtinen sateenkaariryhmiä koskevan tiedonkeruun kehittämisestä, jossa nostetaan esiin konkreettisia ehdotuksia tiedonkeruun ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.Tilaisuus on suunnattu päättäjille, virkamiehille, tutkijoille, yhdenvertaisuusasiantuntijoille sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Tapahtuman juontaa toimittaja Laura Haimila.Tilaisuus järjestetään osana Tietoa syrjinnästä -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan Unionin perusoikeus, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014-2020).Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea, kun EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat videoneuvotteluun torstaina 28. lokakuuta.Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomi toimitti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Euroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta 4. lokakuuta. Samalla komissio antoi ehdotuksen EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi. Päätösehdotus sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet, joiden avulla seurataan Suomen suunnitelman toimeenpanoa.Neuvosto hyväksyy suunnitelmat kokouksen jälkeenEU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat videoneuvottelussaan Suomen, Viron ja Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelmista. EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat ja täytäntöönpanopäätökset muutaman päivän kuluessa kirjallisella menettelyllä.Suomi voi hyväksyä Viron ja Romanian suunnitelmat.Kun neuvosto on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman, Suomi saa käyttöönsä 13 prosenttia suunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisätalousarvion, joka linjaa rahoituksen käyttöä tänä vuonna. Ensi vuoden EU-rahoitus sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvosto pureutui 22.10. muuttoliikkeeseen ja digitalisaatioon EU-huippukokouksen toisena päivänä Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Muuttoliikkeestä käytiin laaja keskustelu. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa toimeenpanemaan viipymättä kesäkuun päätelmien mukaisesti lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön toimintasuunnitelmat. Niiden rahoituksessa on hyödynnettävä mm. NDICI Globaali Eurooppa -välinettä. Eurooppa-neuvosto kiirehti myös rahoitusta syyrialaispakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille.EU-valtiojohtajat tuomitsivat kaikki pyrkimykset välineellistää maahanmuuttajia poliittisiin tarkoituksiin. EU jatkaa täysimääräisesti ulkorajavalvontaansa laittoman muuttoliikkeen estämiseksi.
Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja.Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Samaan aikaan on noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.EU:n valtiojohtajat hyväksyivät loppupäätelmät myös digitalisaatiosta. Eurooppa-neuvosto totesi haitallisten kybertoimien lisääntyneen merkittävästi. Siksi EU:n sitoumusta avoimeen, vapaaseen, vakaaseen ja turvalliseen toimintaympäristöön on vahvistettava. Tämä korostaa tarvetta kehittää edelleen EU:n kyberturvallisuuden kriisinhallintaa ja tehokasta EU-tason vastausta laajamittaisiin kyberturvallisuuden uhkiin.Eurooppa-neuvosto muistutti myös EU:n tavoitteesta varmistaa Euroopan digitaalinen siirtymä, joka edistää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä sekä vahvistaa digitaalista suvereenisuutta. Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti ripeää edistymistä tärkeimmässä lainsäädännössä (ml. verkkovierailuasetus sekä digitaalisia palveluita ja digitaalisia markkinoita koskevat säädökset) sekä dataa, tekoälyä, digitaalista identiteettiä ja eurooppalaista siruekosysteemiä koskevissa aloitteissa. Kokouksessa jätettiin jäähyväiset Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ja Ruotsin pääministerille Stefan Lövfenille, jotka osallistuivat viimeisen kerran Eurooppa-neuvostoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokoukseen 25.–26. lokakuuta Tromssassa. Kokous päättää Norjan puheenjohtajakauden, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Suomelle.Ministereiden on tarkoitus hyväksyä  kokouksessa uuden Barentsin alueen hankerahaston perustaminen, uusi Barentsin ilmastopoliittinen toimintaohjelma sekä kokouskannanotto, jossa on yhteenveto Norjan puheenjohtajuuskauden saavutuksista ja joka viitoittaa Suomen puheenjohtajuuskauden tulevia painopisteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) keskeiset jäsenvaltiot ovat sopineet hiilivoimaloiden sekä niiden osien rahoittamisen lopettamisesta vientiluotoilla ja sidotulla avulla lokakuun loppuun mennessä. Sopimus julkistettiin 22.10.2021 Pariisissa.Sopimuksessa ovat mukana Australia, Kanada, Euroopan unioni, Japani, Korea, Uusi-Seelanti, Norja, Sveitsi, Turkki, Iso -Britannia ja Yhdysvallat.”Uusien hiilivoimaloiden rahoituksen kieltäminen vientihankkeissa on tärkeä askel tavoitteessa vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä. OECD-maiden yhteinen päätös ohjaa rahoitusta fossiilista uusiutuvan energian investointeihin, jotka ovat välttämättömiä päästöjen vähentämiseksi”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kielto koskee myös olemassa oleviin laitoksiin toimitettavia laitteita, ellei niiden tarkoitus ole saasteiden tai hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Nämä laitteet eivät kuitenkaan saa pidentää laitoksen käyttöikää tai lisätä sen käyttökapasiteettia. Myös CCUS-järjestelmän jälkiasennus olemassa oleviin laitoksiin olisi mahdollista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sen osapuolet ovat saattaneet päätökseen sisäiset sopimusprosessinsa. Sopimuksella tuetaan myös 31.10. alkavan Glasgow´n ilmastokokouksen (COP26) pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten osallistujavaltiot pyrkivät saamaan sopimusprosessinsa valmiiksi jo lokakuun loppuun mennessä.Vientirahoituksen ilmastoa koskeva keskustelut käynnistettiin EU:ssa uudelleen vuonna 2019 Suomen aloitteesta puheenjohtajuuskaudellamme. Suomi on tukenut aktiivisesti Euroopan komission ehdotusta uusien hiilivoimaloiden rahoituksen lopettamiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tiistaina 26. ja keskiviikkona 27. lokakuuta Berliinissä.Pääministeri Marin tapaa keskiviikkona liittokansleri Angela Merkelin sekä tiistaina virkaatekevän valtiovarainministerin ja varakansleri Olaf Scholzin. Pääministeri Marin osallistuu tiistaina 26. lokakuuta vuosittain Berliinissä järjestettävään Maailman terveyshuippukokoukseen. Korkean tason kokoukseen osallistuu useita Maailman terveysjärjestö WHO:n jäsenmaita, kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, akateemisia instituutioita sekä yksityissektorin toimijoita. Pääministeri Marin pitää kokouksen päätösjakson avauspuheenvuoron. Puheen aiheena on hyvinvointitalous. Keskustelua voi seurata suorana tapahtuman verkkosivulla.Pääministeri Marinilla on myös kahdenvälinen tapaaminen WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin kanssa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 Luonnonvara- ja biotalouspäiviä vietettiin 21. lokakuuta virtuaalisesti. Päivän teemana oli Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi ja sivuvirtojen kestävä hyödyntäminen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä ja edistää metsätalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä.Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä totesi avauspuheenvuorossaan, että luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen on ministeriön hallinnonalan ytimessä. ”Erittäin ajankohtainen teema luonnonvara-alalla on tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen. Se tarjoaa ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin”.Hämeen ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu arvioi puheenvuorossaan, että Lahti on ansainnut eurooppalaisen ympäristökaupungin tittelin aidolla sitoutumisella ympäristöstä huolehtimiseen. ”Esimerkiksi Sibeliustalon puurakentaminen ja sen vieressä oleva kallionsisäinen jätevedenpuhdistamo ovat esimerkkejä oman aikansa ympäristöratkaisuista. Nyt teemme ratkaisuja uusiin ympäristöhaasteisiin.”Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi tervehdyksessään, että Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi on lähtöpiste kaupungin kunnianhimoisille ympäristötavoitteille. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025. ”Uskomme, että tämä houkuttelee Lahteen uutta yritystoimintaa”.Aamupäivän puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia yritysesimerkkejä sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä Lahden seudulla. Anna Nicol Fazerilta kertoi, miten ksylitolitehdas tuottaa kauramyllyn sivuvirroista raaka-aineita elintarviketeollisuuteen ja biopohjaisen energian tuotantoon. Johanna Rusanen Salpakierto Oy:stä esitteli Kujalan yritysekosysteemiä. Niko Wassholm Labio Oy:stä kertoi Kujalassa sijaitsevasta Suomen suurimmasta biokaasulaitoksesta. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä kertoi Koskisen Oy:n Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.Kimmo Hietanen Viking Maltilta kertoi yrityksen mittavasta laitosinvestoinnista Lahteen ja kuinka uudessa laitoksessa sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotantoon täysimääräisesti. ”Näin mittavissa määrissä ruokaraaka-aineiden sivuvirtoja korostuu niiden käytön taloudellisuus, mutta erityisesti niiden vastuullisuus ja ympäristövaikutus. Jyvistä ja maltaista irtoaa merkittävä määrä pölyä ja kuorta, joista tuotamme energiaa laitokselle”.Valtiohallinnon näkökulmaa Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kuultiin TEM:n Ulla Palanderin puheenvuorossa uuden biotalousstrategian valmistelusta ja MMM:n Petri Koskela kertoi elintarvikealan materiaalitehokkuusohjelmasta. Ruoka-ala on toimialojen joukossa edelläkävijä, sillä se on ensimmäinen materiaalitehokkuuden edistämiseen sitoutunut ala Suomessa.Sivuvirtojen hyödyntämisen ja skaalautuvuuden edistämisestä kuultiin hyviä esimerkkejä ja alueellista näkökulmaa ympäri Suomen. Keskustelemassa olivat Sinikka Koikkalainen Hämeen ELY-keskuksesta, Tuomas Pussila Kemin Kiertotalouskeskuksesta sekä Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Keskustelussa nousi vahvasti esiin materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämisen tärkeys ilmastotoimien merkityksen lisäksi.Tilaisuus oli suunnattu maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajille, toimialan tehtäviä hoitavien virastojen ja laitosten johdolle ja keskeisille asiantuntijoille sekä maakuntien ja muiden sidosryhmien edustajille.Tilaisuuden järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista perjantaina 22. lokakuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Madridin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Sari Raution Andorraan. Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Nairobin-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pirkka Tapiolan Seychelleille ja Ugandaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 22.10.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon valtiovarainministeriölle eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun lain ja tuloverolain 9 ja 10 §:n muuttamisesta annettujen lakien hallituksen esityksen luonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että ehdotettu sääntely voi olla asiaa vähemmän tuntevalla henkilölle vaikeasti ymmärrettävää ja esitysluonnoksestakin saa kuvan, että sääntelyn soveltamistilanteet voivat olla monimutkaisia. Esitysluonnoksen mukaan verovelvollisten on vähintään tunnettava ehdotetun sääntelyn sisältö ja noudatettava siitä seuraavia ilmoittamisvelvoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin esitysluonnoksen vaikutuksia erilaisten verovelvollisten näkökulmasta.Lakiluonnoksesta saa käsityksen, että ehdotettujen lakimuutosten soveltamistilanteet tulevat olemaan hyvin harvinaisia ja koskettamaan rajattua kohderyhmää. Esitysluonnoksessa on kuvattu vaikutusten olevan vähäisiä. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata selkeämmin, kuinka todennäköistä on ylipäätänsä arvioitujen vaikutusten toteutuminen. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi