NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelee EU:n globaalista roolista 9. marraskuuta Helsingin Tiedekulmassa. Tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tilaisuus on osa Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Ministeri keskustelee EU:n globaalista roolista yleisön kanssa tiistaina 9. marraskuuta klo 9.00 –10.30 Helsingin Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4. Keskustelemassa ovat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Inka Sylgren. Tiedekulmaan voi saapua paikanpäälle esittämään kysymyksiä ja näkökantoja. Tilaisuutta voi seurata myös etänä verkkolähetyksen kautta, jossa voi myös esittää kysymyksiä ja kommentteja. Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Lisätietoa ulkoministerin ”Vahvempi EU globaalisti” -tilaisuudesta Helsingin Tiedekulmassa löydät kiertuesivuilta ja Facebook-tapahtumasta. Tilaisuutta voit seurata ja kommentoida myös suoratoiston välityksellä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen arviomuistiosta, jonka ministeriön poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä on valmistellut kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanosta. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Virkamiestyöryhmän valmistelu liittyy tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, päästökauppa voisi tulla mukaan kolmannessa vaiheessa. Arviomuistio on selvitys päästökauppajärjestelmän ominaisuuksista ja vaikutuksista.Lausunnoissa toivotaan erityisesti näkemyksiä kansallisen mallin tarkoituksenmukaisuudesta, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisista kompensaatiomalleista.Euroopan komissio julkisti 14.7.2021 säädösehdotuspaketin (Fit for 55) ilmastotoimista. Työryhmän työssä on otettu huomioon Euroopan komission ehdotus.Siihen sisältyy esitys vuonna 2026 alkavasta EU:n kattavasta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupasta. Kansallinen tieliikenteen päästökauppa on vaihtoehto, jos EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa ei toteutuisi. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin tarvittaessa harkita kevennettyä kansallista päästökauppaa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu on lisännyt tietopohjaa ja osaltaan auttanut arvioimaan komission esityksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta vaikutusarvioille. Työryhmä on kuullut sidosryhmiä valmistelun aikana.Mikä on päästökauppa?Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille.Tieliikenteen päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan.Päästökaupan etuna muihin sääntelykeinoihin on, että se varmistaa päästötavoitteen toteutumisen, koska myytävien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa vastaamaan päästökattoa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönotolle ei tarvetta tällä hetkelläArviomuistiossa luonnosteltu kansallinen järjestelmä ja Euroopan komission esittämä EU-tasoinen järjestelmä muistuttavat huomattavasti toisiaan.Kansallisen järjestelmän etuna EU-päästökauppaan verrattuna olisi kansallisiin päästövähennystavoitteisiin pääseminen nimenomaan tieliikenteen sektorilla. Lisäksi aikataulu olisi kansallisesti sovittavissa.EU:n laajuisen päästökaupan merkittävänä etuna on, että se ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU:n alueella. Sama EU:n laajuinen hintavaikutus ei heikentäisi suomalaisen elinkeinoelämän suhteellista kilpailukykyä muuhun unioniin verrattuna.Tieliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän odotettua nopeammin. Kesällä 2021 päivitetyn tieliikenteen perusennusteen mukaisen päästövähenemää koskevan ennusteen perusteella tilanne ei vaikuta edellyttävän kansallisen tieliikenteen päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, mikäli kansalliset ja EU-tason toimet toteutuvat suunnitellusti.Kansallisesti tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että EU:n päästökauppa myöhästyy tai jää kokonaan toteutumatta.Mitä seuraavaksi?               Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.Kansallista päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on vastaanottanut valituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä 18.3.2020, UUDELY/7320/2016. Päätöksellä ELY-keskus päätti olla suojelematta Espoon kulttuurikeskuksen alueen ja Marimekkotalon rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Espoon kulttuuriseura ry:n valitusten (28.4.2020 ja 15.7.2021) johdosta ympäristöministeriö kuulee Espoon kulttuurikeskuksen alueella sijaitsevien rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä viereisten ja vastapäätä olevien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisesti.Ympäristöministeriö varaa edellä mainituille rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi valituksen johdosta. Mielipiteet tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon 17.12.2021 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä tulee mainita ympäristöministeriön diaarinumero VN/10924/2020.Valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä virka-aikana 17.12.2021 saakka ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää asiakirjoja nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.
Kokonaisharkinta suojeluesityksestä kuuluu asiaa hallintoviranomaisena käsittelevälle ELY-keskukselle. Ympäristöministeriö on asiassa valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 3. joulukuuta 2021 saakka.Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta osoittaa vuoden 2022 valtion talousarviossa tähän varoja. Hakukierros on auki 3.12.2021 klo 16.15 saakka.
Avustuksiin on vuoden 2022 talousarviossa esitetty 445 000 euroa. Avustusten tavoitteena on Euroopan unioniin liittyvän tietouden lisääminen sekä ajankohtaisen EU-keskustelun edistäminen. Vuoden 2022 hakukierroksen painopisteitä ovat
•    Nuorten EU
•    EU ihmisoikeustoimijana ja demokratian edistäjänä
•    EU:n kestävä tulevaisuus – digitaalinen ja vihreä siirtymä
•    EU:n globaali rooli, ulkosuhteet ja turvallisuuspolitiikkaAvustusten myöntämisessä, maksamisessa, käytössä ja käytön valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tukea voidaan myöntää suomalaisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille.
Hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedot tammikuun aluevaalien ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat kotimaassa sekä ulkomailla.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on 71 eri valtiossa yhteensä 96 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä.Ennakkoäänestysaikana ja vaalipäivänä ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet kirjeäänestykseen löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta.Vaalipäivän äänestyspaikkoja tammikuun vaaleissa on 1664. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Aluevaaleista lyhyestiAluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet sekä varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi allekirjoitti tänään Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana.Vesijalanjälkemme vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla, yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta. Esimerkiksi litran maitoa valmistamiseen tarvitaan 1000 litraa ja farkkujen valmistamiseen 8000 litraa vettä. Suomalaisten kokonaisvedenkulutuksesta vain kolme prosenttia syntyy kotitalouksissa. Vastuullinen veden käyttäminen onkin ratkaisevassa roolissa, kun pyritään saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kun pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvään kuivuuteen ja tulviin. Vesivastuullisuus tarkoittaa, että vettä käytetään ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa. Julistuksen tavoitteet sekä valtioille suunnatut sitoumukset ovat linjassa Suomen kansallisen politiikan, lainsäädännön sekä vesivastuullisuuden edistämistyön kanssa. Suomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on tehdä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteina on myös edistää vesivastuullista tuotantoa ja kulutusta.Suomella on myös oma, vuonna 2017 perustettu vesivastuusitoumus, joka haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Kansallisen vesivastuusitoumuksen ovat allekirjoittaneet useat suuret suomalaiset yritykset. Suomi haluaa edistää ja tuoda näkyviin vesivastuullisuutta vahvasti myös kansainvälisesti. Fair Water Footprints –julistuksen allekirjoittaminen on tärkeä askel tässä työssä. Allekirjoittajina on sekä valtioita, yrityksiä että kansalaisjärjestöjä. Julistuksen allekirjoittivat Suomen puolesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Vesivastuullisuutta edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden laajalla yhteistyöllä.  Lue lisää:The Glasgow Declaration for Fair Water Footprints for climate resilient, inclusive, and sustainable developmentVesivastuullisuusSuomen vesialan kansainvälinen strategia  Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat tiekartta 2019–2030Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n koronatodistuksen saavat nyt myös koronan sairastaneet, joilla on yksi rokotus. He saavat koronapassina toimivan EU:n rokotustodistuksen Omakannasta 5.11.2021 alkaen. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän todistuksen. Matkustettaessa todistuksen kelpoisuus tulee tarkistaa kohdemaasta.Koronapassin saavat henkilöt, jotka ovat sairastaneet koronan ja saaneet lisäksi yhden koronarokotuksen. Tällaisessa tapauksessa heille tulee rokotustodistukseen merkintä 1/1 kohtaan ”saadut rokoteannokset”.Rokotustodistusta voi käyttää koronapassina Suomessa, kun rokotuksesta on kulunut seitsemän päivää. Myös Koronatodistuksen lukija -sovellus hyväksyy tämän koronarokotustodistuksen seitsemän päivän kuluttua rokotuksesta. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan koronavirustaudin sairastanut henkilö saa yhdestä koronarokotteesta vähintään yhtä hyvän suojan tautia vastaan kuin mitä muut saavat kahdesta rokotteesta. Siksi THL ja Euroopan neuvosto suosittavat ja STM katsoo, että koronataudin sairastaneilla ja yhden rokotteen saaneilla henkilöillä pitää olla samanlaiset oikeudet hyödyntää EU:n koronatodistusta ja koronapassia kuin täyden rokotesarjan saaneilla.Myös sairastamistodistus käy koronapassinaKoronan sairastaneet henkilöt, jotka ovat ottaneet yhden rokotuksen, voivat edelleen käyttää koronatodistuksena ja -passina myös EU:n koronatodistusta sairastetusta koronavirustaudista. Tämä todistus on voimassa 180 päivää positiivisesta koronavirustestistä. EU:n koronatodistus kannattaa hakea Omakannasta (www.kanta.fi) etukäteen, ja tallentaa se puhelimeen pdf-tiedostona tai tulostaa paperille, jotta se on valmiina käytettäväksi koronapassina. Henkilöt jotka eivät käytä Omakantaa, saavat koronatodistuksen terveydenhuollosta. Koronapassia käytetään Suomessa koronarajoitusten vaihtoehtona.Matkustajan selvitettävä kohdemaan käytännötMatkustettaessa on selvitettävä, mikä koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen ja miten koronatodistuksia voi käyttää kohdemaassa muihin tarkoituksiin. Eri maiden vaatimukset voivat vaihdella myös EU:n sisärajoilla. Ennen matkalle lähtöä on hyvä lisäksi tarkistaa kohdemaan koronatilanne. Suomeen palatessa on hyvä muistaa, että matkustajan tulee osallistua pakolliseen koronatestiin, ellei hänellä ole koronatodistusta. Ennakkotestissä tai testissä maahan tullessa käyneiden sekä henkilöiden, jotka ovat saaneet vain osittaisen rokotesarjan, tulee lisäksi osallistua testiin 3–5 vuorokautta maahan saapumisen jälkeen. Suomeen saapuville testit ovat maksuttomia. Todistus- ja testivelvoite ei koske alle 16-vuotiaita eikä matalan riskin maista saapuvia.EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu).Maat päättävät itse, mitä todistuksia edellyttävät maahan saapuvilta ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä tai kahta rokoteannosta. Jotkut maat voivat vaatia myös niin sanottua sairastamistodistusta koronavirustaudista. EU-asetuksen mukaan jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n yhteinen koronatodistus, jos jäsenmaa hyväksyy myös muita vastaavia todistuksia.Yleisesti matkustettaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on lähetetty lausunnolle. Ehdotus lisää muun muassa sähköjärjestelmän joustavuutta, tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja parantaa huoltovarmuutta kehittämällä älykkäämpää sähköverkkoa ja energian varastointimahdollisuuksia.Esityksen päätavoitteena on panna täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin vaatimat muutokset sähkömarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Toisena keskeisenä tavoitteena on panna toimeen TEM:n älyverkkotyöryhmän lokakuussa 2018 julkaisemassa loppuraportissa esitettyjä konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennyksiä energiavarastojen omistus- ja käyttöperiaatteisiin ja joustojen hyödyntämisestä verkkotoiminnassa sekä selvennetään pieniä kulutus- ja tuotantokohteita yhteenkokoavien itsenäisten aggregaattoreiden asemaa sähkömarkkinoilla.Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös toimenpiteitä sähkön vähittäismarkkinoilla esiintyneiden kuluttajiin kohdistuneiden epäasiallisten sopimus- ja markkinointikäytäntöjen ehkäisemiseksi. Kuluttaja-asiamies teki TEM:lle kesäkuussa 2021 aloitteen, jossa ehdotettiin muun muassa ennakkolaskutuksen kieltämistä sähkön vähittäismyynnissä.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ennen kevätistuntokauden 2022 alkua.Lausuntoja voi antaa 8. joulukuuta 2021 saakkaLausunnot pyydetään antamaan Lausuntopalvelu.fi-sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 8.12.2021. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi:n käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(at)gov.fi Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Mikäli lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/372/2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt 3 393 400 euroa liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen sekä liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen ja ylimääräisten kustannusten kattamiseen.Valtakunnallisille lajiliitoille myönnettiin yhteensä 1 043 500 euroa, josta 588 500 euroa myönnettiin alijäämän kattamiseen ja 455 000 euroa kehittämishankkeisiin. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 34 kappaletta.Suomen Sotilasurheiluliitolle myönnettiin kehittämisavustusta 48 000 euroa varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittämiseen.Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 276 900 euroa, josta kehittämishankkeisiin 130 400 euroa, ja alijäämäavustusta 146 500 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kymmenen.Ammattimaista kilpa- ja huippu-urheilun sarjatoimintaa toteuttavien kesälajien seuroille myönnettiin yhteensä 1 455 000 euroa. Avustuksella katetaan ylimpien sarjatasojen seurojen kesälajien sarjatoiminnan kotiotteluiden järjestämisestä syntynyttä alijäämää talvilajien sarjatoiminnan tapaan, koska viranomaispäätöksen seurauksena ottelutapahtumat jouduttiin järjestämään katsojarajoituksin. – Harjoitus-, kilpailu- ja yleisötapahtumien järjestäminen on ollut keskeytyksissä covid-19 pandemian vuoksi. Liikunta- ja urheiluseurojen toiminta ja toimintaan osallistuvien määrä on myös vähentynyt oleellisesti. Toiminnan elvyttäminen aiemmalle tasolle edellyttää erityistoimia ja lisäinvestointeja, jotta harrastajamäärissä päästäisiin vähintään koronaa edeltävälle tasolle, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseenPandemian vuoksi kansallisia ja kansainvälisiä liikunta- ja urheilutapahtumia jouduttiin peruuttamaan tai järjestämään ilman katsojia. Niitä myös siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai järjestettäväksi Suomeen. Näistä kaikista syntyi kustannuksia, joita ei kyetty ennalta ottamaan huomioon.Avustuksen tarkoitus on kattaa alijäämää sekä kustannuksia, joita tapahtumajärjestäjille on syntynyt COVID-19-epidemian vuoksi peruuntuneiden, siirrettyjen tai uudelleen järjestettyjen liikunta- ja urheilutapahtumien järjestämisestä.Avustusta myönnettiin kahdeksalle tapahtumajärjestäjälle 16 tapahtuman tai arvokisakarsintaottelun kustannuksiin yhteensä 815 000 euroa. Avustusta ei myönnetty tapahtumille, jotka ovat saaneet suurtapahtuma-avustuksen vuonna 2021 kyseistä arvokisaa varten tai tapahtumille, jotka on siirretty järjestettäväksi vuonna 2022. Esityksessä on hylätty Valtiokonttorin tapahtumatukea saaneiden hakijoiden hakemukset sillä perusteella, että avustusta ei voi myöntää päällekkäiseen tarkoitukseen.Myönnetyt avustuksetErityisavustus valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, liikunnan aluejärjestöjen ja kesäpalloilusarjojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen  
Erityisavustus liikunnan ja urheilun suurtapahtumien tukemiseen Covid-19-tuki

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmässä maanantaina 8. marraskuuta sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 9. marraskuuta. Molemmat kokoukset järjestään Brysselissä.Arviointi talouspolitiikan koordinaatiosta keskeytyi EU:ssa koronakriisiin viime vuonna. Keskustelu käynnistyi uudelleen tänä syksynä, kun Euroopan komissio julkisti aiheesta tiedonannon. Arviointi käsittelee talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa ja finanssipolitiikan sääntöjä. Komissio esittelee tiedonantonsa, ja valtiovarainministerit keskustelevat siitä neuvostossa alustavasti.Ministerit keskustelevat neuvostossa myös energiahinnoista, inflaatiosta ja näihin liittyvistä politiikkatoimista. Lisäksi esillä ovat muun muassa ehdotus pankkisektorin vakavaraisuussääntöjen muuttamiseksi sekä elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpano.Euroryhmä keskustelee talouskehityksestäEuroryhmän kokouksen aiheita ovat muun muassamakrotalouden kehitys, inflaatio ja talouspoliittiset näkymättalouspolitiikan koordinaatio euroalueen näkökulmastadigitaalinen euroedistyminen pankkiunionin viimeistelyssä ja pankkisektorin kehitys.

Lähde: Valtioneuvosto.fi