NordenBladet — Kansallista eläkesiirtolakia muutetaan koskemaan myös määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutioissa työskenteleviä henkilöitä. Muutos koskee oikeutta siirtää eläkeoikeudet EU:n eläkejärjestelmästä Suomen eläkejärjestelmään työsuhteen päätyttyä.Määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n instituutioissa työskentelevillä ei nykyisen lainsäädännön nojalla ole oikeutta siirtää EU:ssa työskentelyn aikana karttunutta eläkeoikeutta Suomen työeläkejärjestelmään. Lakimuutos laajentaa eläkesiirtolain koskemaan myös määräaikaisesti tai alle 10 vuotta EU:n palveluksessa olleita työntekijöitä. Muutos mahdollistaa EU-instituutiossa karttuneen eläkeoikeutta vastaavan pääoma-arvon siirtämisen Suomen työeläkejärjestelmään ilman vaatimusta aiemmasta siirrosta Suomen työeläkejärjestelmästä EU:n järjestelmään. Edellytyksenä on, että henkilölle on ennen siirron hakemista syntynyt oikeus kuukausittain maksettavaan eläkkeeseen Suomesta. Eläkkeen siirto tehdään Kevaan ja siirretty eläkeoikeus rinnastuu valtion eläkkeeseen. Laki tulee voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Hallitus ehdottaa vuoden neljännessä lisätalousarvioesityksessä 10 miljoonan euron lisäystä asuinrakennusten energia-avustukseen. Suuren suosion saavuttanutta avustusta olisi näin mahdollista myöntää ilman taukoja.”Energiatehokkaat rakennukset ovat hiilineutraalin yhteiskunnan perustaa. Suomalaiset ovat tarttuneet tarjolla olevaan avustukseen innolla. Lisävaroilla varmistamme, ettei rakennusten energiaremontteja lykätä tuonnemmas, vaan työt jatkuvat ympäri Suomen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Energia-avustus on vauhdittanut asuinrakennusten korjaamista erittäin energiatehokkaiksi – energiatehokkaammiksi kuin säädökset edellyttävät tai jopa lähes nollaenergia -tasoisiksi. 10 miljoonan euron lisämäärärahan arvioidaan riittävän noin 2 500 kotitaloudelle. Näiden remonttien ansiosta lämmitysenergiaa säästyisi arviolta 72 000 megawattituntia ja päästöt vähenisivät noin 14 300 hiilidioksiditonnia vuoteen 2023 mennessä.Avustusta on tarjottu pian kahden vuoden ajan, ja sen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kuluvalle vuodelle aiemmin varatut 40 miljoonaa euroa on käytännössä sidottu jo jätettyihin hakemuksiin. Vuodelle 2022 avustukseen on varattu 40 miljoonaa euroa.Kuntia ja maakuntia tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotossaRyhti-hanke uudistaa rakennetun ympäristön tietojen hallintaa vuosina 2020–2024. Kaavoituksessa ja rakennusluvissa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Uudistus tulee poistamaan päällekkäistä tiedon toimittamista ja manuaalista käsittelyä, ja helpottamaan työtä kunnissa, jotka ovat tulevan tietojärjestelmän keskeisiä käyttäjiä ja tiedontuottajia.Hallitus ehdottaa kunnille ja maakunnille tarjottavaan muutostukeen 2 miljoonan euron lisämäärärahaa. Yhdessä kuntien kanssa suunnitellaan tarvittavaa koulutusta, tiedonvaihtoa ja hankintojen tukea, joiden avulla kunnat voivat uudistaa tiedonhallintaansa valtakunnallisesti yhteentoimivaksi.
NordenBladet — Valtion vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 99,7 miljoonan euron nettomääräistä lisäystä. Rajavartiolaitoksen uusien ulkovartiolaivojen hankintaan esitetään 65 miljoonaa euroa, poliisin toiminnan turvaamiseen 30 miljoonaa euroa ja koronapandemiasta ja sisärajavalvonnasta aiheutuviin hallinnonalan menoihin 10,38 miljoonaa euroa.Vähennyksiä puolestaan esitetään rahastomomentille sekä maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin yhteensä noin -9,54 miljoonaa euroa. Poliisin toiminta turvataan 30 miljoonan euron lisäykselläPoliisin määrärahatilanne on osoittautunut vuonna 2021 erittäin tiukaksi. Poliisille esitettävä 30 miljoonan euron lisäys turvaa poliisin rahoituksen riittävyyden vuonna 2021 ja mahdollistaa sen, ettei poliisin tarvitse käynnistää henkilötyövuosien määrään kohdistuvia sopeuttamistoimia vuonna 2022. Poliisille esitetään myös korruptiorikollisuuden paljastamiseen ja tutkinnan tukemisen tehostamiseen 0,21 miljoonan euron lisäystä sekä tietoverkkorikollisuuden torjuntakyvyn vahvistamiseen 0,4 miljoonan euron lisäystä. Rajavartiolaitokselle hankitaan kaksi uutta ulkovartiolaivaaRajavartiolaitokselle esitetään 65 miljoonan euron lisämäärärahaa kahden uuden Turva-luokan ulkovartiolaivan hankintaan. Uusilla laivoilla korvataan kolme vanhaa laivaa. Aikaisemmin myönnetty tilausvaltuus ja määräraha eivät riitä uusien ulkovartiolaivojen hankintaan. Lisäystarve johtuu muun muassa pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen noususta.Kalajoen maastopalosta aiheutuneet menot katetaanKalajoen Raution kylällä ollutta suurta maastopaloa sammutettiin heinä–elokuussa runsaan kahden viikon ajan. Kalajoen maastopalon sammutustyöhön osallistui pelastushenkilöstöä ja -kalustoa laajasti kaikilta Suomen 22 pelastustoimen alueelta. Jokilaaksojen pelastuslaitos joutui myös varautumaan evakuointeihin palon aikana. Palosta aiheutui Jokilaaksojen pelastuslaitokselle merkittäviä ennakoimattomia kuluja, joiden kattamiseksi esitetään 1,6 miljoonan euron lisäystä.Koronapandemia ja sisärajavalvonta kasvattivat menojaKoronapandemiasta on aiheutunut hallinnonalalle lisämenoja. Hallinnonalalle esitetään koronaviruksen torjunnasta ja varautumisesta aiheutuvina lisäyksinä yhteensä 6,98 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitos jatkoi rajavalvontaa sisärajoilla 26.7.2021 asti. Sisärajavalvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin esitetään 3,4 miljoonan euron lisäystä. Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 4. marraskuuta.
NordenBladet — Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden, konesalien sekä kierrätysteollisuuden sähköverotukseen esitetään muutoksia. Ammattimaiselle vesiviljelylle palautettaisiin jatkossa maatalouden energiaveroja. Lisäksi liikenteessä käytetylle biokaasulle säädettäisiin valmistevero.Esityksen tavoitteena on edistää polttoon perustumatonta lämmön tuotantoa pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Edullisempaan sähköveroluokkaan siirrettäisiin kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa käytettävä sähkö. Myös näiden verkkojen ulkopuolella olevissa ja kokonaisteholtaan vähintään 0,5 megawatin lämpöpumpuissa sekä geotermisten lämmön kiertovesipumpuissa käytettävä sähkö kuuluisi jatkossa alempaan sähköveroluokkaan.Alempaan sähköveroluokan piiriin kuuluvien konesalien piiriä laajennettaisiin, jotta ylijäämälämpöä kannustettaisiin hyödyntämään enemmän. Jatkossa myös nykyistä pienemmät konesalit olisivat oikeutettuja hankkimaan alemman sähköveroluokan sähköä, jos ne täyttävät palvelinlaitetehoon, ylijäämälämmön hyötykäyttöön ja energiatehokkuuteen perustuvia vaatimuksia.Myös teollisessa kierrätysmateriaalien valmistuksessa ja jalostuksessa käytetty sähkö kuuluisi jatkossa alempaan sähköveroluokkaan. Tällainen toiminta olisi lisäksi oikeutettu energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen palautuksen voimassaoloajan loppuun saakka. Ammattimaisessa vesiviljelyssä käytetty sähkö siirtyisi alempaan sähköveroluokkaan. Se toteutettaisiin samalla veronpalautusmenettelyllä kuin muut maatalouden energiaverotuet.Liikenteessä käytettävälle biokaasulle valmistevero Esityksen myötä liikenteessä käytettävästä biokaasusta kannettaisiin valmistevero, joka koostuisi nykyisen ympäristöperusteisen energiaveromallin mukaisesti energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Lisäksi biokaasusta kannettaisiin huoltovarmuusmaksu. Verotaso määräytyisi lämmityspolttoaineiden verotason mukaisesti, jolloin energiasisältöveron määrä olisi 10,33 euroa megawattitunnilta ja hiilidioksidiveron määrän laskentaperuste olisi hiilidioksiditonnin arvo 53 euroa. Jos biokaasu täyttää lain kestävyysedellytykset ja muut vaatimukset, sen hiilidioksidiveroa alennetaan. Valtaosa biokaasusta olisikin liikennekäytössä kokonaan hiilidioksidiverotonta.Lämmitys- ja työkonekäytössä kestävä biokaasu olisi jatkossakin verotonta. Verottomuuden edellytyksenä on, että sille saadaan tarvittava EU-lainsäädännön mukainen valtiontukihyväksyntä. Myös biokaasun pientuotanto olisi verotonta.Bio- ja maakaasun verotusmenettelyä tarkennettaisiin. Samalla laajennettaisiin jakeluverkkojen mahdollisuutta rekisteröityä kaasun valmisteverovelvolliseksi.Verotulot vähenevät 20 miljoonalla eurollaMuutokset vähentäisivät valtion energiaverotuottoja yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuodessa ja kasvattaisivat määrärahapuolella energiaveronpalautusta puolella miljoonalla eurolla. Hallituksen esitys liittyy vuoden 2022 talousarvioesitykseen. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Osa verotuista tulisi voimaan kuitenkin sen jälkeen, kun niille on saatu EU-hyväksyntä.Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kohdennuksia useisiin eri kokonaisuuksiin. Ehdotuksissa on otettu huomioon välttämättömät koronavirustilanteesta aiheutuvat menotarpeet, muut välttämättömät hallinnonalojen menotarpeet, rahapelituottojen laskun kompensaatio sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät ehdotukset. Talouden kasvu on kasvattanut verotulojaTalouskasvu on elpynyt koronaviruspandemian jäljiltä verrattain voimakkaasti, mikä näkyy myös valtion saamissa verotuloissa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardia euroa. Merkittävin yksittäinen myönteinen muutos koskee ansio- ja pääomatuloveroa, jonka kertymäarviota korotetaan 1,2 miljardilla eurolla.Kokonaistaloudellisen ennusteen päivittymisen ja kertymätietojen perusteella yhteisöveron tuoton ennakoidaan kasvavan 123 miljoonaa euroa, arvonlisäveron tuoton 536 miljoonaa euroa ja varainsiirtoveron tuoton 105 miljoonaa euroa. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota on alennettu 90 miljoonaa euroa ja tupakkaveron tuottoa 106 miljoonaa euroa. Lisäksi autoveron tuoton ennustetaan jäävän aiemmin budjetoitua 261 miljoonaa euroa pienemmäksi.Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 412,5 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tekijät ehdotuksen taustalla ovat elpymis- ja palautumistukivälineen tulot 271 miljoonaa euroa sekä päästöoikeuksien huutokauppatulot, jota koskevaa arviota korotetaan 148 miljoonalla eurolla päästöoikeuden hinnan nousun seurauksena.Koronavirustilanteen hoito vaatii edelleen lisämenojaLasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan noin 23,2 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2021 tukisumma nousee noin 69,5 miljoonaan euroon. Tuella turvataan Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset sekä varmistetaan säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne koronaviruspandemian jatkuessa.Yritysten määräaikaisen kustannustuen viidennen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 100 miljoonan euron määrärahaa. Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan 13,8 miljoonaa euroa.Tuomioistuinten, Syyttäjälaitoksen, yksityisten oikeusavustajien sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 23 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Poliisille, rajavartiolaitokselle, pelastuslaitoksille ja Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan yhteensä noin 10,4 miljoonaa euroa koronavirustilanteesta aiheutuviin kuluihin. Opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ehdotetaan koronavirustilanteesta johtuen noin 6,8 miljoonaa euroa oppilasmaksutulojen vähenemisestä aiheutuvien menetysten ja terveysturvallisten opetusjärjestelyiden aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi.Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden ja työttömyysturvan suojaosan korottamisen jatkoon ajalle 1.9.—30.11.2021 ehdotetaan 29 miljoonaa euroa. Työttömyysturvan koronatilanteen vuoksi tehdyt muutokset siis jatkuvat 30.11.2021 asti.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 3,7 miljoonan euron lisäystä. Lisäys aiheutuu koronaviruksen testauskapasiteetin ylläpidosta, viruskantojen geneettisen variaation seurannasta sekä rokotekattavuuden parantamiseen tähtäävästä viestinnästä.Lisäksi esitys sisältää useita muita pienempiä ehdotuksia eri virastojen, laitosten ja toimijoiden koronavirustilanteesta aiheutuviin toimintamenoihin. Rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan tältä vuodeltaVeikkaus Oy:n vuoden 2021 tuottoennuste on alentunut aiemmin ilmoitetusta 740 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon ja siten rahapelituottojen tuloutuksen valtiolle arvioidaan tänä vuonna jäävän noin 40 miljoonaa euroa alemmaksi siitä tasosta, jolla niiden arvioitiin olevan vuoden 2021 talousarviota valmisteltaessa. Alenema kompensoituu kokonaisuudessaan kehyksen sisältä budjettivaroin. Tuloutuksen alenemasta 21,2 miljoonaa euroa kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, 17,2 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja 1,6 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatiosta vuoden 2022 osalta linjataan talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menotVuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia menoja yhteensä 3,86 miljoonaa euroa, koostuen lähinnä hallinnollisista resursseista investointien toimenpanoon sekä ennakkomaksu Ahvenanmaan maakunnalle. Kyse on EU-rahoitteisen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksiaEhdotus sisältää monia tarvearvioiden tarkennuksia sekä hankkeiden ajoitusmuutoksia. Valtionosuuteen työttömyysturvan kustannuksista ehdotetaan yhteensä 217 miljoonan euron vähennystä työllisyysasteen noususta johtuen. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista kustannuksista ehdotetaan 40 miljoonan euron vähennystä. Vähennystarve aiheutuu muun muassa sairausvakuutuksesta korvattujen koronatestien arvioitua pienemmästä määrästä. Perhe-etuuksien kustannuksiin varattua määrärahaa ehdotetaan vähennettävän 14 miljoonalla eurolla tarvearvion tarkentumisen vuoksi. Perustoimeentulotuen menoihin kohdennettua määrärahaa ehdotetaan alennettavan 30 miljoonalla eurolla taloustilanteen kohentumisen ja työttömyyden laskun seurauksenaValtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 65 miljoonan euron vähennystä saajamäärien jäädessä ennakoitua alhaisemmaksi. Yleisen asumistuen kustannuksiin ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä arvioitua suuremman saajamäärän vuoksi.Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 12,6 miljoonan euron lisäystä Suomen koronavirusrokotelahjoituksiin. Suomen osallistuminen lahjoituksiin hoidetaan korvamerkityllä tuella rokoteallianssi Gavin hallinnoimaan COVAX AMC -mekanismiin. Tuen ehdoksi asetetaan rokotteiden osto Suomen kiintiöstä. Lisäys kohdennetaan korvamerkittynä tukena, joka on sidottu käytettäväksi Suomen hankkimiin rokotteisiin osana EU:n rokotehankintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintamomentilta vähennetään vastaava määrä. Koska Suomen valtio on sitoutunut maksamaan hankittavat rokotteet joka tapauksessa, järjestelyn kustannusvaikutus valtiolle on neutraali tai lähes neutraali.Poliisille ehdotetaan yhteensä 30,6 miljoonaa euroa toiminnan turvaamiseksi ja kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi sekä korruptiorikollisuuden paljastamista ja tutkinnan tukemisen tehostamista koskevaa hanketta varten.Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 65 miljoonaa euroa lisämääräraha vuodelle 2021 kahden ulkovartiolaivan hankintaan. Rajavartiolaitos oikeutetaan kokonaisrahoituksen puitteissa tekemään tilaussopimus kahdesta uudesta ulkovartiolaivasta siten, että hankinnan kokonaisarvo on enintään 325 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä. Aikaisemmin myönnetty määräraha ei riitä uusien Turva-luokan ulkovartiolaivojen hankintaan johtuen ennen kaikkea pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen noususta.Kalajoen maastopalosta aiheutuneiden menojen korvaamiseksi ehdotetaan 1,6 miljoonan euron avustusta Jokilaaksojen pelastuslaitokselle.Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 7,6 miljoonan euron lisämäärärahaa toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukseen ja kunnossapitoon.Ruokavirastolle ehdotetaan yhteensä noin 4 miljoonaa euroa virastossa tehtävään elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyöhön, etämyynnin valvonnan kehittämiseen sekä IHN-eläintaudin johdosta maksettaviin korvauksiin.Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi seuraavasti: Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen, hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 miljoonalla eurolla (195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon) hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 15,2 miljoonalla eurolla (26,5 miljoonasta eurosta 41,7 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,2 miljoonalla eurolla (5 miljoonasta eurosta 6,2 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 miljoonalla eurolla (20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen.Sähköautojen latausinfraverkoston rakentamisavustukseen asuinrakennuksille ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä ja energiatehokkuuden edistämiseen asunto-osakeyhtiöissä tarkoitetun energia-avustuksen valtuuteen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä Valtion asuntorahastosta.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähankkeeseen (Ryhti) liittyvän tukiosion edistämiseen osoitetaan 2 miljoonaa euroa.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenVarsinaisten tulojen noin 1,9 miljardin euron lisäys ja määrärahojen noin 249 miljoonan euron vähennys huomioon ottaen vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 2,2 miljardilla eurolla. Velanhallinnan eriin merkitään lisäyksenä 534 miljoonaa euroa, koska matala korkotaso on aiheuttanut lainojen liikkeelle laskemisen yhteydessä emissiovoittoja vuonna 2021. Huomioiden neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvien tulojen ja menojen erotus sekä velanhallinnan erät, nimellisarvoiseen nettolainanottoon merkitään vähennystä yhteensä 2,7 miljardia euroa, jolloin nimellisarvoisen nettolainanoton määrä vuonna 2021 on 11,7 miljardia euroa.Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 136 miljardia euroa, mikä on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
NordenBladet — Voimaan tulevilla työsuojelun valvontaa koskevilla lakimuutoksilla tehostaan työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeutta. Jatkossa työsuojeluviranomaisella on ilmoitusvelvollisuus poliisille epäiltyä työperäistä ihmiskauppaa koskevissa tapauksissa. Lakimuutokset tulevat voimaan 15.11.2021.Työsuojelun valvontaa koskevaa lainsäädäntöä on muutettu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain osalta. Lisäksi markkinavalvontaan liittyviä muutoksia on tehty eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annettuun lakiin. Uusia toimivaltuuksia teknisten laitteiden markkinavalvontaanLain muutoksella lisätään työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa koskevia viranomaisten toimivaltuuksia. Uusilla valtuuksilla tähdätään erityisesti verkkokaupan välityksellä myytävien teknisten laitteiden valvonnan tehostamiseen. Työkäyttöön tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat markkinavalvontaviranomaisina työsuojeluviranomaiset eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet sekä sosiaali- ja terveysministeriö.Uudet toimivaltuudet ovat seuraavat: aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta hankkia tekninen laite tutkittavaksi valehenkilöllisyyttä käyttäen sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta vaatia vakavan riskin aiheuttavaan tekniseen laitteeseen viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnalta tai viime kädessä vaatia verkkorajapintaan pääsyn rajoittamista.Markkinavalvontaa koskevat lakimuutokset pohjautuvat EU:n markkinavalvonta-asetukseen (EU 2019/1020). Lakimuutosten myötä on mahdollista nykyistä tehokkaammin puuttua ihmisten henkeä ja terveyttä vaarantaviin vaatimustenvastaisuustilanteisiin. Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus laajeneeLain muutoksella laajennetaan työsuojeluviranomaisen velvollisuutta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten siten, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös epäiltyä työperäistä ihmiskauppaa. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ihmiskaupparikosten osalta edistää työsuojeluviranomaisen asiantuntemuksen tehokasta hyödyntämistä sekä työperäisen ihmiskaupan parempaa tunnistamista rikosprosessin käynnistyessä ja kuluessa.Tämän lisäksi työsuojeluviranomaisella on jatkossa velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille tapauksista, joissa viranomainen on havainnut työntekijän terveyttä tai turvallisuutta työpaikalla koskevien EU:n kemikaaliturvallisuussäännösten vastaista menettelyä.Tulorekisterin hyödyntäminen työolosuhteiden valvonnassaLakimuutoksella laajennetaan työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja toisilta viranomaisilta. Muutoksen johdosta työsuojeluviranomaisen on mahdollista hyödyntää tulorekisterin tietoja myös työpaikkojen työolosuhteiden valvonnassa. Muutoksella edistetään työolosuhdevalvonnan tehokasta ja tarkoituksenmukaista kohdentamista sekä yksittäistapauksien selvittämistä.Lakien muutokset tulevat voimaan 15.11.2021. Hallitus esitti lakien vahvistamista 4.11.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 5.11.2021.
NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti hyväksyisi Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen liikenteen automaatiota koskevat muutokset. Suomi on aktiivisesti edistänyt liikenteen automaatiota ja siksi muutosten hyväksyminen ja kansainvälinen voimaantulo ovat Suomelle tärkeitä. Muutoksessa Wienin tieliikennesopimukseen lisättäisiin muun muassa artikla, joka mahdollistaisi automaattisten ajojärjestelmien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ajoneuvon kuljettajana voisi toimia myös automaattinen ajojärjestelmä ihmisen sijaan. Hyväksyttävien ajojärjestelmien olisi kuitenkin noudattava kansallisia säännöksiä ja kansainvälistä teknistä sääntelyä.Muutosten hyväksyminen vauhdittaisi automaattisten ajojärjestelmien kehitystyötäWienin tieliikennesopimuksen muutosten tavoitteena on varmistaa, että kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö mahdollistaisi liikenteen automaation kehittämisen ja käyttöönoton ja sitä kautta saatavat hyödyt: turvallisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää liikennettä. Tieliikennesopimuksen muutosten hyödyntäminen edellyttää lisäksi kansallisen lainsäädännön muuttamista. Muutosten valmistelu on kuitenkin jo käynnistetty. Erityistä huomiota on osoitettava liikenneturvallisuuden varmistamiseen, liikenteen ohjaukseen sekä oikeudellisen vastuun määrittelyyn automaattisten ajoneuvojen lisääntyessä tieverkolla.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus hyväksyä Wienin tieliikennesopimukseen ehdotetut muutokset perjantaina 5.11.2021. Kansallisen lainsäädännön muutosten valmistelu jatkuu virkamies- ja työryhmätyönä.Mahdollisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä on ilmoitettava YK:n pääsihteerille 15.1.2022 mennessä. Sopimusmuutosten voimaantulo voi tapahtua aikaisintaan 15.7.2022.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Alueen epidemiatilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi Kymenlaaksossa otetaan käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ravintoloille.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 5.11.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnassa 5.11. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymisvaiheen ja perustason alueilla, 5.11. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Usean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä.Henkilöllä voi olla kerrallaan vain yksi osakesäästötili. Jos henkilöllä on ollut samaan aikaan käytössä useita osakesäästötilejä, Verohallinto on määrännyt niistä jokaiselle 10 euron veronkorotuksen päivää kohti. Osakesäästötilin veronkorotuksen tarkoituksena on ollut sanktioida osakesäästötilillä olevan 50 000 euron talletuskaton kiertäminen avaamalla useampia osakesäästötilejä. Vuoden 2020 verotusta toimittaessa kävi ilmi, että noin 200 verovelvollisella on ollut samaan aikaan avoinna useampi kuin yksi osakesäästötili, mutta varoja ei välttämättä ole ollut kuin yhdellä tilillä. Joissakin tilanteissa veronkorotuksia on määrätty useita tuhansia euroja, vaikka useasta tilistä ei ole saatu verotuksellista hyötyä. Esityksen mukaan osakesäästötilin veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. On selvää, että mikäli verovelvollinen ei ole siirtänyt millekään osakesäästötilille varoja, tai hän on siirtänyt niitä vain yhdelle osakesäästötilille, hän ei ole voinut saada useamman osakesäästötilin avaamisesta mitään verotuksellista etua. Uudistuksen esitetään tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Verotusmenettelystä annetun lain muuttamista koskevaa lakia sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran jo vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. Sijoittajat ovat voineet avata osakesäästötilejä vuoden 2020 alusta alkaen. Osakesäästötilin sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita niin, ettei yksittäisistä myynneistä tarvitse maksaa veroa. Myöskään osinkoja ja korkotuloja ei veroteta vielä siinä vaiheessa, kun ne tulevat osakesäästötilille. Osakesäästötilin tuotto verotetaan vasta silloin, kun sieltä nostetaan rahaa. Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Valtioneuvosto kannattaa Euroopan komission ehdotusta siitä, että sama yleislaturi sopisi langallista latausta käyttävien matkapuhelinten ja vastaavien radiolaitteiden lataamiseen. Tällaisia radiolaitteita olisivat esimerkiksi tabletit, kuulokkeet, kuulokemikrofonit ja kädessä pidettävät videopelikonsolit. Yleislaturissa käytettäisiin USB-C-tyypin liitintä.Valtioneuvosto antoi asiasta U-kirjeen eduskunnalle 4. marraskuuta 2021.Komissio perustelee unionin tasoisia toimia sillä, että radiolaitteiden ja lisälaitteiden, kuten latureiden, yhteentoimivuus yksinkertaistaisi radiolaitteiden käyttöä ja vähentäisi tarpeetonta sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kustannuksia.Yhdenmukaistamisen puuttuminen johtaisi eroihin jäsenvaltioiden kesken ja saattaisi aiheuttaa esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. EU-tason toimilla sovitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimia tehokkaammin.Kuluttajat hyötyisivät merkittävästi siitä, ettei tulevaisuudessa tarvitsisi ostaa tietyn valmistajan laitteiden kanssa yhteensopivia omia laitekohtaisia liittimiä ja kaapeleita eri laitteille. Kuluttajat hyötyisivät myös muutoksilla saavutettavista säästöistä ja latauslaitteista annettavista tarkemmista tiedoista.Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotuksen tavoitteita ja suhtautuu ehdotukseen pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että ehdotusta tulisi joiltakin osin tarkentaa ja sen vaikutuksia arvioida laajemmin.Mitä seuraavaksi?Ehdotetut muutokset tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen lainsäädännön osalta ehdotetut muutokset kohdistuisivat ainakin sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin sekä valtioneuvoston asetukseen radiolaitteiden vaatimustenmukaisuudesta.
