NordenBladet — Valtiovarainministeriön toteuttaman kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvityksen mukaan rahoitusjärjestelmä toimii varsin hyvin kunnissa, joissa väestömäärä ja -rakenne eivät ole nopeassa muutoksessa. Järjestelmän heikkoudet korostuvat pienissä ja supistuvissa kunnissa sekä suurissa ja kasvavissa kaupungeissa. Rahoitusjärjestelmä kaipaakin kokonaisvaltaista uudistamista, joka ottaa huomioon myös muun talouspolitiikan kokonaisuuden.Raportin mukaan kuntien rahoitus ja tehtävät ovat epätasapainossa. Eriytymiskehitys haastaa kuntien rahoitusjärjestelmän erityisesti kuntakentän ääripäissä – voimakkaasti kasvavissa suurissa kunnissa ja väestöään menettävissä pienissä kunnissa. Näitä haasteita ei välttämättä ratkaista rahoitusjärjestelmän muutoksilla, vaan selvityksessä nousi esille myös kuntien tehtävien eriyttäminen ja kuntarakenteen uudistaminen.”Selvityksen mukaan osa kunnista kokee kuntien nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivaksi, mutta erityisesti voimakkaasti kasvavissa kaupungeissa ja toisaalta väestöään menettävissä kunnissa rahoitusjärjestelmän toimivuus tulevaisuudessa huolestuttaa”, toteavat selvityksen tekijät johtava erityisasiantuntija Markus Syrjänen ja finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö valtiovarainministeriöstä. Rahoitusjärjestelmän osissa on kehitettävääValtionosuusjärjestelmää on kehitettävä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukanaan tuomien mittavien muutoksien jälkeen. Uudistuksen jälkeen peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmällä rahoitetaan ennen kaikkea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehtäviä. Selvityksen tulosten mukaan valtionosuusjärjestelmän kriteeristöä olisikin edelleen kehitettävä tosiasiallisiin palvelujen järjestämisen laskennallisiin kustannuseroihin perustavaksi. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen kokonaisuutta olisi arvioitava yhdessä ja kehittää edistämään hallinnontasojen yhteistyötä. Erillisten valtionavustusten haasteista kuntatoimijoilla oli yhtenäinen näkemys. Valtionavustusten kokonaisuus on hajanainen, tehoton ja kuntien johtamista häiritsevä. Kokonaisuuden ohjauksen kehittäminen ja erillisavustusten määrän vähentäminen koetaan tarpeelliseksi. Myös kuntien verojärjestelmä herätti keskustelua sidosryhmäselvityksessä. Kuntien eriytymisen katsotaan näkyvän myös erilaisten kuntien veropohjissa. Toisaalta näkemyksiä jakoi yhteisöveron rooli osana kuntien rahoitusta. Suuret kaupungit tavoittelevat uudenlaista yhteistyötä valtion kanssaSuurten kaupunkien muusta kuntakentästä poikkeava tilanne nousi selvityksessä esiin. Kaupungit kasvavat kansainvälisen ja kansallisen muuttoliikkeen seurauksena, ja niiden rooli elinkeinoelämän keskuksina korostuu. Kasvu haastaa suuria kaupunkeja, joissa on erityinen huoli investointikyvystä sote-uudistuksen jälkeen. Suuret kaupungit kaipaavat erityispiirteidensä tunnistamista ja kokonaisuutena uudenlaista yhteistyötä valtion kanssa. Kuntien rahoitusjärjestelmää koskeva tietopohja kaipaa vahvistamista. Monista rahoitusjärjestelmän kokonaisuuteen ja yksityiskohtiin liittyvistä teemoista puuttuu tutkimukseen perustuva tietoa. Toisaalta kunnilla on peruspalvelujen järjestämisen lisäksi keskeisenä tehtävänä edistää alueensa elinvoimaa, ja erityisesti se kaipaa vahvempaa tietopohjaa ja näkemyksien yhteensovittamista eri toimijoiden kesken.Kuntien rahoitusjärjestelmän sidosryhmäselvitys tehtiin kevään ja kesän 2021 aikana. Työssä selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeisen kunnan rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehittämistä teemahaastatteluin ja sidosryhmäkuulemisin. Haastattelujen antia analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Selvitys oli osa valtiovarainministeriössä käynnissä olevaa kuntapolitiikan tulevaisuustyötä. Kuntapolitiikan tulevaisuustyön taustamateriaaliksi on toteutettu erillisselvityksiä. OTT, työelämäprofessori Timo Viherkenttä tarkasteli alkusyksystä julkaisussa selvityksessään kuntien verotulorahoituksen kehittämistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja kuntaministeri Sirpa Paatero (Sdp) lähettivät yhteisen kirjeen hyvinvointialueen valmistelijoille alueellisten nuorisovaltuustojen huomioimisesta hyvinvointialueiden rakentamisessa.Yhteiskirjeen tarkoituksena on muistuttaa nuorten osallisuuden lisäämisen tärkeydestä hyvinvointialueiden rakentamisen yhteydessä.Ministerit muistuttivat kirjeessään niin hallintosääntöihin kirjattavista lauseiden merkityksestä, kuin nuorten kohtaamien haasteiden ratkaisemisen tärkeydestä.Ministereiden mukaan nuorten osallisuuden tulee näkyä hyvinvointialueuudistuksessa kautta linjan. Osallisuus tarkoittaa nuorten mukaan ottamista sotepalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.–  On olennainen ero kuulemmeko, vai kuuntelemmeko nuoria päätöksenteon eri portailla. Kuuleminen ei monesti johda mihinkään. Kuunteleminen on puolestaan aitoa vuorovaikutteista osallistamista, joka johtaa aitoihin ratkaisuihin, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Ministerit muistuttavat yhteiskirjeellään hyvinvointialueiden lainsäädännön velvoittavan asettamaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuuston.– Kuntapuolella nuorten osallisuus sekä nuorisovaltuustojen asema on jo vakiintunut. On tärkeää, että saamme samat, hyvät käytännöt mukaan myös hyvinvointialueille heti alusta alkaen, muistuttaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Nuorten osallisuuden eteen on tehty monia toimia niin kunnissa kuin maakunnissakin. Ministereiden mukaan jo tehty työ tulee hyödyntää.– Meidän aikuisten tehtävänä on osata kysyä, kuunnella ja antaa tilaa nuorten toteuttaa itseään ja kasvaa turvassa. Nuorilla on sanottavaa, uusia ideoita ja kykyä kantaa vastuuta. Kysymys kuuluu, annammeko me aikuiset sille tilaa ja mahdollisuuksia? Osallisuudesta kasvaa vahva Suomi, sanovat ministerit.Kulttuuri- ja tiedeministerin vastuualueelle ja johdettavaksi kuuluu nuorisolain mukaisesti nuorten osallisuus.Kuntaministerin vastuulla on kuntalaki, jossa säädetään nuorten osallisuudesta nuorisovaltuuston osalta. Nuorten osallisuudesta säädetään myös sote-järjestämislaissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettaman henkilöstöfoorumin tehtävänä on seurata uudistuksen kansallista toimeenpanoa, esimerkiksi henkilöstösiirtojen valmistelun etenemistä. Foorumi seuraa myös henkilöstön asemaa koskevan lainsäädännön soveltamista ja sen vaikutuksia henkilöstöön.Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen myötä toteutuu Suomen kaikkien aikojen suurin liikkeenluovutus, kun kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy noin 173 000 sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pelastustoimessa työskentelevää henkilöä hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyvät kuntien opetustoimesta opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. ”Henkilöstöfoorumi luo suoran keskustelukanavan uudistuksesta vastaavien ministeriöiden sekä hyvinvointialueita ja kuntatyönantajaa edustavien viranomaisten ja henkilöstöjärjestöjen välille”, kertoo Henkilöstöfoorumin puheenjohtaja, neuvottelujohtaja Sari Ojanen valtiovarainministeriöstä.”On hienoa, että meillä on virallinen foorumi, jossa ministeriöiden edustajat saavat uudistuksen etenemisestä kaikilta sen osapuolilta selkeän kuvan,” Ojanen jatkaa.Henkilöstöfoorumin toimiaika on 14.10.2021–31.5.2023. Se kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa. Ensimmäinen kokous pidettiin 2. marraskuuta 2021. Foorumissa on edustus valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, sisäministeriöstä, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT), Julkisen alan uniosta (JAU), Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöstä (JUKO) ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestöstä (Sote). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten ja lasten palveluiden järjestämisen uudistamista. Tavoitteena on turvata näille nuorille yhdenvertaiset palvelut muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien tapaan. Työryhmän tehtävänä on Kotoutumisen selonteossa esitettyjen kirjausten mukaisesti valmistella ehdotus oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten ja lasten palveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Tavoitteena on turvata näille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset palvelut samaan tapaan kuin muille sosiaalihuoltolain mukaan erityistä tukea tarvitseville ryhmille. Työryhmä tarkastelee myös valtion korvauksia, jotka koskevat asiaan liittyviä palveluita. Työryhmän tulee tarkastella oleskeluluvan saaneiden, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden• palveluiden järjestämistä suhteessa sosiaalihuoltolakiin, 
• asumisen järjestämistä ja järjestämisvastuita sekä tulevien hyvinvointialueiden roolia, 
• perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä, 
• jälkihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä, 
• palveluiden turvaamista, mikäli alaikäinen ei saa palveluita kotoutumislain nojalla, mukaan lukien kansalaisuuden saaneiden palvelut sekä
• edustajajärjestelmän vahvistamista, mukaan lukien edustajarekisteri, edustajajärjestelmän laatu ja valvonta. Työryhmän saa työnsä valmiiksi ensi syksylläTyöryhmän toimikausi on 21.10.2021 – 31.10.2022 ja sitä johtaa TEMin neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita.Työryhmään kuuluu ministeriön omien asiantuntijoiden lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten, Espoon ja Tampereen kaupungin sekä Kuntaliiton edustajat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Museoiden valtionosuuksiin osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 50,3 miljoonaa euroa, joka on noin 2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021 johtuen kustannustason muutoksesta sekä indeksitarkistuksesta.Laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on museoilla 1 294,5, josta alueellisiin tehtäviin osoitetaan 155,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2022 museoiden arvonlisäveroton yksikköhinta on 79 185 euroa (tänä vuonna 75 652 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 84 269 euroa (tänä vuonna 80 751 euroa). Valtakunnallisten vastuumuseoiden lisärahoitukseen osoitetaan ensi vuonna 5 900 000 euroa. Määrä on sama kuin tänä vuonna.Päätöksissä noudatetaan vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa. Valtionosuuden piiriin voi seuraavan kerran pyrkiä vuoden 2024 alusta lukien, joten vuotta 2022 koskien ei ole käsitelty valtionosuuden piiriin pääsyä tai vastuumuseotehtävää koskevia hakemuksia.Museoiden valtionosuudet  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää valtioneuvoston selonteon valmistelun huoltovarmuudesta. Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Selonteko tukee tätä kehitystyötä.Selonteon tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä myös parlamentaarisen valmistelun ja keskustelun kautta, sekä turvata entistä parempi kokonaisvaltainen varautuminen uusiin uhkiin. Lisäksi tarkoituksena on määritellä, mitkä ovat tavoitteiden kannalta keskeiset työkalut ja niiden kehittämistarpeet. Tavoitteena on myös modernisoida huoltovarmuutta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perustaltaan toimiva. Hyviä lähtökohtia tähän ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuva verkostomalli sekä huoltovarmuusorganisaation edellytykset toimia ketterästi myös kriisitilanteessa. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan kuitenkin kehittämistä koskevan yhteisen tahtotilan täsmentämistä. Selonteon valmistelussa keskeiset aihealueita ovat huoltovarmuuden jatkuvuuden hallinta sekä modernisoinnin tarve, huoltovarmuussääntelyn kokonaiskehittäminen sekä toimeenpanon edellytysten varmistaminen, huoltovarmuusorganisaatioon liittyvät kehittämiskysymykset, Huoltovarmuusrahaston toiminnan turvaamiseen liittyvät kysymykset sekä eduskunnan osallistuminen aktiivisena vaikuttajana.Selonteko keskittyy pääosin huoltovarmuuden kansallisten tavoitteiden, ohjaavien periaatteiden ja ohjauksen yhteiskunnallisen tason tarkasteluun. Siinä ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti operatiivisia kysymyksiä. Selonteossa arvioidaan, onko kansallinen huoltovarmuus toivotulla tasolla ja miten sitä tulisi kehittää. Huoltovarmuudesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta (HVK) on tehty vuosina 2020–2021 useita arviointeja ja selvityksiä. Myös Turvallisuuskomitean ohjauksessa tehtävä yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys on käynnistymässä.Valmistelussa otetaan huomioon myös yhteydet ilmastonmuutokseen, energia- ja ilmastostrategiaan sekä huoltovarmuuden kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen päälinjoihin niin pohjoismaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Myös keskeiset EU-hankkeet kuten kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamista koskevan CER-direktiiviehdotuksen valmistelu ja sen toimeenpanoon liittyvät keskeiset vaikutukset sisältyvät tarkasteluun.Sidosryhmät ja parlamentaariset toimijat tiiviisti mukana selonteon valmistelussaSelonteon valmistelua ohjaa suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä. Johtoryhmällä on kiinteä yhteys syyskuun lopussa asetettuun valtioneuvoston poikkihallinnolliseen huoltovarmuuden yhteistyöryhmään. Selonteon valmistelun seurantaa varten asetetaan myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022. Sitä ennen selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022. Valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille myös työpajoja, joiden pohjalta täsmennetään selonteossa käsiteltäviä painopisteitä ja haetaan eri toimijoilta evästystä selonteon valmisteluun. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Aluevaltuutetun oppaan, johon on koottu tietoa aluevaltuuston ja valtuutettujen tehtävistä. Opas on suunniteltu aluevaaleissa ehdolle asettuvien ja aluevaltuutettujen tietolähteeksi ja työn tueksi.Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Ensimmäisen aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Aluevaaleissa vaalikelpoinen on henkilö, jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen ja jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen ja avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. Aluevaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla. Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Helsinki huolehtii ainoastaan ennakkoäänestykseen liittyvistä asioista hyvinvointialueiden väestölle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on mukana Glasgow’n ilmastokokouksen metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu metsäjulistuksen julkistustilaisuudessa tiistaina Glasgow’ssa.Julistuksen allekirjoittavat esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA. Suomi pitää tärkeänä monenkeskistä yhteistyötä metsiin liittyvien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Julistuksen myötä maat sitoutuvat myös edistämään edelleen globaalitasolla kestävää kehitystä metsien kestävä hoito ja käyttö mukaan lukien sekä vahvistamaan paikallistalouksia: pienviljelijät, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, joiden elinkeinot ovat metsistä riippuvaisia, tarvitsevat muilta vahvempaa tukea metsiensä kestävään hoitoon ja käyttöön.Läpimurtosuunnitelman tavoitteina puhdas sähkö, päästötön liikenne, nollapäästöinen teräs ja vähähiilinen vety vuoteen 2030 mennessä
Suomi ilmoittaa tiistaina tukensa myös läpimurtosuunnitelmalle (Breakthrough Agenda), joka koostuu yhteensä neljästä Glasgow’n läpimurrosta. Läpimurtosuunnitelmassa linjataan globaaleja tavoitteita vuodelle 2030. Suunnitelman mukaan puhtaan energian tulisi olla tuolloin kustannustehokasta ja saavutettavissa kaikkialla maailmassa, ja päästöttömien ajoneuvojen uusi normaali. Lisäksi tavoitteena on, että lähes nollapäästöinen teräs on globaalien markkinoiden suosituin vaihtoehto ja että edullista uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä on maailmanlaajuisesti saatavilla vuoteen 2030 mennessä.Läpimurtojen toteutuminen vähentäisi päästöjä, edistäisi uusien liiketoimintamallien kehittymistä, uusien työpaikkojen syntyä ja eri ympäristötavoitteiden saavuttamista. Suomi on jo jäsen tai mukana prosesseissa, jotka tulevat olemaan keskeisessä osassa läpimurtosuunnitelman toteuttamisessa ja seurannassa. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö (IEA), kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö (IRENA), Mission Innovation (MI) ja Clean Energy Ministerial (CEM). Metaanisitoumuksen tavoitteena 30 prosentin vähennys ihmisperäisiin metaanipäästöihin 2030 mennessä
Lisäksi Suomi liittyy tiistaina Glasgow’ssa EU ja Yhdysvaltojen perustamaan maailmanlaajuiseen metaanisitoumukseen, joka tavoittelee 30 prosentin globaalia vähennystä ihmisperäisissä päästöissä 2030 mennessä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu.Suomi on ollut jo pitkään aktiivinen usealla metaania käsittelevällä kansainvälisellä foorumilla, kuten Ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuusohjelmassa (CCAC), Maailmanlaajuisessa metaanialoitteessa (GMI) sekä Arktisessa neuvostossa. Sitoumus tuo määrällisen tavoitteen tukemaan konkreettista työtä myös näissä prosesseissa.Suomen kansalliset metaanipäästöt ovat vähentyneet 1990-2019 yli 40 prosenttia, ja arvion mukaan päästöjen väheneminen jatkuu vuoteen 2030. Eniten metaanipäästöjä Suomessa aiheuttavat jätteet, maatalous ja energiantuotanto. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi