NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelma rahoittaa maankäyttösektorin ilmasto- ja kokonaiskestävyyden edistämiseen liittyviä monitieteisiä hankkeita. Ne tuottavat ennakoivaa tutkittua tietoa ja ratkaisuehdotuksia, joilla tuetaan maankäytön hiilipäästöjen vähenemistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoa ja lisäämistä. Lisäksi hankkeissa tuotetulla uudella tiedolla vahvistetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä.Maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden sekä maankäytön muutosten kestävyyden edistäminen on tärkeässä osassa kuluvalla hallituskaudella. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuus ja siihen kuuluva tutkimus- ja innovaatio -ohjelma tukevat osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Kokonaisuuden tavoite on yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen nettovaikutus vuoteen 2035 mennessä.”Tavoite saavutetaan paitsi päästövähennyksillä, myös hiilinieluja ja -varastoja vahvistamalla sekä panostamalla Suomen olosuhteista lähtevään tutkimukseen ja innovaatioihin”, toteaa tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Merkittävä panostus suomalaiseen tutkimukseenTutkimus- ja innovaatio -ohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä kymmentä hanketta yhteensä 10,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi tänään päättyvästä uudesta rahoitushausta rahoitetaan vielä viittä muuta hanketta noin viidellä miljoonalla eurolla. Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluu tutkimus- ja innovaatiohankkeiden ohella kymmeniä kehittämis- ja tietohankkeita. ”Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on todella suuri panostus tutkimukseen. Olennaista hankkeissa on niiden monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, sillä kestävän kehityksen haasteet vaativat laaja-alaista lähestymistapaa. Yhdessä hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten maanviljelijöitä voidaan ”tuupata” kohti ilmastoystävällisiä toimintatapoja tekemällä tietyistä vaihtoehdoista toisia houkuttelevampia. Tässä hankkeessa käyttäytymistieteet ovat avainasemassa”, Suorsa avaa.Tutkimus- ja innovaatiohankkeet ovat laajoja, usean tieteenalan ja organisaation muodostamia konsortiohankkeita. Kaikissa hankkeissa eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö ovat tärkeässä roolissa.Monissa hankkeissa kehitetään käytännön ohjauskeinoja, menetelmiä, mittareita ja skenaarioita, joiden avulla maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia voidaan vähentää. Maatalouden ja metsien ohella useissa hankkeissa syvennytään erityisesti turvemaihin ja joukossa on myös esimerkiksi solumaataloutta ja muuta bioteknologiaa tutkiva hanke.Tukea nuorille tutkijoilleTutkimus- ja innovaatio-ohjelma valmisteltiin vuonna 2020 yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin myös Ilmastopaneelin ja Luonnonvarakeskuksen selvityksiä maankäyttösektorin ilmastotoimien suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvistä tutkimustietotarpeista.Yksi ohjelman tärkeä tavoite on tukea nuoria tutkijoita.”Rohkaisemme hankkeita rekrytoimaan uransa alkuvaiheissa olevia tutkijoita ja järjestämme heille verkostoitumis- ja koulutustoimintaa. Nuoria tutkijoita tukemalla pyrimme siihen, että maankäyttösektorin kestävän kehityksen tutkimus Suomessa vahvistuisi myös pitkällä tähtäimellä”, Suorsa sanoo.Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman hankkeet esittäytyivät 3.11. järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa, jossa kuultiin myös erilaisten sidosryhmien edustajien puheenvuorot.Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä linkistä 19.11.2021 saakka.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa uudelleen valtionavustushaun rajojen terveysturvallisuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi covid-19-epidemiatilanteessa ajalta 16.3.2020-1.7.2021. Kyseessä on alun perin 11.11.–9.12.2020 haettavana olleen valtionavustuksen ja hakua täydentäneen 11.3.–8.4.2021 haettavana olleen uudelleenhaun täydennyshaku.Valtionavustushaku avataan uudelleen, koska kaikki korvaukseen oikeutetut tahot eivät ole hakeneet avustusta. Avustuksen luonteen vuoksi on perusteltua, että kaikilla korvaukseen oikeutetuilla hakijatahoilla on mahdollisuus hakea avustusta. Nyt aukeava haku ei koske rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia 2.7.2021 alkaen, vaan niistä tullaan avaamaan erillishaku myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.Hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki rajojen terveysturvallisuuteen liittyvät koronasta aiheutuneet kustannukset. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä Ålands hälso- och sjukvård (ÅHS), joille on syntynyt rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta aiheutuneita kustannuksia.Avustuksen hakuaika päättyy 26.11.2021 klo 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö asetti kesäkuussa hankkeen, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Työn taustaksi kartoitetaan nyt kansalaisten ja maahanmuuttajien ajatuksia.Kyselyssä pyydetään näkemyksiä siitä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi tarvitsee. Ehdotukset maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi voivat olla strategisia tai konkreettisia. Näkemyksille toivotaan lisäksi tiivistä perustelua. Kyselyyn voi vastata 30.11. saakka.Maahanmuuttopolitiikka on laaja politiikan ala. Sillä ohjataan muun muassa sitä, miten Suomeen saadaan tarvittavia työntekijöitä ulkomailta, millä perusteilla Suomesta saa turvapaikan tai oleskeluluvan, millaisia viranomaisprosesseja maahanmuuttajat kohtaavat ja millaista kotouttamista heille tarjotaan.Kokonaisvaltaisella maahanmuuttopolitiikalla sisäministeriö haluaa koota samaan keskusteluun eri toimijoiden tehtäväkentät ja linjata niille yhtenäiset tavoitteet. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Hankkeen aikana on tarkoitus kuulla laajasti yhteiskunnan näkemyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti määräsi sivuakkreditoinnin perjantaina 4. marraskuuta.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Suomen Abujan-suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Leena Pylvänäisen Liberiaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat. Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis. Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä.  Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.Luken tiedote 5.11.2021: Luke havaitsi ohjelmointivirheen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon laskennassaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295162391, [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičsin Helsingissä 9. marraskuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä suhteista, koronavirustilanteesta, alueellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja Afganistanista. ”On tärkeää vaihtaa näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä läheisen naapurimme Latvian kanssa”, toteaa ministeri Haavisto.Latvian ulkoministeri tapaa Suomen vierailullaan myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on selvittänyt kielilain mukaisia velvoitteita ja kielellisten oikeuksien toteutumista yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä. Selvityksen on tehnyt professori Kirsi Kuusikko Lapin yliopistosta.Selvityksen mukaan, kun palveluita hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kielellisen palvelun toteutumisen pitäisi olla selkeästi hankinnan kriteerinä palvelua hankkivan julkisyhteisön kielilain velvoitteiden mukaisesti.Hankinnasta vastuussa olevalla pitäisi myös olla kokonaiskuva kielilain velvoitteiden toteutumisesta palvelua tarjottaessa. Professori Kirsi Kuusikon mukaan kokonaiskuvan saamiseksi kielellisistä palveluista viranomaiset ovat pyrkineet tekemään muun muassa erilaisia kielellisiä palvelusuunnitelmia.–  Myös yhdenvertaisuussuunnitelmia voisi kehittää niin, että kielinäkökulma olisi selkeämmin osa toiminnan ohjausta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa voisi esimerkiksi määritellä tarkemmin, mitä laadullisia vaatimuksia kielilainsäädäntö asettaa toiminnalle, toteaa Kuusikko.Perustuslakivaliokunta on pyytänyt hallitusta arvioimaan sitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista hallintotehtävistä. Tehdyn selvityksen tavoitteena oli selvittää kielilain 25 § pykälän mahdolliset tulkintaongelmat ja mistä ne johtuvat.Selvitys tehtiin, jotta mahdollinen säännöksen uudistamistarve voitaisiin tunnistaa, ja jotta säännös olisi helpommin sovellettavissa ja seurattavissa yksityisten tuottaessa palveluja. Tavoitteena oli myös saada lisätietoa kielilain 25 §:n huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään yksityisten kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Kielilain 25 § mukaan jos julkinen hallintotehtävä on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tehtävää, mitä kielilaissa säädetään viranomaisesta. Jos tehtävän vastaanottaja määräytyy viranomaisen päätöksen, muun toimenpiteen tai viranomaisen ja vastaanottajan välisen sopimuksen perusteella, viranomaisen on varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan kielilain mukaista kielellistä palvelua. Tämä tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi, jos kielilain edellyttämän palvelutason ylläpitäminen sitä vaatii.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia.Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset.Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Kipsituen viljelijöille myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna viljelijän hakemuksesta. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelijöille tietoa ensi kevään 2022 kipsihausta.Suomessa on kartoitettu kipsikäsittelyyn soveltuvat pellot. Nyt käynnissä olevassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 2019-2023 on tavoitteena käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. Ensi vuoden talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa.Kipsin hyödyistä kerrotaan ”Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – uutta tietoa ympäristöhyödyistä” -seminaarissa 8.12.2021 klo 9-11. Seminaarissa kerrotaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvien Kipsi-, Rakennekalkki- ja kuitu-hankkeiden tuloksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tulevista hyödyistä ja kustannuksista on saatu entistä tarkempaa tietoa. Osana järjestelmän määrittelyä laadittu selvitys ennakoi, minkälaisia hyötyjä uudistuksesta voidaan saada. Toinen valmistunut selvitys kartoitti uudistuksen vaikutuksia kuntien myyntituloihin. Selvitysten avulla voidaan varmistua siitä, että uudistus tuottaa hyötyjä järjestelmän käyttäjille. Ne auttavat myös arvioimaan mittavan investoinnin hyötyjä suhteessa kustannuksiin.Ramboll Oy:n Heikki Rannikon laatima selvitys osoittaa, että uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän hyödyt ovat suuremmat kuin sen kustannukset. Näin on erityisesti pidemmällä aikavälillä, sillä tietojärjestelmä tulee täydentymään uusilla tiedoilla ja toiminnallisuuksilla. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen version on tarkoitus avautua käyttöön vuonna 2024. Välittömiä säästöjä tulee jo lyhyellä aikavälillä siitä, että viranomaisten toimintaa voidaan tehostaa.Selvityksessä käytettiin aikaisempia muutos- ja hyötyanalyyseja, joiden lisäksi pureuduttiin tarkemmin muutamaan viranomaisprosessiin. Digimuutoksen hyötypotentiaalia tarkasteltiin osana Verohallinnon kiinteistöverotusta, Pelastustustoimen tehtäviä, aluevastuumuseoiden kaavalausuntoa sekä ympäristöluvan myöntämistä ja Metsäkeskuksen päätöksiä. Esimerkkien avulla päästiin kiinni siihen, miten prosessi tulisi muuttumaan, mikä siinä voisi sujuvoitua, ja kuinka paljon työaikaa tiedon entistä parempi saatavuus voi säästää. Prosesseihin käytettyä työaikaa ei ollut saatavina valmiina, mistä syystä perattiin läpi valitut esimerkit.Viranomaisprosesseissa koituvat tehokkuushyödyt ovat selvityksen mukaan varovaisesti arvioituna noin kymmenen miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Hyödyt kasvavat, kun useampia tehtäviä saadaan mukaan tietojärjestelmän täydentyessä. Lopulta vuotuiseksi säästöpotentiaaliksi on arvioitu valtion tehtävissä kaksi miljoonaa euroa ja kunnissa 32 miljoonaa euroa.Kartoitus kuntien myyntituloista valmistuiMuutostuuli Oy:n ympäristöministeriön tilaamana tehty selvitys puolestaan kartoitti, minkälaisia tuloja kunnat saavat myydessään rakennusvalvonnan asiakirjoja ja paikkatietoaineistoja. Toni Saarikosken tekemä tarkastelu ei koskenut rakennuslupien käsittelyn tuloja. Tavoitteena oli selvittää paitsi liikkuvia euroja, myös myyntikäytänteitä.Selvitys tehtiin käymällä läpi tilanne 13 eri puolilla Suomea sijaitsevassa ja erikokoisessa kunnassa. Näistä yleistettynä lasketaan, että Suomen kunnissa kertyy vuosittain 3,8 – 4,9 miljoonaa euroa myyntituloa. Menoista selvitys ei saanut kyllin kattavaa tietoa. Toimitusmäärät vaihtelivat luonnollisesti kunnan koon mukaan. Rakennusvalvonnan asiakirjavolyymi on joitakin satoja tuhansia kappaleita vuodessa ja paikkatietotuotteiden volyymi on joitakin kymmeniä tuhansia kappaleita vuodessa. Erityisesti isoimmissa kunnissa on käytössä erilaisia verkkokauppoja tietotuotteiden myyntiin. Tietoa tuotteiden hinnoista oli hyvin saatavilla.Suomen ympäristökeskus SYKE hyödyntää molempia selvityksiä osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelytyötä, joka valmistuu vuodenvaihteessa.Esitys kustannuksista ja hyödyistä Ryhti-infossa 26.10. ja 2.11.Esitys kuntien myyntituloista Ryhti-infoissa 26.10. ja 2.11.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat”Lämpimät onnitteluni Tampereelle! Kaupungin vahva tahto rakentaa enemmän puusta on toteutunut vaikuttavana ja näkyvänä uuden ajan puurakentamisena. Kunnilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja Tampere on hyvä esimerkki, että kunnista löytyy halua ja osaamista tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa. Uskon, että Tampere inspiroi tässä myös muita kuntia”, sanoi ministeri Mikkonen onnittelupuheessaan.Onnistunutta yhteistyötä puukerrostalorakentamisen lisäämiseksiErityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Puukerrostalojen markkinaosuus on koko Suomessa tällä hetkellä 4–5 prosenttia.Tampere on myös tarjonnut hyvän alustan puurakentamisen laaja-alaiselle kehittämiselle. Rakentamisen ohjauskeinojen monipuolinen käyttö on kannustanut ja ohjannut monimuotoiseen puurakentamiseen. Suuren kaupungin selkeä suunta on myös tukenut alan yritystoiminnan vahvistumista. Kaupungille kertynyt tietotaito julkisen puurakentamisen vauhdittamisesta hyödyttää koko Pirkanmaata. Tampereen kaupungin laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisännyt puurakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista muodostaen vahvan tuen puurakentamisen yleistymiselle Suomessa.”Puurakentamisen edistäminen on tärkeä osa Hiilineutraali Tampere -tiekarttaa. Työtä on tehty pitkäjänteisesti muun muassa maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan avulla. Erilaiset kannustimet ovat myös tärkeässä roolissa”, toteaa Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.Kunnat puurakentamisen veturinaKansallinen tavoite julkiselle puurakentamiselle on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025. Ympäristöministeriö julkisti sidosryhmien kanssa laaditut tavoitteet julkiselle puurakentamiselle syksyllä 2020.”Puun käytön edistämisen työkalut ovat kunnissa. Kuntakentällä on jo hyvin suurta kiinnostusta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kiertotaloutta. Nyt on oikea aika edetä puurakentamisessa puheista tekoihin, kuten Tampereella on ansiokkaasti tehty”, sanoo Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö ja tuomariston jäsen Petri Heino ympäristöministeriöstä.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnalla halutaan nostaa esiin tärkeää ja ansiokasta toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentaminen on tärkeä osa rakentamisen vähähiilistä tulevaisuutta ja julkinen sektori on rakennuttajana merkittävässä suunnannäyttäjän roolissa koko alalle.Kunniamaininnan tuomaristoon kuuluivat Petri Heino ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Timo Nyyssölä Metsäkeskuksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi