NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt Lapsenpäivä-palkinnon Sagalundin museolle ja ja Suomen Parkour ry:lle. Lapsenpäivä-palkinto myönnetään lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen eteen tehdystä työstä. Molemmat palkitut saivat 10 000 euroa.– Sagalundin museo ja Suomen Parkour toteuttavat raikasta, lapsen omaa tekemistä ja oivaltamista korostavaa lastenkulttuuria ja harrastamista. Lapsilla on valtava määrä ideoita, luovuutta ja energiaa. Tähän näiden toimijoiden kulttuuriperintö-, kädentaitojen ja parkourin ammattilaiset osaavat loistavasti vastata, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Sagalundin museoSagalundin museo sijaitsee Kemiönsaarella, ja sen toiminta-alueena on Turunmaa ja Salo. Se on ensimmäinen museossa sijaitseva lastenkulttuurikeskus. Toimintaa järjestetään vuosittain 5 000 lapselle. Palkintoa perustellaan seuraavasti: Sagalund edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatuksellaan. Kulttuuriperintö ja ympäristö yhdistyvät muun muassa koulukasvimaatoiminnassa, jota keskus on vienyt myös Fiskarsin, Paraisten ja Salon kouluihin.Lastenkulttuurikeskus pyrkii luomaan jaettavia ja käyttövalmiita toimintamalleja sekä edistämään oma-aloitteista kiinnostusta tiedonhankintaan. Keskus työllistää perinnetekniikoiden taitajia ja käsityöläisiä, ylläpitää perinteisten käsityötaitojen tuntemusta ja välittää taitoja kiinnostavasti nuorille sukupolville. Keskuksen mukaan ”taitojen oppiminen kasvattaa lapsen luottamusta kykyihinsä ja kannustaa itsensä kehittämiseen”.Sagalundissa järjestetään kerhotoimintaa sekä ohjelmaa koululuokille ja päiväkotiryhmille. Työpajoissa ja kerhossa esimerkiksi leivotaan ruisleipää, taotaan, kehrätään tai puidaan viljaa. Museon ansiona on kulttuuriperinnön, historian, ympäristökasvatuksen ja -vastuullisuuden siirtäminen nuorille sukupolville tekemisen kautta. Työpajoihin luodaan entisajantunnelma teatterin keinoin. Toiminnassa näkyy lapsen arvostus ja ymmärrys siihen, että lapsi haluaa itse kokeilla ja tekemisen kautta oppia uutta.Suomen Parkour rySuomen Parkour ry on vuonna 2003 perustettu parkourin valtakunnallinen toimija, jolla on 24 alueellista jäsenjärjestöä. Yhdistys edistää lasten parkourin harrastamista, järjestää tapahtumia ja kouluttaa ohjaajia. Mukana toiminnassa on 5 000 lasta viikoittain. Palkintoa perustellaan muun muassa seuraavasti: Yhdistys on tehnyt merkittävää työtä vastaamalla lasten suureen parkour-kiinnostukseen ympäri maata. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyissä parkour on ollut vuodesta 2016 lähtien erityisesti ala-asteikäisten poikien toiveharrastus. Lajin kiinnostusta selittää muun muassa sen näkyvyys Youtubessa ja mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitusta liikkeiden ja temppujen keksimiseen. Suomen Parkour on kouluttanut ohjaajia sekä järjestänyt kokeilutunteja koulujen pihoilla ja harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Vuosina 2016–2020 parkouria on päässyt harrastamaan yhdistyksen toiminnan kautta 13 000 lasta. Yhdistys edistää lasten luovuutta, harrastamista yhdessä ja omatoimisesti sekä arvostaa jokaisen lapsen omaa ilmaisua ja kekseliäisyyttä. Yhdistys on lähtenyt mukaan moniin yhteistyöhankkeisiin esimerkiksi arkkitehtuurin ja sirkuksen alan toimijoiden kanssa.Lapsenpäivä-palkinto on myönnetty vuodesta 1999 lähtien. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rahankeräyslaki muuttuu niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut ovat jatkossa mahdollisia ilman rahankeräyslupaa. Palvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 18. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 19.11. Laki tulee voimaan 22.11.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan.– Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista. Jatkossa tulee keskittyä kompensaatiopalveluiden laadullisten kriteerien kehittämiseen, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Lakimuutos mahdollistaa päästökompensaatiomarkkinoiden kehittymisenRahankeräyslain muutos selkeyttää vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen suhdetta rahankeräyslakiin. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille.Lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen on jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa.Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta on mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiksi yritys, säätiö tai järjestö.Muutoksella mahdollistetaan kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinoiden kehittyminen ja tavoitteena on tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa, eivätkä järjestää pienkeräyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakimuutoksilla ajanmukaistetaan perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2022.Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lesken ja lasten toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaavat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Lakimuutoksilla halutaan myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille.Lapseneläkkeeseen parannuksiaTyöeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Leskeneläke määräaikaiseksiLeskeneläke on jatkossa määräaikainen sekä työ- että kansaneläkepuolella. Leskeneläkkeen kesto rajataan molemmissa järjestelmissä kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Kansaneläkelain mukaisen leskeneläkkeen maksamisessa on lisäksi edelleen yläikärajana 65 vuotta. Leskeneläkkeen keston rajaamista sovelletaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee lakien tultua voimaan. Lakimuutokset eivät siten koske maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.Myös avopuolisolle leskeneläkettäLeskeneläkeoikeus tulee jatkossa myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksetaan kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytetään vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulee olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2022.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia. Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2021.Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 15 128 euroa. Maksu pienenee 0,18 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 15 128 euron, päivärahamaksua ei peritä.
 
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia vuonna 2022. Tämä on 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021.
Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2022 alussa ja on voimassa vuoden 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairausvakuutuslain väliaikaisia muutoksia jatketaan siten, että koronarokote kuuluu sairaanhoitokorvausten piiriin. Rokottamisen korvaustaksa on jatkossakin 10 euroa. Myös rokotuksiin tehtyjen matkojen kustannukset korvataan sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta jatketaan koronavirustestauksen korvaustaksan osalta. Valtuus mahdollistaa korvaustaksan säätämisen asetuksella korkeammaksi kuin mikä Kelan vahvistama korvaustaksa normaalisti on.Lakimuutosten tavoitteena on jatkossakin turvata Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun pääsy koronarokotukseen ja -testaukseen. Muutoksilla helpotetaan myös työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2022, ja ovat voimassa 30.6.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Joitain marraskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan vuoden 2022 loppuun asti.Lakimuutoksilla halutaan yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää.Erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista tuloa ei sovelleta ennen vuotta 2023. Työttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta.Työttömyysturvan suojaosan korotusta sekä liikkuvuusavusta ja yritystulon sovittelua koskevia poikkeuksia ei jatketa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esitti eduskunnalle 18.11.2021 muutosta kirjanpitolakiin. Uudistuksen tavoitteena on, että suomalaiset viranomaiset voivat nykyistä helpommin selvittää, onko ulkomaalaisilla yrityksillä liiketoimintaa Suomessa ja tulisiko niiden maksaa Suomeen veroja.Hallituksen esittämän kirjanpitolain muutoksen tarkoituksena on, että Suomen vero- ja tulliviranomaisella olisi tulevaisuudessa oikeus saada käyttöönsä ulkomaisen yrityksen kirjanpitoaineistoa. Hallitusohjelman mukainen lakiesitys on merkittävä väline harmaan talouden torjunnassa ulkomaisten yritysten toiminnan osalta. Käytännössä lakiuudistus asettaa ulkomaalaiset yritykset samaan asemaan viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuden osalta kuin suomalaiset yritykset.”On tärkeää, että suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti sekä kirjanpitovelvollisuuden että verotuksen osalta. Uudistus on tärkeä toimenpide harmaan talouden torjunnassa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Mikäli ulkomaisella yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa tai sen ulkomailla harjoittamaa liiketoimintaa johdetaan tosiasiallisesti Suomesta käsin, ulkomainen yritys on esitetyn lainmuutoksen mukaisesti kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidosta saatavaa informaatiota voidaan tällaisessa tilanteessa käyttää perustana yrityksen verotukseen Suomessa. Hallituksen esityksen laadinnassa on kuultu eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Lakimuutosta on pidetty hyvänä ja tarpeellisena. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perusteettomat kilpailukieltosopimukset rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset, joiden tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.– Olen tyytyväinen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. Kilpailukieltosopimuksia on käytetty rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei. Tämä on vastoin työsopimuslain säännöksiä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.– Muutos edistää myös työvoiman liikkuvuutta, kun tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät rajoita työpaikan vaihtamista, työministeri Haatainen sanoo.Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 18.11.2021 eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laista, jossa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisen ajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa sopimus. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo maksanut joko kokonaan tai osittain nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.Kilpailukiellon pituus vaikuttaa korvauksen määräänKilpailukielto voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty ajankohdasta, jolloin korvaus tulee maksaa. Jatkossa korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.Uutta on myös se, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään uudet asetukset, jotka velvoittavat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Jätelakia tarkentavassa jäteasetuksessa asetetaan jätehuollolle vähimmäisvaatimustaso, esimerkiksi uusia erilliskeräysvaatimuksia kiinteistöille. Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet alan toimijoille auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan jätetilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä.Valtioneuvosto hyväksyi neljä asetusta*. Valtioneuvoston asetus jätteistä korvaa aiemman asetuksen, ja muita asetuksia muutettiin. Asetukset tulevat voimaan 1.12.2021.  Yhdyskuntajätteen (asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava muussa toiminnassa syntyvä jäte) kierrätystavoitteita tiukennetaan merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Viimeisimmän tiedon (2019) mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 prosenttia. Tavoitteiden haastavuutta lisää se, että yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat.Rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 painoprosenttia, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Tavoite on sama kuin nykyään. Viime vuosina noin 50-60 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnetty materiaalina.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittainKunnan tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022 alkaen. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.Kunnan on myös järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023. Jätelain mukaan pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu heinäkuusta 2023 lähtien yhteistoiminnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Pakkausjätteen tuottajan tulee järjestää alueellisia keräyspaikkoja. Niistä on tarkoitus säätää myöhemmin annettavalla pakkausjäteasetuksella.Lisäksi kunnan on järjestettävä alueellisia vastaanottopaikkoja muille asumisessa syntyville jätteille, joita ei kerätä kiinteistöillä. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte, puutarha- ja puistojäte, suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, pienimuotoisessa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte sekä vaarallinen jäte. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023.Heinäkuussa hyväksytyn jätelain mukaan kunta voi laajentaa erilliskeräysvaatimusta tai tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös supistaa velvoitteita enintään viiden vuoden määräajaksi.Myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskun-tajätteen erilliskeräys kiinteistöllä tulee pakolliseksi taajamissa sekä asema- tai yleiskaavoitetuilla alueilla, kun toiminnassa syntyy viikoittain tietty kilomäärä biojätettä, pakkausjätteitä tai pienmetallijätettä.Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä lisätään muun muassa asettamalla erilliskeräysvelvoitteet asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.Elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset.Uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksiaJätealan toimijoille, kuten jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja kiinteistön haltijoille, tulee uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia.Jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa syntyneistä, käsitellyistä, kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä ja velvollisuuksia toimittaa kirjanpitotiedot valvontaviranomaiselle. Lisäksi säädetään uusi kirjanpito- ja tiedonantovelvoite toiminnanharjoittajalle, joka siirtää yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä ja jäteöljyä käsiteltäväksi toiseen maahan. Myös elintarvikealan toimijalle tulee uusi velvollisuus pitää kirjaa toiminnassaan syntyvästä elintarvikejätteestä sekä elintarvikejätteen toimittamisesta muualla käsiteltäväksi. Lisäksi tulisi mahdollisuuksien mukaan arvioida jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä.Toiminnanharjoittajilta vaaditaan jatkossa kirjanpitoa ​pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävistä POP-jätteestä, jäteöljyn käsittelystä ja siinä syntyneistä tuotteista​ sekä paikoista, joissa yhdyskuntajätevesilietettä hyödynnetään maanviljelyksessä​.Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää kirjaa jätteen uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista​.  Kirjanpidossa jätteen hyödyntämisen tavat (uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen maantäytössä tai muu materiaalina hyödyntäminen) on eriteltävä.Eräiden jätteiden kuljetuksissa käytettäviin siirtoasiakirjoihin tulee merkitä uusia tietoja 1.9.2022 alkaen. Siirtoasiakirja tulee nykyään olla mukana myös POP-jätteiden kuljetuksissa, ja 1.1.2022 alkaen siirtoasiakirjat tulisi tehdä ensisijaisesti sähköisinä.Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Kokonaisuuteen kuuluvan kuuden muun asetuksen, kuten kaatopaikka-asetuksen ja pakkausjäteasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi marraskuun aikana. Asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 18.11.2021 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi