NordenBladet — Eurooppalaisen maksualoitteen tavoitteena on luoda eurooppalainen maksukortti ja digitaalinen lompakko. Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkistivat tiistaina 9. marraskuuta kannanoton hankkeen puolesta.Eurooppalainen maksualoite (European Payments Initiative, EPI) on markkinatoimijoiden hanke, jolla pyritään saamaan aikaan yleiseurooppalaisen maksamisratkaisu. Ratkaisu toimisi muun muassa kivijalkakaupoissa, verkkokaupoissa ja henkilöiden välisessä maksamisessa.”Eurooppalainen ratkaisu vastaisi kuluttajien tarpeisiin – se olisi nopea, turvallinen, tehokas ja eurooppalaisen tietoturvan mukainen”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Hankkeessa on tavoitteena tuoda markkinoille eurooppalainen maksukortti ja digitaalinen lompakko. Se pyrkii vähentämään Euroopan maksumarkkinoiden riippuvuutta kansainvälisistä maksupalveluiden tarjoajista.EPI-hankkeessa on nyt mukana maksupalveluntarjoajia seitsemästä maasta. Suomesta mukana on OP-ryhmä.”Oleellista onnistumiselle olisi, että mahdollisimman moni maa – tai paremminkin mahdollisimman monen maan maksupalvelusektori – lähtisi mukaan”, ministeri Saarikko sanoo.Kannanoton allekirjoittivat Suomen lisäksi Belgia, Espanja, Hollanti, Puola, Ranska ja Saksa.
NordenBladet — Työllisyys kasvaa kuluvana vuonna 55 000 ja vuonna 2022 vielä 22 000 työllisellä. Koronaa edeltävä työllisyyden taso ylitetään jo tänä vuonna. Hyvän talouskehityksen myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,8 prosenttiin vuonna 2023.Talouden ja työllisyyden toipumisen nopeus yllätti ennusteiden laatijat kesällä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on tarkistanut ennustettaan positiivisempaan suuntaan.
NordenBladet — Ministeriöt ovat aloittaneet tulevaisuuskatsaustyönsä. Aiemmasta poiketen tulevaisuuskatsaukset julkaistaan yhtenä kokonaisuutena. Näin helpotetaan katsausten käyttöä ja lisätään niiden vaikuttavuutta.Kerran vaalikaudessa tehtäviä tulevaisuuskatsauksia on laadittu vuodesta 2002. Niiden tavoitteena on tuottaa puolueille ja seuraavalle hallitukselle yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. Ministeriöiden katsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Tulevaisuuskatsaukset ovat kehittyneet vuosien varrella hyvin erityyppisistä julkaisuista kohti yhtenäisempää rakennetta ja ilmiasua. Vuodesta 2014 katsaukset ovat valmistuneet samanaikaisesti ja ne on julkaistu ministeriöiden yhteisessä tilaisuudessa. Kehitys on tapahtunut yhteisen valtioneuvoston hengessä ja työtä on koordinoinut valtioneuvoston kanslia.Vuonna 2022 otetaan taas uusi harppaus kohti yhtenäisempää valtioneuvostoa, kun ministeriöiden katsaukset julkaistaan yksissä kansissa kahdentoista erillisen julkaisun sijaan. Sen lisäksi että tieto on entistä helpommin saatavilla, on koko julkaisu tarkoitus tuottaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisuna, josta lukijat löytävät helposti kiinnostuksen kohteensa.Yhteisen tulevaisuuskatsaustyön aluksi kirjoitetaan kuvaus toimintaympäristöstä. Työssä hyödynnetään pian valmistuvaan hallituksen tulevaisuuselontekoon tehtyä analyysiä. Yhteinen tulevaisuuskatsaus valmistuu keväällä ja julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen kansliapäälliköt muodostavat aiempien hallituskausien tapaan yhteiset kiteytetyt pääviestit tulevaisuuskatsaustyön pohjalta tulevan hallituksen päätöksenteon tueksi. Kansliapäälliköiden pääviestit julkaistaan alkuvuodesta 2023.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 10.11. Brysselissä järjestettävään EU:n arktiseen foorumiin.“EU:n arktisena jäsenmaana Suomi on määrätietoisesti pyrkinyt edistämään alueen painoarvoa EU:ssa, sillä arktinen alue ei ole tärkeä ainoastaan Suomelle vaan koko Euroopalle ja koko maapallolle”, ulkoministeri Haavisto sanoo.Järjestyksessä neljäs EU:n arktinen foorumi kokoaa yhteen keskeisiä arktisia toimijoita ja sidosryhmiä arvioimaan alueen viimeaikaista kehitystä ja keskustelemaan tulevaisuuden haasteista. EU julkaisi vastikään uuden arktisen politiikan strategian, jossa se vahvistaa sitoutumista vihreämmän, vakaamman ja vauraamman arktisen alueen luomiseksi. Foorumin yhteydessä jatketaan myös EU:n alkuperäiskansavuoropuhelua. Tapahtuman avaavat EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell ja komissaari Virginijus Sinkevičius. Ulkoministeri Haavisto osallistuu foorumissa korkean tason paneeliin, joka käsittelee kansainvälistä yhteistyötä arktisella alueella. Paneelikeskustelun tavoitteena on keskustella keinoista, joilla ylläpidetään arktisen alueen turvallisuutta, vakautta, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä varmistetaan, että alue säilyy matalan jännitteen ja rauhanomaisen monenkeskisen yhteistyön alueena. Arktisen foorumin lisäksi ulkoministeri Haavisto tapaa Brysselissä muun muassa komissaarit Jutta Urpilaisen, Janez Lenarčičin, Ylva Johanssonin ja Olivér Várhelyin sekä EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteerin Stefano Sanninon.
NordenBladet — Suomi on hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuksien kehittämistyössä, selviää liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa data-avaruuksia koskevasta selvityksestä. Data-avaruudet ovat osa yhteiskunnan digitalisoitumista ja dataan perustuvaa taloutta.Data-avaruudella tarkoitetaan toimijoiden tai järjestelmien verkostoa, joka on luotu datan avointa jakamista ja vaihtoa varten ja, joka toimii yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen pohjalta. Tällaisia datan jakamista ja hyödyntämistä edistäviä data-avaruuksia kehitetään muun muassa liikenteen, terveyden, energiasektorin, maatalouden ja julkisen sektorin toimialoilla. Data-avaruuksien avulla on tarkoitus rakentaa yhteentoimivuutta myös eri sektoreiden välillä. Data-avaruuksia koskevassa selvityksessä tarkastellaan data-avaruuden käsitettä ja selitetään sen toimintaperiaatteita sekä listataan hyvän data-avaruuden ominaisuuksia. Lisäksi selvityksessä on katsaus käynnissä olevaan eurooppalaiseen ja suomalaiseen kehittämistyöhön, valmisteilla oleviin hankkeisiin ja standardisointiin. Selvityksen mukaan suomalaiset hankkeet ovat hyvin mukana eurooppalaisessa data-avaruuskehitystyössä. Nyt tärkeää olisi huolehtia, että suomalaiset ovat aktiivisesti mukana myös EU:n data-avaruushankkeiden rahoitushauissa. Ministeriö käyttää selvityksen tuloksia datan hyödyntämistä koskevan sääntelyn valmistelussa ja EU-vaikuttamisessa sekä yksityisyyden suojaan, liikenne- ja viestintäpalvelujen turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen liittyvien asioiden valmistelussa. Tavoitteena on mahdollistavan sääntelyn avulla edistää tietojen saatavuutta ja siten parantaa tietopohjaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Data-avaruudet toteuttavat datan avoimen markkinan infrastruktuurinSelvityksestä ilmenee, että datan oikeudenmukaisen saatavuuden ja jakamisen tarpeesta vallitsee laaja kansainvälinen yksimielisyys. Tilannetta tulisi käyttää hyödyksi data-avaruuksien kehityksen nopeuttamiseksi. Selvityksen mukaan Euroopassa data-avaruuksia hyödyntävät toimijat ovat siirtymässä yleisten periaatteiden määrittelemisestä ja kokeiluista kohti laajaa teollista käyttöönottoa. Myös Euroopan komissio vauhdittaa avointen digitaalisten, datan hyödyntämiseen perustuvien sisämarkkinoiden kehitystä. Komission valmistelussa on useita digitaalisen liiketoimintaympäristön kannalta keskeisiä säädöksiä, joiden tavoitteena on selkeyttää datan jakamista ja hyödyntämistä. Valmistelussa on korostettu datan avointa ja tasapuolista saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä OmaData-periaatteita, joissa ihmisillä on mahdollisuus hallita heitä koskevaa tietoa. Selvityksen mukaan eurooppalainen, yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin ja sääntelyyn perustuva lähestymistapa datan hyödyntämiseen nähdään vastavoimana kansainvälisten dataa käyttävien suuryhtiöiden toimintamallille. Tulevaisuudessa toimintamalli olisi todennäköisesti hyödyllisempi rakentaa eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten toimijoiden tasapainoisen yhteistyömallin pohjalta.State of Data Spaces -selvitys julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön Datatalousfoorumissa 8.11.2021. Selvitys on englanninkielinen ja luettavissa valtioneuvoston hankeikkunassa. Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki 1001 Lakes.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) ministerikokouksen Kirkkonummen Majvikissa 9.-10.11.2021. Kokoukseen osallistuvat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit. Ministerit keskustelevat Suomen puheenjohtajakauden tuloksista, työn etenemisestä kuluvan vuoden aikana ja alueellisesta turvallisuustilanteesta. Puolustusministereiden on myös määrä käydä tutustumassa Rannikkoprikaatin toimintaan Upinniemessä. Puolustusministeri Kaikkosella on lisäksi kahdenvälinen kokous Norjan uuden puolustusministerin, Odd Roger Enoksenin kanssa. Lisätietoa kokouksista antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntijat Anton Staffans (Nordefco), puh. 0295 140 053, ja Johanna Hämäläinen (Suomi-Norja-yhteistyö), puh. 0295 140 086, sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.
NordenBladet — Suomi ja Belgia toimivat Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajina tulevat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus antaa Suomelle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa humanitaarisen avun käytäntöihin aikana, jolloin avun tarve on historiallisen suuri.Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmä (Good Humanitarian Donorship, GHD) on yksi merkittävimmistä humanitaaristen rahoittajien yhteistyöfoorumeista. Epäviralliseen ryhmään kuuluu 42 rahoittajamaata ja muun muassa EU, joiden osuus globaalista humanitaarisesta rahoituksesta on yhteensä yli 80 prosenttia. Ryhmä vaalii humanitaarisen avun puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä hakee parhaita käytäntöjä tehokkaaseen ja vastuulliseen avunantoon.”Humanitaariseen apuun kohdistuu yhä voimakkaampia vaatimuksia. Toimintaympäristö on aseellisten konfliktien, terrorismin ja ilmastonmuutoksen myötä muuttunut yhä vaikeammaksi. Rahoittajamailla on suuri vastuu siitä, miten humanitaarinen järjestelmä toimii ja parhaiten tavoittaa hätäapua tarvitsevat ihmiset. Suomella ja Belgialla on nyt tärkeä ja ainutlaatuinen rooli näiden keskustelujen luotsaajana”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ryhmän merkitys korostuu vallitsevassa humanitaarisessa tilanteessa: avun tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta rahoitus ei ole pysynyt tarpeiden tahdissa. Myös siksi avun tehokkuutta ja avunantajien yhteistyötä on jatkuvasti tarve parantaa. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet 24 periaatteeseen, joiden tarkoituksena on ohjata virallista humanitaarista apua, vahvistaa rahoittajien vastuuta avun saajia kohtaan ja lisätä avunantajapolitiikan yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Periaatteissa muun muassa korostetaan humanitaarisen avun tarpeeseen perustuvaa, epäpoliittista luonnetta ja avunsaajien roolia sekä vahvistetaan avun vähimmäisvaatimuksia ja rahoittajamaiden velvollisuutta myöntää rahoitusta tehokkaasti sekä seurata ja arvioida sen tuloksia.Suomen ja Belgian puheenjohtajakaudella pyritään löytämään parempia käytäntöjä erityisesti vammaisten henkilöiden huomioimiseen, seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä siihen, miten terrorisminvastaisten toimien haitallisia vaikutuksia humanitaariseen apuun voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Suomi muun muassa toteuttaa tutkimuksen siitä, miten humanitaarista apua antavien järjestöjen tulisi huomioida sekä budjetoinnissaan että toiminnassaan vammaisten henkilöiden tarpeet. Puheenjohtajakausi käynnistyy marraskuussa. Ensimmäisissä kokouksissa käsitellään humanitaariseen apuun vaikuttavia systeemisiä muutostekijöitä, muun muassa koronapandemian vaikutuksia avunantoon, valtasuhteita rahoittajamaiden ja paikallisten humanitaaristen toimijoiden välillä sekä humanitaarisen avun ympäristövaikutusten pienentämistä. Ympäristöteema oli keskiössä myös Suomen edellisellä GHD-puheenjohtajakaudella vuonna 2013.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle U-kirjelmästä, joka koskee direktiiviehdotusta kuluttajaluotoista. Arviointineuvosto pitää esitystä melko hyvin valmisteltuna, mutta vaikutukset kuluttajiin, luotonantajiin ja luotonantoon jäivät liian yleiselle tasolle.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että U-kirjelmässä kuluttajaluotoista on selostettu tiiviisti ja ymmärrettävästi direktiiviehdotuksen keskeiset esitykset sekä todennäköiset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Myös Suomen kannat on kuvattu selkeästi. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että kuluttajaluottojen kansallista nykytilaa ja kipupisteitä ei kuvata U-kirjelmässä. Tämä vaikeuttaa direktiiviehdotuksen vaikutusten arviointia, kun muutosta ei voi verrata kansallisen lainsäädännön kokonaisuuteen. Lyhytkin kuvaus kuluttajaluottojen nykytilasta, muun muassa pikavipeistä, auttaisi arvioimaan uuden direktiiviehdotuksen merkitystä Suomelle.Asian jatkovalmistelussa tulisi arvioida vaikutuksia erilaisille kuluttajille. Onko esityksellä vaikutuksia esimerkiksi sellaisille kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottokorttia ja joilla on lyhytkestoisia rahoitustarpeita. Jos ilman korkoja ja maksuja olevien luottojen tarjonta vähenisi, mitä vaikutuksia tällä olisi arjen hankintojen tekemiseen.Vaikutuksia luotonantajille tulisi myös tarkentaa. Kuinka suurta joukkoa luotonantajia uusi sääntely koskee ja millaisia vaikutuksia seuraa erilaisille toimijoille?Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotukseen kuluttajaluotoista, josta oikeusministeriö on antanut U-kirjelmän (U 38/ 2021 vp) eduskunnalle. Arviointineuvosto katsoo, että U-kirjelmän perusteella saa hyvän käsityksen direktiiviehdotuksesta ja Suomen kannoista, mutta vaikutusarvioita tulisi syventää ja ehdotuksen merkitystä Suomelle tulisi selventää käsittelyn edetessä. Arviointineuvosto suosittelee, että edellä esitetyt kehittämis-ehdotukset otetaan huomioon asian jatkovalmistelussa.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’ssa 31.10.-12.11. Yksi ilmastokokouksen keskeisistä teemoista on sopeutuminen ja sen rahoittaminen erityisesti kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten vähiten kehittyneet maat ja köyhimmät ihmiset, vaikka näiden vaikutus ilmastonmuutokseen on kaikkein pienin.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu videotervehdyksillä Sopeutumisrahasto Adaptation Fundin sekä REAP:in (Risk-informed Early Action Partnership) sivutapahtumiin. COP26:ssa Suomi julkistaa 30 miljoonan euron rahoituspaketin uusille hankkeille kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen kehittämiseen. Yhteistyö meteorologian alalla on tärkeä osa Suomen sopeutumisrahoitusta. Käynnissä olevat hankkeet hyödyttävät välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä parantamalla sää- ja ennakkovaroituspalveluita.Adaptation Fundin sivutapahtumassa julkistetaan Suomen seitsemän miljoonan euron tuki rahastolle. Rahasto on YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) alainen virallinen rahoitusmekanismi, joka rahoittaa kehitysmaiden haavoittuvien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Yli 31 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä hyötynyt sen rahoittamista hankkeista, jotka keskittyvät mm. ilmastokestävään maatalouteen, ruokaturvaan, vesivarojen hallintaan ja metsiin. Uusia välineitä ovat innovaatiorahoitusikkunat, joilla tuetaan uusia, kaupallisiakin, sopeutumisinnovaatioita.Lisäksi ministeri Skinnari osallistui Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin uuden HIPCA-rahaston lanseeraukseen. HIPCA (High Impact Partnership on Climate Action) on monenkeskinen, usean rahoittajan rahasto, jonka tarkoituksena on ohjata varoja hankkeisiin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvattavat niiden ilmastokestävyyttä. Suomi sijoittaa rahastoon noin 40 miljoonaa euroa ja lisäksi myöntää sille kahden miljoonan euron lahjarahan.YK:n yleiskokouksessa syyskuussa lanseerattu Champions Group on Adaptation Finance järjestää oman sivutapahtuman sopeutumisrahoituksesta. Ryhmän muodostavat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia sekä Saksa. Tapahtumassa keskustellaan ryhmän jatkoaskelista COP26 jälkeen ja kutsutaan mukaan uusia jäseniä. Suomea keskustelussa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tapahtumassa julkistetaan Suomen fasilitoimat Lahti Adaptation Finance Dialogue -keskustelut, joissa ilmastorahoittajat, vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot keskustelevat sopeutumisrahoituksesta.Naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet ilmastotoimissa esilläUlkoministeri Pekka Haavisto osallistuu panelistina Glasgow’n ilmastokokouksen virtuaaliseen sivutapahtumaan Sustainability, Equality, Peace: Integrating Climate Change & Women, Peace and Security Agendas. Paneelissa käsitellään ilmastonmuutoksen ja konfliktien vaikutusta naisten oikeuksien toteutumiseen.Ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg osallistuu ilmastokokoukseen paikan päällä Glasgow’ssa. Wahlbergin ohjelmaan kuuluu useita kahdenvälisiä tapaamisia ja puheenvuoroja Suomelle keskeisistä ilmastoteemoista. Wahlbergia kuullaan keynote-puhujana vammaisten henkilöiden oikeuksia ilmastotoimissa edistävässä sivutapahtumassa. Wahlberg tapaa Maailman luonnonvarainstituutin Afrikan aluejohtajan Wanjira Mathain sekä Etelä-Korean ilmastosuurlähettiläs Kim Hyo-eunin.“Korostamme edelleen, miten tärkeää on varmistaa vammaisten ja heitä edustavien organisaatioiden osallisuus ilmastotyössä sekä ottaa huomioon heidän oikeutensa ilmastotoimissa”, Wahlberg sanoo. Suomen ilmasto-osaaminen näkyväksi Until We Act -alustallaIlmastokokouksen aikana lanseerattiin myös Until We Act -alusta, joka esittelee suomalaista ilmasto-osaamista kansainväliselle yleisölle. Alustasta vastaa ulkoministeriön maakuvayksikkö, joka toimii maakuvatyötä koordinoivan Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Kansainvälisen ilmastoviestinnän tarkoituksena on nostaa Suomen ilmastoprofiilia maailmalla ja kertoa suomalaisten osaamisesta ja ratkaisukeskeisyydestä ilmastotyössä.Ilmastoviestinnän pääviestit kuuluivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitämässä puheenvuorossa ilmastokokouksen valtionpäämiestason huippukokouksessa. Presidentti Niinistö korosti, että sitoumukset yksin eivät enää riitä kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä: ”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia.”Until We Act -alustaan voi tutustua osoitteessa https://untilweact.fi/
NordenBladet — Suomen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Eriytyminen eli segregaatio pitää yllä ahtaita sukupuolistereotypioita, estää osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, vaikuttaa haitallisesti työmarkkinoiden toimintaan ja heijastuu myös palkkaeroihin ja sitä kautta eläkkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt laajan yhteistyöhankkeen, jossa kehitetään uudenlaisia työkaluja tilanteen parantamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on lieventää työelämän segregaatiota ja vahvistaa kaikkien sukupuolten tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa ja jokaisen todellisia mahdollisuuksia suuntautua mille tahansa alalle sukupuoleen liitetyistä oletuksista ja odotuksista riippumatta.Hanke toimii alueellisesti yhteistyössä pilottityöpaikkojen ja muiden työelämätoimijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Verkostoyhteistyön vahvistamiseksi hanke kokoaa olemassa olevia työelämän ja koulutuksen verkostoja sekä toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita työpaikkoja pilottiorganisaatioiksi. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa pysyvä malli segregaation purkamiseksi. Hanke kartoittaa lisäksi segregaation purkamisen toimivia käytäntöjä tutkimuskirjallisuudesta, tasa-arvohankkeista ja työpaikoilta sekä laatii poliittisille päättäjille suositukset segregaation purkamisen pysyvämmistä keinoista. Hankkeen tuotoksena on työpaikoille ja oppilaitoksille suunnattu työkalupakki, joka julkaistaan THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivustolla. Työkalupakkia levitetään laajasti työpaikkojen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön.Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja se on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa on sitouduttu kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja useilla eri keinoilla, muun muassa purkamalla työelämän segregaatiota.
