NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli elämän loppuvaiheen hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän ehdottamista toimenpiteistä 4. marraskuuta.Elämän loppuvaiheen hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän ehdottamia toimenpiteitä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi sekä potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi arvioidaan valmistelussa tarkemmin määrittyvässä aikataulussa. Ensimmäisenä tulevat arvioitaviksi potilaan hoitotahdon vahvistamista koskevat lainsäädäntötarpeet sekä palliatiivisten keskusten toiminnan laajentaminen kaikille hyvinvointialueille.Asiantuntijoista koostuva itsenäinen työryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmän luovutti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle elokuussa 2021.Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksenä on, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Laadukasta palliatiivista hoitoa tulisi olla saatavilla kaikkialla Suomessa. Pelkät suositukset eivät työryhmän näkemyksen mukaan riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan muutoksia tarvitaan myös lainsäädäntöön. Loppuraportissa työryhmä esittää alustavia ehdotuksia muutoksiksi potilaslakiin, terveydenhuoltolakiin ja sairausvakuutuslakiin. Selvitys sääntelytarpeista ja työryhmän näkemyksiä lainsäädännön muuttamisesta: Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 talouden taivaalla seilasi synkkiä pilviä ja ennusteet povasivat Suomelle erityisen kehnoa tulevaisuutta. Vaikka kotimaan epidemia- ja taloustilanne olivat siedettäviä, globaalin kriisin uskottiin heijastuvan Suomeen rajusti ja pitkään, kuten oli käynyt aiemmin muun muassa finanssikriisissä.Aikaisemmista kriiseistä poiketen Suomen talouden kohtaama ulkoinen shokki näyttää kuitenkin koronakriisissä jääneen monia kilpailijamaita pienemmäksi. Osin juuri tästä syystä kriisin alkuvaiheessa laaditut synkät ennusteet menivät Suomen kohdalta pahasti pieleen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan talousneuvostolle laatimassa tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan, miksi näin kävi – ainakin osaksi kysymys oli hyvästä onnesta.Mihin Suomen hyvä tuuri perustui ja mitä johtopäätöksiä tutkimuksen perusteella voidaan tehdä? Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko kommentoi Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa julkaistussa kirjoituksessaan Etlan tutkimusta ja pohtii, miten talouden kriisinkestävyyttä voitaisiin edelleen vahvistaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiSisäministeriöSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591
– Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P.) päätösten XXXV-36 – XXXV-46 hyväksyminenOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp; EV 139/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöKatja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612
– Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII lukuun liittyvään vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevaan säännöstöön (IMDG-säännöstö) tehtyjen muutosten hyväksyminenKirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 342 570
– Tieliikennettä koskevan yleissopimuksen 1 artiklan muuttamisen ja 34 bis artiklan lisäämisen hyväksyminenHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenSosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta (HE 103/2021 vp; EV 137/2021 vp)Mari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 94/2021 vp; EV 138/2021vp)YmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain, jätelain ja EU-ympäristömerkistä annetun lain sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 153/2021 vp; EV 136/2021 vp)Anu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 ja 89 §:n muuttamisestaPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 121/2021 vp, EV 144/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi esityksen vuoden 2021 neljänneksi lisätalousarvioksi eduskunnalle 4.11.2021.Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan noin 23,2 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2021 tukisumma nousee noin 69,5 miljoonaan euroon. Tuella turvataan Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset sekä varmistetaan säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne koronaviruspandemian jatkuessa.Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen ehdotetaan 13,8 miljoonaa euroa. Hallitus sitoutui budjettiriihessä turvaamaan 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 14.8.2022 asti.Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi seuraavasti: Luumäki-Imatra-Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen, hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 miljoonalla eurolla (195 miljoonasta eurosta 210 miljoonaan euroon) hankkeelle asetettujen ratarakenteen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -hankkeen valtuutta tarkistetaan 15,2 miljoonalla eurolla (26,5 miljoonasta eurosta 41,7 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta -hankkeen valtuutta tarkistetaan 1,2 miljoonalla eurolla (5 miljoonasta eurosta 6,2 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen. Vt 4 Oulu-Kemi liittymien parantaminen Simossa -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 miljoonalla eurolla (20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon) kustannusarvion noususta johtuen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Suomen kansallisen ikääntymispolitiikkaa tarkastelevan ja arvioivan Madridin ikääntymistä koskevan kansainvälisen toimintasuunnitelman seurantaraportin. Raportissa avataan Suomessa tehtyä kehittämistyötä ja liitetään se osaksi kansainvälistä kontekstia.Suomessa toteutettu ikääntymispolitiikka, sen tavoitteet ja sisällöt, ovat pitkälti yhteneväisiä YK:ssa asetettujen tavoitteiden kanssa. Raportin laadinnassa YK:n Euroopan talouskomissio UNECE kannustaa jäsenvaltioita osallistavaan ”alhaalta ylös” -lähestymistapaan, joka ottaa mukaan kansalaisyhteiskunnan ja iäkkäät itsensä. Tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita saamaan palautetta toteuttamastaan politiikasta ja ohjelmista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi seurantaraportista lausuntoja eri ministeriöiltä ja asiantuntijajärjestöiltä sekä kuntasektorin, kansalaisjärjestöjen, eturyhmien ja työmarkkinajärjestöjen edustajilta. Lausuntopyynnön vastaanottaneista 31 organisaatioista 26 antoi lausunnon.Kansalliset raportit ovat tärkeä osa ikääntymispolitiikan tarkastelua ja arviointia, ja ne antavat perustan alueelliselle yhteenvetoraportille toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Kansallisen tason tarkastelun ja arvioinnin jälkeen YK:n alueelliset toimikunnat koordinoivat tietojen yhdistämistä omalla alueellaan. Tarkastus- ja arviointiprosessit huipentuvat YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CSocD) yleiskatsaukseen.Seurantaraportin taustalla on Madridissa huhtikuussa 2002 pidetyn toisen ikääntymistä käsittelevän maailmankokouksen hyväksymä Madridin kansainvälinen ikääntymistä koskeva toimintasuunnitelma (MIPAA). Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden toteutumiseksi toteutetaan viiden vuoden välein kansallinen raportointikierros, jossa tarkistetaan ja arvioidaan kansallista ikääntymispolitiikkaa. Toimintasuunnitelman toteutusta seurataan YK:n Euroopan talouskomissiossa (UNECE). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mikä on suomalaisen oikeusvaltion tila? Entä haasteet? Mitä eväitä Euroopan komission heinäkuussa julkaisema oikeusvaltioraportti meille antaa? Oikeusministeriön seminaarissa näihin kysymyksiin on vastaamassa suomalaisen oikeuselämän keskeisiä edustajia.Demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltioperiaate ovat yhteiskuntamme perusta. Oikeusvaltiossa kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Oikeusvaltiota kuitenkin haastetaan yhä enemmän myös EU:ssa.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut suomalaisen oikeusalan edustajia keskustelemaan oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeuslaitoksemme riippumattomuudesta. Keskustelua käydään myös siitä, miten meillä on varauduttu ja tulisi varautua, jos oikeusvaltion periaatteita ryhdyttäisiin horjuttamaan.Torstaina 11. marraskuuta Säätytalossa järjestettävässä seminaarissa oikeusvaltion tilaa ja uhkia valottaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo.Euroopan komission heinäkuussa julkaisema oikeusvaltioraportin raportin tuloksia puolestaan esittelee Salla Saastamoinen, joka toimii Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston virkaa tekevänä johtajana.Lisäksi suomalaisen oikeusvaltion tilasta ovat keskustelemassa EU:n tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtaja Allan Rosas, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi, korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen, Tuomioistuinviraston johtokunnan puheenjohtaja, oikeusneuvos Mika Ilveskero, Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta, professori emeritus, Olli Mäenpää ja professori Johanna Niemi Turun yliopistosta.Tilaisuus järjestetään 11.11. kello 10.30 – 12.45, ja sitä voi seurata myös suoran verkkolähetyksen kautta osoitteessa https://www.mediaserver.fi/live/oikeusministerio/10012/GOD_Jw.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. Suomen rokotekattavuus ei ole vielä riittävä, ja vaara terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisestä on edelleen olemassa. Tämän vuoksi 14.10. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 28.11. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.Valtioneuvoston 14.10. tekemän päätöksen mukaan maahantulon rajoitukset poistettiin 18.10. alkaen EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkailta. Vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Listalle lisättiin 28.10. Argentiina, Kolumbia, Namibia ja Peru. Samat lisäykset tehdään myös valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevaan maaluetteloon 8.11. alkaen.Muiden kolmansien maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista on valmistunut ja lähtenyt lausuntokierrokselle. Lailla korvattaisiin voimassa oleva eläinsuojelulaki ja –asetus. Lakiesityksen pohjana on aiempi hyvinvointilakiesitys vuodelta 2018. Esitykseen on tehty muutoksia mm. parsinavetoita ja sikahäkkejä koskeviin säännöksiin. Koirien ja kissojen pentutehtailua ja kauppaa hillitään tuontikiellolla ja myynti-ilmoittelua koskevilla uusilla säännöksillä. Lausuntokierroksen aikana selvitetään vielä keinot luopua porsaiden kirurgisesta kastraatiosta ja selvityksen johtopäätökset otetaan huomioon myöhemmässä vaiheessa. Lausuntoja ehdotuksesta voi antaa 14.1.2022 asti.Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain ja –asetuksen korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.Nyt lausunnoille lähtenyt uusi lakiesitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, jonka keskeisiä uudistuksia olivat mm. eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden huomioon ottaminen, kivunlievitys kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä sekä jatkuvan juomaveden vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa. Uuteen esitykseen on tehty muun muassa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmasta johtuvia muutoksia.”Hienoa, että pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilakiesitys lähtee nyt lausunnoille. Lakiesitys vahvistaa eläinten hyvinvointia monin keinon, kuten suitsimalla kissojen ja koirien pentutehtailua ja mahdollistaen entistä paremmin eläinten lajityypillisen käyttäytymisen. Riittävä kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Päivittämällä eläinten hyvinvointilakia olemme myös eurooppalaisittain suunnannäyttäjiä. Vastuullinen eläintenpito on tietysti myös jokaisen kansalaisen velvollisuus”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistuttaa.Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletäänHallitusohjelman mukaisesti kiellettäisiin uusien parsinavetoiden rakentaminen lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voitaisiin jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei saisi enää lisätä. Kuten aiemmassakin esityksessä, parsinavetoissa pidettävien lehmien olisi päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin lain tullessa voimaan sekä toiminnassa olevissa että uusissa sikaloissa. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovuttaisiin 12 vuoden siirtymäajalla aiemmin ehdotetun 15 vuoden sijaan.Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan tulevaisuudessa luopua kokonaan. Ministeriö on tilannut selvityksen porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta. Selvityksessä kartoitetaan vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle ja laaditaan ehdotus siitä, miten kirurgisesta kastraatiosta voitaisiin luopua kokonaan siirtymäajan kuluessa. Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana. Selvitys valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Porsaiden kastraatiota koskevat säännökset sisällytetään esitykseen, kun selvitys ja lausuntokierrokselta saatu palaute ovat käytettävissä.Pentutehtailua ja -kauppaa rajoitetaan tuontirajoituksellaKoirien ja kissojen pentutehtailuun ja kauppaan puututtaisiin kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin kahden kuukauden kuluessa tuonnista. Kiellolla pyrittäisiin estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen pentujen tuontia Suomeen. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädettäisiin vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksista tulisi käydä ilmi muun muassa ammattimaisesti toimivan myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista toimenpiteistä, jotka on tehty perinnöllisten vikojen korjaamiseksi. Ilmoitus tehtäisiin valmisteilla olevaan koira- ja kissarekisteriin. Koirien ja kissojen rekisteröinnistä ja merkitsemisestä säädetään eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain nojalla.
Esityksen yhteydessä muutetaan myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Yksityiskohtaisimmista eri eläinlajeja ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskevista säännöistä säädellään erikseen eläinsuojelulain nojalla annettavilla valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla.Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen. Hallituksen esityksen luonnosMuistio Uuteen lakiesitykseen tehdyt muutoksetLausuntopyyntö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä pyytää sidosryhmiltä lausuntoja työskentelynsä tueksi. Kommentointipyyntö koskee TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteita sekä julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteisen kasvattamisen vaihtoehtoja. Keskustelua aiheesta käydään myös 8. marraskuuta järjestettävässä TKI-rahoituksen tulevaisuus -sidosryhmätilaisuudessa.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä etsii keinoja tavoitteen edistämiseksi, ja sidosryhmiltä saatu palaute otetaan huomioon työryhmän esityksen valmistelussa. Kommentit tulee antaa otakantaa.fi-palvelussa 15. marraskuuta klo 10 mennessä.TKI-rahoituksen tulevaisuudesta järjestetään 8. marraskuuta sidosryhmätilaisuus, jossa aiheesta järjestetään avoin keskustelu. Keskustelutilaisuutta alustavat työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen sekä valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen.Lisäksi tilaisuudessa puhuvat Turun yliopiston rehtori Jukka Kola Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:stä, Luonnonvarakeskus Luke:n pääjohtaja Johanna Buchert Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetista, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Turun yliopiston professori Anne Kovalainen Professoriliitosta ja Tieteentekijöiden liitosta, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila, Business Finlandin Executive Director Hannu Kemppainen ja Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena ja on kaikille avoin. Osallistujilla on mahdollisuus kommentoida käsiteltäviä aiheita tilaisuudessa. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään aihetunnisteella #TKIrahoitus.Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Työryhmä toimii 18.6.–31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti tänään vuoden 2021 neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Esitys sisältää määrärahalisäyksiä koronaviruspandemiasta johtuvaan ruuhkan purkuun syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle.– Olen tyytyväinen, että saimme lisärahaa koronaruuhkien purkuun. Pandemia on vaikuttanut monin tavoin oikeusministeriön hallinnonalalla, missä koronavaikutukset näkyvät viiveellä ja koronasta aiheutuvat kustannukset ovat suuria suhteutettuna oikeusministeriön noin 1 mrd. vuotuiseen talousarvioon, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tuomioistuimille 4,07 milj. euroa ja syyttäjille 750 000 euroa pandemian aiheuttaman oikeudenkäyntiasioiden ruuhkan purkuun. Koronapandemia on ruuhkauttanut asioiden käsittelyä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa, koska lukuisten asioiden käsittelyä jouduttiin keskeyttämään tai siirtymään erityisjärjestelyihin pandemian leviämisen estämiseksi.Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 5,8 milj. euroa pandemiaan liittyvän vankeusrangaistusten täytäntöönpanoruuhkan purkamiseen. Koronapandemian takia rajoitettiin lyhytaikaisten vankeusrangaistusten täytäntöönpanoa ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa. Lisäksi yksityisille oikeusavustajille maksettavien korvausten määrärahatason mitoitusta ehdotetaan korotettavaksi 12 milj. eurolla.  Vuoden 2021 menojen kasvu aiheutuu muun muassa tuomioistuimien ratkaisumäärien kasvusta, kun koronapandemian aiheutunutta ruuhkaa on lisäresurssein purettu. Valtioneuvoston tiedote lisätalousarvioesityksestä

Lähde: Valtioneuvosto.fi