NordenBladet — Järjestöillä on tärkeä rooli ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemisessa. Eri toimijoiden välille tarvitaan kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja toteuttamaan asumista koskevia ratkaisujaan hyvissä ajoin.Valtio ja kunnat pyrkivät luomaan edellytyksiä ikäystävällisille asumisratkaisuille, mutta tukea tarvitaan myös järjestöiltä, jotka tavoittavat kansalaiset usein valtiota ja kuntia paremmin.TTS Työtehoseura toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen valtakunnallisten järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta ja mahdollisuuksista toimia ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukena. Selvityksessä oli mukana valtakunnallisia eläkeläis- ja seniorijärjestöjä, vanhusalan järjestöjä, asunto- ja kiinteistöalan sekä kuntien edustajia.Selvityksen tuloksissa painottuivat järjestöjen resursointiin ja rahoitukseen liittyvät haasteet ja yhteistyö muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Myös järjestöjen tekemää viestintää olisi kehitettävä, jotta se tavoittaisi nykyistä tehokkaammin ikääntyneet ja ikääntyneiden omaiset.Järjestöt toimivat pääosin pienin resurssein, ja selvityksen tärkein ehdotus liittyikin niiden mahdollisimman tehokkaaseen kohdentamiseen, eri toimijoiden välistä yhteystyötä kehittämällä.Selvityksen tulosten perusteella ympäristöministeriö käynnistää yhdessä valtakunnallisten järjestöjen kanssa verkostohankkeen, jonka tavoitteina ontukea järjestöjen kansalaisille kohdistamaa asumisen ennakointi- ja viestintätoimintaaedistää paikallista toimintaa asumisen ennakoinnissa yhdessä jäsenyhdistysten kanssavahvistaa järjestöjen välistä yhteistyötä ikääntyneiden asumisen ennakoinnissa sekä tehostaa tähän liittyvää neuvontaa ja koulutustakoota neuvontamateriaalia ja tarvittaessa tuottaa uutta.Verkostohankkeen toteutusta koordinoi TTS Työtehoseura. Hankkeen hakuaika käynnistyy 1.11.2021 ja päättyy 21.11.2021. Hankkeen tulokset kootaan ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvään viestintä- ja neuvontamateriaalien tietopankkiin.Lisää aiheestaYM.fi: Ikääntyneiden asuminenSelvitys järjestöjen toiminnasta ikääntyneiden asumisen ennakoinnin tukenaHakujulistus ja hakulomake

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja EU:n digitaalisesta valmiudesta sekä kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager vierailee Helsingissä perjantaina 29.10. Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelevat varapuheenjohtajan kanssa kilpailu- ja valtiontukipolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, EU:n teollisuusstrategian toimeenpanosta sekä digitalisaatiosta. Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit tapaavat komissaari Margrethe Vestagerin perjantaina Helsingissä. Tapaamisten pääteemana on EU:n sisämarkkinoiden ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen. Lähtökohtana tulee olla tasapuolisten toimintaolosuhteiden turvaaminen elinkeinoelämän toimijoille. Teollisuuspolitiikan osalta on keskeistä huomioida EU:n kokonaisvaltainen teollisuusstrategia ja pk-yritysten merkitys kilpailukyvyn edistämisessä.Suomi kannattaa tiukkaa linjaa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikassaTyöministeri Haatainen keskustelee Vestagerin kanssa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikasta ja komissiossa käynnissä olevasta kilpailupolitiikan arviointityöstä.  ”Meille on tärkeää, että EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntely pysyy tiukkana, jotta sisämarkkinat toimivat hyvin ja tasavertaisesti. Tietyissä EU:n kannalta strategisissa hankkeissa on perusteltua soveltaa niille suunnattua sallivampaa valtiontukisääntelyä, mutta tämän ei tulisi laajentua yleisempään käyttöön”, työministeri Haatainen sanoo.Monet EU-maat ovat viime aikoina ehdottaneet kevennyksiä EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntöihin, mutta Suomi kannattaa näissä tiukkaa linjaa. Valtiontukisääntöjen täytyy taata EU:ssa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintamahdollisuudet ja varmistaa, että sisämarkkinat säilyvät avoimina vapaalle kilpailulle. Suomen toiveena on myös, että koronan aikana aloitetuista väliaikaisista valtiontuista luovutaan mahdollisuuksien mukaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat. Kilpailu- ja valtiontukisääntelyn tulee myös osaltaan tukea unionin tavoitteita vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä.Teollisuusstrategian tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseenElinkeinoministeri Lintilä keskustelee johtavan varapuheenjohtajan kanssa EU:n päivitetystä teollisuusstrategiasta, EU:n kilpailukyvystä sekä digitaalitaloudesta ja nousevista teknologioista. Teollisuusstrategiassa tulee olla hyvin edustettuina eri sektorit ja sen tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseen.”Kestävien biotalousratkaisujen tulee olla osa EU:n teollisuusstrategiaa. Biopohjaiset materiaalit ja tuotteet tukevat EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta, kestävää kasvua ja kilpailukykyä”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusavun tulorajoja tulisi nostaa vastaamaan paremmin tämänhetkistä väestön tulotasoa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen perusteella noin 800 euron käyttövarat kuukaudessa voisivat olla oikeasuhtainen summa, jolla oikeusapua voisi saada ilman omavastuuosuutta.Tulorajojen noston seurauksena potentiaalisena uutena asiakasryhmänä olisivat keskituloiset henkilöt, joilla on tarvetta oikeusapuun esimerkiksi perheoikeudellisissa tai asuntokauppaan liittyvissä riidoissa.Nettotulot oikeusavun myöntämisen perusteenaSelvityksen mukaan monien oikeusapua tarvitsevien tilanne oikeusavun saamisessa paranisi, mikäli oikeusavun myöntämisen perusteena otettaisiin huomioon pelkästään hakijan nettotulot nykyisin tehtävän käyttövaralaskelman sijaan. Tulorajoja pitäisi lisäksi tarkistaa säännöllisesti yleisen tulotason muuttuessa.Haastatellut asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat toivoivat, että käyttövarojen laskemista yksinkertaistettaisiin, tulorajoja nostettaisiin eikä oikeusavun omavastuuprosenttiin vaikuttaisi esimerkiksi henkilön asumismuoto omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Lisäksi oikeusapua pitäisi voida myöntää nykyistä laajemmin eri asiaryhmiin.Oikeusturvavakuutuksen merkitysNoin 80 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli selvityksen mukaan oikeusturvavakuutus kotivakuutuksen yhteydessä. Kuitenkaan noin yhdeksällä kymmenestä oikeusapua saavista henkilöistä ei ollut oikeusturvavakuutusta. Siten julkinen oikeusapu on tärkeä instrumentti turvaamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat laatineet Matti Tolvanen, Tarja Koskela, Matias Huhtilainen, Mika Sutela, Miisa Törölä ja Emilia Eskelinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi hoitotakuusta lähtee lausunnolle marraskuun 2021 puolivälissä. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2022. Sote-ministeriryhmä linjasi asiasta kokouksessaan tänään.Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jatkossa seitsemässä vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn määräaika tiukentuisi perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Ohjelmaan on kerätty hallituksen toimenpiteet syrjinnästä vapaan Suomen turvaamiseksi.Yhdenvertainen Suomi nimellä nyt julkaistu valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi perustuu tilannearvioon ja tutkittuun tietoon rasismista ja sen ilmenemismuodoista Suomessa. Ohjelma pitää sisällään kahdeksan keskeistä tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021-2023. Toimenpiteillä pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän monimuotoisuutta, vahvistamaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismin eri muodoista, kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta sekä puuttumaan vihapuheeseen systemaattisella toiminnalla. Lisäksi toimenpiteillä luodaan edellytyksiä hyvien väestösuhteiden politiikalle paikallisesti ja valtakunnallisesti. Avainasemassa paikalliset toimijatYhdenvertaisuus toteutuu ihmisten arjessa ja sen vuoksi kunnat ovat avainasemassa luomassa yhdenvertaisia mahdollisuuksia, turvallista arkea ja luontevia kohtaamisia eri taustaisten ihmisten välillä. Rasismin vastaisessa toimintaohjelmassa painottuukin paikallistason merkitys, ja kuntia sekä muita toimijoita halutaan tukea entistä paremmin hyvien väestösuhteiden rakentamisessa ja rasismin vastaisessa työssä. Osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa toteutettavan toimintaohjelman toimenpiteet rahoitetaan osin suuntaamalla olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen ja niissä voidaan lisäksi hyödyntää EU-rahoitusta. Tutustu toimintaohjelmaan:
Yhdenvertainen Suomi – Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — DHAGE (The Digital Health Advisory Group for Europe) on korkean tason neuvontaryhmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa synergioita ja kannustaa Euroopan maita yhteistyöhön digitaalisuutta ja terveyttä koskevissa päätöksissä. Pandemian jälkeisenä aikana ryhmä pyrkii löytämään kestäviä ratkaisuja terveydenhuoltojärjestelmien elpymiseksi ja yhteiskuntien kestokyvyn kehittämiseksi. DHAGE on Suomen sosiaali- ja terveysministeriön ja HIMSS:in (Healthcare Information and Management Systems Society) perustama ryhmä.Ryhmän vuoden 2021 tapaaminen keskittyi digitaalisen osallisuuden parantamiseen terveydenhuollossa ja yhteiskuntien kestokyvyn kehittämiseen. Ryhmän kolmas vuosittainen työpaja järjestettiin 3.9.2021. Työpaja keskittyi digitaalisen osallisuuden parantamiseen terveydenhuollossa ja hoivassa. Raportti työpajasta ja sen tuloksista on nyt julkaistu.Varmistakaa digitaalinen osallisuus terveys- ja sosiaalipalvelujen suunnittelussa. Velvoittakaa terveyspalvelujen tarjoajat tarjoamaan saavutettavampia ja helpommin käytettäviä palveluja.Ratkaiskaa digitaalisen osallisuuden ongelmat tuomalla yhteen sosiaali-, terveys- ja teknologiayhteisöt. Perustakaa digitaaliset palvelut ihmisten tarpeiden ja elämäntapahtumien ympärille.Kouluttakaa terveysalan työntekijöitä, jotta he osaavat käyttää ja arvioida digitaalisia järjestelmiä.Kehittäkää maailmanlaajuinen yhteensopivuusjärjestelmä osallisuudelle (Global Interoperability Maturity Model).Kansainvälisten organisaatioiden tulisi kehittää aloite kokemusten keräämiseksi sekä päätöksien ja käytännön keinojen kehittämisen tueksi ja testaamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on torstaina 28.10. vahvistanut keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2022. Lukiokoulutuksessa se on 7 157,74 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 83,96 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 89,48 euroa opetustuntia kohden.Lisäksi oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2022, joka on yhteensä 28,42 miljoonaa euroa.Vuoden 2022 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2019 toteutuneisiin käyttökustannuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 20.7. ehdotuksen rahoitustietodirektiivin muuttamisesta. Muutoksella mahdollistettaisiin EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten pääsy keskitettyihin pankkitilirekistereihin. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 28.10.Rahoitustietodirektiivin muutos liittyy komission ehdotukseen uudeksi rahanpesunvastaiseksi direktiiviksi. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyistä pankkitilirekistereistä saatavat tiedot ovat saatavilla keskitetyn yhteyspisteen kautta. Keskitetyn yhteyspisteen kehittäisi Euroopan komissio, joka myös ylläpitäisi sitä. Yhteyspisteen avulla toimivaltaiset viranomaiset voisivat selvittää nopeasti, onko tietyllä henkilöllä pankkitilejä muissa jäsenvaltioissa, eikä niiden tarvitsisi tiedustella asiaa erikseen eri jäsenvaltioiden viranomaisilta.Rajat ylittävää rikollisuuden rahoittamista voitaisiin selvittää tehokkaamminValtioneuvosto suhtautuu ehdotukseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Ehdotus vahvistaa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, sillä sen avulla jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille luotaisiin työkalu selvittää ja puuttua tehokkaammin rikollisuuden rahoittamiseen rajat ylittävissä tapauksissa. Niissä on tärkeää saada selville, kenelle muussa kuin tutkintaa suorittavassa jäsenvaltiossa oleva pankkitili kuuluu.Eduskunta käsittelee rahoitustietodirektiivin kansallista täytäntöönpanoaJo voimassa olevan rahoitustietodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet päästä jäsenvaltioiden kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin. Direktiivin mukaan pääsy voidaan antaa viranomaisille, joilla on toimivalta vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa ja niihin liittyvissä syytetoimissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Itäradan suunnittelua varten perustettavan hankeyhtiön valmistelu etenee.Valtioneuvosto päätti 28.10.2021 valtuuttaa liikenne- ja viestintäministeriön perustamaan uuden, valtion osittain omistaman Itärata-nimisen osakeyhtiön. Liikenne- ja viestintäministeriö voi allekirjoittaa yhtiön perustamissopimuksen ja muut perustamiseen liittyvät asiakirjat ja merkitä valtion puolesta perustettavan osakeyhtiön osakkeet.Suomen valtio sitoutuu pääomittamaan yhtiötä osakassopimuksen ehtojen mukaisesti enintään 40,29 miljoonalla eurolla.Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.Valtioneuvosto oikeutti 28.10.2021 lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymään valtion puolesta Pohjolan Rautatiet Oy:n asettamisen selvitystilaan. Yhtiö perustettiin helmikuussa 2019 raideliikenteen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Yhtiöllä ei ole operatiivista liiketoimintaa.Mitä seuraavaksi?Itärata-hankeyhtiö perustetaan kuntien päätöksiä koskevan muutoksenhakuajan päätyttyä.Perustamisen edellytyksenä on, että Suomen valtion rahoitussitoumus edustaa perustamisvaiheessa enintään 51 prosentin suuruista osuutta rahoitussitoumusten kokonaismäärästä.Mahdollisilla muutoksenhakuprosesseilla voi olla vaikutusta yhtiön perustamisen aikatauluun ja tämän vuoksi tarkkaa perustamispäivää ei voida ilmoittaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU edellyttää jo nykyään, että jalkineissa ja tekstiilituotteissa täytyy olla selkeästi merkittynä valmistusmateriaali. Hallitus esittää eduskunnalle EU:n markkinavalvonta-asetukseen perustuvaa lainsäädäntöä, joka täsmentää yritysten velvollisuuksia materiaalimerkintöihin liittyen. Ehdotettu lakiuudistus mahdollistaa myös seuraamusmaksun määräämisen virheellisistä tai puutteellisista merkinnöistä.Hallitus esitti 21.10.2021 uutta lakia jalkineiden ja tekstiilituotteiden valmistusmateriaalien merkinnöistä. Vaadittujen merkintöjen lisäksi lakiuudistukseen sisältyy ehdotus seuraamusmaksusta. Ehdotuksessa esitetään, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes voisi määrätä seuraamusmaksun jalkineiden ja tekstiilituotteiden puutteellisista tai virheellisistä merkinnöistä. EU:n markkinavalvonta-asetuksessa edellytetään seuraamusten säätämisestä kansallisesti.EU:ssa myytävien jalkineiden ja tekstiilituotteiden valmistajien, maahantuojien ja markkinoijien täytyy huolehtia siitä, että kaikista tuotteista löytyy merkintä, joka kertoo, mistä materiaalista tuote on valmistettu. Suomessa merkintöjen täytyy olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Materiaalimerkinnät eivät ole uusi vaatimus, mutta virheellisistä tai puutteellisista merkinnöistä ei aikaisemmin ole ollut mahdollista määrätä seuraamusmaksua. Uudistuksen tärkeä tavoite on parantaa kuluttajansuojaa. Sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 alusta. Hallituksen esitys on osa laajempaa markkinavalvonta-asetuksen toimeenpanoa, jota koskeva esitys annettiin eduskunnalle 23.9.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi