NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on mukana E2:n tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien ja ulkosuomalaisten paluumuuttajien keskuudessa voidaan vahvistaa. Hankkeessa kuullaan ulkosuomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja kansainvälisiä diginomadeja. Pula osaavasta työvoimasta on jo monella toimialalla kasvun este. Tämän vuoksi Suomi tarvitsee kohtaantoa parantavien toimien lisäksi myös työvoiman maahanmuuttoa. E2:n tutkimushankkeessa ääneen pääsevät myös potentiaaliset Suomeen muuttajat. Tutkimus hakee vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomesta tulee osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta? Uusi tieto tukee Talent Boost -ohjelmaa”Osaava työvoima on tärkeä voimavara töllisyyden vahvistamiselle. Teemme ministeriössä nyt paljon töitä, jotta saamme maahanmuuttoon liittyvät prosessit sujuviksi ja koko järjestelmän toimimaan. On hienoa, että saamme tutkimuksen avulla laajan Talent Boost -ohjelman tueksi lisää tietoa siitä, miten yhdessä voisimme kehittää koko maahanmuuttokokonaisuutta”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. ”Monissa yrityksissä on akuutti osaajapula. On tärkeää, että nyt käynnistyvä hanke tuottaa monipuolista tietoa siitä, miten Suomi voi olla paitsi vetovoimainen myös pitovoimainen”, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaalejaTutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Tutkimushanke nivoutuu osaltaan työvoiman maahanmuuttoa edistävään, kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan ja koulutus- ja työperäisen maahanmuuton Tiekarttaan. Tutkimusta rahoittavat TEMin lisäksi ulkoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, KEVA, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan pääministeri Pedro Sánchez vierailee ensi viikolla Helsingissä ja tapaa pääministeri Sanna Marinin tiistaina 9. marraskuuta.Pääministeri Marin ja pääministeri Sánchez keskustelevat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista EU-kysymyksistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden pääministerit ovat hyväksyneet huoltovarmuutta ja varautumista koskevan yhteisen julkilausuman. Pohjoismaat korostavat varautumisen sekä yhteistyön merkitystä epävakaassa ja vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä.”Pohjoismainen yhteistyö on voimavara, jonka avulla Pohjoismaat voivat vahvistaa valmius- ja kriisinsietokykyään. Tiivistämällä pohjoismaista huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyötä rakennamme kaikissa tilanteissa toimintakykyistä Pohjolaa”, sanoo pääministeri Sanna Marin. Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät julkilausuman Kööpenhaminassa keskiviikkona 3. marraskuuta. Pohjoismaiden pääministerit sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin hallitusten johtajat tapasivat Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.Suomi toimii kuluvana vuonna hallitusten välisen pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana. Huoltovarmuusyhteistyön kehittäminen on ollut yksi Suomen puheenjohtajuuden keskeisistä tavoitteista. Pohjoismaiden yhteistyötä ohjaa pääministereiden hyväksymä yhteinen visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Kokouksessa kuultiin Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäen yhteenveto yhteisen visiotyön etenemisestä sekä kyselytutkimuksesta, joka kartoitti kansalaisten odotuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Pohjoismaiden hallitusten välinen yhteistyöelin Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää kuluvana vuonna 50 vuotta. Pääministerit totesivat Kööpenhaminassa, että maailma on muuttunut merkittävästi 50:ssä vuodessa, mutta pohjoismainen yhteistyö jatkuu vahvana, nyt ja tulevaisuudessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teollisuuspäästödirektiivissä määritellyiltä sika- ja siipikarjatiloilta edellytetään BAT-päätelmien mukaista vuosittaista typen ja fosforin erityksen sekä ammoniakkipäästöjen tarkkailua. Päästöjen tarkkailussa on voitu hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen tähän tarkoitukseen kehittämää päästölaskuria. Laskuri on nyt uudistettu niin, että sillä voidaan laskea myös eläinpaikkakohtainen typen ja fosforin eritys tilan omien tuotanto- ja ruokintatietojen pohjalta. Lisäksi laskuri tuottaa myös E-PRTR raportoinnissa tarvittavan ammoniakkipäästötiedon.Laskuri on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintoviraston käyttöön.Uudistettu laskuri löytyy alla olevalta sivulta kohdasta ”BAT-päätelmät ja ammoniakkipäästöjen tarkkailu”.Ymparisto.fi: Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sanasto on valmistunut. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskenteleville tarkoitettu sanasto ohjaa käyttämään alan keskeisiä käsitteitä ja termejä yhdenmukaisesti. Sanasto kokoaa yhteen uusia ja jo aiemmin käyttöön otettuja käsitteitä, joista osa on muuttunut tai muuttumassa esimerkiksi teknologian kehityksen mahdollistamien uudenlaisten palvelukanavien myötä.Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot 44 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin, englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Käsitekuvaukset on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla.Sanasto on saatavilla nyt sanastokeskuksen TEPA-termipankissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sote-sanastoissa. Sanasto valmisteltiin työryhmässä ja viimeisteltiin lausuntojen pohjalta. Sanaston suomenkielisen osuuden on laatinut työryhmä, johon kuului sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, Kotuksen sekä valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan asiantuntijoita. Työryhmä työskenteli Sanastokeskuksen asiantuntijoiden johdolla. Työryhmä konsultoi työn edetessä myös työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita.Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti sanastoluonnoksesta lausuntokierroksen, ja työryhmä viimeisteli sanaston lausuntojen pohjalta. Työn rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala vastasi sanaston kieliversioista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metropolipolitiikan yhteistyöryhmä tarkasteli kokouksessaan 2.11., miten yhteistyötä hiilineutraaliuden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi voidaan edelleen tiivistää ja vahvistaa. Metropolialueen kunnissa on sovittu ja sovitaan parhaillaan keinoja, joiden avulla ilmastotavoitteita viedään käytännössä eteenpäin.Aika on otollinen ilmastotyölle, sillä sitä ohjaavia dokumentteja, kuten ilmastolakia ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, uudistetaan parhaillaan. Paikallistason päivittäinen ilmastotyö kunnissa konkretisoi ja kirittää kansallisen tason tavoitetta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Metropolialueella on valmisteltu uusia kaupunki- ja kuntastrategioita, joissa ilmasto- ja kiertotalouskysymykset ovat vahvasti esillä.”Meidän tehtävämme on varmistaa, että hyödynnämme käytössä olevat mahdollisuudet tehokkaasti ja yhteistyössä. Metropolialueella käynnissä olevat yhteistyöhankkeet tekevät näkyväksi kumppanuuden voiman ja sen, miten hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan käytännössä, ihmisten arjessa”, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kannustaa.Monet metropolialueen kunnista ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilijalanjäljen keventämisessä tehdään merkittävää yhteistyötä alueen yritysten, asukkaiden, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Metropolialueella on riittävän suuri kriittinen massa erilaisia toimijoita, joiden yhteisellä kehittämisellä saadaan toimivia työkaluja jaettavaksi koko maahan. Malleista on kehitettävissä myös vaikuttavia, käytännössä koeteltuja vientituotteita.Monet kaupunkien keinoista liittyvät rakentamiseen ja asumiseen, liikkumiseen, hankintoihin ja energiantuotantoon. Helsinki on aikaistanut Salmisaaren voimalan sulkemista. Espoo puolestaan on kehittänyt päästötöntä kaukolämpöä yhdessä Fortumin kanssa ja geolämpöä ST1:n kanssa. Vantaa kehittää jätteenpolttoa yhdessä vantaan Energian kanssa ja lentokentän seutua ympäristöystävällisemmäksi laajassa yhteistyössä. KUUMA-kuntien suunnitelmissa näkyvät muun muassa alueen läpi kulkevat liikenteen pääväylät. Kunnat panostavat muun muassa lasten ja nuorten ympäristövastuutaitoihin.Kuntien oman työn rinnalla metropolipolitiikan yhteistyöryhmän alla toimiva hiilineutraaliustyöryhmä jatkaa yhteisten ilmastotavoitteiden edistämistä erityisesti viiden teeman avulla. Niitä ovat fossiilittoman liikenteen tiekartta, hiilineutraalius julkisissa hankinnoissa, energiatehokkuuden parantaminen rakennuskannassa, hiilineutraalien alueiden kehittäminen sekä kiertotalous rakentamisessa ja muissa materiaaleissa.Hallitusohjelmassa on tunnistettu metropolialueen ja suurten kaupunkien mahdollisuudet synnyttää kestävää kasvua koko maahan. Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Yhteistyöryhmän seuraavassa kokouksessa pureudutaan työllisyyden ja maahanmuuton kysymyksiin. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmän toimikausi on hallituskauden loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 8.11. työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.Sosiaaliturvakomitea alkaa myös suunnitella rakennetta alkuvuonna 2023 valmistuvaan välimietintöönsä. Lisäksi se keskustelee jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen sosiaaliturvasta.Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista (5.10.2021 päivitetty versio)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä asetettiin keväällä 2021 virkamiestyöryhmä valmistelemaan rahapelipoliittista ohjelmaa. Työn taustaksi toivomme nyt kansalaisten näkemyksiä suomalaisesta rahapelaamisesta ja sen aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.Otakantaa.fi-sivuilla avattuun verkkokyselyyn voi vastata 30. marraskuuta saakka. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa kansalaisten ajatuksia ja mielipiteitä rahapelaamisesta Suomessa sekä pelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisemisestä. Kyselyssä pyydetään ottamaan kantaa muun muassa rahapelaamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa, rahapelitoiminnan järjestämiseen ja valvontaan sekä rahapeliongelmiin liittyviin palveluihin. Rahapelipoliittinen ohjelma luo suuntaviivat haittoja ehkäisevän ja vähentävän rahapelipolitiikan toteuttamiselle vuoteen 2030. Ohjelma keskittyy ehkäisevään työhön, haittoja ehkäisevään rahapelitoimintaan ja ohjaukseen sekä palveluiden varmistamiseen. Rahapelipoliittisen ohjelman tavoitteena on kääntää rahapeliongelmien määrä laskuun ja vakiinnuttaa haittojen laskeva trendi.Osallistu kyselyyn:Kansalaiskysely: rahapelipoliittinen ohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö teettävät ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä. Sisäministeriö asettaa selvityshenkilöiksi maakuntaneuvos Timo Kietäväisen, professori Lasse Oulasvirran ja professori Roope Uusitalon. He luovuttavat yhteisen selvityksensä ministeriöille 31.1.2022 mennessä.Poliisille valtion talousarviossa annetut määrärahat ovat useiden vuosien ajan osoittautuneet riittämättömiksi poliisin menoihin ja tehtävämääriin nähden. Määrärahojen puutetta on paikattu säännönmukaisesti edellisen vuoden siirtyvän erän käytöllä ja lisätalousarvioilla. Selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoiminnan menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Selvityshenkilöt voivat tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnollisesta kehittämisestä.Selvityshenkilöt arvioivat henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia.Selvityshenkilöiden työlle asetetaan ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Jäseniä ovat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen (varapuheenjohtaja), osastopäälliköt Jukka Aalto ja Tomi Vuori sisäministeriöstä ja osastopäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä. Selvityshenkilöiden työtä tukee hankeryhmä, jossa puheenjohtajana toimii poliisijohtaja Stefan Gerkman sisäministeriöstä. Jäseniä ovat talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi (varapuheenjohtaja), johtava asiantuntija Heidi Kankainen ja neuvotteleva virkamies Antti Karila sisäministeriöstä, budjettineuvos Lauri Taro valtiovarainministeriöstä sekä Poliisihallituksesta hallintojohtaja Anne Aaltonen, suunnittelu- ja talouspäällikkö Tiina Pelkonen ja poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen. Selvityshenkilöt sekä ohjaus- ja hankeryhmät voivat työnsä aikana kuulla tarvittavia asiantuntijoita. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä tutkijana toimiva tietokirjailija Jussi Pekkarinen on yksi vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnon saajista. Pekkarinen on tehnyt jo vuosikymmeniä monipuolisesti töitä ulkoministeriön arkistojen parissa, joiden tutkimuksiin perustuvia tietoteoksia hän on julkaissut. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnon saajat olivat (vasemmalta) Jussi Pekkarinen, Lasse Kosonen, Suvi Ahola, Pentti Paavolainen ja Anu Kantola. Palkinto jaettiin nyt 21. kerran. Kuva: Suomen TietokirjailijatPekkarisen monista ansiokkaista töistä voidaan mainita yhdessä Juha Pohjosen kanssa kirjoitettu Ei armoa Suomen selkänahasta: ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981 (Otava, 2005), jossa kuvataan riipaisevia ihmiskohtaloita kylmän sodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton vaihtelevissa suhteissa. Pekkarisen kirja Kohtu 4: Suomen Tallinnan-lähetystön historia (SKS, 2015) on harvinaisen monipuolinen ja värikäs kuvaus ulkoministeriön diplomatiasta Virossa eri aikoina. Teoksessa Ei pelkkää glamouria: UM 100 vuotta (Edita, 2018) kerrotaan virkamiesten ja diplomaattien eriskummallisista tehtävistä ja kurkistetaan näin virallisen protokollan taakse. Uusimmassa kirjassaan Diplomatian tuntemattomat tekijät: Ulkoministeriön puolisoyhdistyksen historia (Otava, 2021) Pekkarinen kuvaa, kuinka diplomaatin puoliso voi olla kokki, tarjoilija, siivoja, pyykkäri, autonkuljettaja ja matkaopas. Lisäksi puoliso edustaa ja on toki mukana tiedonhankinnassa.Pitkäjänteistä tutkimustyötäPalkintoperusteluissa todetaan, että Jussi Pekkarisen kirjat ovat huolellisen ja pitkäjänteisen tutkimustyön tulosta, ja niistä välittyy syvällinen tutustuminen lähdemateriaaliin. Pekkarinen osaa kuvata asiat harvinaisen selvästi ja ytimekkäästi muodostaen asioista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Tietokirjailijana Jussi Pekkarinen tuo esille myös hauskoja sattumuksia vakavampien tapahtumien keskelle elävöittäen kirjoja omalla persoonallisella tyylillään.“Olen työskennellyt UM:ssä 30 vuotta, ensin reilut kymmenen vuotta tietopalvelussa ja sen jälkeen suunnittelu- ja tutkimusyksikössä. Kaikki kirjoittamani teokset perustuvat UM:n arkistoon ja käsittelevät UH:n historiaa. Ministeriön arkisto on melkoinen aarreaitta. Sieltä löytyy paljon sellaistakin materiaalia, jonka ei voisi kuvitellakaan kuuluvan UM:n toimialaan.”Tällä hetkellä Pekkarinen kertoo käyvänsä läpi poliittisia raportteja vuosilta 1918-1945. ”Miten lähettiläät onnistuivat tietolähteiden hankinnassa, tiedon keruussa ja analysoinnissa sekä sen välittämisessä Helsinkiin. Toisaalta: oliko raporteista apua päätöksenteossa, vai menivätkö ne suoraan arkistoon, kuten jotkut ovat valittaneet.”Kiinnostavaa historiankirjoitusta ulkoasiainhallinnosta on siis jälleen odotettavissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi