NordenBladet — Pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kokoontuvat seminaariin Helsingissä 18. marraskuuta. Jaetun tiedon ja osaamisen toivotaan tukevan osallistujia heidän työssään ihmiskaupan torjuntatyön vahvistamiseksi. Ilmoittautuminen seminaarin kaikille avoimiin, striimattuihin osioihin on auki 15.11. asti.Seminaarissa ihmiskauppaa käsitellään laajasti eivätkä aiheet rajoitu vain tiettyyn ihmiskaupan muotoon, uhrien ryhmään tai torjunnan menetelmiin. Keskittyminen käytännössä toteutettuihin toimenpiteisiin ja niiden välittämiseen myös muiden käyttöön tarjoaa osallistujille ideoita, tietoa ja kontakteja omien toimintatapojen kehittämistä varten. Seminaarissa keskustellaan myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämismahdollisuuksista ihmiskaupan torjunnassa. Seminaarin havaintoja ja ehdotuksia hyödynnetään asiasta tehtävässä selvityksessä, josta Pohjoismaiden oikeusministerit sopivat kesäkuun 2021 kokouksessaan. Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta järjestettävän ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsittelevän seminaari toteuttamiseen osallistuvat oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo avaavat tilaisuuden. Seminaarin iltatilaisuutta isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto.Tervetuloa seuraamaan seminaaria verkossa! Tapahtuman osioita I ja III voi seurata livestriimin välityksellä. Seminaarin osassa I klo 10.00–12.45 luodaan kokonaiskuva ihmiskaupan vastaisesta työstä eri tasoilla mm. Euroopan unionissa ja Pohjoismaissa. Osassa III klo 17.10–18.20 esitellään työpajojen sekä seminaarin yhteydessä järjestettyjen sivutapahtumien antia sekä tehdään johtopäätökset. Iltapäivän työpajaosuus, osio II, on vain seminaariin paikan päälle kutsutuille ihmiskaupan ehkäisemisen ja torjunnan parissa työskenteleville asiantuntijoille. Linkki livestriimiin lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse. Kaikille avoimen livestriimin ilmoittautuminen on auki 15.11.2021 asti tämän linkin takana. Seminaarin tallenne on nähtävillä ilmoittautuneille 18.12.2021 asti.Seminaarin kieli on englanti.OhjelmaSeminaarin englanninkielinen ohjelma10.00 – 10.20 Opening speechesAnna-Maja Henriksson, Minister of Justice of FinlandMaria Ohisalo, Minister of the Interior of Finland10.20 – 10.50 Keynote speechesDiane Schmitt, EU Anti-Trafficking Coordinator: EU Strategy on Combatting Trafficking in Human BeingsItohan Okundaye, Member of the International Survivors of Trafficking Advisory Council (ISTAC): What Should Governments Do More to Prevent Trafficking in Human Beings?10.50 – 12.40 Presentation of best practises against trafficking in human beings in the Nordic countriesIceland: Hildur Sunna Pálmadóttir, Ministry of Justice and Alda Hrönn Jóhannsdóttir, Suðurnes police: Creating the New Icelandic National Action Plan against Trafficking in Human Beings – How Human Trafficking Became a Political Priority and What Are the Successes?Finland: Kristina Stenman, Non-Discrimination Ombudsman: The National Rapporteur on Trafficking in Human Beings – How Independent Reporting Mechanism Strengthens the Work against Trafficking in Human Beings?Sweden: Mats Paulsson, Gender Equality Authority: The National Referral Mechanism for Victims of Trafficking12.40 – 12.45 closing remarks for Part I
Eva Biaudet, Member of Parliament, FinlandPART II
13.45 – 17.00 Parallel workshops on Best Practices for participants present in HelsinkiPART III, Streamed online17.10 – 18.10 ConclusionsPresentations of the workshop resultsGreetings from the side events18.10 – 18.20 Closing remarksVenla Roth, Government Anti-Trafficking Coordinator of Finland
Future and Next Steps of Closer Nordic Cooperation on Prevention and Combatting of Trafficking in Human BeingsLisätietoa seminaarista:
Ilona Sekiguchi, projektikoordinaattori, p. 029 515 0201, [email protected]
Venla Roth, valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, p. 029 515 0011 [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maailman terveysjärjestö WHO Eurooppa laatii yhdessä Euroopan unionin kanssa kolmen vuoden välein vertailun EU neuvoston fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumisesta EU-jäsenmaissa (EU Physical Activity Country Factsheets). Tietoa kerätään maittain väestön fyysisestä aktiivisuudesta ja terveyttä edistävään liikuntaan tähtäävistä poliittisista toimista, liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuudesta, olemassa olevista liikuntasuosituksista eri ikäryhmissä ja niiden toteutumisesta sekä koulu- ja työpaikkaliikunnan toimenpiteistä ja määristä. Lisäksi tuotetaan teemakohtaisia raportteja.Tuoreen raportin mukaan voidaan havaita yleinen parannus jäsenmaiden indikaattoreissa vuosien 2015 ja 2021 välillä, vaikka 2018 jälkeen kehitys on ollut hitaampaa. Esimerkiksi 74% maista on edistänyt ikäihmisten liikuntaa, 74% liikuntaa työpaikalla, 89% maista on panostanut liikunnanopettajien koulutukseen, 78 % on avannut laajemmin liikuntapaikkoja sosiaalisesti heikommille väestöryhmille ja 85% on laatinut kansalliset suositukset terveysliikunnalle. WHO:n raportin mukaan pandemia on näyttänyt, miten tärkeä on lähiympäristö ja mahdollisuus päästä liikkumaan osana jokapäiväistä elämää.Suomen maaraportissa voi tutustua tarkemmin toimiin ja ohjelmiin, joilla Suomessa edistetään liikuntaa eri tavoin ja eri väestöryhmissä, kuten lapset ja nuoret, ikäihmiset, liikuntarajoitteiset, etniset vähemmistöt ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat väestöryhmät. Raportissa mainitaan esimerkiksi Liikkuva koulu, Fiksusti kouluun ja Liikkuvat aikuinen -ohjelmat, harrastamisen Suomen malli, liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset ja Suomi toimii/Suomi harrastaa -kampanja.– Maaraporttien perusteella nähdään, että Suomi kuuluu terveysliikunnan edistämisessä EU:n kärkimaiden joukkoon, kertoo maaraporttityön koordinoinnista Suomessa vastannut kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelta. Suomella on toimia kaikissa 23:ssa indikaattorissa, ja ne ovat erittäin laaja-alaisia ja monipuolisia. Suomessa toteutettava työ on myös hyvin poikkihallinnollista.Opetus- ja kulttuuriministeriö edustaa Suomea Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö (WHO) Euroopan terveysliikunnan yhteyspisteverkostossa (focal points network). Yhteyspisteverkoston tehtävänä on koordinoida tiedonkeruu kansallisesti sekä toimia EU:n ja WHO Euroopan tukena tiedonkeruun valmistelussa, toimeenpanossa ja raportoinnissa sekä liikunnan edistämistoimien toimeenpanossa Euroopassa.Lähteet:
•    WHO:n raportti
•    Finland fact sheets

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 79 prosenttia kaksi rokoteannosta 3.11. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tämän viikon lopussa.Viikon aikana (28.10.–3.11.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,3 prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 1,6 prosenttiyksiköllä. 3.11. mennessä kolmannen rokoteannoksen on saanut 102 491 henkilöä.Viikolla 43 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 83 uutta koronaviruspotilasta. Tehohoitoon tuli viime viikolla 12 uutta koronaviruspotilasta, sitä edeltävällä viikolla määrä oli 22. Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 97 potilasta, joista 74 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 23 teho-osastoilla. Viikon 42 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 119 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 3.11. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 176.Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana (18.–31.10.) rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 12 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen todennäköisyys on ollut suurin 40−69-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä. Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana 141 sataatuhatta asukasta kohden, kahden edeltävän viikon aikana (4.–17.10.) luku oli 143. Viimeksi kuluneen viikon aikana koronatapauksia todettiin 4 124, kun edellisen viikon luku oli 3 682. Koronavirustestejä tehtiin noin 77 000 ja testatuista näytteistä 5,4 prosenttia oli positiivisia. Edellisellä viikolla positiivisia oli 4,8 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla jatkossa joka toinen viikko torstai-iltapäivisin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka vierailee Yhdysvalloissa 4.-9.11.2021. Matka suuntautuu Seattleen, Tacomaan ja Washington DC:hen. Seattlessa ja Tacomassa vierailuun osallistuu yritysdelegaatio.Vierailun keskeiset teemat liittyvät korkeaan teknologiaan kuten meriliikenteen automaatioon, älysatamiin, tekoälyn hyödyntämiseen sekä 5G- ja 6G-yhteistyöhön sekä vihreään siirtymään.Vierailun aikana ministeri Harakka tapaa muun muassa presidentti Bidenin hallinnon edustajia ja osavaltiohallinnon edustajia Washingtonin osavaltiossa. Matkaohjelma sisältää myös yritysvierailuja ja -seminaareja sekä tutustumisen Tacoman ja Seattlen satamiin.Lisäksi vierailun aikana ministeri Harakka ja Washingtonin osavaltion varakuvernööri Denny Heck allekirjoittavat liikenne- ja viestintäministeriön ja Washingtonin osavaltion välisen korkeaa teknologiaa ja vihreää siirtymää koskevan yhteistyöasiakirjan.Yhteistyöasiakirjaan liittyen ministeri Harakka keskustelee myös Washingtonin yliopiston edustajien kanssa tiede- ja tutkimusyhteistyön edistämismahdollisuuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Akatemian pääjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 16 hakemusta. Hakuaika päättyi 3. marraskuuta. Pääjohtajan virka pyritään täyttämään 1.3.2022 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Pääjohtajan virkaa hakivat:Paula EerolaJari HämäläinenAntti KorhonenJussi KukkonenLiisa LaaksoReko LeinoIlkka LeväKai LindströmRiitta MaijalaJohanna MyllyharjuMinna Palander-CollinMaija PeltolaLea Ryynänen-KarjalainenKalle-Antti SuominenFilip TuomistoYksi hakijoista ei halua nimeään julkisuuteen.Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Pääjohtajan tehtävänä on johtaa Suomen Akatemiaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingin kaupunki on hakenut sisäministeriöltä toimilupaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoululle antaa pelastajatutkintoon ja alipäällystötutkintoon johtavaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. Sisäministeriö on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Pelastuskoulun aiempi toimilupa oli voimassa 4.9.2023 asti.Pelastuslain mukaan valtio huolehtii pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta ja muusta pelastustoimeen liittyvästä koulutuksesta siten kuin Pelastusopistosta annetussa laissa säädetään. Lain mukaan sisäministeriö voi kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta.Sisäministeriö on vuoden 2021 aikana selvittänyt pelastajamäärien nykytilaa ja lisätarpeita kuluvalla vuosikymmenellä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Nykyisellä koulutuksella pelastajamäärän lisätarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Lisätarpeeseen on vastattava koulutusmääriä lisäämällä. Näin varmistetaan osaltaan pelastustoimen palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu.Tästä syystä sisäministeriö on Helsingin kaupungin hakemuksen perusteella myöntänyt Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen Pelastuskoululle toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan. Pelastuskoulun tulee noudattaa opetuksessa sisäministeriön alaisen Pelastusopiston hyväksymiä opetussuunnitelmia.Pelastajapulaan vastatakseen sisäministeriö on myös hakenut täydentävässä talousarviossa lisärahoitusta Pelastusopistolle ja ruotsinkieliseen pelastajakoulutukseen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että “koulutuksella ja henkilöstön rekrytoinnilla huolehditaan, että turvallisuusviranomaisten tosiasiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä”. Lisäämällä niin suomen- kuin ruotsinkielistä pelastajakoulutusta vastataan tuohon sitoumukseen.Helsingin kaupunki esitti hakemuksessaan myös, että Pelastuskoulun rahoitus jatkuisi nykyisellään kaupungin omalla kustannuksella vuoden 2022 loppuun asti ja sen jälkeen rahoitus tulisi valtiolta. Pelastustoimen ammatillinen peruskoulutus ei kuulu hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö ei näin ollen nykyisellään mahdollista Helsingin pelastuskoulun rahoittamista hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta. Valtion talousarviossa ei ole osoitettu tässä vaiheessa määrärahaa Helsingin Pelastuskoulun toiminnan rahoittamiseksi.Pelastuskoulun tulee ilmoittaa sisäministeriölle 28.2.2022 mennessä, toteuttaako se päätöksessä mainittua pelastusalan ammatillista peruskoulutusta sekä ilmoittaa toteutettavan koulutuksen määrä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591
– Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P.) päätösten XXXV-36 – XXXV-46 hyväksyminenPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2022 päättyväksi toimikaudeksiValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksiJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 44 §:n muuttamisestaTarja Järvinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 089
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisestaLeo Parkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 372
– Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksiToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön hallitusneuvoksen viran täyttäminenAntti Sinkman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 817
– Hallituksen esitys eduskunnalle verontilityslain 12 ja 12 f §:n, tuloverolain 124 ja 124 b §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 32 c §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp; EV 139/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Valtioneuvoston asetus koltta-asetuksen 17 ja 38 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin (EU) 2014/53 muuttamisesta (COM(2021) 547 final).Katja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612
– Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII lukuun liittyvään vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevaan säännöstöön (IMDG-säännöstö) tehtyjen muutosten hyväksyminenKirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 342 570
– Tieliikennettä koskevan yleissopimuksen 1 artiklan muuttamisen ja 34 bis artiklan lisäämisen hyväksyminenVeera Kojo, hallitussihteeri p. 0295 342 130
– Eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston yhtiön toiminnasta vuodelta 2020 antaman kertomuksen johdosta (K 14/2021 vp; EK 30/2021 vp)Helinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenSosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta (HE 103/2021 vp; EV 137/2021 vp)Arita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 94/2021 vp; EV 138/2021vp)Tom Strandström, erityisasiantuntija p. 0295 163 430
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (SOLVENSSI II) uudelleen tarkastelemisesta sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutusyritysten ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestäYmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain, jätelain ja EU-ympäristömerkistä annetun lain sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 153/2021 vp; EV 136/2021 vp)Anu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 ja 89 §:n muuttamisestaPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 121/2021 vp, EV 144/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin vierailu Helsinkiin ja tapaaminen pääministeri Sanna Marinin kanssa tiistaina 9. marraskuuta on peruuntunut.Tilaisuus peruttiin pääministeri Sánchezin aikataulusyistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuivat tänään 3.11. Kööpenhaminaan valmistautuakseen Glasgow’n ilmastokokoukseen. Ministerit keskustelivat ilmastokokouksen neuvottelutilanteesta, nuorten osallisuudesta ilmastopäätöksentekoon ja Suomen Pohjoismaisen puheenjohtajuuskauden hankkeista, jotka liittyvät rakentamisen kiertotalouteen.”Keskeisin tapa kirittää kansainvälisiä ilmastotoimia ja pitää 1,5 asteen tavoite saavutettavissa on tehdä kansallisesti näiden tavoitteiden mukaisia ilmastotoimia. Me Pohjoismaat voimme kannustaa maailman muita maita omalla esimerkillämme ja pitämällä teemaa jatkuvasti esillä kansainvälisessä yhteistyössämme”, kokousta puheenjohtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministerit keskustelivat ilmastokokouksen neuvottelutilanteesta ja siitä, kuinka Pohjoismaat voivat yhdessä vaikuttaa kunnianhimoisen lopputuloksen saavuttamiseksi COP26:ssa.Glasgow’n ilmastokokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä. Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista, syklistä, jonka mukaan maiden olisi kiristettävä sitoumuksiaan sekä kansainvälisten markkinamekanismien käyttöä koskevista säännöistä. Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen.Ministerit keskustelivat myös mahdollisuuksista lisätä nuorten osallistumista poliittisiin prosesseihin. Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat yhdessä pohjoismaisten nuorten kanssa Tukholma+50-kokouksen yhteydessä.Rakentamisen päästöjen vähentäminen keskeinen tekijä matkalla hiilineutraaliuteenPohjoismaisen ministerikokouksen erityisenä painopisteenä oli rakentamisen ilmastovaikutukset. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen pohjoismaisista kasvihuonekaasupäästöistä.”Nykyisillä ratkaisuilla voitaisiin vähentää rakennuksen elinkaaren päästöjä jo noin 40 %. Nämä keinot tulee saada laajemmin käyttöön ja uusia kehittää”, toteaa ministeri Mikkonen.Pohjoismainen ministerineuvosto tukee kahta Suomen koordinoimaa hanketta, joilla pyritään ottamaan nopeasti käyttöön kiertotalouden ratkaisuja rakentamisessa sekä vähentämään rakennusten hiilijalanjälkeä paremman digitaalisen suunnittelun keinoin. Globaalisti tarkasteltuna rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt ovat uhka Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteelle rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Radikaaleja kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan, jotta maailman kasvavalle väkimäärälle voidaan rakentaa terveellisiä ja turvallisia koteja ilman ilmastohaittoja.Pohjoismaiden paviljonki Glasgow’n ilmastokokouksessa näyttää esimerkkiä kestävyydestä    Pohjoismainen paviljonki näyttää tänäkin vuonna esimerkkiä sivutapahtumien kestävyydessä, kun tapahtuma järjestetään hybridinä Glasgow’ssa ja Helsingin Kaisaniemessä. Paviljongissa esitellään Pohjoismaiden ratkaisuja kansainvälisiin ympäristöhaasteisiin ja kutsutaan päättäjät, kansalaiset ja sidosryhmät mukaan keskusteluun.Pohjoismaiseen COP26-ohjelmaan sisältyy yli 100 tapahtumaa Glasgow’n pohjoismaisessa paviljongissa sekä Helsingin Nordic COP26 Hubissa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niihin voi voi osallistua etänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi